KERAVAN PESIS-JUNIORIT RY SEURA-AAPINEN 2014 Toim. Sari Suomaa 1
1. KERAVAN PESIS-JUNIORIT RY. - Monipuolinen pesäpalloseura 1.1. Toiminnan tarkoitus, periaateet ja painopisteet Keravan Pesis-Juniorit ry (KePe) on vuoden 2002 lopulla perustettu urheiluseura. Seuran päälajina on pesäpallo. KePe on Suomen Pesäpalloliiton ja Etelän pesis ry:n jäsen (Suomen Pesäpalloliitto ry:n maakuntayhdistys). KePe on Sinettiseura, eli olemme sitoutuneet toimintatapoihin ja periaatteisiin, joilla voidaan toteuttaa laadukasta lasten ja nuorten toimintaa. Sinettiseuratoiminta on Valon ja lajiliittojen yhteinen toimintamalli, joka rakentuu lapsen ja nuoren parhaan edistämiselle - lapsen kasvun ja kehityksen tukemiselle sekä lapsuuden kunnioittamiselle. Toimintaa määrittelevät Sinettikriteerit, joiden toteutumista tarkastellaan määrävälein suoritettavin auditoinnein. KePe jatkaa toimintansa kehittämistä Sinettiseuroille asetettujen periaatteiden mukaisesti. Keravan Pesis-Juniorit tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden monipuoliseen liikuntaan pesiksen parissa. Monipuolinen liikuntatarjonta turvataan yhteistyöllä muiden keravalaisten urheiluseurojen kanssa. Mukaan valittavista lajeista päätetään joukkueittain yhteistyössä lasten ja vanhempien kanssa. Pyrimme edistämään joukkueiden mahdollisuuksia erilaisten liikuntamuotojen kokeiluun ja harrastamiseen. Tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille iloista ja liikunnallista toimintaa, mikä luo intoa läpi elämän jatkuvalle liikuntaharrastukselle. Lasten ja nuorten urheilussa tärkeää on ilo, innostus, oppiminen ja kehittyminen sekä kaveruus ja yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua. Tarjoammekin lapsille ja nuorille mahdollisuuden monipuoliseen liikuntaan ja muuhun toimintaan pesäpallon parissa. Jokainen mukana oleva saa kokea olevansa tärkeä ja pääsee nauttimaan liikunnan ja onnistumisen ilosta tasostaan, kyvyistään ja resursseistaan riippumatta. Kasvatamme lasten ja nuorten sosiaalista pääomaa sekä lisäämme yleistä yhteisöllisyyttä monipuolisen, iloisen ja rehdin urheiluseuratoiminnan avulla. Kannustamme lapsia ja nuoria läpi elämän jatkuvaan liikunnan harrastamiseen sekä itsensä kehittämiseen. Vaikka toimintamme painottuukin lasten ja nuorten monipuoliseen liikuntaan, tarjoamme saman mahdollisuuden myös lasten vanhemmille sekä muille aikuisille. Kehitämme aikuisten harrasteryhmien toimintaa edelleen ja kannustamme ryhmiä osallistumaan mahdollisuuksien mukaan myös kilpailusarjoihin. Seuran toiminta perustuu suurelta osin yhdessä tekemiseen ja talkootyöhön. Vanhemmille, sisaruksille ja isovanhemmille löytyy kaikille pieniä tehtäviä sekä omien joukkueiden että koko seuran puitteissa. Yhdessä tekemisen malli antaa myös vanhemmille mahdollisuuden seurata lastensa kehittymistä niin kasvavana nuorena kuin pelaajanakin. Samalla tämä yhteistoiminta kehittää turvaverkkoa kasvaville lapsille. 2
1.2. Seuran visio ja arvot VISIO Toimintaamme ohjaavilla asenteilla, arvoilla, tiedoilla ja taidoilla luomme nuorille valmiuksia kasvaa aktiivisiksi kansalaisiksi Tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille iloista ja liikunnallista toimintaa, joka luo intoa läpi elämän jatkuvalle liikuntaharrastukselle Keravan Pesis-Juniorit ry tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden monipuoliseen liikuntaan pesiksen parissa Seuran toiminnan tärkeitä arvoja ovat: yhdessä tekeminen ja yhdessä oleminen lapsella mahdollisuus kasvuun turvallisessa ympäristössä vastuullisuus toisia ihmisiä ja ympäristöä kohtaan mahdollisuus liikunnan riemun kokemiseen avoimuus ja positiivisuus 3
1.3. Pesis-Juniorit tulevaisuuden rakentajana Seuran tavoitteena on luoda pitkäjänteistä toimintaa, johon vähitellen osallistuu enemmän ja enemmän lapsia ja aikuisia. Tavoitteena on pystyä rakentamaan joukkueet kaikkiin ikäryhmiin G- ja A-ikäisten välillä. Näiden taustatukena toimii kymmenien vanhempien ja isovanhempien joukko. Seuran tavoitteena on myös antaa osaltaan mahdollisimman hyvät kasvun eväät ja koko elämän kestävä liikunnan kipinä. Tämä edellyttää myös valmennukselta ja seuran johdolta laajaalaista osaamista ja selkeää valitun strategian noudattamista. Seura tarjoaa mahdollisuuden pesäpallon pelaamiseen niin kilpa- kuin harrastusmielessä. Kaikista lapsista ei tule huippupesäpalloilijoita. Oman seuran resurssit eivät välttämättä riitä huippupesäpalloilun harrastamiseen ja sen vuoksi yhteistyö naapuriseurojen kanssa on välttämätöntä.tavoitteena on luoda puitteet harjoittelulle ja pelaamiselle myös niille nuorille, jotka haluavat vakavissaan pesäpalloilun huipulle. Kaikki harrastajat eivät kuitenkaan halua huipulle. Heille seura tarjoaa mahdollisuuden pelata pesistä rennommin harrastusmielessä. Samalla seura tarjoaa mahdollisuuden toimia esim. tuomarina tai muissa toimitsijatehtävissä. Niin ikään seuran muu toiminta voi tarjota heille toimia tutussa verkostossa. Tällaisia tehtäviä löytyy tiedotuksesta, verkkosivujen toimittamisesta, erilaisten tapahtumien järjestelyistä jne. 1.4. Sinettiseuravelvoitteet Seura palkittiin kesällä 2003 ensimmäisten valtakunnallisten pesäpalloseurojen joukossa Nuoren Suomen Sinettiseura -tunnuksella. Nuori Suomi haluaa edistää urheiluseuratoimintaa, jossa jokainen mukana oleva lapsi ja nuori kokee olevansa tärkeä ja nauttii liikkumisesta urheiluseurassa. Myönnetty sinetti on laadun merkki. Nykyisin sinettiseuratoiminta on Valon ja lajiliittojen yhteinen toimintamalli, joka rakentuu lapsen ja nuoren parhaan edistämiselle, lapsen kasvun ja kehityksen tukemiselle ja lapsuuden kunnioittamiselle. Toimintaa määrittelevät Sinettikriteerit, joiden toteutumista tarkastellaan määrävälein suoritettavin auditoinnein. Lähtökohtana on, että sinettiseuralla on oltava selkeä tomintasuunnitelma ja että toiminta on monipuolista ja kasvatuksellista sekä toteutettu suunnitelman mukaisesti. 4
Sinettiseuran toiminnassa kiinnitetään huomiota seuraaviin asioihin: 1. Yhteisöllisyys ja yksilöllisyys - lapsen ja nuoren parhaaksi - kannustava ilmapiiri - yhdessä tekemisen kulttuuri 2. Harjoitteleminen ja kilpaileminen - monipuolisuus, riittävä määrä ja kehitystason huomiointi - elämykset ja haasteet - oppiminen ja kehittymisen mittaaminen 3. Ohjaaminen ja valmentaminen - osaava ja innostava ilmapiiri - erilaisten yksilöiden huomiointi - urheilulliseen elämäntapaan kannustaminen 4. Viestintä ja organisointi - avoimuus ja vuorovaikutteisuus - selkeät roolit ja toimintatavat - toiminnan aktiivinen kehittäminen 5
2.Seuran toiminta pähkinänkuoressa Keravan Pesis-Juniorit ry. on Suomen Pesäpalloliiton ja Etelän Pesis ry:n jäsen. Seuran jäseniksi ovat oikeutettuja pääsemään kaikki seuran tavoitteiden mukaisesta toiminnasta kiinnostuneet lapset ja aikuiset. Seuralla on jäseniä Keravalta, Sipoosta, Tuusulasta ja Järvenpäästä. 2.1. Seuran hallinto Seurassa ylintä päätösvaltaa käyttää kahdesti vuodessa kokoontuva vuosikokous. Kokous pidetään maalis-huhtikuussa ja loka-marraskuussa. Kokouksissa käsitellään sekä edellisen kauden toimintaa että hyväksytään alkaneen kauden toimintasuunnitelma, jäsenmaksut ja talousarvio. Seuran käytännön toimintaa pyörittää vuosikokoksen valitsema johtokunta, johon kuuluu puheenjohtaja sekä 4-10 jäsentä ja kaksi varajäsentä. Johtokunta voi myös kutsua asiantuntijajäseniä täydentämään johtokuntaa. Seuran johtokunta kokoontuu noin 6-10 kertaa vuodessa. Johtokunnan jäsenillä on omat vastuualueensa toiminnasta. Tällaisia vastuualueita ovat esim. sihteeri- ja tiedotussihteerin tehtävät, talous, kenttä- ja muut toimitilat, varusteet jne. Seuran käytännön taloudenhoito (kirjanpito) on ulkoistettu tilitoimistolle. Seuran toimisto eli 'Kotipesä' sijaitsee osoitteessa Ollilantie 11, Jaakkolan kaupunginosassa Keravalla. Se on samalla kaikkien joukkueiden ja seuran muiden toimijoiden käytettävissä. 2.2. Valmentajakerho Kaikki seuran valmentajat muodostavat valmentajakerhon. Tälle kerholle seuran johtokunta nimeää vuosittain vastuuhenkilön, joka huolehtii kerhon kokousten koollekutsumisista ja toimii samalla yhteyshenkilönä johtokuntaan. Valmentajakerho kokoontuu 2-6 kertaan vuodessa. Sen tehtävänä on sopia valmennuksellisista linjauksista, kehittää valmentajien osaamista ja päättää muista seuran joukkueiden valmennukseen liittyvistä asioista yhteistyössä johtokunnan kanssa. 2.3. Tuomaritoiminta Seurassamme on nimetty tuomarivastaava. Tuomarivastaava osallistuu alueen tuomarivastaavien koulutukseen sekä vastaa yhdessä joukkueiden kanssa peleihin tarvittavien tuomareiden hankkimisesta. Kaikkia junioripelaajia ja vanhempia kannustetaan osallistumaan seuran järjestämään tuomari- ja kirjurikoulutukseen. Seuran kaikki D-juniorit ja sitä vanhemmat pelaajat osallistuvat kyseiseen koulutukseen. Myös nuoremmat ovat tervetulleita harjoittelemaan ja seuraamaan tuomaritoimintaa. Tuomarikoulutuksella varmistetaan riittävä tuomareiden määrä ja varmistetaan osaamisen tasoa. 6
2.4. Palkitseminen ja kannustaminen Palkitsemme ja huomioimme lapsia ja nuoria kerran vuodessa kauden päättäjäisissä. Kauden päättäjäisissä palkitsemme mm. vuoden tyttö- ja poikapelaajan, vuoden tyttö- ja poikatuomarin, vuoden positiivisimman pesisteon, vuoden valmentajan, vuoden joukkueenjohtajan sekä myös aktiivivanhempiamme. Nuorille ikäluokille jaamme kaikille seuran kausipalkinnon. Lisäksi joukkueet jakavat otteluissa erilaisia tunnustuspalkintoja. He voivat myös itse palkita omia pelaajiaan kauden päätyttyä esim. vuoden kehittynein pelaaja, vuoden tsemppari jne. palkinnoilla. 7
2.5. Palautteet ja arvioinnit Palautekysely toteutetaan vuosittain sekä lapsille että vanhemmille. Palautetta kerätään myös joukkueittain. Niiden tulosten avulla voimme kehittää toimintaamme entistä paremmaksi. Nettisivujen ja sähköpostin avulla palautetta on mahdollisuus antaa välittömästi ja jatkuvasti. Pelaajien toimintaa ja kehittymistä seurataan ja dokumentoidaan säännöllisesti. Näin saadaan oikea kuva lapsen ja joukkueen kehityksestä. Dokumentointia tehdään testeistä, onnistumisista peleissä, peluuttamisesta sekä osallistumisesta joukkueen toimintaan. Henkilökohtaiset tiedot ovat valmentajien, ao. pelaajan ja hänen vanhempiensa käytettävissä, mutta eivät ole julkista tietoa. 2.6. Kentät ja muut harjoitustilat Kesäajan harjoitukset ja kotipelit keskittyvät Koivikon hiekkatekonurmikentälle sekä Killan ja Keskustan koulujen hiekkakentille. Talvisin harjoituksia pidetään eri koulujen liikuntasaleissa, jäähallin juoksusuoralla ja kuntosalilla sekä Hyrylän kuplahallissa. Siellä on mahdollisuus pelaamiseen myös talviaikana. 2.7. Varusteet Seuramme tarjoaa joukkueille käyttöön pallot ja mahdollisuuksien mukaan talviharjoitteluun muitakin harjoitusvälineitä kulloisenkin taloudellisen tilanteen mukaan. Seura hankkii peliasuja, mutta pelaaja lunastaa sen omakseen. Pelaajan on itse hankittava myös kypärä, maila, räpylä, aluspaita ja jalkineet. Valmentajat osaavat neuvoa oikean kokoisten ja laatuisten välineiden hankinnassa. Joukkueet voivat hankkia myös omia välineitä ko. joukkueen käyttöön oman harkintansa mukaan. Seuran nettisivuilla toimii myös varustepörssi, jonne kaikki halukkaat voivat jättää osto- tai myyntitarjouksensa. Kaikilla on myös mahdollisuus hankkia seuran verryttely- tai tuuliasuja tai muita mahdollisia seura-asusteita. 2.8. Joukkueiden toiminta Jokaisella joukkueella on oma organisaationsa, joka vastaa joukkueen valmennuksesta ja muusta toiminnasta. Joukkueen organisaatioon kuuluvat: vastuuvalmentaja ja mahdollisesti 1-2 apuvalmentajaa joukkueenjohtaja huoltaja tiedottaja buffavastaava Joukkueenjohtajan, huoltajan, tiedottajan ja buffavastaavan valinnat tehdään joukkueiden vanhempien kokouksissa. Kullekin vastuuhenkilölle on määritelty oma tehtävänsä. Seuran johtokunta vahvistaa joukkueiden organisaatiot. 8
Joukkueet järjestävät vanhemmille vanhempaintilaisuuksia vuosittain 3-4 kertaa. Näissä tilaisuuksissa sovitaan mm. joukkueen ja vanhempien pelisäännöistä, kauden pelillisistä ja muista tavoitteista sekä leireille ja turnauksiin osallistumisista. Joukkueen johdon on myös varmistettava, että jokaisen pelaajan vanhemmilla on tiedossa seuran toiminnan yhteiset tavoitteet ja periaatteet. Kaikki joukkueet laativat itse joukkueensa sisäiset pelisäännöt yhdeksi kaudeksi kerrallaan. Näissä säännöissä sovitaan mm. peluuttamisesta, kannustamisesta, kasvatuksellisista asioista sekä päihteettömyydestä. Jokainen joukkue pitää pelisääntönsä kaikkien nähtävillä joukkueen nettisivulla. Kaikkien joukkueiden vastuuhenkilöiden nimet ja yhteystiedot löytyvät seuramme nettisivuilta. 3.Valmennuksen periaatteet ja tavoitteet Valmennuksen tavoitteena on opettaa liikkumaan monipuolisesti. Monipuolisuus toteutuu, kun ymmärtää hermoston kehityksen ja siten hyödyntää herkkyyskaudet. Mukana on paljon leikkiä ja hauskuutta, mutta ne eivät sulje pois hyvää järjestystä ja ahkeraa harjoittelua. Tavoitteena on, että lapset saavat kipinän elinikäiseen liikuntaan ja heillä on myöhemmin mahdollisuus valita laji vaikka vuodenaikojen mukaan. Pesäpallon painopiste kasvaa lapsen liikuntaharrastuksessa iän myötä. Valmennuksessa otetaan huomioon lasten erilaiset tarpeet, yksilölliset erot ja motiivit. Tavoitteiden eteen Keravan Pesis-Juniorit tekee pitkäjänteistä työtä. Lapset liittyvät seuraan usein 5-6 vuotiaina. Tuolloin heidän liikuntaan käyttämästä ajasta vain noin 10 % on pesäpalloa ja loppuosa kaikkea muuta liikkumista ja leikkimistä. Jo heti alkuvaiheessa vanhempien ja isovanhempien roolia lapsen liikunnassa korostetaan. Toimintaa tehdään koko perheen ehdoilla. Hauska yhdessäolo luo osaltaan turvallisen ympäristön kasvaa ja kehittyä. Ennen lajitaitoja opetellaan motoriset perustaidot, jotka ovat kaikkien lajitaitojen edellytys. Tavoitteenamme on tarjota kaikille mahdollisuus harrastaa pesistä omalla tasollaan. Iän karttuessa pesäpallon osuus toiminnassa kasvaa unohtamatta kuitenkaan monipuolisten liikuntataitojen hankkimista. Ennen kymmentä ikävuotta lapsen hermosto kehittyy ja siksi erilaisten ärsykkeiden syöttäminen tässä kehitysvaiheessa on tärkeää. Myöhemmällä iällä näitä opittuja taitoja voidaan sitten vahvistaa ja kaivaa esille. 8-12 -vuotiaat nuoret saavat myös pienten tehtävien kautta enemmän vastuuta. Moni nuori pohtii 12-13 vuoden iässä haluaako lajia jatkaa kilpailumielessä vai mukavana harrastuksena. Tätä vanhemmille seuran tavoitteena on pystyä tarjoamaan vaihtoehtoiset mallit harrastaa pesistä. Kilpailumielessä pesäpalloon keskittyvillä lajiharjoittelun osuus kasvaa ja harjoittelun tahti kovenee. 9
Harjoittelu tapahtuu osittain myös lähiseurojen välisenä yhteistyönä, jolloin saadaan riittävä määrä pelaajia valmennusrinkiin. Alle 12-vuotias lapsi haluaa harrastaa useita lajeja, joten me pyrimme huomioimaan tämän toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Liikuntafysiologiset (hermosto, tuki- ja liikuntaelimistö, sukuelimet ja sisäelimet) seikat ja lasten luontainen kiinnostus harrastaa useita lajeja ja leikkiä, ovat syy sille miksi seura tarjoaa monipuolista liikuntaa. Seura tarjoaa kaikille lapsille, kehitysvaiheet huomioiden, mahdollisuuden tutustua eri lajeihin pyrkimällä tekemään yhteistyötä muiden lajien seurojen kanssa. Joukkueet voivat myös itsenäisesti tarjota pelaajilleen ohjelman mukaisesti esim. telinvoimistelua, hiihtoa, luistelua jne. Useat lapset harrastavat myös muita lajeja ja siinä heitä tulee tukea. Vastuun tuntevat valmentajat haluavat tukea seuran yhtä päämäärää: elinikäisen liikuntakipinän syttymistä. 3.1. Valmentajien koulutus Tavoitteenamme on saada laadukas valmennus eri ikäluokkien joukkueille. Kaikki valmentajat tekevät seuran kanssa kausittain valmentajasopimuksen, jossa he mm. sitoutuvat noudattamaan seuran sääntöjä ja toimintalinjaa. Ohjaajamme aloittavat PML (Pesisjuniorin Monipuolinen Liikunta)-tutkinnosta ja täydentävät opintojaan täydennyskoulutuksilla. Haluamme ohjata myös joukkueenjohtajia ja seuraan tulevien pienten lasten vanhempia suorittamaan PML-tutkinnon. Seura järjestää 2-4 kertaa vuodessa valmentajapalvereita, joiden tarkoituksena on jakaa tietoa ja ideoita valmentajien ja johtokunnan kesken ja sopia kauden pelisäännöistä ja muista periaatteista. Valmentajatapaamiset ovat osa valmentajan toimenkuvaa ja siten valmentajat osallistuvat aktiivisesti näihin palavereihin ja valmennustoiminnan kehittämiseen. 3.2. Dokumentointi Kaikkien joukkueiden toiminta dokumentoidaan. Pelaajien osallistumiset, peluuttamiset, onnistumiset ja testit dokumentoidaan ja näiden pohjalta voidaan arvioida ja kehittää toimintaa. 4. Kasvatukselliset tavoitteet Keravan Pesis-Juniorit haluaa tarjota lapsille ja nuorille muitakin virikkeitä kuin liikuntaa. Näiden asioiden tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kehitystä yhdessä vanhempien kanssa. Kasvatukselliset teemat keskittyvät seuraaviin asioihin: terveys, ravinto- ja tapakasvatus turvallisuus ympäristöasiat päihteettömyys 10
Kasvatuksellisellisia teemoja käsitellään erityisissä teemailloissa tai vanhempien ja lasten yhteisissä tilaisuuksissa. Tärkeätä kuitenkin on, että nämä tavat tulevat tutuiksi normaaleissa tilanteissa. Tässä työssä joukkueiden vastuuhenkilöillä on tärkeä tehtävä. Joukkueen johdon ja muiden vanhempien tulee kiinnittää huomiota siihen, että lapset käyttäytyvät esim. harjoituksiin tullessaan liikenteessä sääntöjen mukaisesti ja käyttätyvät esim. ruokailuissa leireillä hyvien tapojen mukaisesti. Samoin ympäristöstä ja sen siisteydestä huolehtiminen on jokaisen seuralaisen vastuulla. Vanhempien rooli kasvattajana ja yhteisön jäsenenä tiivistyy. Erilaiset seuran järjestämät tietoiskut ravinnosta, terveydestä, ympäristöstä, turvallisuudesta jne. edesauttavat vanhempia saamaan tietoa jokapäiväiseen kasvatustyöhön. Myös vanhemmille suunnatut liikuntatempaukset tai vaikkapa teatteriretket toimivat foorumeina yhteisöllisyyden rakentamisessa. Nuoria kannustetaan myös osallistumaan seuran erilaisten tehtävien hoitamiseen kuten auttamaan esim. verkkosivujen ylläpitämisessä, vuosijuhlien tai muiden tapahtumien järjestämisessä, leirien ja vaikkapa pelitapahtumien organisoinnissa, tuomaritoiminnassa jne. Näin nuoret pääsevät kokeilemaan taitojaan myös liikuntaharrastuksen ulkopuolella olevissa asioissa ja näin mahdollistetaan nuorten henkilökohtainen kehittyminen. Kilpailumielessä pesäpalloa harrastavilla lajin osuus aktiivisesta liikunta-ajasta lisääntyy ajan myötä. Tällöin muu toiminta tahtoo unohtua tai sille ei löydy aikaa. Seuran toiminnan kannalta on kuitenkin tärkeää, että myös nämä henkilöt saadaan mukaan muuhun toimintaan kuten tuomarikoulutukseen tai vaikkapa apuvalmentajiksi. Näin saadaan jatkossa lajia hyvin tuntevia ja ammattinsa osaavia seuratyöntekijöitä kun kilpailu-ura on ohi. 4.1. Liikennekäyttäytyminen Lasta ohjataan liikkumaan turvallisesti lähiympäristössä ja varmistetaan turvalliset harjoitus- ja pelimatkat. Lasten kehityksen kannalta on tärkeää, että he voivat liikkua turvallisesti omassa lähiympäristössään. Muistutetaan kevyen liikenteen väylistä sekä suojatien käytöstä. Pimeällä käytetään heijastinta. Pyöräillessä käytetään kypärää ja välineet kulkevat mailakassissa. 11
4.2. Terveys ja ravinto Liikkua voi vain terveenä. Pieni nuha ei haittaa liikuntaa. Kuumeessa sen sijaan ei tule urheilla lainkaan. Ennen liikuntasuoritusta tulee olla vähintään yksi kuumeeton päivä. Jotta lapsi ja nuori jaksaa käydä koulua ja harjoitella kunnolla, hän tarvitsee riittävän levon. Riittävän pitkät ja säännölliset yöunet (8-10 tuntia) takaavat riittävän vireyden niin koulunkäyntiin kuin harjoitteluunkin. Säännöllinen ruokailu on vireyden ja hyvinvoinnin perusta. Kun lapsi syö säännöllisesti ja monipuolisesti, satunnaiset herkutteluhetket tai pikaruoka eivät kaada hyvää ruokavaliota. Lapsi tarvitsee tukevan aamupalan, monipuolisen kouluaterian ja koulupäivän jälkeen välipalan, päivällisen ja iltapalan. Lapsen nauttiman ruoan määrän sijaan vanhempien kannattaisi kiinnittää huomio ruoan terveellisyyteen. Aikuinen vastaa siitä, että aterioilla tarjotaan terveellisiä ruokia ja että aikuinen syö myös itse terveellisesti. Aikuinen määrää ruoan laadun. Terveellisessä ruoassa on: runsaasti vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja hyvin vähän suolaa leipää, puuroja ja muita täysviljavalmisteita kalaa pari kertaa viikossa, kanaa ja vähärasvaista lihaa rasvatonta maitoa ja vähärasvaisia maitovalmisteita kohtuullisesti rasvaa, joka sekin on laadultaan enimmäkseen pehmeää kasvirasvaa Urheilujuomia tarvitaan vain hyvin pitkäkestoisissa, rankoissa urheilusuorituksissa. Lasten nuorten kohdalla pesäpallossa kyseeseen tulee lähinnä, jos esim. leireillä helteisenä kesäpäivänä pelataan useampi peli päivässä. Paras urheilujuoma ja palautumisjuoma on maito. Siinä on sopivasti proteiineja ja hiilihydraatteja. Keho tarvitsee ravintoa ennen urheilusuoritusta ja myös sen jälkeen. Pitkissä suorituksissa myös suorituksen aikana. Parhaiten urheilusuorituksesta saadaan hyöty lihaksille ja keholle, kun muistetaan syödä ja juoda mielellään jo puolen tunnin sisällä suorituksen päätyttyä. Yli 90 min kuluttua suorituksen päättymisestä ravinnon nauttimisesta ei ole enää mainittavaa hyötyä lihasten kehittymiselle, päinvastoin suoritukseen kulunut energia otetaan helposti lihaksista. Energiajuomat eivät ole terveellisiä ja niiden myyminen, välittäminen ja nauttiminen on kielletty alle 16-vuotiaiden nuorten urheilutapahtumissa. Muutenkaan niiden käyttämistä ei suositella. 12
4.3. Päihteettömyys Seura on sitoutunut toiminnassaan edistämään päihteetöntä toimintaa. Joukkueiden pelisääntökeskusteluissa nämä asiat ovat aina yksi sovittavista asioista. Minkään päihteen käyttö harrastuksessa ja pelikentillä ei ole sallittua. 5. Harrastepesis Harrastepesiksen tavoitteena on tarjota leikkimielinen pesiksen peluun mahdollisuus sekä aikuisille että nuorille. Harrasteryhmät voivat halutessaan osallistua erilaisiin turnauksiin tai harraste- / kuntopesis-sarjoihin. 13
6. Vanhempien liikunta Seuran arvojen mukaisesti myös vanhempien ja isovanhempien liikuntaharrastukseen kiinnitetään huomiota. Seura aktivoi heitä osallistumaan esim. vuotuisiin kaupungin järjestämiin liikuntatapahtumiin. Vanhemmille tarjotaan mahdollisuus osallistua joukkueiden harjoituksiin ja peleihin esim. apuvalmentajina ja he voivat osallistua myös harrastepesistoimintaan. Joukkueita kannustetaan myös järjestämään erilaisia lasten ja vanhempien yhteisiä liikunta- ja pelitapahtumia. Tämä tukee myös yhteisöllisyyden kasvua. 7. Tiedotus ja viestintä Seuralla on nimetty tiedotus- tai viestintävastaava, joka hoitaa suhteet lehdistöön ja vastaa seuratason tiedottamisesta ja sen kehityksestä. Seuran pääasiallinen viestintäkanava on seuran kotisivut osoitteessa http://kepe.sporttisaitti.com. Sen kautta tiedotetaan kaikista ajankohtaisista asioista ja pyritään luomaan vuorovaikutussuhde lasten ja vanhempien kanssa. Nettisivuilta löytyvät esim. jokaisen joukkueen kalenterit, harjoitusohjelmat ja pelisäännöt. Jokaisessa joukkueessa on henkilö, jonka vastuulla on ko. joukkueen tiedotukseen liittyvät asiat. Jäsentiedotus hoidetaan sähköpostin välityksellä. Seuralla on google groupspalveluun muodostetut sähköpostilistat mm. johtokunnalle, joukkueen-johtajille, valmentajille ja rahastonhoitajille. Näin näille ryhmille jäsenistön on helppo suoraan antaa mm. palautetta tai infota erilaisista asioista. Ryhmien välillä kommunikaatio on myös tällä tavalla tehokasta ja helppoa. Seuralla on lisäksi käytössä Facebooksivut. 8. Talous Seuran talouden hoito perustuu seuran yleisen kokouksen hyväksymään talousarvioon. Joukkueilla on omat tilinsä, mutta koko seuran taloutta tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Joukkueiden tilille ohjataan esim. sovittu osuus joukkueen itsensä hankkimista sponsorituotoista sekä maksetaan joukkueiden leiri- ja turnausmaksuja jne. Seuran toiminnan pyörittäminen perustuu pääosin talkootyöhön. Valmentajille voidaan maksaa kunakin vuonna johtokunnan hyväksymä valmentajasopimuksessa mainittu pieni kulukorvaus. Seuralla on myös mahdollisuus ostaa joitakin palveluja ostopalveluina. Seuran kirjanpidosta vastaa ulkopuolinen tilitoimisto ja toiminnantarkastaja tarkastaa vuosittain seuran toiminnan. Seuran rahastonhoitaja hoitaa laskutukseen ja laskujen maksamiseen liittyvät asiat. Maksuun pantavat laskut hyväksyy seuran puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä sihteerin tai jonkun muun johtokunnan määräämän johtokunnan jäsenen tai toimihenkilön kanssa. 14
Seuran suurimmat menoerät ovat sali-, kenttä- ja muut toimitilavuokrat sekä tuomaripalkkiot ja välineiden hankinta. Seuran tulot muodostuvat pääosin kolmesta eri lähteestä: jäsen- ja toimintamaksuista, erilaisista avustuksista sekä sponsorituotoista. Seuran yleinen kokous päättää jäsenmaksuista ja johtokunta toimintamaksuista. Jokainen seuran toiminnassa mukana oleva on velvollinen maksamaan nämä maksut. Jokainen seurassa pelaava maksaa lisäksi kausittain Suomen Pesäapalloliiton lisenssimaksun. Lisenssi toimii pelilupana sarja- ja leiriotteluissa ja sisältää vakuutuksen peli- ja harjoitustapahtumiin. Lisenssin saa myös ilman vakuutusosaa, jos pelaajalla on voimassaoleva vakuutus, joka kattaa kilpailutoiminnan. 9. Ongelmien ratkaisu Mikäli ongelmatilanteita syntyy, ne pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti joukkueen sisällä. Erimielisyyksistä voi kertoa seuran johdolle, joka pyrkii auttamaan ongelmien ratkaisemisessa. KePen sääntöjen vastaisesta toiminnasta on ilmoitettava aina johtokunnalle, joka tekee asiasta päätöksensä. Seuran kulloinkin voimassa olevat säännöt löytyvät nettisivuilta. 10. Miten pääsen mukaan? Mukaan pääset helpoimmin ottamalla yhteyttä suoraan ikääsi vastaavan joukkueen valmentajaan tai joukkueenjohtajaan. Saat heihin yhteyden joko nettisivuillamme mainittujen yhteystietojen avulla tai tulemalla paikan päälle harjoituksiin. Harjoitusajat selviävät joukkueittain myös www-sivuiltamme. He neuvovat miten jatkossa toimitaan. Nettisivuillamme voit sitten täyttää liittymisilmoituksen. 15