Peltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012



Samankaltaiset tiedostot
Toimiva salaojitus. Pellon vesitalous kohdilleen Markus Sikkilä Salaojayhdistys

RIL Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset. Salaojayhdistyksen neuvottelupäivät Ähtäri Mesikämmen Seppo Hihnala, Maveplan

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Kuivatuksen vaikutus pellon kasvukuntoon

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Salaojayhdistys ry. Peltosalaojitus

SISÄLLYS. N:o 203. Laki

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki Rahkasuo syyskuu 2009

Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 2

MAASEUTUVERKOSTON ESITE Säätösalaojitus. Säätösalaojitus

[Kirjoita teksti] Tn:o Pinta-ala yhteensä

RIL Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset

Salaojitus. Jarmo Nissinen

Ojitus hyvän sadon perusedellytyksenä

Salaojakonetutkimus Sievi. Salaojituksen neuvottelupäivät Tampere Markus Sikkilä, Salaojayhdistys

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke Markku Puustinen

Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa seminaari Happamuuden torjuntakeinot maataloudessa

Maankuivatuksen ja hydrologian käsitteitä Maa- ja metsätalouden kuivatus

Tn:o Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 1

Ojaväli ja ympärysaine

Salaojituksen kunnossapito

Metsätalouden vesiensuojelu

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

PELTOSALAOJITUKSEN TYÖOHJEET

RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Salaojitustekniikoiden vaikutukset satoon, maan rakenteeseen ja vesistökuormitukseen, PVO-tutkimushanke

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen , Hämeenlinna

Salaojituksen kunnossapito

[Kirjoita teksti] Tn:o Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 1

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Pylvään ja Jylhän tilusjärjestelyalue Peruskuivatus uomat 1-5 muutos putkiojaksi

Peruskuivatuksen suunnittelu

Pellon perusparannus Osa 3: Täydennyssalaojitus Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS

RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.

Laatuvaatimukset ja vastuukysymykset

Peruskuivatuksen taustaa, nykytilanne ja tulevaisuuden näkymiä Hämeessä

Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: ojavälin ja syvyyden sovittaminen lohkon ominaisuksiin Osa 1 Kuivatusjärjestelmät

PELTOSALAOJITUSSUUNNITELMAN MAASTOONMERKINTÄ

Järvikylän uusjako Peruskuivatushanke vaihe 2 Uomat 12-14

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

JÄNGENOJAN PERUSKUIVATUS

[Kirjoita teksti] Tn:o Sievin Järvikylän uusjako salaojahanke vaihe 2. Pinta-ala yhteensä

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Peruskunnostustyön aloittaminen -tukimahdollisuudet

NURMIOJAN PERUSKUIVATUS

VT4 VEHNIÄN ETL HULEVESISELVITYS. Destia Oy

OSMO-Tuloksia Maan rakenne ja kuivatus

Uponor-salaojitus. Sivu Salaojajärjestelmä Peltosalaojajärjestelmä

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

Salaojituksen edut ja vaikutukset maaperään pelto ei petosta salli. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

Vesialueiden luonnon monimuotoisuus. Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus Markku Puustinen, Syke

ESIPÄÄLLYSTEEN TOIMIVUUS SALAOJITUKSESSA

SALAOJIEN KUNNOSSAPITO-OPAS

Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys-

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Peltokuivatuksen tarve

Vesiensuojelun tavoitteita ja suunnittelussa käytettäviä paikkatietoaineistoja. Valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelu Antti Leinonen

Suunnitelma laskeutusaltaan sijoittamisesta ja mitoittamisesta

JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU...

Esimerkkejä vesienhallintaratkaisuista ja peruskuivatusuomien - kunnostushankkeista,

RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä

Pintavesien virtausmalli

Sirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Turku

Virtaamakartan käyttö ja tulkinta

Valtion varoin tuettavan salaojituksen ehdot - Peltoviljelyn ravinnepäästöjen vähentäminen

Liite 1 Metsäojitusilmoituslomake

Metsänkäsittely ja soidensuojelu

Peltojen vesitalous hallintaan - Hyötyjä tuotantotaloudelle ja ympäristölle

Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta

YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Pohjapatojen käyttö peruskuivatusuomissa

Peruskunnostustyön aloittaminen -Ojitusyhteisöjen aktivointi

Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote. N:o 25 PELTOVILJELYN RAVINNE- HUUHTOUTUMIEN VÄHENTÄMINEN PELLON VESI- TALOUTTA SÄÄTÄMÄLLÄ LOPPURAPORTTI

Jussi Kivelä. Salaojituksen kustannusten muodostuminen

Jaloittelutarharatkaisut, hoito ja valumavesien käsittely

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu

Salaojajärjestelmä rakennusten ja maa-alueiden kuivattamiseen 04 I

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Ympäristöasiat ojituksessa Markku Puustinen , Ojitusisännöinti, Pori, Seinäjoki

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki

Vettä pellolla? Kuivatus- ja kustannustehoa peruskuivatukseen ja vesiensuojeluun -infopäivät. Petri Kurki Maveplan Oy, PERKU-hanke

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Tietoa tiensuunnitteluun nro 43

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA

Veden virtauksen, eroosion ja lämmön sekä aineiden kulkeutumisen kuvaaminen rakenteellisissa maissa FLUSH-mallilla

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Eloperäisen maan fysikaaliset ominaisuudet

Transkriptio:

Peltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012

Maankuivatuksen muodot peltoviljelyssä Peruskuivatus - valtaojat - luonnon uomien perkaus - pengerryskuivatus Paikalliskuivatus - pintakuivatus (maanpinnan muotoilu, bedding) - avo-ojat (sarkaojat) - salaojat Tulvasuojelu Kunnostusojitus: peruskuivatus, sarkaojat Salaojitus: ensiojitus, täydennysojitus, uusintaojitus

Kuivatuksen vaikutukset Kuivatus Maaveden liikkeet Kaasutalous Lämpötila, routa Haihdunta Kasvuston kasvu Aineiden käyttäytyminen Maan rakenne Valunnan määrä ja komponentit ja valumavesien pitoisuudet Sadon määrä ja laatu Kuormitus peltoalueelta vesistöön

Peltoalueen kuivatus

Tyyppikuvat paikalliskuivatuksen eri muodoista Paikalliskuivatus

Salaojituksen, säätösalaojituksen ja salaojakastelun periaatteet

Viljelysmaan kuivatustarve (1/2) Sadannan, sulannan ja haihdunnan erilainen jakaantuminen vuodenaikojen välillä vaatii viljelysmaan tehokasta kuivatusta.

Viljelysmaan kuivatustarve (2/2) Suomessa kuivatus on peltoviljelyn edellytys - tiiviit maalajit - tasainen maasto - hydrologiset olosuhteet sadanta > haihdunta, syys- ja kevättöiden aikana

Märkyyden vaikutus

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä

Salaojien toimintaperiaate Salaoja on Suomessa määritelty paikalliskuivatuksessa käytetyksi putkiojaksi, johon vesi pääsee sisään koko pituudeltaan. Salaojitus suunnitellaan siten, että sateisina ajanjaksoina sekä lumen ja roudan sulaessa kuivatus on riittävän nopea, jotta voidaan turvata riittävä kuivavara koneille ja estää kasvuston vettymishaitat.

Veden virtaus salaojaan Poikkileikkaus veden virtauksesta salaojaputkeen hyvin vettä läpäisevässä homogeenisessa maassa

Salaojituksen suunnittelun perustiedot (esiselvitys) (1/2) sijainti ja peruslohkon tiedot sekä korkeustaso pellon pinnan korkeustiedot, pistetiheys maaston muodon mukaan kohteen maaperätiedot vähintään salaojasyvyyteen paikalliskuivatusmuoto peruskuivatuksen kunto ja laskuaukon paikka ympäröivä maasto, esim. varjostava metsä

Salaojituksen suunnittelun perustiedot (esiselvitys) (2/2) vesiensuojelulliset erityiskysymykset (esim. happamat sulfaattimaat) salaojien toimivuuden riskitekijät (esim. ruostetukkeuman riski) lohkon ulkopuolisten vesien johtaminen ja paineellisen pohjaveden esiintyminen muut tiedot kohteesta, kuten kaapelit, vesijohdot ja muut maanalaiset rakenteet viljeltävät kasvit

Maastotietojen keruu Salaojasuunnitelman tärkein lähtötieto on riittävän tarkka kartta. Pinta-ala ja korkeustietojen lisäksi tarvitaan maaperäselvitykset vähintään salaojasyvyyteen. Kartan teossa käytettyä kalustoa

Salaojien sijoittelu Ojien sijoitteluun vaikuttavia tekijöitä maaston muoto laskuaukon paikan vaihtoehdot ja sen vaikutus kokoojaojan paikkaan Imuojien sijoittelussa tavoitteena on tasainen ojasyvyys ja kaltevuus, myös lohkon tuleva viljelysuunta on syytä ottaa huomioon. Ojasyvyys (tasauksen jälkeen vähintään, ympärysaine sora) kivennäismaat 1,0 m turvemaat 1,2 m

Salaojien sijoittelu 1

Salaojien sijoittelu 2

Salaojien sijoittelu 3

Salaojien ojavälin valinta Suomessa ojavälin valinta on perustunut ensisijaisesti maalajiin Imuojien väli, m Turvemaat 8 14 Savi-, hiesu- ja hiuemaat 10 14 Hietamaat 14 18 Urpaantuneet liejut ja liejusavet 16 24

Salaojien mitoitus Mitoituksen kaksi keskeistä tekijää: kuivatustehokkuus eli mitoitusvaluma putkien koon määrittely Mitoitusvaluma käytössä oleva mitoitusvaluma 1 l/s/ha sama valuntana 8,6 mm/d vastaa kasvukauden aikaista valumaa 20 vuoden toistuvuudella

Putkien mitoitus Peltosalaojituksessa varsinaisista kuivatusojista käytetään nimitystä imuoja. Imuojien vedet johdetaan kokoojaojalla valtaojaan. Putkien mitoituksen avuksi on laadittu nomogrammeja, joilla voidaan nopeasti määritellä tarvittava putkikoko.

Putkien mitoitus Mitoitusvirtaama saadaan valuma-alueen koon ja mitoitusvaluman perusteella Lisäksi tarvitaan putken kaltevuus Nimelliskoko DN/OD Ulkohalkaisijan vähimmäisarvo (mm) 50 48,5 43 65 63,5 57 80 78,5 70 100 98,5 88 125 123,5 112 160 158,5 143 200 198,5 180 Sisähalkaisijan vähimmäisarvo (mm) Aallotetun putken mitoitusnomogrammi

Putkien mitoitus, virtausnopeus Putkien minimikaltevuuden tulee olla sellainen, että vapaalla virtauksella virtausnopeus on vähintään 0,15 m/s. Tämän edellytyksenä on asiallinen ympärysaine ja vähäinen liettymisriski. Mikäli ympärysaineen suodatuskyky on heikko, minimikaltevuuden tulee olla sellainen, että veden nopeus on vähintään 0,4 m/s.

Suunnitelman sisältö (1/2) suunnitelmakartta (pellon pinnan muoto, salaojien asennussyvyys, putkikoot) suunnitelmaselostus kustannusarvio erittely tarvikkeista ja niiden yksikköhinnoista muut tarvittavat yksityiskohtaiset piirrokset ja työselitykset

Suunnitelman sisältö (2/2) ohjeet työn teettäjälle hankkeen toteutuksessa tarvittavat lomakkeet suunnittelijan pätevyys suunnitelman arkistointi tietokantaan