TA I T E E N K E S K U S T O I M I K U N TA To i m i n t a k e r t o m u s 2 0 0 5

TA I T E E N K E S K U S T O I M I K U N TA To i m i n t a k e r t o m u s 2 0 0 5

TAITEEN KESKUSTOIMIKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2005 Sisältö: 1 Johdon katsaus toimintaan 2 Tuloksellisuuden kuvaus: tulossopimuksen toteumaraportti 3 Taiteen tukemisen talousarvion toteumasta vuonna 2005 4 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma 5 Allekirjoitukset

1 Johdon katsaus Nykyisten taidetoimikuntien toista toimintavuotta leimasi kehittämistyö. Edellisenä vuonna julkistetun taidetoimikuntajärjestelmän kansainvälisen arvioinnin perustalta opetusministeriö asetti kaksi työryhmää, joista toinen tarkasteli taidehallinnon alueellista uudistamista (opm:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:40) ja toinen valtion taidetoimikuntalaitoksen kehittämistä yleisesti (opm 2005:41). Työryhmät saivat raporttinsa valmiiksi loppuvuodesta 2005. Opetusministeriöllä on raporttien ehdotuksen perustalta erinomaiset mahdollisuudet kehittää taidetoimikuntajärjestelmää suuntaan, jota toimikunnissa ja taiteen kentällä on toivottu pitkään. Alueellisen uudistustyön keskeinen näkökulma on hallinnollinen: työryhmä esittää alueellisten taidetoimikuntien liittämistä taiteen keskustoimikuntaan myös hallinnollisesti. Näin päästäisiin myös parempaan toiminnalliseen yhteisyyteen, kulttuuri- ja taidepoliittisten strategioiden ja painopisteiden yhteiseen suunnitteluun, apuraha- ja avustustoimintojen parempaan koordinointiin sekä muun muassa viestinnän, tiedotuksen ja muun yhteistoiminnan kehittämiseen. Tärkeää on huomata, että hallinnollinen ja toiminnallinen yhtenäisyys ei ole vain organisaatiouudistamista, vaan taiteilijan ja taiteen kentän etu. Työryhmä kertasi myös kansainvälisten arvioijien toiveen alueellisten toimikuntien määrärahojen ja henkilöresurssien lisäämisestä. Yleistä kehittämistä pohtinut työryhmä totesi suomalaisen taidetoimikuntajärjestelmän kansainvälisestikin arvioiden ainutlaatuiseksi ja toimivaksi. Vahvuuksia ovat muun muassa vaihtuva ja edustava asiantuntemus, vertaisarvioinnin toimivuus päätöksenteossa, toiminnan joustavuus ja itsenäinen päätösvalta. Olennaista tukea toiminnalle tuo oman tutkimustoiminnan tuottama päätöksenteon tietoperusta ja tilastointi. Rakenteena ja avustusmuotoina taidetoimikuntajärjestelmän todettiin olevan monisyinen. Mullistavia uudistuksia rakenteisiin ei kuitenkaan liene odotettavissa, koska vain hienovaraisilla rakenteilla turvataan asiantuntemuksen laajuus ja syvyys. Sen sijaan apuraha- ja avustusmuotojen kohdalla on mahdollista tiivistää järjestelmää varsin merkittävästi. Yli neljänkymmenen apuraha- ja avustusmuodon paletti voidaan yhdistää ja ryhmitellä huomattavasti suppeammaksi, myös hakijalle yksiselitteisemmäksi. Työryhmän toivomus sähköisiin hakumenetelmiin siirtymisestä toteutunee sekin lähivuosina. Keskeistä taidetoimikuntajärjestelmän kehittämisessä on edelleen TAO-ohjelmatyön tavoite luovasta hyvinvointiyhteiskunnasta. Siksi taide ja kulttuuri tulee nostaa tieteen ja tutkimuksen rinnalle suomalaisen innovaatiopolitiikan keskiöön. Tämän mukaisesti kehittämistyöryhmä esitti myös taiteilija-apurahojen ja eri taiteenalojen edistämisvarojen lisäämistä. Kaiken kaikkiaan taidetoimikuntajärjestelmän kehittämistyölle luotiin siis toimintavuonna 2005 haasteelliset tavoitteet, joiden toimeenpanoon on syytä ryhtyä ripeästi. Muista laajoista kulttuuri- ja taidepolitiikkaan limittyvistä kehityshankkeista tärkeimpiä oli toimintavuonna opetusministeriössä työstetty luovuusstrategia, joka eteni toiseen vaiheeseensa. Taiteen keskustoimikunnan asiasta antaman lausunnon mukaan työn jakaminen luovan ihmisen, luovien ympäristöjen ja luovan talouden näkökulmiin onnistui hyvin. Työ tuotti paitsi luovuuden avartavaa käsitteellistämistä lukuisista eri näkökulmista, myös rikkaan toimenpide-esitysten kirjon, kaikkiaan pitkälti yli toista sataa esitystä. Taiteen keskustoimikunta nosti esille näistä taiteen edistämisen kannalta vain muutaman keskeisimmän: taiteen rahoituksen lisäämisen sekä taiteen ja tutkimuksen vuorovaikutuksen ja taiteen soveltavan käytön edistämisen. Julkisen vallan rahoitus taiteelle ja kulttuurille ei ole kehittynyt samassa suhteessa kuin niiden yhteiskunnallinen merkitys. Valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittisen

periaatepäätöksen erinomaisia ja yhä ajankohtaisempia tavoitteita ja ehdotuksia on vietävä nykyistä päättäväisemmin eteenpäin. Keskustoimikunta esittikin, että laaja-alaisia taiteen ja kulttuurin kehittämis- ja resursointikysymyksiä varten tulisi Suomeen perustaa valtion tiede- ja teknologianeuvostoa vastaava pääministerivetoinen monihallinnollinen ja poliittinen päätöksentekoelin. Toimintavuonna käynnistyi Taiteen keskustoimikunnan ja Suomen Akatemian toinen taiteen ja tutkimuksen vuorovaikutusta edistävä hankerahoitus. Luovuuden tutkimus on vähäistä. Keskeisiä malleja ja metodeja sille antaa taiteen luovien prosessien analyysi, jota kansainvälisestikin merkittävässä laajuudessa tehdään suomalaisten taidekorkeakoulujen jatkotutkintoina. Tämän toiminnan rahoitus on kuitenkin ollut hyvin ongelmallista. Siksi Suomen Akatemian ja Taiteen keskustoimikunnan yhteistyötä taiteen ja tieteen vuorovaikutusta edistävissä hankkeissa tulee merkittävästi edelleen kehittää. Uusien sosiaalisten innovaatioiden merkittävimpiä toteuttamismuotoja on taiteen soveltava käyttö. Sen kehittämisen ja taloudellisen edistämisen tulee olla keskeinen osa luovuusstrategiatyön käytännön sovelluksia. Työn on oltava monihallinnollista siten, että mukana ovat opetusministeriön lisäksi ainakin sosiaali- ja terveysministeriö, työministeriö ja ympäristöministeriö. Terveyttä kulttuurista -hankkeiden ja syrjäytymistä estävien kulttuuripainotteisten hankkeiden on saatava tunnustettu asemansa myös sosiaalipolitiikkana. Valtion taidetoimikuntien taloudelliset mahdollisuudet perustehtävänsä toteuttamiseen eli taiteen tukemiseen paranivat maltillisesti toimintavuonna kaikilla sektoreilla. Alueellisella tasolla nousu oli keskimäärin kahdeksan prosenttia, valtion taidetoimikunnilla keskimäärin neljä prosenttia. Hakemusmäärä oli edelleen kasvava. Taiteen keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien ja apurahalautakuntien käsittelemiä hakemuksia saapui kaikkiaan 9 153, joista eri hakijoita oli 5 896. Näistä 2 925 sai hakemukselleen myönteisen päätöksen. Päätösten tasa-arvoisuuteen sukupuolen, alueen, kielen tai iän suhteen voidaan olla varsin tyytyväisiä. Noin puolet sekä hakijoista että saajista on naisia, noin puolet sekä hakijoista että saajista asuu pääkaupunkiseudulla. Myös ruotsinkielisten saajien osuus (8 %) vastaa hakumäärää. Nuoria hakijoita ja saajia on edelleen varsin vähän, vain noin neljännes. Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikön toiminta painottui toimintavuonna taiteen kentän muutosten ja taiteen rahoitusperustan analyysiin. Keskeisinä tutkimuskohteina olivat muun muassa taidekoulutuksesta valmistuneiden tilanne, taiteilijoiden kansainvälistyminen, julkisen taidetuen vaikuttavuus ja yritysten tuki taiteelle. Arsis -lehti ilmestyi neljänä numerona, joista kahdessa esiteltiin päätöksiä ja niiden taustaa. Toinen teemanumeroista keskittyi alueellisuuteen esitellen mm. alueellisten taidetoimikuntiemme toimintoja. Kansainväliseen jakeluun tarkoitetun englanninkielisen teemanumeron teemana oli residenssi-toiminta. Sen materiaali perustui etupäässä Loviisassa syyskuussa järjestettyyn artist-in-residence -seminaariin, jonka organisointiin Taiteen keskustoimikunta osallistui. Taiteen keskustoimikunnan kansainvälisen toiminnan pysyvinä muotoina jatkuivat toimiminen International Federation of Arts Councils and Culture Agencies sekä Ars Baltica -yhteisöissä sekä tutkimusyksikön kansainvälinen yhteistyö. Välitön kansainvälisyyttä tukeva merkitys apuraha- ja avustustoiminnassa on matka-avustuksilla ja residenssitoiminnan tuella, välittömämpi mm. taiteilijoiden työskentely- ja kohdeapurahoilla.

2 Tuloksellisuuden kuvaus Tulossopimuksen toteumaraportti: Tuloskortti A: Vaikuttavuustavoitteet A 1 Taiteen tukeminen A 2 Saavutettavuus, kulttuurinen monimuotoisuus, taiteen soveltava käyttö A 3 Kansainvälinen vuorovaikutus A 4 Taide- ja taiteilijapolitiikka A 5 Tutkimus- ja julkaisutoiminta A 6 Tiedotustoiminta Tuloskortti B: Tuottavuustavoitteet B 1 Apurahajärjestelmän toimivuus B 2 Asiantuntijajärjestelmän toimivuus Tuloskortti C: Kehittymistavoitteet sekä henkilöstö- ja toimintaresurssien kehittäminen C 1 Työyhteisön kehittäminen C 2 Toimikuntatyöskentelyn, toimintaresurssien ja toiminnan ohjauksen kehittäminen Liitteet

TAITEEN KESKUSTOIMIKUNNAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLISEN TULOSSOPIMUKSEN 2005-07 TOTEUMARAPORTTI 15.3.2006 Tuloskortti A VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET Tulostavoite A 1 Korkeatasoisen ja innovatiivisen taiteellisen työskentelyn ja tuotannon edellytysten parantaminen sekä taiteen roolin kehittäminen tietoyhteiskunnassa Keino A 1.1 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2005 Apurahojen ja avustusten jakaminen ja tuen toimivuuden ja kattavuuden kehittäminen. Tuen kattavuuden ja rahoitusperustan seuranta, taiteilijatuen vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen, taiteilijoiden työmarkkinatilanteen tutkimus Keino A 1.2 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2005 Toimikuntalaitoksen osallistuminen opetusministeriön kulttuurin tukea koskevaan päätöksentekoon asiantuntijaelimenä. Taiteen keskustoimikunta ja opetusministeriö toteuttavat yhdessä Suomen Akatemia kanssa taiteilijoiden taiteellisen tutkimuksen vuorovaikutushankkeen hyödyntäen pilottihankkeen kokemukset Tulostavoite A 2 Taiteen tasa-arvoisen saavutettavuuden, kulttuurisen monimuotoisuuden ja taiteen soveltavan käytön lisääminen Lausuntojen, esitysten ja aloitteiden lukumäärä. Avustustoiminnan ja -politiikan asiantuntevuus ja perusteltavuus. Monipuolisen substanssiasiantuntemuksen tarjoaminen opetusministeriölle. Taiteen ja tutkimuksen yhteistoiminnan synergia ja uudet metodologiset innovaatiot Keino A 2.1 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2005 Osallistuminen lastenkulttuuripoliittisen ohjelman toteutukseen ja seurantaan Keino A 2.3 Terveyttä kulttuurista - verkostossa toimiminen Keino A 2.4 A 1 TAITEEN TUKEMINEN Apuraha- ja avustuspäätökset. Tuetun laadukkaan ja innovatiivisen toiminnan esittely (mm. Arsis-lehti- ja bulletin, katsaus toimikuntakauteen, erillinen julkaisu tms, myös mahd. ulkopuolinen arviointimenettely). Tukijärjestelmän kattavuus ja kohdentuminen, muutokset rahoitus- ja työmarkkinatilanteessa, apurahojen vaikuttavuusarviointi A 2 SAAVUTETTAVUUS KULTTUURINEN MONIMUOTOISUUS TAITEEN SOVELTAVA KÄYTTÖ Ohjelman hankkeistamisen muodot; lausunnot, raportit jne. Tuen kohdentaminen alan huippuosaamiseen ja laajaalaiseen, korkeatasoiseen taiteelliseen toimintaan; monitaiteellisen sekä taiteiden raja-alueella olevan toiminnan huomioon ottaminen. Tavoitteena mahdollisimman suuri taiteenalojen kattavuus ja hakijakunnan sukupuoli-, ikä-, kieli- ja asuinpaikan huomioon ottaminen mahdollisuuksien mukaan Aktiivinen ja monipuolinen panos ohjelman toteuttamisessa Keino A 2.2 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2005 Lastenkulttuurin apurahojen ja palkintojen Hankkeiden ja tuen piirissä olevien Erityisryhmille suunnattujen Lastenkulttuurin apurahat ja avustukset sekä jakaminen, erityisavustukset teema-alueilla henkilöiden/ yhteisöiden määrä; tuetun edistämistoimien tehokas taiteenalojen tuki raportoitu Arsis Bulletinissa toiminnan kvalitatiivinen esittely; 2/05 ja 4/05 ja viraston verkkosivuilla, hankkeiden arviointi määräajoin kohdentuminen valituilla teemaalueilla ja taiteenalakohtaisesti eriytyvissä tukimuodoissa; taidepalvelujen tarjonnan ja osallistumismahdollisuuksien lisääminen Apuraha- ja avustuspäätökset: raportoitu Arsis Bulletinissa ja www-sivuilla. Tuen kattavuus ja vaikuttavuus: ks. tuloskortin liitetaulukot 1-4 ja kuvio 1 ja laajemmin alla mainitut julkaisut (ks. myös verkkosivut www.taiteenkeskustoimikunta.fi) Paula Karhunen: Valtion taidetoimikuntalaitoksen myöntämä tuki 2004 Tilastotiedote1-2005. Valtion taidetoimikuntalaitoksen tuki 2000 2004 - Tilastotiedote 2-2005. Valtion taidetoimikuntalaitoksen myöntämä tuki 2005. Tilastotiedote 1-2006 (luonnos). Sari Karttunen: Suomalainen valokuvakirja: Valtion jakaman laatutuen vaikutukset valokuvakirjallisuuteen. Taiteen keskustoimikunnan julkaisuja n:o 29. Taiteilija-apurahojen vaikuttavuutta arvioiva tutkimushanke meneillään. Rahoituksen seuranta: Pekka Oesch: Yritysten tuki taiteille 2003 ja tuen muutokset 1993 2003. Tilastotietoa taiteesta n:o 34. ks. edellä myös Karhunen. Työmarkkinatilanteen seuranta: Paula Karhunen: Musiikin koulutuksesta työelämään. Kyselytutkimus toisen asteen ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista. Tilastotietoa taiteesta n:o 35. Taidekoulutuksesta valmistuneiden tilannetta koskeva tutkimushanke meneillään. Ks. tuloskortin liitetaulukko 3 OPM:lle annetuista lausunnoista. Taiteilijoiden taiteellisen tutkimuksen edistämishankkeen arviointi toimikunta-kauden aikana, vuosittain hankkeen erillisrahoitus OPM:stä (yht. 210 000, á 70 000 /v). Vuoden 2005 tuki tutkimushankkeisiin myönnetty (4 kpl, yht. 70 000 ). Annettu OPM:lle 6.2.06 raportti ohjelman toimenpiteiden toteutuksesta v. 2005. tukimuotojen kokonaissummat tilastotiedotteessa 1/2006. Erityisryhmät sisältyvät tavanomaisiin tukitoimiin. Osallistuttu Terveyttä kulttuurista -verkoston t i i t ( i i J ä k lä ä)

Taiteenaloittaisesti eriytyvien määrärahojen jakaminen ja osallistuminen asiantuntijaelimenä OPM:n päätöksentekoon esim. kulttuurisen monimuotoisuuden tukemisessa (kulttuuriset vähemmistöt) toimintaan (mm. seminaari Jyväskylässä). Vastattu OPM:n kyselyihin vammaispolitiikasta ja taiteen ja kulttuurin saavutettavuudesta.

Tulostavoite A 3 Taiteen alan kansainvälisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön edellytysten ylläpito ja edelleen vahvistaminen A 3 KANSAINVÄLINEN VUOROVAIKUTUS Keino A 3.1 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2005 Matka-avustusten jakaminen taiteilijoille ja taiteen alan asiantuntijoille Hakemusten ja jaettujen avustusten määrät ja muut tilastolliset jakaumat Laadukkaan ja monipuolisen taiteilijoiden ja taiteen alan asiantuntijoiden kansainvälisen toiminnan ja yhteistyön turvaaminen Keino A 3.2 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2005 Residenssiohjelman toteuttaminen; tuetaan kansainvälisiin residensseihin osallistumista sekä Suomessa ylläpidettäviä kansainvälisiä taiteilijaresidenssejä Hakemusten ja jaettujen avustusten määrät ja muut tilastolliset jakaumat; erillinen arviointihanke esim. toimikuntakausittain Residenssitoiminnan edellytysten vahvistaminen, toiminnan laajentaminen ja tunnetuksi tekeminen Päätökset raportoitu Arsis Bulletin 4/05. Evaluointi: Riikka Suomi: Kansainvälinen taiteilijaresidenssitoiminta Suomessa 1995 2005. TKT:n Työpapereita n:o 44. Keino A 3.3 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2005 Itämeren alueen kulttuuriyhteistyötä edistävän Ars Baltica-verkoston toimintaan osallistuminen Hankkeiden lukumäärät ja monipuolisuus, taiteen kentän toimijoiden osallisuus; kokouksiin ja muihin yhteistyön tilaisuuksiin osallistuminen, kontaktien määrä ja tuloksellisuus Yhteistyön edelleen kehittäminen, suomalaisten toimijoiden aktivoiminen, hankkeiden monipuolistaminen Keino A 3.4 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2005 Osallistuminen taideneuvostojen kansainvälisessä järjestössä (IFACCA) alan yhteistyön ja vuorovaikutuksen kehittämiseen Yhteistyön edelleen kehittäminen ja monipuolistaminen, informaationvaihto Keino A 3.5 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2005 Taiteenalojen substanssiasiantuntemuksen tarjoaminen opetusministeriölle kansainvälisessä kulttuuriyhteistyössä Tutkimus kansainvälistymisen vaikutuksista nuorten nykytaiteilijoiden tilanteeseen Tulostavoite A 4 Taiteen ja taidepolitiikan aseman vahvistaminen yhteiskunnallisessa toiminnassa ja päätöksenteossa A 4 TAIDE- JA TAITEILIJAPOLITIIKKA Valmius monipuolisen taiteenalojen asiantuntemuksen tarjoamiseen OPM:n kansainväliseen yhteistyöhön (esim. osallisuus kulttuurivientihankkeessa, julkaisu nuorten taiteilijoiden kansainvälistymisestä jne.) Keino A 4.1 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2005 Avustusten kokonaismäärä, ks. tilastoselvitys 1/2006. Evaluointi: Sari Karttunen: Taidetoimikuntalaitoksen kansainväliset avustukset - taiteilijoiden liikkuvuuden ja vierastalojen tuki 2000 2004. TKT:n työpapereita n:o 43. Osallistuminen verkoston toimintaan, mm. kokoukset Liettuassa ja Norjassa. Osallistuttu verkoston toimintaan (mm. d 'Art - kysely). Tutkimushanke kansainvälistymisen vaikutuksista nuorten kuvataiteilijoiden tilanteeseen. Sari Karttunen: Taidetoimikuntalaitoksen kansainväliset avustukset - taiteilijoiden liikkuvuuden ja vierastalojen tuki 2000 2004. Työpapereita n:o 43. OPM:n Kulttuurivientihanke (pj. osallistunut työryhmiin). Osallistuminen TAO-ohjelman toimeenpanoon ja sen organisointiin, jossa taiteen keskustoimikunta ja valtion taidetoimikunnat toimivat OPM:n asiantuntijaeliminä; myös ohjelmatyön seuranta erityisesti Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman osalta Ohjelman hankkeistamisen muodot ja niiden toimivuus; lausunnot, raportit jne; ks. myös taidepolitiikan tutkimuksen alue Monipuolisen ohjelmatyö- ja muun taidepoliittisen asiantuntemuksen tarjoaminen opetusministeriölle erityisesti taiteilijapolitiikan alueella Toimittu tarvittaessa OPM:n asiantuntijaelimenä (mm. Luovuusstrategia - työ, Kulttuurivienti -hanke). Osallistuminen Kulttuurin kansantaloudellinen merkitys -hankkeeseen. Keino A 4.2 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2005 APOLIn seuranta jatkui rakennustaidetmk:n vastuulla. TKT:n ja toimikuntien aloitteet OPM:lle visuaalisten alojen taidepoliitt. ohjelman ja näyttämötaidepoliitt. ohjelman laatimisesta. Valtakunnallisen yhteistyön lisääminen alueellisten taidetoimikuntien kanssa TAOohjelman toteuttamisessa erityisesti lastenkulttuurin ja kulttuurisen monimuotoisuuden edistämisessä; valtion ja alueellisten taidetoimikuntien rohkaiseminen alueelliset rajat ylittävään hanke- ja muuhun yhteistyöhön Tiivistyvä yhteistyö teemaalueilla Osallistuminen taidehallinnon kehittämistyöryhmien työskentelyyn. Pj:n ja pääsih. maakuntakierroksen jatkaminen. Musiikin alueellinen tarjonta -työryhmän työskentelyyn osallistuminen. Lastenkulttuurijaoston vierailut alueilla: Oulu ja Jyväskylä; jaoston edustajien osallistuminen alueellisiin seminaareihin. Avustukset LAKUPO -hankkeisiin.

Tulostavoite A 5 Taide- ja taiteilijapolitiikan toteuttamisen, kehittämisen ja arvioinnin kannalta relevantin tietoperustan tuottaminen ja välittäminen A 5 TUTKIMUS- JA JULKAISUTOIMINTA Keino A 5.1 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2005 Uuden tutkimustiedon tuottaminen, olemassa olevan tietoaineiston jatko-analyysi, arviointivälineiden kehittäminen Keino A 5.2 Julkaisutoiminta, kirjastotoiminta, tiedotus Keino A 5.3 Osallistuminen alan kansainväliseen yhteistyöhön Tulostavoite A 6 TKT:n asiakaskuntaa, sidosryhmiä ja taidehallinnon sisäisiä tarpeita palveleva tiedotus sekä taidepolitiikan ja sen tulosten yleinen esittely Keino A 6.1 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2005 Neljä kertaa vuodessa ilmestyy kulttuuripolitiikan lehti Arsis, jonka numeroista yksi on kansainväliseen levitykseen menevä englanninkielinen nro. Keino A 6.2 Tiedotteiden, tiedotustilaisuuksien ja luennoinnin avulla painotetaan suoraa tiedotustoimintaa alan toimijoille ja tiedotusvälineille Keino A 6.3 Kehitetään ulkoisia verkkopalveluja Tutkimushankkeet,julkaisusarjat, Parempi tietoperusta erityisesti Julkaisut 8 kpl, artikkelit 7 kpl. artikkelit ja konferenssipaperit, kirjaston kokoelmat ja tietopalvelu, strategiapainotusten osoittamilla alueilla, Esitelmät ja luennot 22 kpl. Kirjaston lainat 830, kokoelman karttuminen tiedottamisen sisältö ja kohdentuminen taidepolitiikan toteutumisen seuranta erityisesti keskeisillä tulostavoitealueilla, tuotetun 251 nidettä. Kv. yhteistyö: 2 tutkimuspaperia, 1 artikkeli kv. refereejulkaisussa. tiedon välittyminen kentän toimijoille ja laajemmin Ks. tutkimusyksikön toimintakertomus (liite). yhteiskunnalliseen keskusteluun A 6 TIEDOTUSTOIMINTA Arsis-lehden ilmestyminen, nettipalvelun päivittyminen, tiedottamisen laadun ylläpito, verkkopalvelujen käyttäjämäärät Tasokas tiedottaminen Julkaistu Arsis -lehteä 4 n:oa (painos 4000- viranomaistiedotuksena sekä 5000 kpl), joista yksi engl.kielinen. kulttuuripoliittisesti Ylläpidetty verkkosivuja kiinnostavan materiaalin www.taiteenkeskustoimikunta.fi tuottaminen keskustelun tueksi Verkkopalvelujen käyttäjämäärä: 165 000 kpl. Verkkosivuja kehitetty (mm. omat Netra-sivut, taiteilijaprofessorien esittelyä laajennettu ja lisätty kuvien ja linkitysten määrää). Lehdistötiedotteita 68 kpl; johtavat pääsääntöisesti asian uutisointiin lyhyesti valtalehdissä, kulttuuriin erikoistuneissa sähköisen median ohjelmissa ja taiteenalojen erikoislehdissä; tutkimuksista myös laajempia artikkeleita. Taiteilijajärjestöjen lehdet julkaisevat aktiivisesti ja näkyvästi tiedotteitamme ja tietoa julkaisuista. Tuloskortti B TUOTTAVUUSTAVOITTEET Tulostavoite B 1 Monimuotoisen taiteen tukijärjestelmän tehokas hallinnointi ja kehittäminen Keino B 1.1 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2005 Tukijärjestelmän hallinnointiin liittyvä koulutus ja kehittämistyö sekä henkilöstöresurssien vahvistaminen B 1 APURAHAJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS Esim. eri tukimuotojen hakemus- ja päätösmäärät suhteessa henkilöstöresursseihin Keino B 1.2 Tiedottamisen vahvistaminen Esim. verkkopalvelun käyttäjämäärät asiakaspalvelussa mm. verkkopalvelun avulla; sisäisessä työskentelyssä uuden dokumentinhallintajärjestelmän (Edmund) käytön laajentaminen Monimuotoisen tukijärjestelmän (40 erilaista tukimuotoa) ylläpidon, toimivuuden turvaaminen ja kehittäminen; dokumentinhallinta-järjestelmä ainakin osittain toimikuntien jäsenten käytettävissä Osallistuminen valtion taidetoimikuntalaitoksen kehittämistyöryhmän työskentelyyn. Osallistuminen HARAVA-järjestelmän kehittämiseen yhdessä OPM:n kanssa. Hakulomakkeiden ja hakuinformaation päivittäminen tarpeen mukaan. Uusien henkilöiden perehdyttäminen (2 hlöä) järjestelmän käyttöön. Edmund-dokumentinhallintajärjestelmä vain henkilöstön käytössä. Tuottavuuden tunnuslukuja, ks. tuloskortin liitteet. Henkilöstöresurssit, ks. tuloskortin C liitteet. Tulostavoite B 2 Monipuolisen taiteen asiantuntijajärjestelmän ja hanketoiminnan ylläpito ja kehittäminen Keino B 2.1 Tulosmittari Tavoitetaso Toteuma 2005 Hanketoiminnan ja -neuvonnan kehittämistyö; sisäisessä työskentelyssä dokumentinhallintajärjestelmän käytön laajentaminen; henkilöstöresurssien vahvistaminen B 2 ASIANTUNTIJAJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS Esim. asiantuntijatehtävien ja hankkeiden määrät suhteessa henkilöstöresursseihin. Toimikuntien kyky hoitaa niille osoitetut tehtävät. Monipuolisen asiantuntemuksen tarjoaminen ja hankekokonaisuuden ylläpito; toimikuntalaitoksen tukea saaville hankkeille pyritään antamaan neuvontaa myös muista rahoitusrakenteista ja - mahdollisuuksista Toimi- ja lautakuntien ja niiden jaostojen kokouksia yht. 157 kpl. Asiantuntemuksen käyttö, ks. tuloskortti A:n liitteet taiteen tukemisesta. Henkilöstöresurssit, ks. tuloskortin C liitteet.

Tuloskortti C KEHITTYMISTAVOITTEET SEKÄ HENKILÖSTÖ- JA TOIMINTARESURSSIEN KEHITTÄMINEN Henkilökehys sisältää keskustoimikunnan hallintotoimiston, tutkimusyksikön sekä 11 taiteen edistämistehtävissä toimivaa taiteilijaprofessoria Henkilöstö on sitoutunut taiteen keskustoimikunnan tavoitteiden toteuttamiseen. Viraston tehtäviä ja tavoitteita toteutetaan riittävillä toimintaresursseilla ja motivoituneella, osaavalla henkilöstöllä, jonka ammattitaitoa ylläpitävästä ja kehittävästä koulutuksesta ja työhyvinvoinnista huolehditaan. Toteuma 2005 ks.tuloskortin liitteet 1. Työyhteisön kehittäminen Työyhteisön ja sen jäsenten tavoitteita, vastuita ja työskentelytapoja kehitetään ja tuodaan esille yksikkökokouksissa, palavereissa ja koko työyhteisöä koskevissa erityisissä kehittämistilaisuuksissa. Keskeisiä keinoja ovat myös toimenkuvien ja vastuiden kirjaaminen ja kehittäminen, uuden palkkausjärjestelmän toteuttaminen ja edelleen kehittäminen sekä työntekijöiden motivointi. Tavoitteena on, että uusi palkkausjärjestelmä on täysimääräisesti käytössä vuonna 2007. Taidesihteeri-osastosihteeri -tiimiohjausta kehitetään. Henkilöstön ja johtamisen kehittämiseksi laaditaan koulutuskartoitus. Koulutussuunnitelmaa päivitetään vuosittain. Henkilöstösuunnitteluun kiinnitetään huomiota. Henkilöstön työhön perehdyttämiseksi on laadittu kansio, jota päivitetään tarpeen mukaan. Tärkeänä koulutusmuotona pidetään myös työssä oppimista kokeneempien työntekijöiden opastuksella. Vuosittain käydään kunkin työntekijän kanssa tavoite- ja kehityskeskustelu. Sisäisessä tiedotuksessa käytetään muun ohella Edmund-dokumentinhallintajärjestelmää. Työyhteisön työkykyä ja hyvinvointia ylläpidetään ja edistetään työsuojelun ja työterveyshuollon toimenpitein, riskienkartoituksella ja tyky -toiminnalla (mm. liikunnan tukeminen). Työsuojelun toimintasuunnitelma laaditaan kolmivuotiskausittain. Selvitetään mahdollisuudet osallistua opetusministeriön työtyytyväisyysbarometriin. Toteuma 2005 Toteutunut yksikkökokouksissa, palavereissa, kehittämispäivä pidetty 12.5.05. Palkkaustyör. tarkastellut toimenkuvia. Tavoite- ja kehityskeskustelut käyty, samalla tehty henk.koht. koulutuskartoitus. Tiimiohjaustyör. kevät -05 ja tulosten esittely 12.5.05. Uusia työntekijöitä perehdytetty. Henkilöstön kielikurssi (ruotsi) syksy -05. Työsuojelutoimikunnan toiminta. Työsuojelutarkastus ja sen yhteydessä Valmerikysely (ks. liite) 16.3.05. Työterveyshuollon työpaikkaselvitys 17.11.05. Pelastussuunnitelma päivitetty. Liikuntaa tuettu liikuntasetelein. 2. Toimikuntatyöskentelyn, toimintaresurssien ja toiminnan ohjauksen kehittäminen Jatketaan sisäisen budjetin, tulosohjauksen ja toimintojen suunnittelua ja kehittämistä. Siirrytään useampivuotisiin tulossopimuksiin, ja talousarvion käyttösuunnitelmissa toimikuntakohtaisiin kokonaismäärärahoihin (kuten on esim. säveltaiteen edistämisessä) Vahvistetaan hallintotoimiston henkilöstöresursseja vastaamaan taidehallinnon uudistamiseen liittynyttä tehtäväkentän lisäystä Opetusministeriöstä saadaan tukipalveluita vakiintuneiden käytäntöjen ja periaatteiden mukaisesti mm. puhelinkeskuksen, atk-tukipalveluiden, käännöspalveluiden, palkanmaksun sekä muun maksatuksen ja kirjanpidon sekä yhteisöiden valtionavustusten revision osalta. Selvitetään käännöspalvelujen tilanne. Valtion taideteostoimikunnan toiminnan kehittämistarpeita koskevat menot (vuokra-, teosten hankinta-, konservointi- ja kunnos- tuskustannukset) suoritetaan erillismäärärahasta. Vuonna 2005 perustetaan amanuenssin virka. Ryhdytään toimenpiteisiin toiminnan volyymin ja henkilöstömäärän kasvun edellyttämien toimitilaratkaisuiden toteuttamiseksi yhteistyössä opetusministeriön kanssa. Toimintamenojen mitoituksessa otetaan huomioon toimitilojen lisätarpeesta aiheutuva vuokramenojen kasvu. Toimintamäärärahan kehitys Toimintamenomomentille 29.90.21 on vuodelle 2005 taiteen keskustoimikunnalle nettobudjetoitu 3 341 000 Määrärahasta varaudutaan suorittamaan alueellisten taidetoimikuntien toimintamenoihin ja alueelliseen taiteenedistämiseen kuten vuonna 2004. Taiteen keskustoimikunnan tutkimus- ja tiedotustoiminnan kokonaismenoihin (319 557 v. 2004) opetusministeriö osoittaa käytettäväksi taiteen tukemisen veikkausvoittovaroista 115 000. Voimassaolo, sopimusehdot ja raportointi Allekirjoitukset Toteuma 2005 Siirrytty 3-v. tulossopimukseen. Toiminnan kehittämistä linjattu OPM:n taidetoimikuntien kehittämistyöryhmässä. Henkilöstöresurssien käyttö ja kehittäminen, ks. tuloskortin liitteet. OPM:sta saatavien tukipalvelujen tilanne edellyttää selvittämistä; käännöspalvelut hankitaan ostopalveluna, hlöstö- ja taloushallinnon raportointitarpeet kasvaneet. Amanuenssin virka perustettu. Toimitilaratkaisuissa sisäisiä huonejärjestelyjä. Toteuma 2005 Ks. toimintakertomuksen osa 3, liitetaulukko 1 talousarvion toteumalukuja 2005. Tulossopimuksen toteutumista seurataan opetusministeriön ja taiteen keskustoimikunnan yhteisessä seurantakokouksessa keväällä 2005. Tutkimustoiminnassa on erityisenä yhteistyöfoorumina lisäksi oma ohjausryhmä. Tulossopimuksessa todettujen vuoden 2005 määrärahojen osalta edellytyksenä on, että eduskunta osoittaa tarkoitukseen määrärahat hyväksyessään vuoden 2005 talousarvion. Helsingissä 25.11. 2004 Taiteen keskustoimikunnan puolesta Opetusministeriön puolesta HANNU SAHA JARMO MALKAVAARA KALEVI KIVISTÖ LAURA MÄKELÄ Puheenjohtaja Pääsihteeri Ylijohtaja Kulttuurisihteeri Liitteet (4 kpl): Liite 1. TKT:n tulostavoitteet osana TAO-ohjelman toteuttamista Liite 2. Taiteen keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien ja apurahalautakuntien tuki taiteelliseen toimintaan v. 2003. Liite 3. Apurahan hakijat ja saajat sukupuolen, alueen, kielen ja iän mukaan vuonna 2003 (taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat, apurahalautakunnat) Liite 4. Taiteen keskustoimikunnalle, valtion taidetoimikunnille ja apurahalautakunnille osoitettujen hakemusten määrä (kpl) 1999-2003.

Liitteet tuloskorttiin A, tulostavoite A 1 Taulukko 1. Taiteen keskustoimikunnan* hakemusten, hakijoiden ja tuen saajien määrä vuonna 2005 Tukimuoto Hakemuksia Hakijoita** Myöntöjä Tuen saajia** Tuen saajat % hakijoista Taiteelliseen työskentelyyn 4 363 4 216 1 283 1 275 30 % Sis. taiteilija-apurahat*** 2 103 2 029 235 235 12 % Projekteihin 4 243 3 867 1 379 1 267 33 % Yhteisöille 547 491 263 239 49 % Kaikki tukimuodot yhteensä 9 153 5 896** 2 925 2 491** 42 % * Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat sekä apurahalautakunnat. ** Päällekkäisyydet poistettu. Hakijat ovat voineet hakea ja saada apurahoja useasta tukimuodosta. *** Apurahaa haettu vuonna 2004. Kuvio 1. Taiteen keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien sekä apurahalautakuntien myöntämän tuen jakautuminen taiteenaloittain vuonna 2005 (yht. 19,4 milj. ) taideteollisuus 5,8% säveltaide 13,8% valokuvataide 5,4% tanssitaide 6,0% arvostelijat 0,7% elokuvataide 7,8% kirjallisuus 24,8% rakennustaide 2,3% näyttämötaide 11,0% muu* 4,2% kuvataide 18,3% * Muu = sirkus- ja mediataide sekä taiteenaloittain luokittelemattomat. Sirkustaiteen osuus koko tuesta 0,2 % ja mediataiteen 0,4 %.

Liitteet tuloskorttiin A, tulostavoite A 1 Taulukko 2. Taiteen keskustoimikunnan* apurahan hakijat ja saajat sukupuolen, alueen, kielen ja iän mukaan vuonna 2005 % Hakijoista % Tuen saajista Naiset 52 % 49 % Pääkaupunkiseutu 51 % 54 % Ruotsinkieliset 8 % 8 % Alle 35-v. 27 % 22 % LKM** 5 149 2 094 *Taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat ja apurahalautakunnat. ** Sis. yksityishenkilöt ja työryhmien yhteyshenkilöt, ei yhteisöjä. Päällekkäisyydet poistettu. Ei sisällä alueellisia taidetoimikuntia. Taulukko 3. Taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien antamat lausunnot vuonna 2005 Hakemuksia Määräraha Taiteilijaeläkkeet 462 * Valtakunnalliset kulttuuritapahtumat 188 3 586 000 Valtakunnallisesti merkittävät kansainväliset elokuvafestivaalit ** 400 000 Elokuva-alan järjestöt 14 380 000 Kirjallisuuden ostotuki *** 820 000 Kirjailijajärjestöt 6 275 000 Taidekoulut 5 254 000 Kuvataidejärjestöt 16 360 000 Harrastajateatterijärjestöt 5 466 000 Ammattiteatterijärjestöt 10 157 500 Säveltaiteen harrastustoiminta 13 475 000 Musiikki-instituutit 5 335 000 Säveltaidejärjestöt 10 96 000 Graafisen suunnittelun ja sarjakuvan järjestöt 8 30 000 Tanssialan järjestöt 6 75 630 Valokuva-alan järjestöt ja näyttelyt 4 77 500 7 787 630 * Taiteilijaeläkkeet ovat valtion budjetissa valtiovarainministeriön menokohdassa. ** Hakemukset siirretty elokuvasäätiölle. *** Esitys kirjastojen ostotukilistalle otettavista kirjoista. Lausunto koskee kaikkia Suomessa ilmestyviä nimikkeitä.

Liitteet tuloskorttiin A, tulostavoite A 1 Taulukko 4. Taiteen keskustoimikunnan, valtion taidetoimikuntien sekä apurahalautakuntien tuki taiteelliseen toimintaan vuonna 2005 Luvut pyöristetty. Taiteelliseen työskentelyyn (taiteilijat) Euroa Taiteilija-apurahat* 7 319 790 Kirjastoapurahat** 2 573 040 Näyttöapurahat 841 000 Säveltaiteen kirjastoapurahat 120 000 Kuvittajien kirjastoapurahat 50 000 Taiteilijaprofessuurit 487 590 Valtionpalkinnot*** 219 000 Yhteensä 11,6 milj. euroa Projekteihin (taiteilijat/työryhmät/yhteisöt) Apoli rakennustaiteen edistämiseen 129 400 Elokuvakulttuurin tuki 228 000 Kohdeapurahat 735 850 Kuvataiteen ateljee- ja työpajatuki 35 000 Kuvataiteen julkaisutuki 55 000 Kuvataiteen näyttelytoiminta 520 000 Lastenkulttuurituki 486 000 Lyhytaikaiset ammattiteatterituotannot 175 000 Matka-avustukset 248 290 Media-, sirkus ja monitaidetuki 192 000 Muotoilun projektituki 135 000 Mupoli muotoilun edistämiseen 155 780 Näytelmäkirjallisuuden kantaesitystuki 214 500 Residenssi- ja taiteilijavaihtotoiminta 241 160 Tanssikulttuurin tuki 38 000 Tanssiproduktioiden tuki 171 370 Valokuvataiteen produktiotuki 89 500 Valokuvateosten laatutuki 65 000 Yhteensä 3,9 milj. euroa Yhteisöille Alueellinen valokuvatoiminta 205 000 Alueelliset elokuvakeskukset 400 000 Alueoopperat 327 000 Elokuvan laatutuki 360 000 Kirjallisuuden projektituki 60 000 Konserttitoiminnan edistäminen 206 000 Luovan kirjoittamisen ja lukemisen tuki 200 000 Musiikkikilpailut 50 000 Musiikkileirit ja mestarikurssit 340 000 Rahoituslain ulkopuoliset orkesterit 219 910 Rahoituslain ulkopuoliset tanssiteatterit 380 000 Rahoituslain ulkopuoliset teatterit 1 010 000 Sävellystilaukset 65 000 Taiteen ja tutkimuksen vuorovaikutus 70 000 Yhteensä 3,9 milj. euroa KAIKKI YHTEENSÄ 19,4 milj. euroa * Sis. 15-vuotiset taiteilija-apurahat sekä muut aiempina vuosina myönnetyt monivuotiset taiteilija-apurahat. ** Josta tietokirjailijoille 257 300., *** Sis. lastenkulttuurin valtionpalkinnot 24 000.

Liite tuloskorttiin A, tulostavoite A 5 Taiteen keskustoimikunnan tutkimusyksikön toiminta vuonna 2005 Tutkimusyksikön tehtäväkenttänä on kulttuuripoliittisesti relevantti tutkimus. Yksikkö harjoittaa ja tukee alan tutkimusta ja tuottaa siten informaatioperustaa kulttuuripoliittista päätöksentekoa varten. Se myös tarjoaa asiantuntijapalveluja taidehallinnolle ja taiteen kentälle sekä osallistuu kansainväliseen yhteistyöhän kulttuuripolitiikan tutkimuksen alalla. Tutkimusyksikkö julkaisee neljää julkaisusarjaa ja ylläpitää kulttuuripolitiikan alalle keskittyvää yleisölle avointa kirjastoa. Vuoden 2005 tutkimustoiminta painottui taidekenttien muutosten ja taiteen rahoitusperustan tarkasteluun. Keskeisiä tutkimuskohteita olivat taidekoulutuksesta valmistuneiden tilanne, taiteilijoiden kansainvälistyminen, julkisen taidetuen vaikuttavuus ja yritysten tuki taiteelle. Vuoden aikana ilmestyi Sari Karttusen tutkimus Suomalainen valokuvakirja - Valtion jakaman laatutuen vaikutukset valokuvakirjallisuuteen. Tutkimus on osa valtion harkinnanvaraisen taidetuen kohdentumista ja vaikuttavuutta selvittävää hanketta. Se tarkastelee Suomessa julkaistua valokuvakirjallisuutta sekä valokuvateosten laatutuen kehittämistarpeita ja tuen vaikutuksia valokuvateosten määrään, laatuun ja luonteeseen. Arvioinnin pohjaksi tutkimuksessa selvitetään myös suomalaisten valokuvaajien kirjojen ja kuvasalkkujen julkaisemista, levitystä ja markkinointia sekä kotimaassa että ulkomailla. Laatutuki osoittautui tutkimuksessa tehokkaaksi tukimuodoksi, joka on onnistuneesti turvannut valokuvaajien omaehtoisten teosten julkaisemista. Teosten levitykseen ja markkinointiin on sen sijaan kiinnitetty liian vähän huomiota. Taidealan ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden sijoittumista tarkastelevassa tutkimushankkeessa ilmestyi Paula Karhusen tutkimus Musiikin koulutuksesta työelämään - Kyselytutkimus toisen asteen ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista. Se selvittää musiikin koulutuksesta valmistuneiden sijoittumista työmarkkinoille ja heidän käsityksiään saamastaan koulutuksesta. Musiikin ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyysaste osoittautui tutkimuksessa alhaiseksi. Eri alojen välillä oli kuitenkin eroja, ja vaikein tilanne oli rytmimusiikin alueella. Moni vastaajista piti myös ammatin tuomaa toimeentuloa riittämättömänä. Vuoden aikana toteutettiin myös tanssin ja teatterin koulutuksesta valmistuneita koskeva tutkimus, jonka tulokset, samoin kuin hankkeen loppuraportti, julkaistaan vuonna 2006. Yritysten tukea taiteelle tutkimusyksikkö on seurannut jo 20 vuotta yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa toteutetuilla yrityskyselyillä. Kuluneena vuonna ilmestyi Pekka Oeschin tutkimus Yritysten tuki taiteille 2003 ja tuen muutokset 1993 2003. Tulosten mukaan 1990-luvun lopulla alkanut yritysten taiderahoituksen kasvu oli kääntynyt laskuun, ja yritykset olivat vuonna 2003 käyttäneet taiteiden tukemiseen vähemmän rahaa kuin koskaan aiemmin kyseisten 20 vuoden aikana. Eniten yritysten kulttuuritukea on suuntautunut suurille musiikkitapahtumille, kun taas kuvataidehankintojen osuus on selvästi vähentynyt. Vuoden aikana oli käynnissä Sari Karttusen tutkimus Kansainvälistymisen kynnyksellä. Hanke selvittää muun muassa toimintakentän muutoksia ja niiden vaikutuksia kansainvälisellä nykytaiteen kentällä jalansijaa saaneiden nuorten taiteilijoiden ammattikuvaan ja taloudelliseen tilanteeseen. Hankkeessa ilmestyi Sari Karttusen selvitys Taidetoimikuntalaitoksen kansainväliset avustukset - taiteilijoiden liikkuvuuden ja vierastalojen tuki 2000 2004. Julkaisussa kuvataan taidetoimikuntalaitoksen jakamien kansainvälisen toiminnan määrärahojen kehitystä 1990-luvun

alusta alkaen, ja niiden kohdentumista erityisesti viimeisten viiden vuoden ajalta. Hankkeen loppuraportti julkaistaan 2006. Kuvataiteilijoiden kansainvälisen toiminnan tukea selvittää myös Riikka Suomen julkaisu Kansainvälinen taiteilijaresidenssitoiminta Suomessa 1995 2005. Se tarkastelee Suomessa toimivien taiteilijaresidenssien lähtökohtia ja toimintamuotoja sekä rahoitusta ja kehittämistarpeita. Julkaisu kuvaa artist-in-residence -toiminnan nykytilaa Suomessa sekä residenssiohjelmien seurannaisvaikutuksia. Vuonna 2005 käynnistyi Robert Arpon ja Pekka Oeschin tutkimushanke Kansanmusiikin ammattilaiset. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa kansanmusiikin kentän rakenteellisista muutoksista sekä alan ammattilaisten käsityksistä näistä muutoksista ja niihin mahdollisesti liittyvästä kansanmuusikkouden ammatillistumisesta. Hankkeen tulokset julkaistaan vuonna 2006. Vuoden aikana ilmestyi Kaija Rensujeffin vertailuanalyysi "Uusia mahdollisuuksia ja pieniä läpimurtoja!", joka vertailee Tilastokeskuksen rekisteripohjaisen väestölaskennan taiteilija-aineistoa ja tutkimusyksikön kyselylomakkeella kerättyä Taiteilijan asema -tutkimuksen aineistoa. Julkaisu tarkastelee molempien aineistojen taiteilijamääritelmiä ja käyttökelpoisuutta erilaisten tutkimusasetelmien näkökulmasta. Analyysi osoittaa myös, että kyseessä on kaksi koostumukseltaan hyvin erilaista ryhmää. Kaksikielisessä (suomi-englanti) Tilastotiedotteita -sarjassa julkaistiin vuosittain ilmestyvä seurantatilasto Valtion taidetoimikuntalaitoksen myöntämä tuki 2004. Sarjassa ilmestyi myös Valtion taidetoimikuntalaitoksen tuki 2000 2004, joka tarkastelee toimikuntalaitoksen myöntämän tuen kehitystä ja kohdentumista viimeisten viiden vuoden aikana. Yksikön tutkijat osallistuivat kotimaisiin ja kansainvälisiin tutkijatapaamisiin ja julkaisivat useita artikkeleita. Merja Heikkisen artikkeli Administrative definitions of artists in the Nordic model of state support for artists ilmestyi julkaisussa International Journal of Cultural Policy (Vol. 11, 3, 325 340), ja Sari Karttusen artikkeli Taiteilija jalkautuu lähiöön - yhteisötaidetta Itä-Helsingissä teoksessa Satu Silvanto ym. (toim.) Kaupunkilaisten kulttuurikeskus (Helsingin kaupungin tietokeskus ja Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus). Paula Karhunen esitti paperin Effects of professional training on the field of art - research results from the Finnish survey on art graduates Pohjoismaisilla kulttuuripolitiikan tutkimuksen päivillä Boråsissa, ja Kaija Rensujeff osallistui European Sociological Assiciation (ESA) konferenssiin presentaatiolla Employment and incomes of Finnish artists - population census data vs. sample-based survey data. Yksikön tutkijat esittelivät tutkimuksiaan myös Sosiologian päivillä Joensuussa ja Kulttuuritutkimuksen päivillä Tampereella sekä kulttuurialan aikakausjulkaisuissa ja tiedotusvälineissä. Tutkijat pitivät luentoja ja esitelmiä oppilaitoksissa, kulttuurialan organisaatioissa ja seminaareissa sekä toimivat vuoden aikana asiantuntijoina Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön Klerot - hankkeessa, opetusministeriön asettamassa kulttuurin taloudellisia vaikutuksia arvioivassa työryhmässä ja Nordisk kulturpolitisk tidskrift -julkaisun toimituskunnassa. Lisäksi he tuottivat tilastoja ja tietopalveluja kulttuurin kentän toimijoille ja tiedotusvälineille. Yksikön ylläpitämä Kulttuuripolitiikan kirjasto on kaikille avoin taide- ja kulttuuripolitiikan alan erikoiskirjasto. Sen kokoelmiin kuuluu noin 6000 nidettä, ja sinne tulee noin 150 koti- ja ulkomaista kulttuurialan aikakausi- ja tiedotuslehteä. Kirjaston tehtäviin kuuluu myös tutkimusyksikön julkaisujen jakelu, myynti ja markkinointi. Kirjaston kokoelmat on tallennettu taidekorkeakoulujen kirjastojen ja Taiteen keskustoimikunnan kirjaston yhteiseen ARSCA- tietokantaan, joka on osa korkeakoulukirjastojen yhteistä LINDA-tietokantaa. Kokoelma karttui vuoden aikana 251 niteellä.

Suunnittelija Satu Lindberg osallistui sekä Suomen tieteellisen kirjastoseuran taidekirjastojen työryhmän että pohjoismaisen taidekirjastojen ARLIS/Norden järjestön toimintaan, ja osallistui ARLIS/Norden järjestön vuosikokoukseen ja konferenssiin Oslossa. Konferenssin teemana oli "Organizations in Change: Effects on art libraries", ja se järjestettiin yhteistyössä kansainvälisen kirjastojärjestön IFLAn taidekirjastojen sektion kanssa. IFLAn oma vuosikokous pidettiin Oslossa samaan aikaan, ja siihen osallistui yli 3000 kirjastoalan ammattilaista ympäri maailmaa. Vuonna 2005 aloitettiin myös Turussa Åbo Akademissa järjestettävän seuraavan ARLIS/Norden konferenssin järjestelyt. Merja Heikkinen tutkimusyksikön päällikkö Vuoden 2005 julkaisut: Sari Karttunen: Suomalainen valokuvakirja: Valtion jakaman laatutuen vaikutukset valokuvakirjallisuuteen. Taiteen keskustoimikunnan julkaisuja n:o 29. Pekka Oesch: Yritysten tuki taiteille 2003 ja tuen muutokset 1993 2003. Tilastotietoa taiteesta n:o 34.. Paula Karhunen: Musiikin koulutuksesta työelämään. Kyselytutkimus toisen asteen ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista. Tilastotietoa taiteesta n:o 35. Kaija Rensujeff: "Uusia mahdollisuuksia ja pieniä läpimurtoja!" - Taiteilijat vuoden 2000 kyselytutkimuksessa ja väestölaskennassa. Työpapereita n:o 42. Sari Karttunen: Taidetoimikuntalaitoksen kansainväliset avustukset - taiteilijoiden liikkuvuuden ja vierastalojen tuki 2000 2004. Työpapereita n:o 43. Riikka Suomi: Kansainvälinen taiteilijaresidenssitoiminta Suomessa 1995 2005. Työpapereita n:o 44. Paula Karhunen: Valtion taidetoimikuntalaitoksen myöntämä tuki 2004 - Support granted by the Arts Council 2004. Tilastotiedote1-2005. Paula Karhunen: Valtion taidetoimikuntalaitoksen tuki 2000 2004 - Arts Council Support 2000 2004. Tilastotiedote 2-2005.

Liite tuloskorttiin B, tulostavoite B 1 TAITEEN KESKUSTOIMIKUNNAN TUOTTAVUUDEN TUNNUSLUKUJA Loppusuoritteet ja -suoriteryhmät Määrät 2003 Määrät 2004 Määrät 2005 kpl htv Htv %- osuus kpl htv Htv %- osuus kpl htv Htv %- osuus A. Hallintotoimisto: 24,6 25,2 25,4 77,7 Valtionavustuspäätökset (kpl) 8 946 13 40,6 9 464 13,6 40 9 905 13,8 42,2 josta: -taiteelliseen työskentelyyn 4 219 4 270 4 363 josta taiteilija-apurahat 1 972 1 992 2 103 - projekteihin 3 631 4 018 4 243 - yhteisöille 371 423 547 -lausunnot valtionavustushakemuksista (OPM:lle), kpl 725 753 752 Arsis -lehti (nroa) 4 0,6 1,9 4 0,6 1,8 4 0,6 1,8 Lehdistötiedotteet 68 Käynnit verkkosivuilla 165 102 Taiteilijaprofessorien työ luovan taiteen edistämiseksi (htv) 11 11 34,4 11 11 32,4 11 11 33,6 B. Taideteostoimikunta: 2 6,3 2,4 7,1 2,4 7,3 Teoksia kokoelmassa (kpl) 11 954 12 096 12 218 lisäys ed. vuodesta (kpl) 132 142 122 Tilaustyöt (kpl) 11 10 6 Kilpailut (kpl) 1 1 2 C.Tutkimusyksikkö: 5,4 16,9 6,4 18,8 4,9 15,0 Kirjasto: 1 1 1 -kirjastotyö 0,5 0,5 0,5 -julkaisutyö 0,5 0,5 0,5 Lainaukset (kpl) 1 168 1 203 830 Kirjaston kokoelmat (nidettä) 7 390 7 530 7649 Kokoelmien karttuminen (nidettä) 231 226 251 Tutkimus: 4,4 5,4 3,9 Julkaisut (kpl) 10 13 15 Esitelmät (kpl) 10 12 22 100,0 Työpanoksen käyttö/mittayksikkö 2003 2004 2005 henkilötyövuodet 32 34 32,7

Liite tuloskorttiin B, tulostavoitteet B 1 ja B 2 Kuvio 2. Taiteen keskustoimikunnalle, valtion taidetoimikunnille sekä apurahalautakunnille osoitettujen hakemusten määrä (kpl) vuosina 2001 2005 10 000 7 832 7 895 8 221 8 711 9 153 7 500 5 000 2001 2002 2003 2004 2005

Liitetaulukot tuloskorttiin C Taulukoiden tiedot eivät sisällä 11 määräaikaista taiteilijaprofessoria. TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA Taulukko 1. Eräitä toteutuneita lukuja v. 2005 kirjanpidosta Virkasuhdepalkat * 759 507,28 sos kul 24,403 %* 185 342,56 944 849,84 *ei huomioitu sair vak yms lakien mukaisia palautuksia Koulutuspalvelut 5 681,45 Työterveyspalvelut 16 778,84 Virkistyspalvelut 3 129,07 TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA Taulukko 2. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä ja prosenttiosuus* (tiedot marraskuun viimeisen päivän tilanteen mukaan) vuosi Vakinaiset Määräaikaiset* lkm % lkm % lkm % 2003 12 57,1 9 42,9 21 100 2004 14 58,3 10 41,7 24 100 2005 18 81,8 4 18,2 22 100 *sis. pysyvästi määräaikaisen puh.johtajan viran. TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA Taulukko 3. Koko- ja osa-aikaisen henkilöstö määrä 31.12.* (tiedot marraskuun viimeisen päivän tilanteen mukaan) vuosi kokoaikaiset osa-aikaiset harjoittelijat yhteensä lkm % lkm % lkm % lkm % 2003 20 95,2 1 4,8 21 100 2004 22 91,6 1 4,2 1 4,2 24 100 2005 17 77,3 4 18,2 1 4,5 22 100 TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA Taulukko 4. Henkilöstön lukumäärä vuosittain ja muutosprosentti 31.12.* (tiedot marraskuun viimeisen päivän tilanteen mukaisia) vuosi lkm muutos-% 2003 21 5,0 2004 24 14,3 2005 22-8,3

Liitetaulukot tuloskorttiin C TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA Taulukko 5. Henkilötyövuosien lukumäärä ja muutosprosentti* vuosi hallintotoimisto tutkimusyksikkö yht. taideteost oimikunta muutos- % 2003 13,6 5,4 2,0 21,0 6,6 2004 14,3 6,4 2,4 23,1 10,0 2005 14,4 4,9 2,4 21,7-6,1 TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA Taulukko 6. Henkilökunnan keski-ikä* vuosi miehet naiset yhteensä 2005 51,3 42,9 44,4 TAITEEN KESKUSTOIMIKUNTA Taulukko 7. Henkilöstön ikäjakauma 2005 ikä miehet naiset yht. 15-19 0 0 0 20-24 0 0 0 25-29 0 2 2 30-34 0 5 5 35-39 0 1 1 40-44 0 1 1 45-49 2 2 4 50-54 1 5 6 55-59 1 2 3 60-64 65- yht. 4 18 22