4/11. Junttan Oy käyttää ekologista paalutustekniikkaa. Ekokem. Yritykselle on laadittu myös esimerkillinen jätehuoltosuunnitelma

Ekokem Tässä lehdessä myös 7 Ajankohtaista säädöksistä 12 Kriittiset raaka-aineet talteen 21 Vanha telakka-alue asuinkäyttöön 21 Hajautettuja energiaratkaisuja 22 Vuoden 2012 koulutustarjonta 4/11 Junttan Oy käyttää ekologista paalutustekniikkaa Yritykselle on laadittu myös esimerkillinen jätehuoltosuunnitelma 14 4 Laboratoriojätteet turvalliseen käsittelyyn 8 Tarrajätteestä terassiksi 18 Tynnyriralli päättyi

Sisältö Pääkirjoitus 4/11 UPM ProFin tuotteet syntyvät kierrätysmateriaalista Puumuovikomposiittituotteiden valmistukseen käytetään UPM Raflatacin tarrajätettä 8 Kemiran Espoon tutkimuskeskus ja Ekokem tiiviissä yhteistyössä Toimintaa kehitetään kaiken aikaa 4 Eka Chemicals Tehtaamme yhden vuoden poistovesistä vesistöön päästämä elohopea mahtuu tähän kuppiin, vakuuttaa tehtaanjohtaja Timo Korva. 18 7 Ajankohtaista säädöksistä 12 Kriittiset raaka-aineet talteen 14 Junttan Oy käyttää ekologista paalutustekniikkaa 21 Vanha telakka-alue asuinkäyttöön 22 Vuoden 2012 koulutustarjonta Ekokem ja KWH Mirka ovat sopineet energiantuotannosta Mirkan Jepuan tuotantolaitokselle sekä tuotantojätteen hyötykäytöstä. Hankkeen tavoitteena on rakentaa Ekokemin ja Renewan yhteistyönä ensimmäinen bio- ja jäteperäistä polttoainetta hyödyntävä pienen kokoluokan kattilalaitos. Ekokem panostaa paikalliseen energiantuotantoon ja kierrätykseen 21 Ekokemin sidosryhmälehti Ekoasiaa 4/2011 Julkaisija Ekokem Oy Ab, PL 181, 11101 Riihimäki, puh. 010 7551 000, faksi 010 7551 368, www.ekokem.fi Päätoimittaja toimitusjohtaja Timo Piekkari Toimitus Virpi Mäenanttila, Auli Westerholm Ulkoasu Satu Saksala Valokuvat Ekokemin arkisto, ellei toisin mainita Paino Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere 2011 ISSN 1239-5390 Tilaukset ja osoitteenmuutokset aino.aromaa@ekokem.fi Säästämme luonnovaroja Vuonna 2010 Ekokem toteutti Suomessa 15 erisuuruista pilaantuneen maa-alueen kunnostusprojektia. Kunnostetun maaalueen yhteispinta-ala oli 74 300 m 2. 74 300 m 2 Lievästi pilaantuneita maaaineksia ja teollisuuden tuottamia, maanrakennuskäyttöön sopivia massoja hyödynnettiin ympäristörakentamisen kohteissa yhteensä 189 000 tonnia. 189 000 t Yhdessä parempaa materiaalitehokkuutta Toiminta-ajatus jätteiden synnyn ehkäisemisestä on kirjoitettu Ekokemin yhtiöjärjestykseen jo yli 30 vuotta sitten. Yhtiöjärjestyksemme sanamuotoja on sittemmin monilta osin muutettu vastaamaan paremmin ajan tarpeeseen, mutta ajatusta toimimisesta luonnonvarojen säästämiseksi emme ole unohtaneet. Päinvastoin ajatus siitä on vuosien mittaan vain kirkastunut. Jätteiden synnyn ehkäisy, uudelleenkäytön ja kierrätyksen ensisijaisuus sekä hyödyntäminen ohjaavat toimintaamme voimakkaasti. Teemme töitä, jotta tukisimme entistä paremmin asiakkaitamme heidän materiaalitehokkuutensa kehittämisessä. Jätteiden käsittelystä ja hyödyntämisestä aiheutuvaa ympäristörasitusta tulee entisestään pienentää. Samalla on hyvä pitää mielessä, että tuotteiden ja raaka-aineiden valmistukseen, jakeluun ja käyttöön on sitoutunut valtaosa resursseista. Jätteiden synnyn ehkäisemisen ei tule olla pelkkä korulause. Hyötykäytön tulee olla todellista ja ympäristökuormitusta vähentävää luonnontieteellisestikin asiaa tarkasteltuna. Tässä työssä tarvitsemme yhteistyöhön ympäristöyrityksiä, joille palvelun laatu ja kehittäminen on tärkeää. Tunnustamme, että kaikkien palveluiden toteuttamisessa me itse emme ole aina parhaita, vaan haluamme toimia yhdessä kumppaneidemme kanssa, jotka ovat oman alansa huippuja. Tarvitsemme kumppaneita, eli asiakkaita, jotka ovat valmiita sitoutumaan yhteiseen kehittämiseen sekä prosessien ja materiaalien tuntemuksen syventämiseen. Ekokem on valmis tarvittaessa ottamaan kokonaisvastuun laajoistakin palvelukokonaisuuksista. Jätteiden synnyn ehkäisy, uudelleenkäytön ja kierrätyksen ensisijaisuus sekä hyödyntäminen ohjaavat toimintaamme voimakkaasti. Säästämme yhdessä luonnonvaroja Vesa Soini liiketoimintajohtaja, ympäristö- ja jätepalvelut

teksti: Merja Reijonen Kuvat: Jukka Lehtinen Kemiran laboratoriojätteet turvalliseen käsittelyyn Pienet määrät, suuret riskit. Näin kuvataan tutkimus- ja analyysilaboratorioiden työskentelyssä syntyviä vaarallisia jätteitä. Ekokemin ammattilaiset ovat jo yli kymmenen vuoden ajan poistaneet näitä huolenaiheita Kemiran Espoon tutkimuskeskukselta. Kemiran Espoon tutkimuskeskus on erikoistunut kunnallisten vesilaitosten ja vesi-intensiivisen teollisuuden veden määrän ja laadun hallintaratkaisuihin. Kemiralla on eri puolilla maailmaa neljä muuta T&K-keskusta. Yhtiön visio on olla johtava vesikemian toimija. Kliinisen puhdas ja virtaviivainen laboratorio Espoossa tuottaa korkeatasoisia tutkimuksia ja kokeita. Ohesssa niistä syntyy monenlaisia jätteitä, kuten käytettyjä liuottimia, vanhentuneita happoja, emäksiä, katalyyttejä, muovihansikkaita ja pipettejä. Senior Scientist Hanna Hoffrén hallinnoi Kemiran laboratorion vaarallisten jätteiden varastointia ja lähetyksiä Ekokemille. Vastuullani on kemikaalien turvallinen käsittely, varastointi ja hävitys. Olen hoitanut tehtävää vuodesta 2007, jolloin edellinen kemikaalivastaava jäi eläkkeelle. Päätyökseni toimin Process&Scale-Up-tiimissä vanhempana tutkijana ja vastaan uusien tuotteiden pilot-mittakaavan kokeista. Ekokemin Juha Maijanen ja Kemiran Hanna Hoffrén. Tiukat ohjeet, tarkka järjestys Kuri ja järjestys ovat tiukkoja. Laboratorion vaarallisten jätteiden varasto on erillinen tila, kaapit lukossa ja kaappien sisällöt kirjattu tarkasti lomakkeille, joiden perusteella toimitetaan tilaus Ekokemille. Ovilasiin on kiinnitetty varaston järjestyssäännöt ja ohjeet jätteen pakkaajille. Yhteistyössä pohditaan mahdollisia ongelmia ja kehitetään toimintoja. Noin neljä kertaa vuodessa lähetämme tilauksen. Liuotinjätteen Ekokem hakee imuautolla, mutta muuta laboratoriojätettä varten sieltä tulee yksi tai kaksi henkilöä, jotka yleensä päivässä pakkaavat pullot, purnukat, kanisterit ja muut säilytysastiat asianmukaisesti kuljetuslaatikoihin ja hoitavat ne turvallisesti eteenpäin, Hoffrén kertoo. 4 5

Säädökset Polttoaineiden jakelun säädökset syytä tarkistaa Polttoaineiden jakelua tehdään liikenneasemien lisäksi mm. teollisuusalueilla, ajoneuvovarikoilla sekä monilla työmailla. Suurin riski tässä toiminnassa on ollut maaperän pilaantuminen. Jakeluasemien toimintaan liittyvien vaatimusten yhtenäistämiseksi on ympäristönsuojelulain nojalla annettu vuoden 2012 alussa voimaan astuva asetus 444/2011 polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista. Asetus koskee kaikkia pysyviä jakeluasemia, joiden säiliötilavuus on yli 10 m 3. Asetuksen vaatimuksia sovelletaan myös pienemmille asemille, jos asema sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella. Asetuksen mukaan Tyyppi Tilavuus (l) Pituus L (mm) Leveys W (mm) säiliöiden on oltava vuodonilmaisimilla varustettuja kaksoisvaippasäiliöitä, ja putkistoiden on täytettävä tiiviysvaatimukset. Öljynerottomille ja niistä johdetuille vesille on omat käsittelyvaatimuksensa samoin kuin jakelukentän ja viemäristön päällystämiselle. Rakentaminen ja siinä toteutetut ratkaisut on dokumentoitava ja varmennettava. Kaikessa yleisillä teillä tapahtuvassa liikennepolttonesteiden kuljettamisessa on myös huomioitava se, että muu kuin tyhjän säiliön kuljetus on VAK-määräysten alaista ja tällöin säiliölle on asetettu lainsäädännöllisiä vaatimuksia. Kaikkien liikennepolttonesteiden kanssa toimijoiden onkin nyt syytä tarkistaa koko toimintaketjun säädösten- ja määräystenmukaisuus ja tehdä tarvittavat korjaukset. Korkeus H (mm) Korkeus H1 (mm) 990 990 1440 1150 1060 1230 425 2000 2000 2045 1150 1310 1475 650 2990 2990 2300 1460 1310 1475 870 Materiaali: teräs S355MC (Fe52 peitattu/maalattu) Paino kg (tyhjä) Lisätietoja Ekokemin tuotepäällikkö Jyrki Malinen, puh. 010 7551 453 Ekokem tarjoaa polttoainesäiliöitä, jotka täyttävät kaikki nykyisen lain vaatimukset ja määräykset. Varusteet lukittavan suojakannen alla, jossa kaasujousivetimet - Iso huolto-/miesluukku säilöön - Täyttöyhde 2 (NVL) ja ylitäytönestin - Imu-/hönkäyhde 1, venttiilillä - Yli-/alipaineventtiili 1 - Vaadittavat kuljetusmerkinnät - Varaukset lisävarusteille Lisävarusteet - Imu- ja paluuliittimet, 1/2 (2+2 kpl) ja 3/4 (1+1 kpl) > Lämmittimille, aggregaateille yms. - Pinnankorkeusmittari, ADR-hyväksytty - Tankkausvarusteet: > Käsi-, verkkovirta- ja akkupumput > Jakeluletku ja -pistooli > Polttoainemittari Outi Nieminen (vas.), Juha Maijanen ja Hanna Hoffrén ovat tehneet yhteistyötä jo usean vuoden ajan. Keräyskäynnillä kehitetään turvallisuutta Kemiran ja Ekokemin pakkausyhteistyö alkoi vuonna 2000, ja se on monipuolistunut vuosien mittaan. Ekokemin myyntipäällikkö Outi Nieminen ja työnjohtaja Juha Maijanen tuntevat rakennuskompleksissa reitin laboratorioon. Keräyskäynnillä juttu luistaa vanhojen tuttujen kesken. Suojalaseja on käytettävä koko talossa. Vaarallisten jätteiden käsittelyä varten Maijanen pukee ylleen kuitukankaisen suojahaalarin ja paksut muovihansikkaat. Yhdessä katsastetaan aineet, niiden lajittelut, merkinnät ja varoitustarrat. Tarkistetaan sopivimmat pakkaukset ja kuljetuslaatikot. Yhteistyössä pohditaan mahdollisia ongelmia ja kehitetään toimintoja. Keräysastioihin kiinnitetään uudenlaiset nimi- ja varoitustarrat ja katsotaan, mitä muutoksia viranomaisten uusimmat ohjeet edellyttävät. Erilaiset kemikaalit on pidettävä erillään toisistaan täällä Kemirassa toimitaan oikeaoppisesti. Parhaiten keräysastioiksi sopivat aineiden alkuperäiset astiat tai tyyppihyväksytyt pakkaukset, joihin tehdään selvä jäte-merkintä. Jätteiden keräys, lajittelu ja säilytys, pakkausten oikea valinta ja merkitseminen sekä kuljetus ovat kokonaisuus, johon ei hyväksytä mitään riskitekijöitä. Tavoitteemme on vähentää jätteiden määrää, ja se tuo omat haasteensa. Maijanen pakkaa pienemmät purkit ja purnukat erikoislujaan pahvilaatikkoon, joka kestää vaarallisten jätteiden kuljetuksen. Laatikkoon lisätään sisällön särkymisen varalta imeytysliinoja tai rouhemaista imeytysainetta. Käsittelyyn vietävät laatikot ja säiliöt lähtevät pakettiautolla Riihimäelle. Vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevat säädökset ovat aine- tai aineryhmäkohtaisia. Ekokemin ammattilaiset osaavat asiansa. Yhteistä koulutusta Olen ollut tyytyväinen Ekokemin palveluun. Ihmiset ovat osaavia ja auttavaisia. Yhdessä Ekokemin kanssa suunnittelemme paraikaa uutta koulutusta henkilöstöllemme. Meitä on noin 200 henkilöä, puolet tutkijoita ja puolet teknisiä toimihenkilöitä, Hoffrén sanoo. Kemiralaiset toimivat kemikaalien ja vaarallisten jätteiden kanssa mielestäni turvallisesti ja huolellisesti. Ihmiset tunnistavat kemikaalien riskit ja varautuvat niihin. Purkkien ja purnukoiden merkinnät ovat parantuneet vuosien varrella, mutta aina löytyy hieman kehitettävää. Tavoitteemme on vähentää jätteiden määrää, ja se tuo omat haasteensa. Viranomaiset valvovat tarkasti vaarallisten aineiden käsittelyä ja tiukentavat ohjeita tavoitteena entistä turvallisempi toiminta. Ekokemiläiset opastavat ja kouluttavat asiakkaitaan uusimpien määräysten käytännöissä. Uusi opas työpaikoille käyttöturvallisuustiedotteista Työpaikan kaikki käytössä olevat kemikaalit on luetteloitava. Tämä koskee niin kuutiokaupalla käytettäviä raakaaineita kuin satunnaisesti käytettävää kunnossapidon puhdistusaerosoliakin. Kaikista vaarallisiksi luokitelluista kemikaaleista on myös löydyttävä ajanmukainen käyttöturvallisuustiedote eli KTT. KTT:stä löytyvät kaikki kemikaalin käyttöön liittyvät ominaisuudet ja ohjeet turvalliseen käyttöön. Kemikaalien vaaraluokitukset ja pakkausmerkinnät ovat parhaillaan muutosprosessissa. Henkilökuntaa tulee kouluttaa uusien merkkien tunnistamisessa ja käyttöturvallisuustietojen tulkinnassa. Tähän työhön avuksi on Työturvallisuuskeskus julkaissut hyvän oppaan, josta löytyvät mm. kemikaaleihin liittyvät velvoitteet tiivistetysti, KTT:n tietosisältö kohta kohdalta, hyvä sanasto ja malli kemikaaliluettelosta. Opas on hyvä apu kemikaaliasioiden vastuuhenkilöille, esimiehille ja kouluttajille. Uudet käyttöturvallisuustiedotteet ja pakkausmerkinnät opas työpaikoille. Työturvallisuuskeskus 2011. Hinta 7 + toimituskulut. Saatavana Työturvallisuuskeskuksen verkkokaupasta ttk. fi tai tilaamalla sähköpostitse osoitteesta julkaisumyynti@ ttk.fi Jätelaki täydentyy asetuksilla ensi vuonna Ensi vuoden toukokuussa voimaan astuva uusi jätelaki täydentyy lähiaikoina alemman tason säädöksillä. Näistä ensimmäisinä valmistuvat jäteasetus sekä kaatopaikka-asetuksen muutos. Kokonaan uusittavaan jäteasetukseen yhdistetään keskeiset jätelain toimeenpanoon liittyvät yleiset säädökset. Nämä koskevat jätteiden luokittelua, vaarallisia jätteitä, öljyjätehuoltoa, rakennusjätteitä sekä puhdistamolietteen käyttöä maanviljelyssä. Kaatopaikka-asetuksen muutoksella edistetään jätteiden hyödyntämistä rajoittamalla kaatopaikalle sijotettavia orgaanisia jätteitä. Muutoksen myötä biohajoavien ja muiden hiiltä sisältävien jätteiden, kuten muovien, käsitteleminen läjittämällä kaatopaikalle on pääsääntöisesti kielletty. Asetukset on tarkoitus saattaa voimaan yhtä aikaa jätelain kanssa 1.5.2012 alkaen. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellolle on suunniteltu siirtymäaikaa 1.1.2016 asti. 6 7

teksti: Virpi Mäenanttila Kuvat: Matti Viljanen ja UPM ProFin arkisto Ekokem vastaa valtakunnallisesti kaikkien UPM:n tuotantolaitosten vaarallisten jätteiden jätehuollosta Suomessa. Useilla tehtailla yhteistyö sisältää myös huomattavasti laajempia palvelukokonaisuuksia. Designia kierrätysmateriaalista UPM ProFi valmistaa Lahdessa ja Saksan Bruchsalissa komposiittituotteita UPM Raflatacin tuotannon ylijäämämateriaalista. Nämä kierrätystuotteet taipuvat paitsi peruskuluttajan terasseiksi, myös arkkitehtien designiksi. Valmis! Shanghaissa vuonna 2010 järjestetyn Expo 2010 -maailmannäyttelyn Suomen paviljonki verhottiin UPM ProFista valmistetuilla moderneilla paanuilla. Suomi osallistui näyttelyyn Kirnu-nimisellä paviljongilla, jonka oli suunnitellut helsinkiläinen arkkitehtitoimisto JKMM Arkkitehdit. UPM valmisti sitä varten kierrätysmateriaalista ruiskuvalamalla noin 25 000 paanua. UPM ja Artek esittelivät Milanon muotoilumessuilla 2007 arkkitehti Shigeru Banin suunnitteleman, ProFi komposiitista valmistetun näyttelypaviljongin. Shanghain maailmannäyttelyssä 2010 Suomen paviljonki verhottiin puolestaan UPM:n valmistamilla moderneilla paanuilla. Nämä ovat esimerkkejä päätuotteemme eli UPM ProFi Deck -terassijärjestelmän komposiittimateriaalin erikoissovelluksista. Erilaiset designyhteistyöt ovat meille tärkeitä, mutta pääasiallinen tuotteemme on kuitenkin kuluttajatuote, kertoo UPM Pro- Fin Lahden tuotantolaitoksen tehdaspäällikkö Jouko Pussi. Puun ja muovin parhaat ominaisuudet UPM Profi valmistaa WPC- (Wood Plastic Composite) eli puumuovikomposiittituotteita. Puumuovikomposiittia on valmistettu Yhdysvalloissa jo 1980-luvulta lähtien, mutta Euroopassa sen valmistaminen on sen verran uutta, että tuotteelle ei ole ollut olemassa standardeja. UPM ProFi Deck sopii hyvin ulkokäyttöön säänkestävyytensä takia. Viime keväänä UPM ProFi haki ensimmäisenä Euroopassa CE-merkinnän komposiittiterassilautatuotteelle. Merkintäoikeuden saadessamme pääsimme itse määrittelemään, mitä puumuovikomposiitti Euroopassa on, Pussi toteaa. Yhteistä kaikille puumuovikomposiittituotteille on, että niissä on aina muovia, joka toimii matriisiaineena, sekä kuitua. Euroopassa käytetty kuitu on useimmiten puukuitua. Meidän erikoisuutemme on siinä, että me emme käytä orgaanista kuitua, vaan meidän kuitumme tulee paperista, Pussi jatkaa. Vaihtoehto puutuotteiden rinnalle UPM ProFin terassijärjestelmään eli ProFi Deck -tuoteryhmään kuuluvat terassilauta, aluslauta, reunalista ja porraslauta. Näiden tuotteiden lisäksi heillä on ruiskuvalutuotteita, joita ovat muun muassa kiinnitykseen käytettävät T-kiinnikkeet. Terasseihin, laitureihin, portaiksi... Paviljonki on esimerkki päätuotteemme eli UPM ProFi Deck -terassijärjestelmän raaka-aineen erikoissovelluksesta. Pääasiallinen UPM ProFin tuote on kuitenkin kuluttajatuote, joka sisältää tarvikkeet erilaisten terassien rakentamiseen. 8 9

Meidän lautaperheemme yksi kantava ajatus oli lähteä Euroopassa haastamaan trooppisen kovapuun myyntiä. Tässä otimme huomioon sekä ominaisuudet että hinnan, Pussi selittää. Vaikka UPM ProFi valmistaa kuluttajatuotetta, heidän asiakkaitaan ovat jakelukauppiaat kuten Suomessa K-Rauta ja Puukeskus. Käytännössä me toimimme Euroopan alueella, jossa meillä on eri tuoteperheet pohjoiseen ja eteläiseen Eurooppaan liittyen pakkasja lämmönkestävyyteen. Myynti UPM ProFilla on omissa käsissä, koska se poikkeaa puutuotteiden myynnistä. Jakelijoiden koulutukseen on panostettu, jotta he osaavat kertoa asiakkaalle, miten tuote käyttäytyy. Tuotteemme vahvuus on siinä, että se pitää ulkonäkönsä monen vuoden jälkeenkin. Tuote on helppo pitää hyvännäköisenä, ja puuhun verrattuna myös se on hyvä, että tästä ei tule terassilla tikkuja jalkoihin, Pussi vertaa. Palkittua kierrätystekniikkaa UPM ProFin ympäristöystävälliset ja innovatiiviset materiaalit ovat voittaneet monia huomionosoituksia kuten Green Good Design -palkinnon sekä Best Innovator -kilpailun. Paperikuitu, jota käytämme, tulee meille tarrajätteenä, jota käytämme raaka-aineena tuotteissamme, kertoo Pussi. Kierrätysmateriaali eli tarrajäte puretaan tuotantolaitoksella murskauslinjalle, jossa se ensin revitään noin kämmenen kokoisiksi paloiksi ja sen jälkeen hienomurskain jauhaa ne kolmen millimetrin kokoisen seulan läpi. Paperisilpun sekaan syötetään polypropeenia sekä täyte- ja lisäaineita. Tuoteseos syötetään ekstruuderille, jossa lisätään väri. Ekstruuderi sulattaa materiaalin ja työntää sen työkalun läpi. Työkalu on poikkileikkaus tuotteesta. Sen jälkeen tuote menee jäähdytykseen, ja se katkotaan tuotemittoihin. Ruiskuvalutuotteet teetämme alihankkijalla valmistamastamme materiaalista, Pussi kuvailee. Puumuovikomposiittilaudan ontelorakenne mahdollistaa johtojen viemisen terassiprofiilin sisälle. Raaka-aine oman konsernin prosessijätteestä UPM ProFin käyttämä raaka-aine Suomessa tulee pääosin UPM Raflatacin tarralaminaattitehtaalta Tampereelta. Raflatacin tuotannosta syntyy tarrojen leikkuujätettä, jonka kierrättäminen on ollut haasteellista. Periaatteemme on, että tuotteemme materiaalista vähintään puolet on jätemateriaalia. Materiaalit ovat kierrätyskelpoisia, vähintäänkin energiana hyödynnettäviä, mutta ongelmaksi on muodostunut materiaalin esikäsittely. Ennen energiahyödyntämistä pitäisi materiaali murskata, ja materiaalin kuidut ja liima puolestaan tukkivat helposti murskaimen ja tämän takia etenkin polyeteenit sulavat jo murskausvaiheessa, Pussi selittää. Vuonna 2005 alettiin miettiä, olisiko Raflatacin tarrajätteelle muuta vaihtoehtoa kuin energiakäyttö tai loppusijoittaminen kaatopaikalle. Perusajatuksemme oli, että jos teemme tarrajätteestä jotakin uutta tuotetta, emme saa vähentää jätteen kierrätysarvoa. Tuotteen oli Suoraviivainen prosessi Ekstruuderi sulattaa materiaalin ja työntää sen työkalun läpi. Työkalu on poikkileikkaus tuotteesta. Sen jälkeen tuote menee jäähdytykseen, ja se katkotaan tuotemittoihin. Tuloksena on puumuovikomposiittilautaa. oltava vähintään yhtä kierrätettävä kuin raakaaineena toimiva jätemateriaali, kertoo Pussi. Vuonna 2007 saimme tehtyä ensimmäiset mallikappaleet lautatuotteestamme. Meidän vahvuutemme on siinä, että me erotumme kierrätysmateriaalilla. Tämä on ollut onneksi niin haastavaa, että kilpailua juuri samaan tekniikkaan ja materiaaliin ei ole vielä syntynyt. Meidän kilpailijamme ovat ennemminkin orgaanisen kuidun käyttäjiä, Pussi jatkaa. Viime keväänä UPM ProFi sai myös PEFCmerkintäoikeuden. Sertifikaatti on osoitus puuraaka-aineen kestävästä hankinnasta ja käytöstä. Sertifikaatti varmistaa, että UPM ProFin raaka-aine on 100 % kierrätettyä ja puukuitu on peräisin kestävästi hoidetusta metsästä. Logistisia kysymyksiä Jonkin verran UPM ProFin Suomen raaka-aineesta tulee muiltakin Raflatacin tehtailta kuin Tampereelta. Hyvä sisäinen logistiikka mahdollistaa tämän. Kun olemme valinneet matriisiksi tuotteeseemme polypropeenin, rajoittaa se vähän raaka-aineen hankintaa. Polyeteenipohjaisia tarratuotejätteitä emme voi hyödyntää. Periaatteemme kuitenkin on, että tuotteemme materiaalista vähintään puolet on jätemateriaalia, sanoo Pussi. Lisää raaka-ainereserviä olisi varmasti Raflatacin asiakkaissa, joilta tätä jätettä myös jää. Siinä tulee eteen kuitenkin haastavat logistiset kysymykset siitä, miten jäte keräiltäisiin. Mahdollisuuksia kuitenkin on, Pussi kuvailee. UPM ProFin käyttämä raakaaine Suomessa tulee pääosin UPM Raflatacin tarralaminaattitehtaalta Tampereelta. Raaka-aine Kierrätysmateriaali eli tarrajäte puretaan tuotantolaitoksella murskauslinjalle, jossa se ensin revitään noin kämmenen kokoisiksi paloiksi ja sen jälkeen hienomurskain jauhaa ne kolmen millimetrin kokoisen seulan läpi. Paperisilpun sekaan syötetään polypropeenia sekä täyte- ja lisäaineita. UPM ProFi on osa UPM-Kymmene Oyj:n Tekniset materiaalit -liiketoimintaa valmistaa puumuovikomposiittituotteita tuotantolaitokset Lahdessa ja Bruchsalissa Saksassa henkilökuntaa molemmilla laitoksilla yhteensä noin 80 henkilöä Lahdessa käsitellään jätemateriaalia noin 30 tonnia viikossa Saksan laitoksen tuotanto on noin 2,5 3-kertainen Lahteen verrattuna Lahdessa enemmän tuotekehitystä Jouko Pussi ja Ekokemin Mauri Kiema. 10 11

teksti: Toni Andersson, Miikka Tulonen, Varpu Nurmi Kuvat: Matti Sulanto Ekokem tutkii kriittisten raakaaineiden talteenottoa jätevirroista Euroopan komissio julkaisi kesällä 2010 selvityksen erilaisten raaka-aineiden kriittisyydestä Euroopalle. Selvityksessä tarkasteltiin erilaisten raaka-aineiden merkittävyyttä EU-alueen maiden taloudelle sekä näiden raaka-aineiden saatavuuteen liittyviä riskejä. Loppuraportissa listattiin 14 raaka-ainetta, joiden taloudellinen merkitys on kiistaton ja korvattavuus tuotannossa erityisen haastavaa ja joiden saatavuuteen voi liittyä tulevaisuudessa epävarmuustekijöitä. Näistä 14 kriittisestä raaka-aineesta 12 on metalleja. Metallit ovat välttämättömiä nykyisen kaltaiselle teknistyneelle yhteiskunnalle. Niitä hyödynnetään lähes kaikissa ihmisen tekemissä käyttöesineissä tai käyttöesineiden valmistuksessa sekä erilaisissa teollisuuden laitteissa ja prosesseissa. Maapallon metallivarannot eivät ole jakautuneet tasaisesti ja monia tärkeitä raaka-aineita tuotetaan melko suppealla maantieteellisellä alueella. Tällaisten raaka-aineiden maailmanlaajuinen saatavuus riippuu voimakkaasti muun muassa tuottajamaiden poliittisesta tilanteesta ja alueilla tapahtuvista luonnonmullistuksista. Taustatutkimus valmistumassa Ekokem on vuoden 2011 aikana toteuttanut julkaistuun EUraporttiin pohjautuen tutkimuksen, jossa on kartoitettu kriittisiksi luokiteltujen raaka-aineiden esiintymistä jätevirroissa sekä arvioitu potentiaalisia kierrätyskohteita ja talteenottomenetelmiä näille raaka-aineille. Toteutetun hankkeen pääpaino on ollut harvinaiseksi luokiteltujen metallien analysoinnissa ja talteenottomenetelmien kartoittamisessa. Julkaistun EU-raportin pohjalta tutkimuskohteiksi on valittu erityisesti harvinaisten maametallien sekä platinaryhmän metallien esiintyminen ja talteenottoprosesseja koskeva selvitystyö jätevirroista. Selvitystä on tehty niin perinteisten hydrometallurgisten ja pyrometallurgisten menetelmien potentiaalista kuin bioliuotuksen sovellettavuudesta ja hyödynnettävyydestä. Kriittisten raakaaineiden yhä tehokkaampi talteenotto ja kierrätys jätevirroista on mahdollisuus. Useista osakokonaisuuksista koostuvassa hankkeessa on toteutettu tiivistä tutkimusyhteistyötä mm. Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Aalto-yliopiston sekä teknologiakeskus Ketek Oy:n kanssa. Ulkomaisena asiantuntijana hankkeessa on hyödynnetty tutkimus- ja konsulttiyritys Oakdene Hollinsia UK:sta. Vuoden 2011 aikana toteutetun tutkimuksen tavoitteena on ollut rajata 1 2 jatkotutkimuskohdetta, joiden kanssa jatketaan työskentelyä tulevina vuosina, kertoo Ekokemin tutkimusinsinööri Varpu Nurmi. Metallien lisäksi jätevirroissa esiintyvän fosforin hyödyntämispotentiaali on nostettu Ekokemillä tutkittavien raakaaineiden joukkoon. Osana Ekokemin omaa tutkimustyötä onkin vuoden 2011 aikana toteutettu Kirsi Rantalan Hämeen Ammattikorkeakoulun lopputyö fosforin esiintymisestä ja talteenottomenetelmistä jätevirroissa. Työssä tarkasteltiin olemassa olevien menetelmien soveltuvuutta sekajätteestä erotetun biojätteen sisältämän fosforin talteenottamiseen. Rantala osoitti laboratoriotesteissä, että biojätteen mädätysjäännöksessä oleva fosfori on happomanipulaation avulla muunnettavissa talteenottoprosessien vaatimaan liukoiseen muotoon. Kriittisten raaka-aineiden korvaaminen on haastavaa Epävarman saatavuutensa ja suuren merkityksensä vuoksi mm. harvinaisten maametallien, platinaryhmän metallien tai fosforin talteenotto erilaisista sekundaarilähteistä voi olla varteenotettava vaihtoehto. Monet näistä alkuaineista ovat myös sellaisia, että niiden korvaaminen pääasiallisessa käyttötarkoituksessaan muulla raaka-aineella on vaikeaa ilman suorituskyvyn menetystä. Erityisesti elektroniikkateollisuus on riippuvainen monien kriittisiksi luokiteltujen metallien saatavuudesta. Teollisuuden ja muun yhteiskunnan synnyttämiin jätevirtoihin päätyy vaihtelevia määriä harvinaisia metalleja, joista suuri osa päätyy nykyään loppusijoitukseen. Tällaisia jätevirtoja ovat esimerkiksi metalliteollisuuden jätesakat ja kuonat, erilaisten voimalaitosten tuhkat ja kuonat, yhdyskuntajätteet sekä epäorgaaniset vaaralliset jätteet. Harvinaisia metalleja ei muista metalleista poiketen juuri oteta talteen sähkö- ja elektroniikkajätteestäkään. Ekokemin toteuttamassa tutkimustyössä on tarkasteltu laajalti erilaisten jätevirtojen harvinaisten metallien pitoisuuksia sekä tutkittu potentiaalisia menetelmiä kyseisten metallien talteenottoon ja potentiaaliin uusioraakaaineiden valmistuksessa. Erityisesti tuhkien ja kuonien käsittelyssä ja jatkojalostuksessa Ekokemiltä löytyy laaja-alaista osaamista ja pitkäjänteistä prosessikehitystä. Hankkeen tulosten perusteella voidaan todeta, että teknisesti talteenotto nykyteknologialla voi onnistua häviävänkin pienistä pitoisuuksista. Merkittävimmäksi rajoittavaksi tekijäksi uusien sovellusten eteenpäin viemisessä nouseekin käsiteltävien jätevirtojen volyymi ja siten prosessien kannattavuus. Useissa tapauksissa tutkimuksen kohteena olleet metallit ja raaka-aineet päätyvät sellaisiin jätteisiin, joiden keskitettyyn ja tehokkaaseen keräämiseen ei ole olemassa valmiuksia. Lisäksi usein nämä metallit laimenevat suureen määrään muuta ainesta, jolloin talteenotto suuristakin jätemääristä voi olla hankalaa. Metallit ovat uusiutumattomia luonnonvaroja, jotka teknologian kiihtyvän kehittymisen myötä siirtyvät geologisista esiintymistään urbaaneihin materiaalivarastoihin, kuten kaupunkeihin ja niiden kaatopaikoille. Kriittisten raaka-aineiden yhä tehokkaampi talteenotto ja kierrätys jätevirroista on mahdollisuus luotaessa tulevaisuuden kestävämmin luonnonvaroja käyttävää yhteiskuntaa. 12 13

teksti: Vesa Toivanen Kuvat: Vesa Toivanen Viiden mantereen paaluttaja Mikä yhdistää Lontoon 2012 Olympialaisten rakennuskohteita, NASA:n uusimman laukaisualustan perustaa ja Hong Kongin vanhan Kai Takin lentokentän muuttamista risteilysatamaksi? Vastaus on kuopiolainen paalutuskonevalmistaja Junttan Oy. Yhtiön maailmanmenestyksen takana on se, että paalutus voidaan hoitaa yhdellä ainoalla koneella. Junttanin historia alkoi 1976, kun maarakennusliikkeen omistaja Pentti Heinonen alkoi ideoida tehokkaampaa tapaa paaluttaa rakennusten pohjia. Ruoppauskalustoa Savon Varvi -nimellä jo 1960-luvulla valmistanut konepaja keskittyi hydraulisesti toimivan paalutusvasaran kehitystyöhön. Vuonna 1979 Junttan esitteli maailman ensimmäisen hydraulisen lyöntipaalutuskoneen. Tätä ennen lyöntipaalutusta oli tehty erilaisilla lihas- tai konevoimalla toimivilla pudotusjärkäleillä. Junttanin menetelmässä paalu sananmukaisesti upotettiin maahan lyömällä sitä hydraulisella vasaralla. Paalun upotessa lyönti lyönniltä se samalla tiivisti ympäröivän maa-aineksen, jolloin paalutuksesta tuli huomattavan tukeva. Hydrauliikan mukaantulo nosti tehokkuuden aivan uudelle tasolle. Uusi ja tehokas lyöntipaalutusteknologia herätti nopeasti kiinnostusta myös maailmalla. Ensimmäiset vientikaupat tehtiin Ruotsiin ja Tanskaan 1984. Saksan markkinat suomalaiselle paalutusosaamiselle avautuivat 1986. Merenpohjan päälle, täyttömaalle rakentavasta Hollannista tuli merkittävä Junttanin vientimaa 1990-luvulla. Samalla vuosikymmenellä suomalaiset lyöntipaalutuskoneet varmistivat New Yorkin JFK-lentokentän uuden ykkösterminaalin perustan. Euroopassa Junttan nousi lyöntipaalutuskoneiden markkinajohtajaksi. Asko Heiskanen (vas.) ja Ekokemin Jari-Pekka Karvonen. 14 15

Junttan Oy Maailman johtava lyöntipaalutuskoneiden valmistaja Liikevaihto 31 M (2009) Henkilökunta 102 (2010) Omistajat: Sinituote Oy 90,1 %, Juha Heinonen 9,9 % Viennin osuus yli 90 % Junttanin lyöntipaalutuskone perustuu hydrauliikkaan, esittelee Asko Heiskanen. Käsittämätön lyöntijärkäle Junttanin työsuojelupäällikkö Asko Heiskanen esittelee Junttanin hydraulisen lyöntijärkäleen. Siinä parhaimmillaan 28 tonnin teräsmurikka nostetaan puolentoista metrin korkeuteen ja kiihdytetään kohti paalunpäätä. Lyöntitiheyttä ja iskun voimaa voidaan säätää portaattomasti. Jokainen isku kohdistuu tarkasti kohdalleen samanlaisena. Jopa huimat 97 prosenttia lyöntijärkäleen laskennallisesta energiasta kohdistuu viemään paalua syvyyksiin. Voimaa tarvitaan, sillä parhaimmillaan lyöntijärkäleen naulaksi annetaan 50 metriä pitkä ja halkaisijaltaan 2-metrinen teräsputki. Tekniikan ja tarkkuuden pitää näissä voimissa olla huippuluokkaa. Jos paalua lyö kerrankin väärin, se saattaa vaurioitua korjaamattomasti. Tällöin joudutaan tekemään kallista ja aikaa vievää korvaussuunnittelua ja paalutusta. Junttan-akatemia Varmistaakseen tulevien lyöntipaalutuskoneosaajien löytymisen yhtiö on perustanut Junttan-akatemian yhdessä Savon ammatti- ja aikuisopiston kanssa. Opiskelutilat luokkahuoneineen sijaitsevat uudella tehtaalla. Heiskanen kertoo, että akatemiassa on parhaillaankin menossa kaksi insinööriopintojen lopputyötä paalutuskoneista. Luistavaa jätehuoltoa Junttanin koneiden toiminta perustuu pitkälle vietyyn hydrauliikkaan. Tuotannossa ja korjaamon puolella syntyy merkittäviä määriä hydrauliikkaöljyjä sisältävää jätettä. Heiskanen ja Ekokemin myyntipäällikkö Jari-Pekka Karvonen miettivät, pitäisikö hydrauliikkaletkuja sisältävät jäteastiat vaihtaa muovisista vahvempiin metalliastioihin. Junttanin jätehuoltosuunnitelma on Karvosen mukaan esimerkillinen. Sekajätettä vähennetään. Energiajae, tietosuojapaperit ja öljyiset jätteet toimitetaan tehtaalla niille osoitettuihin lukittuihin varastoihin, joista Ekokemin auto pystyy noutamaan ne omalla sähköavaimellaan 24/7. Tehtaalla on aina odottamassa tyhjiä jäteastioita, ja niiden vaihtaminen on annettu nimettyjen henkilöiden vastuulle. Junttanin lyöntipaalutuskone koko komeudessaan. Uusi tehdas Vuosituhannen vaihtuessa Junttanin vienti ulottui kaikille mantereille. Kuopioon avattiin uusi, isompi tehdas Saastamoinen Oy:n lopettaneen rakennuslevytehtaan kiinteistöön. Junttanin voimakas panostaminen tuotekehitykseen poiki uusia innovaatioita. Vuonna 2008 Junttan muutti rakentamiinsa uusiin toimitiloihin vilkkaan viitostien varrelle. Maailman johtavat lyöntipaalutuskoneet tehdään Etelä-Kuopion Kylmämäessä, alle 10 minuutin ajomatkan päässä kaupungin keskustasta. Kokoonpano tehdään isommassa 15 000 neliömetrin hallissa. Sen viereinen 2 500 neliömetrin halli pitää sisällään korjaamo- ja huoltotilat. Lyöntipaalutuskoneiden komponentit tulevat luotettavilta alihankkijoilta, usein huomattavan läheltä. Esimerkiksi osa hydraulisylintereistä valmistetaan 15 kilometrin päässä Hydroline Oy:llä. Raskaiden koneenosien hitsaustyöt tehdään muiden muassa Komas Oy:llä aivan Junttanin naapurissa. Ekologinen paalutustekniikka Paalun upottaminen maahan Junttanin lyöntipaalutuskoneella on huomattavasti muita menetelmiä ekologisempi vaihtoehto. Yhtiön maailmanmenestyksen takana on ennen kaikkea se, että paalutus voidaan hoitaa yhdellä ainoalla koneella. Junttanin lyöntipaalutuskone liikkuu työkohteessa omilla telaketjuillaan. Kone voidaan nostaa työkuntoon ilman ulkopuolista apua, ja se pystyy suoriutumaan kaikista paalutuksen vaatimista toimenpiteistä itsenäisesti. Esimerkiksi porapaalutusmenetelmässä tarvitaan useampia koneita. Reiästä kairattu maamassa pitää lisäksi siirtää. Monissa kaupunkikohteissa tämä tarkoittaa kuljetusjärjestelyjä välivarastoineen. Lyöntipaalutus pitää hetken jyskyttävää ääntä. Junttanin tuotekehityksen myötä iskun ääntä on saatu hiljenemään. Monissa tapauksissa lyöntipaalutus on jopa kolme kertaa muita tapoja nopeampi. Amerikassa hiljan julkistetussa artikkelissa Junttanin menetelmä kehuttiin ylivoimaiseksi vaihtoehdoksi myös melun vähäisyydessä. Viikon lyöntiäänet voittivat puhtaasti kolmen viikon kairan, betonimyllyjen ja rekkarallin aiheuttaman äänisaasteen. Junttanin jätehuoltosuunnitelma on esimerkillinen. 16 17

teksti: Vesa Toivanen Kuvat: Vesa Toivanen Järjetön tynnyriralli Saksaan päätökseen Tehtaanjohtaja Timo Korvaa harmitti, että rekkalastin 20 000 litran tynnyrin sisällöstä yli 19 000 litraa oli käytännössä puhdasta vettä. Järjetön veden rahtaaminen lopetettiin asiantuntevalla yhteistyöllä. Nyt liete puristetaan Oulussa kuivaksi ja loppusijoitetaan asianmukaisesti. Valtavaa paljekameraa muistuttava suotokammiopuristin sijaitsee Ekokemin kontissa. Kuvassa (vas.) tehtaanjohtaja Timo Korva, Ekokemin työpäällikkö Antti Seppälä ja myyntipäällikkö Harri Roiha. Eka Chemicalsin Oulun tehdas on elohopeavesistökuormitukseltaan yksi Euroopan pienimmistä. Eka Chemicalsin historia alkaa Ruotsista 1895, kun Alfred Nobel kumppaneineen perusti EKA - Elektrokemiska Aktiebolagetin. Nobel-palkinnon isähahmon yritys valmisti kemiantuotteita teollisuuden tarpeisiin. Yhtiön toimiala on pysynyt samana. Nykyisin Eka Chemicals on osa maineikasta Akzo Nobel -konsernia. Oulussa valmistetaan suolahapon ja lipeän johdannaisia esimerkiksi vedenpuhdistukseen ja paperiteollisuuden tarpeisiin. Yli 55 000 ihmistä 80 maassa työllistävän Akzo Nobelin tuotteista löytyvät esimerkiksi Eri Keeper -liima ja Pinotex-puunsuoja. Korva kertoo, että Nobelin aloittaman tehtaan menestys perustuu kemian osaamiseen suurtuotantotasolla. Haitallista elohopeaa poistevesiin vapautuu kloorituotannossa. Akzo Nobel -konsernin kunnia-asia on aina toimia paremmin kuin paikalliset lainsäädännöt edellyttävät. Tehtaanjohtaja uskaltaa sanoa suoraan, että Eka Chemicalsin Oulun tehdas on elohopeavesistökuormitukseltaan yksi Euroopan pienimmistä. Elohopeaa poistevesistä vesistöön pääsee mitatusti kahvikupillinen vuodessa. Elohopeaa sisältävä liete sakkautetaan kemikaaleilla poistevesien käsittelyaltaiden pohjalle. Pinnalle jäävän veden puhtaus varmistetaan jatkuvin laboratoriokokein, ja se pumpataan takaisin mereen. Jäljelle jäänyt elohopealiete kerättiin aikaisemmin 200 litran tynnyreihin, jotka kuljetettiin Saksaan loppukäsittelyyn. Tynnyröinti lopetettiin ja yhteistyö lietteen käsittelyn järkeistämiseksi aloitettiin Ekokemin kanssa. Ensimmäisessä vaiheessa kuiva-ainepitoisuudeltaan alhainen liete kuljetettiin säiliöautoilla Riihimäelle ja sieltä Poriin loppusijoitettavaksi. Järjestelmä toimi, mutta se ei ollut käytännöllinen eikä ympäristön kannalta kevein ratkaisu. Ekokemin kanssa päätettiin aloittaa järkevämpien ratkaisujen etsiminen. Kuiva-aineen osuutta piti saada nostettua. Veden rahtaaminen läpi Suomen oli hullun hommaa, epäekologista ja kallista. Lietekakkuresepti yhteistyöllä Korva heitti pallon yhtiön jäteyhteistyökumppanille Ekokemille. Työpäällikkö Antti Seppälä saapui katsastamaan tilannetta Riihimäeltä. Syntyi ajatus lietteen puristamisesta kuivemmaksi. Kuivan lietekakun käsittely onnistuisi Suomessa Ekokemillä. 18 19

Ekokem Uutiset Ekokem kunnostaa Turussa vanhan telakka-alueen asuinalueeksi Kirjavinkkejä pukinkonttiin Tässä kirjassa 15 ympäristöalan Ekokemin tutkimus- ja kehitysryhmän, Seppälän ja Korvan asiantuntemuksella keinoksi päätettiin kokeilla lietteen mekaanista kuivaamista kammiosuotopuristimella. Mekaanista kuivaustapaa kokeiltiin ensin laboratoriomittakaavassa maalaboratoriossa ja edelleen yhden kuution vetoisella pienoismallilla. Tulokset näyttivät hyviltä ja niinpä puolentoista vuoden kehitystyön tuloksena Ekokemin ryhmä saapui lietekakuntekoon Ouluun. Tiukka puristus Korva suitsuttaa, kuinka helposti homma nyt sujuu. Ekokemin miehet ovat tuoneet paikalle kontin, jonka sisällä tapahtuu suuria nopeasti. Liete pumpataan korkeapainepumpulla kontissa sijaitsevaan kammiosuotopuristimeen. Sen kovassa paineessa ja oikeilla suodatinkankailla saavutetaan riittävä kuivaustulos. Lietteen sisältämä vesi lirisee kymmenistä putkista valutuskaukaloon ja edelleen poistovesikiertoon. Käytännön työssä lietteen painosta poistuu 90 prosenttia pelkkänä vetenä. Kuivattu liete poistetaan kammioista ja siirretään kuppikontilla bulk-lavalle kuljetettavaksi edelleen jatkokäsittelyyn. Siinä missä ennen kaksikymmentä miestä tölkitti lietettä tynnyreihin, puristetaan nyt työturvallisesti puhdasta vettä irti lietteestä ja nostetaan se ehdottoman siististi asianmukaiseen kuljetukseen. Tämä ratkaisu säästää luontoa, työntekijöitä ja rahaa, Korva hymyilee. Antti Seppälä ja Timo Korva seuraavat kuinka elohopealiete saadaan paineilman avulla niin hyvin sekaisin, että se on pumpattavissa säiliöstä mekaaniseen kuivaukseen. Kammiosuotopuristin puristaa lietteestä kirkasta vettä. Eka Chemicals Oy Oulun tehdas Tehdas aloitti Oulussa 1957 Osaksi Akzo Nobel -konsernia 1997 Päätuotteet: natriumkloraatti, suolahappo, lipeä, klooridioksidivesi, natriumhypokloriitti Natriumkloraatti 50 000 t/a, Lipeä 46 000 t/a, Suolahappo 56 000 t/a, Kloori 20 000 t/a. Ekokem ja Wärtsilä allekirjoittivat lokakuun lopussa sopimuksen Turun Aurajoen rannalla sijaitsevan vanhan telakka-alueen kunnostamisesta asuinalueeksi. Alueen kaikki pilaantuneet massat toimitetaan Ekokemin uuteen käsittelykeskukseen Salossa. Kunnostettavan alueen pinta-ala on yhteensä noin hehtaari. Kaikki alueelta poistettavat, pilaantuneet ja jätteen sekaiset maamassat kuljetetaan teollisuusjätteiden käsittelykeskukseen. Massoista erotellaan kaikki Ekokem ja KWH Mirka ovat sopineet energiantuotannosta Mirkan Jepuan tuotantolaitokselle sekä tuotantojätteen hyötykäytöstä. Hankkeen tavoitteena on rakentaa Ekokemin ja Renewn yhteistyönä ensimmäinen bio- ja jäteperäistä polttoainetta hyödyntävä pienen kokoluokan kattilalaitos. Mirka korvaa aiemman, raskaaseen polttoöljyyn perustuneen energiantuotannon pääasiassa lähialueilta saatavilla polttoaineilla tuotetulla energialla. Uudessa ekovoimalassa käytetään pääpolttoaineina biopolttoaineita, KWH Mirkan hiomatuotejätteitä sekä muita energiajätteitä. Ekovoimalan investoi ja rakentaa Ekokem. Polttoaineteholtaan 10 MW:n kattilalaitos tuottaa Mirkan Jepuan tehtaan tarvitseman energian, noin 43 GWh vuodessa. hyötyjätteet, jonka jälkeen maamassat ohjataan pitoisuuksien mukaan hyötykäyttöön tai loppusijoitukseen. - Salon käsittelykeskuksessa materiaalit saadaan eroteltua ja lajiteltua työmaa olosuhteita paremmin. Suurin osa massoista saadaan hyötykäytettyä joko kierrätysmateriaalina tai kaatopaikkarakenteissa, kertoo Ekokem-Palvelun työpäällikkö Mikko Saarinen. Työt alueella aloitettiin 31.10. Urakan on määrä olla valmistua joulukuun aikana. Ekokem hoitaa Mirkan energiantuotannon ja kierrätyksen Uutta kattilateknologiaa Ekokem on allekirjoittanut Renewan kanssa aiesopimuksen leijukerrospolttoon perustuvan höyrykattilan toimittamisesta uuteen ekovoimalaan. Mirkan tuotantojäte on käsittelyltään haasteellinen jäteperäinen polttoaine, jonka hyödyntämiseen ei löydy markkinoilta valmista ratkaisua. Lähtökohta uuden teknologian kehitystyöhön on yhteinen. Jepuan hanke viranomaisten käsittelyssä Ekovoimalan investoinnista on jätetty energiatukihakemus Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen sekä ympäristölupahakemus Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon. Varsinainen höyrykattilan toimitussopimus solmitaan sen jälkeen, kun investoinnin energiatukihakemuksesta on annettu päätös työ- ja elinkeinoministeriössä. asiantuntijaa ja toimijaa kertovat omista tavoistaan vastata aikamme suurimpaan haasteeseen: meille kaikille yhteisen maapallon tulevaisuuteen. Kirja kertoo ympäristötietoisuuden nykytilasta Suomessa ja avaa huikeita näkymiä sen kehittämiseen ja jalostamiseen aina maabrändiksi asti. Ympäristötietoisuus suomalaiset 2010-lukua tekemässä. Pekka Harju-Autti, Aleksi Neuvonen, Louna Hakkarainen (toim.) Ympäristöministeriö, 2011. Kustantaja: Rakennustieto Oy, 176 s., ohjehinta 42. Ihminen ja ympäristö on laaja katsaus ihmisen ja ympäristön vuorovaikutukseen. Teoksen aihepiirit ulottuvat eliölajien sukupuutoista ilmastonmuutokseen ja kulutuskulttuurista metsäluonnon suojeluun. Se kertoo myös vaikuttamisen monista mahdollisuuksista, niin kotona kuin vaaliuurnillakin. Alansa parhaat suomalaiset asiantuntijat esittävät teoksessa tuoreita näkökulmia ympäristöasioihin ja ihmisyhteisöjen vastuunkantoon. Ihminen ja ympäristö. Jari Niemelä ym. (toim.) Gaudeamus, 2011, 464 s., ohjehinta 46. 20 21

Ekokem Palvelut Ekokem noutaa öljysi Ekokem järjestää ja ylläpitää ympäristöministeriön toimeksiannosta käytettyjen voiteluöljyjen keräysjärjestelmää Suomessa. Teollisuuden kirkkaista hydrauliikkaym. öljyistä valmistetaan ketjuvoiteluöljyjä, mustat jäteöljyt käsitellään regenerointilaitoksella ja palautetaan perusöljynä voiteluaineteollisuuden käyttöön. Käytännölliset kurssimme 1. Ahvenanmaa/Åland Puh. (018) 169 11 oljy1@ekokem.fi 2. Varsinais-Suomi Puh. 010 7551 572 oljy2@ekokem.fi 3. Pääkaupunkiseutu/Kymi Puh. 010 7551 574 oljy4@ekokem.fi 4. Satakunta Puh. 010 7551 575 oljy5@ekokem.fi 5. Keski-Suomi Puh. 010 7551 576 oljy6@ekokem.fi 6. Itä-Suomi Puh. 010 7551 579 oljy9@ekokem.fi 7. Pohjanmaa Puh. 010 7551 578 oljy8@ekokem.fi 8. Keskimaa Puh. 010 7551 570 oljy10@ekokem.fi 9. Pohjois-Suomi Puh. 010 7551 571 oljy11@ekokem.fi Asiantuntevat seminaarimme Asiantuntijaseminaari Riihimäki 3. 4.10. Kaksipäiväinen vaativan jätehuollon asiantuntijaseminaari on suunniteltu yritysten ja laitosten ympäristönsuojelusta vastuussa oleville henkilöille, jotka toimivat tuotannon, varastoinnin, tehdaspalvelun ja ympäristönsuojelun tehtävissä. Seminaari on koottu aiheista, jotka ovat ajankohtaisia jäte- ja jätehuoltoaan (vaaralliset jätteet) kehittäville yrityksille, jätteiden hyödyntäjille, käsittelijöille ja viranomaisille. Luennoijat ovat aihepiiriensä parhaita asiantuntijoita viranomaisorganisaatioista, yrityksistä sekä Ekokemiltä. Seminaarimaksu 890 + alv sisältää seminaariaineiston, majoituksen 2 hh sekä ateriat ja kuljetukset seminaarin aikana. Lisätietoa öljynkeräyksestä Ekokem Oy Ab Puh. 010 7551 283 oljy@ekokem.fi ajankohtaisseminaari Turku 18.4. Oulu 8.11. Seminaarissa käsitellään kaikille toimintaansa kehittäville yrityksille ajankohtaisia aiheita, kuten materiaalivirtojen hallintaa ja kierrätysratkaisuja.seminaari perehdyttää ja antaa valmiuksia materiaalivirtojen ja kierrätysratkaisujen hallintaan ja edesauttaa niiden kehittämisessä. Seminaarimaksu 350 + alv sisältää seminaariaineiston sekä ateriat seminaarin aikana. ILMOITTAUTUMISET Seminaareihin ja kursseille www.ekokem.fi > Koulutus > Ilmoittautuminen Sähköpostilla, kurssit@ekokem.fi Puhelimella, Päivi Rantasalmi puh. 010 7551 245 Lisätieta kurssitoiminnastamme www.ekokem.fi Peruskurssi 11. 12.4. 6. 7.6. 19. 20.9. 28. 29.11. Peruskurssi on kattava perustietopaketti haitallisista ja vaarallisista jätteistä ja niihin liittyvistä vastuu- ja turvallisuuskysymyksistä. Kurssi sisältää käytännön harjoituksen. Antaa perustietoa vaarallisista jätteistä ja niihin liittyvistä laeista ja asetuksista sekä vastuu- ja turvallisuusseikoista. Antaa valmiuksia vaarallisten jätteiden vastaanottamiseen, lajitteluun, pakkaamiseen ja merkitsemiseen sekä kuljetusten järjestämiseen. Opastaa, kuinka oikein järjestetty jätteiden vastaanotto voi vähentää käsittelystä aiheutuvia kustannuksia. Antaa valmiuksia tiedottaa edelleen alan perustietoa. Kurssimaksu 650 + alv sisältää kurssiaineiston, suojahaalarin, majoituksen 2 hh sekä ateriat ja kuljetukset kurssin aikana. PÄIVITYSkurssi Riihimäki 24. 25.10. Kaksipäiväisellä päivityskurssilla käsitellään vaativan jätehuollon aiheita, joiden parissa on tapahtunut merkittävää kehitystä parin viime vuoden aikana. Kurssi on suunniteltu asiakkaillemme, jotka toteuttavat ja valvovat jätehuoltoa, joille ala on tuttu ja jotka ovat mahdollisesti käyneet peruskurssilla pari vuotta aiemmin. Perehdyttää jätehuoltoa (vaaralliset jätteet) koskevan lainsäädännön ajankohtaisiin aiheisiin. Esittelee uusimpia hyötykäyttö- ja jätehuoltoratkaisuja ja alan palvelumalleja. Esittelee toimintamalleja vaarallisten ja haitallisten aineiden onnettomuustapauksissa ja onnettomuustapauksien hoidossa. Kurssimaksu 650 + alv sisältää kurssiaineiston, majoituksen 2 hh sekä ateriat ja kuljetukset kurssin aikana. Kurssipäivä Oulu 8.2. Raahe 2.2. Joensuu 23.2. Pori 14.3. Alahärmä 20.3. Jyväskylä 7.11. Imatra 21.11. Rovaniemi 4.12. Turku 11.12. Kurssi on tiivis, käytännöllinen tietopaketti vaativan jätehuollon käytännön tehtäviin. Kurssipäivät järjestetään Ekokemin aluepisteissä. Antaa perustietoa vaarallisista jätteistä ja niihin liittyvistä laeista ja asetuksista sekä vastuu- ja turvallisuusseikoista. Antaa valmiuksia vaarallisisten jätteiden vastaanottamiseen, lajitteluun, pakkaamiseen ja merkitsemiseen sekä kuljetusten järjestämiseen. Kurssimaksu 250 + alv, sisältää kurssiaineiston ja ateriat kurssin aikana. KÄYTÄNNÖN KURSSIPÄIVÄ Kokkola 26.9. Kurssi on suunnattu erityisesti jätehuollon käytännön tehtävissä työskenteleville. Kurssi painottuu työtehtävien harjoitteluun. Kurssi sopii mainiosti niille, jotka ovat käyneet peruskurssin/kurssipäivän tai tarvitsevat lisäosaamista käytäntöön. Kurssimaksu 350 + alv, sisältää kurssiaineiston ja ateriat kurssin aikana. Ekokemin koulutustoiminta tarjoaa ajantasaista tietoa sekä verkostoitumista kanssasi samoihin kysymyksiin ratkaisuja pohtivien kollegojen kanssa. TYÖKURSSI Riihimäki 9. 10.5.2012 Kaksipäiväinen työkurssi on suunnattu erityisesti jätehuollon käytännön tehtävissä työskenteleville. Kurssi painottuu työtehtävien harjoitteluun. Kurssi sopii mainiosti niille, jotka ovat käyneet peruskurssin ja tarvitsevat lisäosaamista käytännön tehtävistä. Kurssilla harjoitellaan vaativan jätehuollon tehtäväkentällä tarvittavia lajittelu- ja pakkaamistaitoja sekä asiakirjojen täyttöä. Kurssimaksu on 650 + alv sisältää kurssiaineiston, suojahaalarin, majoituksen 2 hh sekä ateriat ja kuljetukset kurssin aikana. Laboratorion vaativa jätehuoltokurssi Helsinki, Malminkartano 28. 29.3.2012 Laboratorion jäte-erät koostuvat monista erilaisista jätteistä. Pienetkin jäte-erät täytyy käsitellä oikein. Oma turvallisuutesi on suoraan riippuvainen jätetyypin mukaisesta, oikeasta työskentely-, pakkaamis- ja varastointitavasta. Ekokem toteuttaa koulutuksen yhteistyössä AEL:n kanssa. Kurssi on tarkoitettu tutkimus- ja analyysilaboratorioissa, apteekeissa sekä laboratorioalan oppilaitoksissa työskenteleville. Antaa valmiuksia laboratoriojätteiden oikeaan käsittelyyn, varastointiin, pakkaukseen sekä kuljetukseen. Opastaa kuljetukseen liittyvien asiakirjojen laadinnassa. Antaa perustietoa jätteiden jatkokäsittelystä. Kurssimaksu 890 + alv sisältää kurssiaineiston sekä ateriat. Lisätietoa www.ekokem.fi 22 23

Rauhallista joulunaikaa! Ekokem lahjoittaa joululahjavarat hyväntekeväisyyteen. Valtakunnallisesti tuemme vuonna 2012 Lastenklinikoiden Kummit ry:n toimintaa, ja paikallinen avustuskohteemme vuonna 2012 on Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry.