Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoimaosayleiskaava aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu.

SASTAMALAN KAUPUNKI MUISTIO 6.9.2013 Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoimaosayleiskaava aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. Aika: torstai 6. syyskuuta 2013. klo 9:00 11:00 Paikka: Pirkanmaan ELY keskus Läsnä: Leena Stranden, pj Pirkanmaan ELY keskus Jarkko Peurala Pirkanmaan ELY keskus Hannele Kuitunen Pirkanmaan maakuntamuseo Vadim Adel Pirkanmaan maakuntamuseo Anne Mäkynen Pirkanmaan liitto Karoliina Laakkonen Pöntys Pirkanmaan liitto Jorma Tuomisto Sastamalan kaupunki Merja Liisa Hannuksela Sastamalan kaupunki Timo Silomaa, s Sastamalan kaupunki 1. KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Puheenjohtajaksi valittiin Leena Stranden ja sihteeriksi Timo Silomaa. Osanottajat todettiin. 2. NEUVOTTELUN TARKOITUS Neuvottelu oli maankäyttö ja rakennuslain 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu. Neuvottelu järjestettiin koska Sastamalan kaupunki on ryhtynyt valmistelemaan Suodenniemen taajaman kaakkoispuoliselle kallioiselle metsäalueelle oikeusvaikutteista tuulivoimaosayleiskaavaa, joka mahdollistaisi MRL 77a mukaisesti tuulivoimaloiden rakentamisen alueelle. Neuvottelun tavoitteena oli tuoda esille kokoukseen osallistuneiden viranomaistahojen alueidenkäyttötavoitteet ja muut keskeiset tavoitteet niillä alueilla, joihin tuulivoimaosayleiskaavalla olisi toteutuessaan merkittävää vaikutusta. Tavoitteena oli myös selvittää eri viranomaisten käsitykset kaavan laatimiseen tarvittavista selvityksistä ja tutkimuksista. 3. KAAVAHANKKEEN ESITTELY, TAVOITTEET JA SUHDE MAAKUNTAKAAVAAN Jorma Tuomisto kertoi kaavahankkeeseen johtaneista syistä ja historiasta. Kaavoitettavalle alueelle on aiemmin ollut vireillä viittä tuulivoimalaa koskeva hanke. Hankkeelle oli myönnetty suunnittelutarveratkaisu, mutta ELY keskus oli sitä mieltä, että hankkeen koon ja sijainnin vuoksi asia tulisi ratkaista kaavalla ja

valitti suunnittelutarveratkaisusta. Tuulivoimayrittäjä teki uuden kolmea voimalaa koskevan suunnittelutarvehakemuksen. Käytyään keskusteluja ELY:n kanssa, jonka kanta oli ollut, että kaava tarvitaan, yrittäjä veti hakemuksensa pois. Tämän jälkeen yrittäjä lähestyi kaupunkia ja esitti, että alueelle laaditaan tuulivoimaosayleiskaava. Timo Silomaa esitteli kaavahanketta. Hän esitti kartalla kaava alueen alustavan rajauksen ja tuulivoimaloiden alustavat sijaintivaihtoehdot, tuulivoimaloita on tarkoitus tulla 5 8 kpl. Kaavan laatimiseen on haettu ja saatu valtionavustusta 70 % kaavoituskustannuksista kuitenkin enintään 42000. Hän kertoi, että suunnittelualueen rajaus on syntynyt siten, että mahdollisten tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen ympärille on vedetty n. 500 metri etäisyydelle viiva, joka toimii suunnittelualueen rajana. Hän selitti, että olemassa oleva tuulivoimala on jätetty suunnittelualueen ulkopuolelle, koska se on jo olemassa ja mittakaavaltaan sekä teholtaan paljon pienempi kuin suunnitteilla olevat voimalat. Hän esitti, ettei alueella kulkeva Kuusjärventietä tarvitse voimaloiden suojaetäisyyksiä tutkittaessa ottaa huomioon tien vähäisyyden vuoksi. Sen sijaan alueen etelälaidalla kulkeva Vesunnintie tulee ottaa huomioon tuulivoimaloiden sijoittelua ja niiden suojaetäisyyksiä tutkittaessa. Alueella ei ole muita voimassa olevia kaavoja kuin maakuntakaava, jossa alueella on vain merkintöjä arvokkaista kallioalueista. Leena Srandén tarkensi että kaava alue ja tuulivoimaloiden lukumäärä on alustava. T.S. ja J.T. vastasivat, että kyllä tarkoitus on alustavasti tutkia 8 tuulivoimalan sijoittamista alueelle. Tuulivoimaloiden lukumäärä ja kaava alue tarkentuvat selvitysten perusteella. L.S. totesi, että YVA menettely on ELYkeskuksen harkinnassa tapauskohtaisesti ja jo kahdeksankin tuulivoimalaa voi vaatia YVA menettelyn. J.T. kysyi, että käytetäänkö kaavaa laadittaessa voimassa olevaa 1. maakuntakaavaa ja sen selvityksiä vai tulevaa maakuntakaava 2040 varten laadittuja selvityksiä. Tultiin siihen tulokseen, että voimassa oleva maakuntakaava on lainmukainen ja sitova, mutta uudetkin selvitykset voivat olla hyödyllisiä ja ne kannattaa mainita vaikka ne eivät ole sitovia. J.T. kertoi, että kaupungilla on tarkoitus tehdä kaavoitussopimus kaavoitusaloitteen tehneen tuulivoimayrittäjän kanssa. Sopimukseen on tarkoitus kirjata kohta, jossa esitetään, että mikäli tuulivoimaosayleiskaavan katsotaan aiheuttavan jollekulle maanomistajalle MRL 43 mukaista huomattavaa haittaa, yhtiö sitoutuu suorittamaan haitasta omalla kustannuksellaan kohtuullisen korvauksen maanomistajalle. L.S. epäili, että voiko kyseistä lauseketta lisätä sopimukseen. Karoliina Laakkonen Pöntys kertoi, että maakuntakaavaan merkityistä arvokkaista kallioalueista osa on geologisesti ja osa maisemallisesti arvokkaita. SYKE:n kallioalueraportti ja kallioiden erilaiset luonteet otettava huomioon selvityksiä laadittaessa. Hän ja Anne Mäkynen kertoivat maakuntakaava 2040 varten tehdyistä tuulivoimaselvityksistä ja erityisesti näkyvyysanalyyseista. Puhuttiin siitä, että Suodenniemen tuulivoimaosayleiskaavaa varten tehtäviä

selvityksiä varten voitaisiin käyttää mallina maakuntakaavaan selvityksiä, jotta selvityksistä tulisi mahdollisimman yhdenmukaisia ja vertailukelpoisia. Keskusteltiin tuulivoima alueen vaikutusalueesta ja todettiin, että OAS:issa esitetty 12 km on pää osin hyvä, mutta eri arvokohteet tulisi tarkastella erikseen. Näkyväisyys voi vaihdella voimakkaasti maasto olosuhteiden mukaan. Esim. kuvasovitteita ja vastaavia ei kannata tehdä sellaisilta alueilta joihin näkyvyysanalyysien mukaan myllyt eivät kuitenkaan näkyisi. Sovittiin, että vaikutusalueita kuvaavaan karttaan lisätään rky ja maisemalueet. Suunnittelualuetta lähellä olevat maakuntakaavaan merkityt kaksi arvokasta kulttuuriympäristöä tulee ottaa erityisesti huomioon kaavaa ja sen selvityksiä laadittaessa. Uusimmassa maisema alueiden inventoinnissa kulttuuriympäristöt on liitetty yhteen ja aluetta on muutenkin tarkistettu ja laajennettu. Hannele Kuitunen esitti, että selvityksiä laadittaessa kannattaa ensin selvittää, mikä alueissa/kohteissa on arvokasta ja miten tuulivoimalat vaikuttavat näihin arvoihin. 4. SELVITYSTARVE Meluselvitysten suhteen puhuttiin uusista ohjearvoista. Melumallinnukseen löytyy uusia ohje ehdotuksia VTT:n 28.6.2013 päivätystä tutkimusraportista. Raportin ohjeet tulee huomioida melumallinnuksia tehtäessä. Keskusteltiin siirtolinjasta ja todettiin, että siirtolinjan kulkureitti, liitäntä ja vaikutukset ympäristöön tulee selvittää. Mikäli siirtolinja toteutetaan esim. 110 kv ilmajohtoina, siirtolinja tulee ottaa mukaan osayleiskaavaan koko pituudeltaan. Vadim Adel esitti, että alueella on tehtävä arkeologinen inventointi. Hän kertoi, että varsinkin alueen länsi ja lounaisrajan tuntumassa tiedossa kivikautisia jäännöksiä, joita ei ole tarkistettu. Alueen pohjoisosassa kulkee vanha tie, joka näkyy esim. 1700 luvun kartoissa. Alueella sijainneilla kylänrajoilla voi olla esim. rajamerkkejä vanhoilla metsittyneillä pelloilla voi olla jäännöksiä. Alueen paikannimien perusteella voi arvella, että joiltain paikoilta voi löytyä arkeologisia jäännöksiä. Koko aluetta tarkastellaan arkistomateriaalien avulla. Tehdyn arkistotyön perusteella muinaisjäännösten kannalta potentiaaliset alueet tarkastetaan maastokäynneillä. Tuulivoimaloiden, huoltoalueiden ja teiden sekä siirtokaapeleiden sijoituspaikat tutkitaan tarkemmin niiltä osin kuin se on näiden esiselvitysten nojalla perusteltua. Suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsevat muinaisjäännökset otetaan huomioon osana maisema ja kulttuuriympäristöselvityksiä. H.K. esitti, että selvityksiin on lisättävä kuvaukset niistä alueista joihin vaikutukset ovat merkittäviä. Esim. erityisesti Kourajärven länsirannalle vaikutukset voivat olla merkittäviä. Kohteista tulisi tehdä historiakokonaisuusselvitys, kertoa kohteiden tarina ja laatia maiseman kulttuurihistoriallinen kuvaus arvoineen. Jarkko Peurala esitti, että huoltoyhteydet ja rakentamisen aikaiset kuljetusyhteydet ja mahdollinen teiden oikaisu, leventämis ja vahvistamistarve

tulee selvittää. V.A. totesi, että mikäli harkitaan vanhojen historiallisten teiden käyttämistä, tulee asiasta neuvotella museoviranomaisen kanssa. Vaihtoehtoisia reittejä tulisi tutkia. Keskusteltiin siitä, voiko kaupunki teettää tarvittavia selvityksiä tuulivoimahankkeen takana olevalta yrittäjältä omakustannushintaan. Yleinen mielipide oli, että selvitysten puolueettomuus voitaisiin siinä tapauksessa asettaa kyseenalaiseksi ja että selvitykset siitä johtuen olisi parasta teettää joillain muilla konsulteilla. 5. OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA L.S. esitti, että OAS:iin lisätään selvitystarpeisiin omana otsikkona ja kappaleena, mitä vaikutuksia tuulivoimaosayleiskaavalla ja tuulivoimaloilla on ympäristön maanomistajiin, maankäyttöön ja rakentamiseen. Lisäksi hän ehdotti korjauksia kappaleisiin, joissa käsiteltiin YVA menettelyä. Todettiin, etteivät kyseiset kappaleet ole tarpeellisia ja ne voidaan poistaa. Lisäksi todettiin, että OAS:issa on käsitelty tarpeettoman laajasti alueelle aiemmin suunniteltuja viittä voimalaa ja niiden selvityksiä. Aiheesta voidaan laatia lyhyempi tiivistelmä, josta selviää hankkeen historia. 6. NEUVOTTELUN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11:30. 11.9.2013 Timo Silomaa

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SASTAMALAN KORTEKALLION TUULIVOMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Tuulivoimapuiston matalataajuinen melu Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.6.2015 P24042

Raportti 1 (16) Mauno Aho 3.6.2015 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Ääni... 1 2.1 Termejä... 1 2.2 Äänen havaitseminen... 2 2.3 Äänen eteneminen... 4 3 Säädökset... 5 3.1 Säädösten tulkinnasta... 6 4 Lähtötiedot... 7 4.1 Voimaloiden melupäästö... 7 4.1.1 Tuulivoimalat, yhteensä 3 kpl... 7 4.2 Voimaloiden sijainnit ja lähimmät melulta suojattavat kohteet... 9 5 Menetelmät... 10 5.1 Laskentamenetelmät... 10 5.2 Akustiset tiedot... 11 6 Tulokset... 13 6.1 Matalataajuinen melu... 13 7 Tulosten tarkastelua... 15 7.1 Äänitaso... 15 7.2 Matalataajuiset äänet... 15 Liitteet: WindPro-ohjelmiston tulokset Voimaloiden meluspektrikortit 1 kpl Kohdekortit 45 kpl FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (15) 3.6.2015 Liite 10 Tuulivoimapuiston matalataajuinen melu 1 Yleistä Tässä työssä on selvitetty Sastamalan Kortekallion alueella olevien tuulivoimaalueen matalataajuisen melun vaikutuksia. Hankekehittäjät PT-Wind Oy Pertti Tuori Sastamalan kaupunki Melualuelaskennat FCG suunnittelu ja tekniikka Oy Paulina Kaivo-oja Mauno Aho 2 Ääni 2.1 Termejä Hz Hertsi (Hertz), taajuuden yksikkö, värähdystä sekunnissa, 1 khz (kilohertsi) = 1000 Hz Pa Pascal, paineen yksikkö, 1 Pa=1N/m2. Ilmakehän paine on noin 100 000 Pa eli 1000 hpa (hehtopascalia) db desibeli, tehon suhde 10-kantaisella logaritmisella asteikolla. Äänitasossa 0 db vastaa 20 µpa (mikropascalin eli pascalin miljoonasosan) painetasoa. L Äänitaso db, ei taajuuspainotusta L A Äänitaso A-taajuuspainotettuna L AF Äänitaso A-taajuuspainotettuna ja F-aikapainotettuna L Aeq,t Keskiäänitaso (ekvivalenttiäänitaso) A-taajuuspainotettuna aikavälillä t L Aeq,7-22 Keskiäänitaso A-taajuuspainotettuna päivällä eli klo 7-22 L Aeq,22-7 Keskiäänitaso A-taajuuspainotettuna yöllä eli klo 22-7 L eq,1h Keskiäänitaso ei taajuuspainotettuna, yhden tunnin ajalta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (15) 3.6.2015 Liite 10 2.2 Äänen havaitseminen Ihmiskorva ei toimi matalilla taajuuksilla ja äänenvoimakkuuksilla lineaarisesti. Matalat ja myös hyvin korkeat äänet aistitaan yleensä keskitaajuisia ääniä heikommin. Varhaisin tutkimus asiassa tehtiin 1933, Fletcher- Munson käyrästö, ja myöhemmin täydentävien tutkimusten perusteella laadittiin vakioäänekkyyskäyrät ISO 226 standardissa. Sen uusin versio on vuodelta 2003. Sen perustana olevissa uudemmissa tutkimuksissa todettiin, että matalat äänet aistitaan pienillä äänitasoilla heikommiksi kuin aiemmin on oletettu. A-taajuuspainotus on laadittu mukaillen vanhempaa 40 db vakioäänekkyyskäyrää. Kun verrataan A-taajuuspainotusta uusimman standardin ISO226:2003 vakioäänekkyyskäyriin, havaitaan, että se noudattaa hyvin 60 db käyrää. Taajuuspainotus on määritelty useissa ISO- ja IEC-standardeissa ja uusin versio on standardissa IEC 61672-1:2013. Ero vanhempiin versioihin on lähinnä täydennykset taajuusasteikon ääripäihin. Oheisessa käyrästössä on esitetty äänitasoja ilman A-taajuuspainotusta matalilla äänillä. Tumman vihreä käyrä alimpana on ihmisten keskimääräinen kuulokynnys, jota heikompia ääniä ei havaita eikä niillä ole tutkimuksissa todettu olevan muutakaan vaikutusta ihmiseen. Muut vihreät ja siniset käyrät ovat vakioäänekkyyskäyriä. Esimerkiksi 40 db vakioäänekkyyskäyrä kuvaa eri taajuuksilla äänenvoimakkuuden, joka aistitaan yhtä voimakkaaksi kuin 40 db ääni 1 khz taajuudella. Käyrät ovat 10 db välein, mutta lähenevät toisiaan matalilla taajuuksilla. Siten esimerkiksi ihmisen kuuloalueen alarajana yleensä pidetyn 20 Hz taajuudella heikoimman kuultavan äänen taso on liki 80 db mutta tätä vain 20 db voimakkaampi ääni aistitaan 40 db voimakkaammaksi. Ilmiön takia eräissä äänentoistolaitteissa on Loudness-kytkin, jonka avulla pienillä äänenvoimakkuuksilla voidaan voimistaa matalataajuisia ääniä ja musiikki saadaan kuulostamaan luonnolliselta, kun ilman kytkentää bassoäänet kuuluvat suhteessa liian heikosti. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Terssin painottamaton äänitaso L db FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (15) 3.6.2015 Liite 10 Kuva 1: Ote vakioäänekkyyskäyristä ja Asumisterveysohjeen matalataajuisen melun ohjearvot 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Stm Asumisterveysohje db Kuulokynnys matalilla taajuuksilla 10 db vakioäänekkyyskäyrä 20 db vakioäänekkyyskäyrä 30 db vakioäänekkyyskäyrä 40 db vakioäänekkyyskäyrä 0 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Terssin keskitaajuus, Hz Infraääniksi kutsutaan värähtelyä, jonka taajuus on alle ihmisen alimman äänenä aistiman taajuuden, 20 Hz. Ihmisten herkkyys äänelle vaihtelee yksilöittäin ja samoin infraäänien aistimisessa voi olla yli 10 db eroja. Vakioäänekkyyskäyrän perusteella ihminen havaitsee 20 Hz taajuisen äänen vasta noin 80 db painottamattomalla äänitasolla, mikä vastaa noin 0,2 Pa painetasoa. Ilmakehän paine on luokkaa 100 000 Pa. Infraäänien vaikutuksista tehtyjä tutkimuksia on melko vähän ja niiden tulokset ovat keskenään ristiriitaisia. Ristiriitaa voi selittää, ettei tutkimuksissa ole aina edes kerrottu, millä painetasolla vaikutukset ovat ilmenneet. Olisi toisaalta myös erikoista, jos vaikutuksia olisi painetasoilla, jotka ovat alhaisempia kuin alimman kuultavan äänen pienin havaittava painetaso. Tästä päätellen voisi olettaa infraäänen turvallisen painetason olevan vähintään mainittu 0,2 Pa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (15) 3.6.2015 Liite 10 2.3 Äänen eteneminen Tuulivoimalan ääni vaimenee geometrisen vaimeneman takia 6 db etäisyyden kaksinkertaistuessa. Ilmakehän absorptio vaimentaa tämän lisäksi etenkin korkeita taajuuksia. Tämä lisävaimennus riippuu taajuudesta, lämpötilasta sekä ilman suhteellisesta kosteudesta ollen nolla matalimmilla taajuuksilla. Maaperästä ja varsinkin vedestä heijastuva ääniaalto voi taas nostaa äänitasoa. Vaikutus riippuu myös taajuudesta sekä äänilähteen korkeudesta ja voi enimmillään olla +6 db matalimmilla taajuuksilla. Vaikutus pienenee muuttuen vaimennukseksi korkeammilla taajuuksilla. Lisäksi maaston muodostamat esteet vaimentavat ääntä. Tämäkin vaikutus on äänen taajuudesta riippuvainen ja vaimennus kasvaa taajuuden kasvaessa. Kasvillisuuden ääntä vaimentava vaikutus on pieni ja laskentamalleissa se jätetään yleensä huomioimatta. Tämä on perusteltua myös siksi, että talvella puissa ei ole lehtiä ja toisaalta maanomistaja voi kaataa metsää. Tuulen suunnalla on merkitystä melun etenemiseen ja se voidaan huomioida käyttämällä erillistä sääkorjausta. Sääkorjaus alentaa laskettua melutasoa melulähteestä katsottuna tuulen yläpuolella olevissa kohteissa. Koska melualuelaskenta olettaa aina kevyttä myötätuulta melulähteestä laskentapisteeseen päin, tuulikorjaus ei nosta laskennallista melutasoa tuulen alapuolella olevissa kohteissa. Tuulivoimamelua koskevassa YM ohjeessa 2/2014 ei sallita tuulikorjauksen käyttöä ISO9613-2 mukaisissa melualuelaskennoissa, mutta sallitaan Nord2000 mukaisissa. Jälkimmäistä käytetään vain ympäristölupavaiheessa. Ilmakehä vaikuttaa voimakkaasti äänen etenemiseen pitkillä etäisyyksillä ja siten hetkellinen äänitaso voi vaihdella paljonkin. Erityistapauksissa, kuten peilityyni ilmaa kylmempi vedenpinta äänen vaimeneminen voi jopa olla geometrista vaimennusta pienempi. Koska tämänkaltainen olosuhde esiintyy yleensä vain melko lyhytaikaisesti, ei sen vaikutus keskiäänitasoon ole merkittävä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (15) 3.6.2015 Liite 10 3 Säädökset Ympäristömelun yleiset ohjearvot on määritelty Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Taulukko 1: Yleiset melutasojen ohjearvot Ulkona (VNp 993/1992) L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 1) 2) 55 db 50 db 45 db 40 db Sisällä Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus ja kokoontumistilat 35 db - Liike ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. 3) 4) Jos ääni on iskumaista tai kapeakaistaista, tulee laskenta- tai mittaustulokseen lisätä 5 db ennen sen vertaamista ohjearvoon. Näiden lisäksi Sosiaali- ja terveysministeriön antamassa Asumisterveysohjeessa: 2003:1 on määritelty matalataajuisen melun ohjearvot asuinhuoneissa. Ohjearvot on annettu yhden tunnin taajuuspainottamattomina keskiäänitasoina terssikaistoille, joiden keskitaajuus on 20 200 Hz. Seuraavassa taulukossa on esitetty myös edellisistä lasketut A-taajuuspainotetut arvot. Koska ohjearvot on annettu taajuuskaistoittain, ei tulkinnassa tule erikseen huomioida äänen kapeakaistaisuutta. Taulukko 2: Asumisterveysohjeen mukaiset matalien äänien ohjearvot asuinhuoneissa Terssikaista Hz 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Keskiäänitaso L Zeq,1h, db, ohjearvo Edellisestä laskettu keskiäänitaso A- painotettuna L Aeq,1h, db 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32 24 19 17 14 14 16 18 19 20 21 21 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (15) 3.6.2015 Liite 10 Ympäristöministeriön ohje 4/2012 Tuulivoimarakentaminen ehdottaa asetuksessa määrättyjä tiukempia ohjearvoja tuulivoimamelulle. Taulukko 3: Ehdotetut suunnitteluohjearvot Ulkona L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet, loma-asumisalueet taajamissa 45 db 40 db Loma-asumiseen käytettävät alueet taajamien ulkopuolella, leirintäalueet ja 40 db 35 db 1) luonnonsuojelualueet muilla alueilla ei sovelleta ei sovelleta 1) Yöohjearvoja ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä luonnon tarkkailuun tai oleskeluun yöaikaan Ohjeen mukaan toimittaessa on yleisten melun ohjearvojen tapaan laskenta- tai mittaustulokseen lisättävä 5 db ennen sen vertaamista ohjearvoon. Lisäksi tämä on tehtävä, jos ääni on merkityksellisesti sykkivää (amplitudimoduloitua). 3.1 Säädösten tulkinnasta Selvityksen tekohetkellä voimassa olevat säädökset huomioidaan. Valmisteluvaiheessa olevien uusien säädösten huomioiminen johtaisi loputtomaan kierteeseen, jolloin aina voitaisiin vedota johonkin säädökseen valmisteluvaiheessa olevaan muutokseen, joka saattaa vielä ennen voimaan astumista muuttua. Siksi länsimaisessa oikeuskäytännössä ei ole taannehtivaa lainsäädäntöä. Tulevat säädösmuutokset voidaan huomioida siinä vaiheessa projektia, kun niiden voimaantulosta on päätös. Oikeuskäytännössä asetustasoinen Valtioneuvoston päätös 993/1992 ympäristömelun ohjearvoista on aiemmin katsottu olevan vahvempi kuin Ympäristöministeriön ohjeen ehdotus tuulivoimamelun ohjearvoiksi. Uusin linjaus on kuitenkin, ettei Valtioneuvoston päätös 993 sovellu tuulivoimaloiden melun aiheuttaman haitan arviointiin ja haittaa on arvioitu soveltamalla Ympäristöoppaan 4/2012 Tuulivoimarakentaminen ehdottamia melun ohjearvoja. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohje2003:1 mukaiset matalataajuisen melun ohjearvot katsotaan koskevan vakituisten asuntojen asuinhuoneita eikä esimerkiksi kesämökkejä. Luonnonsuojelualueita tarkastellessa tulee myös huomioida suojeluperuste ja alueen käyttö. Ellei suojeluperusteissa mainita ääntä aistivia eläimiä, ei melusta voi katsoa olevan haittaa suojeltaville eliöille. Infraäänille ei ole voimassa olevia erityisiä säädöksiä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 7 (15) 3.6.2015 Liite 10 4 Lähtötiedot 4.1 Voimaloiden melupäästö Voimalavalmistajan antamia takuuarvoja ei ollut käytettävissä. Voimalavalmistaja on ilmoittanut matalataajuisen melun äänitehotason tersseittäin. Voimalavalmistaja on ilmoittanut melupäästötiedot olevan heidän arvionsa eivätkä takaa ilmoitettuja tietoja. 4.1.1 Tuulivoimalat, yhteensä 3 kpl Taulukko 4 Tuulivoimaloiden tiedot Valmistaja Nordex Tyyppi N131_3000 Nimellisteho, MW 3 Napakorkeus 144 Roottorin halkaisija, m 131 Tornin tyyppi teräslieriö Mahdollisuudet vaikuttaa tuulivoimalan melupäästöön käytön aikana ja sen vaikutus meluun Keino Käytettävissä db Lapakulman säätö Pyörimisnopeus Noise Mode 0 (normal) on 0 Noise Mode 1 on Riippuu taajuudesta Noise Mode 2 on Riippuu taajuudesta Noise Mode 3 on Riippuu taajuudesta Noise Mode 4 on Riippuu taajuudesta Akustiset tiedot / Laskennan lähtötiedot Melupäästötiedot Lähde F008-246_A07 R01 11.3.2014 Tyyppi Manufacturer informed L WA db 104,5 Terssitiedot Päästötiedot tersseistä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 8 (15) 3.6.2015 Liite 10 Taulukko 5: Melupäästötiedot Ilmoitetut arvot Oktaaveittain Tersseittäin Taajuus Hz L WA db L W db 20 108,3 25 108,2 31,5 73,2 105,7 40 106,1 50 105,2 63 83 104,6 80 102,3 100 103,1 125 90 100,8 160 99,9 200 99,4 250 94,8 98,3 315 98 400 95,5 500 96,4 94,6 630 94,4 800 95 1000 99,3 94,8 1250 94,1 1600 93,8 2000 98,2 91,7 2500 91 3150 90,7 4000 95,8 90,5 5000 88,8 6300 84,7 8000 85,7 79,7 10000 71,1 12500 0 16000 0 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 9 (15) 3.6.2015 Liite 10 Taulukko 6 Melun erityispiirteiden mittaus ja havainnot Kapeakaistaisuus ei Tonaalisuus ei Impulssimaisuus ei Merkityksellinen sykintä -- (Amplitudimodulaatio) Muu Ilmoitetusta melupäästöstä laskettu päästö tersseittäin ilman A-painotusta on esitetty seuraavassa kuvaajassa. Kuvaaja 1 Kun kaavoitus- ja rakennuslupavaiheiden melulaskennat tehdään Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisesti, ei mahdollista amplitudimodulaatiota erikseen tarkastella. 4.2 Voimaloiden sijainnit ja lähimmät melulta suojattavat kohteet Voimaloiden sijainnit ja lähimmät melulta suojattavat kohteet on eritelty liitteenä olevissa WindPro-ohjelmiston tulosteista. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 10 (15) 3.6.2015 Liite 10 5 Menetelmät 5.1 Laskentamenetelmät Koko äänialueen kattavan ekvivalenttiäänitason laskemiseksi on ISO 9613-2 standardi, jonka pohjalta on valmiita melualuekarttoja tuottavia ohjelmistoja, kuten WindPro. Ympäristöministeriö on 28.2.2014 julkaissut ohjeen 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen, jossa annetaan ohjeet laskentaparametrien asettamiseksi, jotta standardissa olevat puutteet tuulivoiman erityiskysymyksissä tulevat käsitellyiksi ja laskentatulos on luotettava. Lisäksi siinä esitetään menettely matalataajuisen melun laskemiseksi rakennuksen ulkopuolelle. Tässä työssä on sovellettu edellä mainittuja ohjeita. Asumisterveysohjeen matalien taajuuksien ohjearvot on annettu asuinhuoneiden äänitasona kolmasosaoktaaveittain. Ympäristöministeriön ohjeessa on menetelmä äänitasojen laskemiseksi rakennuksen luona ulkona. Sisällä vallitsevan äänitason arviointi tehtiin olettamalla rakennusten ulkovaipan ääneneristävyydeksi tanskalaisessa ohjeessa DSO1284:2011 olevat arvot. Menetelmä sisältää oletuksen rakennusten ulkovaipan ääneneristävyydestä. Koska etenkin loma-asunnoissa on ääneneristävyydessä suuria vaihteluita, on arviointiin lisätty myös äänitason vertailu ohjearvoon rakennuksen ulkopuolella. A-painotus pienillä äänenvoimakkuuksilla liioittelee matalien äänien vaikutusta mutta suurilla äänenvoimakkuuksilla, kuten räjähdyksistä tulee, vähättelee. Tuulivoiman ympäristömelun arvioinnissa nykyisten ja ehdotettujen ohjearvojen kanssa A- painotus on käyttökelpoinen. Koska A-painotus perustuu standardiin, voidaan äänitaso taajuuksittain muuntaa painotetuksi tai painottamattomaksi tarpeen mukaan. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa annetut ohjearvot matalataajuiselle äänelle pätevät asuinhuoneissa ja on annettu ilman A-painotusta. Kuten oheisesta käyrästöstä havaitaan, on ohjearvo 200Hz taajuudella noin 15 db äänekkyystasolla, mutta 50 Hz ja sen alle vaaditaan jo äänen kuulumattomuutta. Äänitason määrittäminen asuinhuoneessa on tarkan lopputuloksen saamiseksi tehtävä yksilöllisesti. Rakennuksen ulkovaipan ääneneristävyys riippuu rakenteista ja etenkin mahdollisista tuuletusaukoista, ikkunoista ja ovista ja niiden suhteesta seinän kokonaispinta-alaan. Lisäksi ääneneristävyys vaihtelee äänen taajuuden mukaan. Asuinhuoneen äänitasoon vaikuttaa lisäksi huoneen tilavuus, äänelle altistuvan seinän pinta-ala sekä huoneen sisustuksen absorptio. Nämäkin vaihtelevat taajuuden mukaan. Siten tässä käytetty vaimennuksen arvo on keskimääräinen ja yksittäistapauksissa todellinen arvo voi vaihdella tästä. Taulukko 7: Rakennusten äänitason alenema DSO1284 mukaan Hz 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 db 6,6 8,4 10,8 11,4 13 16,6 19,7 21,2 20,2 21,2 21,2 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 11 (15) 3.6.2015 Liite 10 Taulukko 8 Mallinnusohjelman tiedot Mallinnusohjelma ja versio Mallinnusmenetelmä Windpro 2.9.269 nov 2013, FCG Matalataajuisen melun laskentataulukko 5.5..2014 ISO 9613-2 matalataajuisen melun laskenta YM ohjeen 2/2014 mukaisesti 5.2 Akustiset tiedot Taulukko 9 Akustiset tiedot / Laskennan lähtötiedot parametri arvo selite Laskentakorkeus m 4 ei käytössä matalataajuisen melun laskennassa Laskentaruutu m n/a ei käytössä matalataajuisen melun laskennassa Kosteus RH % 70 Lämpötila C 15 Maastomallin lähde ja tarkkuus Lähde MML MTK ei käytössä matalataajuisen melun laskennassa Vaakaresoluutio MTK peruskartta ei käytössä matalataajuisen melun laskennassa Pystyresolutio 1m ei käytössä matalataajuisen melun laskennassa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 12 (15) 3.6.2015 Liite 10 Taulukko 10 Maa- ja vesialueen absorption ja heijastusten huomioiminen, käytetyt kertoimet Laskentamalli ISO9613-2 Vesialueet 0 ei ole Maa-alueet 0,4 suota, metsämaastoa ja peltoa Ilmakehän stabiilisuus Neutraali Sääolosuhteiden huomiointi Tuulensuunta % m/s N (0 ) --- --- NE (45 ) --- --- E (90 ) --- --- SE (135 ) --- --- S (180 ) --- --- SW (225 ) --- --- W (270 ) --- --- NW (315 ) --- --- Voimalan äänen suuntaavuus ja vaimentuminen Säteilykulma Vapaa avaruus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 13 (15) 3.6.2015 Liite 10 6 Tulokset Melualuelaskennan tulokset on esitetty liitteenä olevissa WindProlaskentaohjelmiston tulosteissa. 6.1 Matalataajuinen melu Seuraavassa taulukossa on esitetty kunkin rakennuksen luona ulkona olevan äänekkäimmän terssin äänitaso verrattuna Asumisterveysohjeen mukaiseen asuinhuoneen ohjearvoon ja oletusääneneristävyyden mukaan siitä laskettu äänitaso sisällä verrattuna ohjearvoon. Miinusmerkkiset arvot tarkoittavat, että äänitaso on ohjearvoa alempi. Ääneneristävyys voi vaihdella rakennuskohtaisesti etenkin matalimmilla, alle 50 Hz taajuuksilla. Siten äänitaso sisällä voi olla myös ilmoitettua korkeampi tai matalampi. Taulukko 11: Äänekkäimpien terssien tasot verrattuna Stm Asumisterveysohjeen ohjearvoihin sisällä. Äänitaso ulkona Äänitaso sisällä Rakennus L eq,1h - L eq,1h - ohjearvo Hz ohjearvo Hz sisällä sisällä A Lomarakennus (Männistö) -2,4 100-17,1 50 B Lomarakennus (Kuusjärventie 420) -1,0 100-15,9 50 C Lomarakennus (Kuusjärventie 418) -0,6 100-15,5 50 D Asuinrakennus (Kuusjärventie 300) -1,2 100-16,1 50 E Lomarakennus (Kuusjärventie 302) -3,8 100-18,6 50 F Lomarakennus (Kuusjärventie 300-45 -3,4 100-18,2 50 G Lomarakennus (Iso-Suksijärventie 32) -4,0 100-18,8 50 H Lomarakennus (Lehtikorventie 100) -2,7 100-17,6 50 I Lomarakennus (Lehtikorventie 106) -2,9 100-17,8 50 J Lomarakennus (Lehtikorvenpolku 19) -2,8 100-17,6 50 K Lomarakennus (Mouhijärventie 1340) -1,1 100-16,0 50 L Lomarakennus (Mouhijärventie 1360) -0,3 100-15,2 50 M Asuinrakennus (Mouhijärventie 1490) -1,9 100-16,8 50 N Lomarakennus (Suvirannantie 17) -2,0 100-16,9 50 O Lomarakennus (Suvirannantie 29) -2,0 100-16,8 50 P Lomarakennus (Suvirannantie 33) -1,6 100-16,4 50 Q Asuinrakennus (Suvirannantie 40) -0,9 100-15,8 50 R Lomarakennus (Jyrmystie 35) -2,2 100-17,0 50 S Asuinrakennus (Kuusjärventie 60) 3,2 100-11,8 50 T Asuinrakennus (Kuusjärventie 44) 1,9 100-13,0 50 U Asuinrakennus (Kuusjärventie 41) 1,1 100-13,8 50 V Asuinrakennus (Katajantie 8) -1,4 100-16,2 50 W Asuinrakennus (Rajalahdenpolku 2) -1,0 100-15,7 50 X Lomarakennus (Antilantie 25) 0,0 100-14,5 50 Y Lomarakennus (Antilantie 37) 0,5 100-14,0 50 Z Lomarakennus (Antilantie 45) 1,0 100-13,4 50 AA Lomarakennus (Antilantie 55) 1,4 100-13,0 50 AB Lomarakennus (Antilantie 65) 1,8 100-12,5 50 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 14 (15) 3.6.2015 Liite 10 Äänitaso ulkona Äänitaso sisällä Rakennus L eq,1h - L eq,1h - ohjearvo Hz ohjearvo Hz sisällä sisällä AC Lomarakennus (Antilantie 75) 2,4 100-11,9 50 AD Asuinrakennus (Jalkavalantie 230) 4,4 100-9,5 50 AE Lomarakennus (Jalkavalantie 281) 6,8 100-7,1 50 AF Lomarakennus (Kuuslahdentie 84) 1,3 100-12,7 50 AG Lomarakennus (Kuuslahdentie 92) 0,6 100-13,4 50 AH Lomarakennus (Kuuslahdentie 108) -0,3 100-14,4 50 AI Lomarakennus (Kuuslahdentie 122) -0,9 100-15,1 50 AJ Lomarakennus (Kuuslahdentie 132) -1,1 100-15,3 50 AK Lomarakennus (Kuuslahdentie 12) -4,4 100-18,5 50 AL Asuinrakennus (Vesunnintie 145) -6,3 100-20,5 50 AM Lomarakennus (Vesunnintie 165) -7,2 100-21,4 50 AN Lomarakennus (Vesunnintie 239) -7,5 100-21,8 50 AO Asuinrakennus (Vesunnintie 292) -7,5 100-21,8 50 AP Lomarakennus (Parolahdentie 45) -8,5 100-22,7 50 AQ Lomarakennus (Impivaarantie 25) -8,2 100-22,6 50 AR Lomarakennus (Nivuniementie 2) -8,1 100-22,5 50 AS Lomarakennus (Vesunnintie 431) -8,0 100-22,5 50 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 15 (15) 3.6.2015 Liite 10 7 Tulosten tarkastelua 7.1 Äänitaso Melualuelaskennan mukaan äänitaso ulkona ei ylitä yhdessäkään kohteessa 40 db. Suurin äänitaso on asuinrakennuksen S Kuusjärventie 60 luona: 37,5 db. 7.2 Matalataajuiset äänet Matalataajuinen melu laskettiin Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisella menettelyllä ja saatuja tuloksia verrattiin Asumisterveysohjeen 1/2003 matalataajuisen melun ohjearvoihin asuinhuoneissa. Rakennusten ulkoseinien ääneneristävyyden oletettiin olevan DSO1284 mukaiset. Matalataajuinen melu on voimakkainta kohteen AE lomarakennus (Jalkavalantie 281) luona, jossa se ulkona pahimmillaan ylittää asuinhuoneiden ohjearvon vajaa 7 db taajuudella 100 Hz. Sisällä ohjearvo ei ylity ja pahimmillaan melu on noin 7 db alle ohjearvon taajuudella 50 Hz. Arvioinnin epävarmuustekijöistä: Tiedossa olevien voimalatyyppien mitatut terssitasot jäävät yleisesti näin arvioituja alemmalle tasolle mutta yksittäinen terssi voi voimakkuudeltaan olla tätä voimakkaampi, jos voimala antaa kapeakaistaista melua. Lähtötiedoissa ei viitattu melun olevan kapeakaistaista tai äänesmäistä. Ympäristöministeriön ohjeessa 2/2014 ei tässä suunnitteluvaiheessa vaadita melun impulssimaisuuden tai merkityksellisen sykinnän olettamista, ellei sitä ole erikseen mainittu. Myöskään kapeakaistaisuuskorjausta ei matalataajuisen melun laskentaan tehdä, sillä Asumisterveysohjeen ohjearvot ovat taajuuskohtaiset ja siten melun mahdollinen kapeakaistaisuus tulee huomioiduksi. Rakennusten ääneneristävyydessä on suuria yksilöllisiä eroja matalilla taajuuksilla ja sisällä vallitsevaan äänitasoon vaikuttaa merkittävästi myös huoneen mitat sekä sisustus. Siten ohjearvon alittuminen kohteessa AE ei ole varmaa, vaikkakin todennäköistä. Kaikissa muissa kohteissa ohjearvon alittuminen taas on jo erittäin todennäköistä. Yksityiskohtaiset tulokset ovat rakennuksittain tarkasteltavissa liitteenä olevissa WindPro-ohjelman tulosteissa ja matalataajuisten äänien kohdekorteissa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hyväksynyt: Tuomas Miettinen aluepäällikkö, DI Laatinut: Mauno Aho projektipäällikkö, insinööri FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

Terssin emissiolw, db FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 27.5.2015 120 Painottamaton melupäästö Nordex N131_3000 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 250 315 400 500 630 800 1000 1250 1600 2000 2500 3150 4000 5000 6300 8000 Terssin keskitaajuus, Hz Valmistajan ilmoittama taajuuspainottamaton terssitaso Taajuuspainottamaton oktaavitaso laskettuna valmistajan ilmoittamasta A-taajuuspainotetusta oktaavitasosta \\fcg.fi\common\projects\tre\p240\p24042_suodenniemen_kortekallion_tuul\c_suunnittelu\c2_tyo\3_windpro\decibel\matalataajui nen\matalataajuinen_3xn131hh144+v29.xlsm Päästögraafit

Terssin emissio L WA, db FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 27.5.2015 A-painotettu melupäästö Nordex N131_3000 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 250 315 400 500 630 800 1000 1250 1600 2000 2500 3150 4000 5000 6300 8000 Terssin keskitaajuus, Hz Valmistajan ilmoittamasta taajuuspainottamattomas ta terssitasosta laskettu A-taajuuspainotettu terssitaso Valmistajan ilmoittama oktaavitaso \\fcg.fi\common\projects\tre\p240\p24042_suodenniemen_kortekallion_tuul\c_suunnittelu\c2_tyo\3_windpro\decibel\matalataajui nen\matalataajuinen_3xn131hh144+v29.xlsm Päästögraafit

FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY Matalataajuisen melun rakennuskohtaiset arvot 27.5.2015 3 x N131 x HH144 104,5 db(a) FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 1940671-3 Kotipaikka Helsinki

Terssin painottamaton äänitaso L eq db FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 27.5.2015 Matalien taajuuksien äänitasot ulkona ja sisällä, A Lomarakennus (Männistö), ääneneristävyys DSO1284 mukaan 100 90 80 Äänitaso ulkona db Äänitaso sisällä db Stm Asumisterveysohje db 70 60 50 40 30 20 10 0 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Terssin keskitaajuus, Hz Tiedot rakennuksista ja voimaloista WindPro-raportista: Voimalat napakorkeus kpl Nordex N131_3000 3 MW, 144 m, 3 Vestas V29 0,225 MW, 50 m, 1 Laskenta on tehty ohjeen YM 2/2014 "Tuulivoimaloiden melun mallintaminen": Äänen geometrinen vaimeneminen pistelähteestä, maakerroin DSO1284 mukaan ja ilman absorptio ISO9613-1:1996 +15 C 70% RH. \\fcg.fi\common\projects\tre\p240\p24042_suodenniemen_kortekallion_tuul\c_suunnittelu\c2_tyo\3_windpro\decibel\matalataajui nen\matalataajuinen_3xn131hh144.xlsm Laskenta

Terssin painottamaton äänitaso L eq db FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 27.5.2015 Matalien taajuuksien äänitasot ulkona ja sisällä, AA Lomarakennus (Antilantie 55), ääneneristävyys DSO1284 mukaan 100 90 80 Äänitaso ulkona db Äänitaso sisällä db Stm Asumisterveysohje db 70 60 50 40 30 20 10 0 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Terssin keskitaajuus, Hz Tiedot rakennuksista ja voimaloista WindPro-raportista: Voimalat napakorkeus kpl Nordex N131_3000 3 MW, 144 m, 3 Vestas V29 0,225 MW, 50 m, 1 Laskenta on tehty ohjeen YM 2/2014 "Tuulivoimaloiden melun mallintaminen": Äänen geometrinen vaimeneminen pistelähteestä, maakerroin DSO1284 mukaan ja ilman absorptio ISO9613-1:1996 +15 C 70% RH. \\fcg.fi\common\projects\tre\p240\p24042_suodenniemen_kortekallion_tuul\c_suunnittelu\c2_tyo\3_windpro\decibel\matalataajui nen\matalataajuinen_3xn131hh144.xlsm Laskenta

Terssin painottamaton äänitaso L eq db FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 27.5.2015 Matalien taajuuksien äänitasot ulkona ja sisällä, AB Lomarakennus (Antilantie 65), ääneneristävyys DSO1284 mukaan 100 90 80 Äänitaso ulkona db Äänitaso sisällä db Stm Asumisterveysohje db 70 60 50 40 30 20 10 0 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Terssin keskitaajuus, Hz Tiedot rakennuksista ja voimaloista WindPro-raportista: Voimalat napakorkeus kpl Nordex N131_3000 3 MW, 144 m, 3 Vestas V29 0,225 MW, 50 m, 1 Laskenta on tehty ohjeen YM 2/2014 "Tuulivoimaloiden melun mallintaminen": Äänen geometrinen vaimeneminen pistelähteestä, maakerroin DSO1284 mukaan ja ilman absorptio ISO9613-1:1996 +15 C 70% RH. \\fcg.fi\common\projects\tre\p240\p24042_suodenniemen_kortekallion_tuul\c_suunnittelu\c2_tyo\3_windpro\decibel\matalataajui nen\matalataajuinen_3xn131hh144.xlsm Laskenta

Terssin painottamaton äänitaso L eq db FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 27.5.2015 Matalien taajuuksien äänitasot ulkona ja sisällä, AC Lomarakennus (Antilantie 75), ääneneristävyys DSO1284 mukaan 100 90 80 Äänitaso ulkona db Äänitaso sisällä db Stm Asumisterveysohje db 70 60 50 40 30 20 10 0 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Terssin keskitaajuus, Hz Tiedot rakennuksista ja voimaloista WindPro-raportista: Voimalat napakorkeus kpl Nordex N131_3000 3 MW, 144 m, 3 Vestas V29 0,225 MW, 50 m, 1 Laskenta on tehty ohjeen YM 2/2014 "Tuulivoimaloiden melun mallintaminen": Äänen geometrinen vaimeneminen pistelähteestä, maakerroin DSO1284 mukaan ja ilman absorptio ISO9613-1:1996 +15 C 70% RH. \\fcg.fi\common\projects\tre\p240\p24042_suodenniemen_kortekallion_tuul\c_suunnittelu\c2_tyo\3_windpro\decibel\matalataajui nen\matalataajuinen_3xn131hh144.xlsm Laskenta

Terssin painottamaton äänitaso L eq db FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 27.5.2015 Matalien taajuuksien äänitasot ulkona ja sisällä, AD Asuinrakennus (Jalkavalantie 230), ääneneristävyys DSO1284 mukaan 100 90 80 Äänitaso ulkona db Äänitaso sisällä db Stm Asumisterveysohje db 70 60 50 40 30 20 10 0 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Terssin keskitaajuus, Hz Tiedot rakennuksista ja voimaloista WindPro-raportista: Voimalat napakorkeus kpl Nordex N131_3000 3 MW, 144 m, 3 Vestas V29 0,225 MW, 50 m, 1 Laskenta on tehty ohjeen YM 2/2014 "Tuulivoimaloiden melun mallintaminen": Äänen geometrinen vaimeneminen pistelähteestä, maakerroin DSO1284 mukaan ja ilman absorptio ISO9613-1:1996 +15 C 70% RH. \\fcg.fi\common\projects\tre\p240\p24042_suodenniemen_kortekallion_tuul\c_suunnittelu\c2_tyo\3_windpro\decibel\matalataajui nen\matalataajuinen_3xn131hh144.xlsm Laskenta

Terssin painottamaton äänitaso L eq db FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 27.5.2015 Matalien taajuuksien äänitasot ulkona ja sisällä, AE Lomarakennus (Jalkavalantie 281), ääneneristävyys DSO1284 mukaan 100 90 80 Äänitaso ulkona db Äänitaso sisällä db Stm Asumisterveysohje db 70 60 50 40 30 20 10 0 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Terssin keskitaajuus, Hz Tiedot rakennuksista ja voimaloista WindPro-raportista: Voimalat napakorkeus kpl Nordex N131_3000 3 MW, 144 m, 3 Vestas V29 0,225 MW, 50 m, 1 Laskenta on tehty ohjeen YM 2/2014 "Tuulivoimaloiden melun mallintaminen": Äänen geometrinen vaimeneminen pistelähteestä, maakerroin DSO1284 mukaan ja ilman absorptio ISO9613-1:1996 +15 C 70% RH. \\fcg.fi\common\projects\tre\p240\p24042_suodenniemen_kortekallion_tuul\c_suunnittelu\c2_tyo\3_windpro\decibel\matalataajui nen\matalataajuinen_3xn131hh144.xlsm Laskenta

Terssin painottamaton äänitaso L eq db FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 27.5.2015 Matalien taajuuksien äänitasot ulkona ja sisällä, AF Lomarakennus (Kuuslahdentie 84), ääneneristävyys DSO1284 mukaan 100 90 80 Äänitaso ulkona db Äänitaso sisällä db Stm Asumisterveysohje db 70 60 50 40 30 20 10 0 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Terssin keskitaajuus, Hz Tiedot rakennuksista ja voimaloista WindPro-raportista: Voimalat napakorkeus kpl Nordex N131_3000 3 MW, 144 m, 3 Vestas V29 0,225 MW, 50 m, 1 Laskenta on tehty ohjeen YM 2/2014 "Tuulivoimaloiden melun mallintaminen": Äänen geometrinen vaimeneminen pistelähteestä, maakerroin DSO1284 mukaan ja ilman absorptio ISO9613-1:1996 +15 C 70% RH. \\fcg.fi\common\projects\tre\p240\p24042_suodenniemen_kortekallion_tuul\c_suunnittelu\c2_tyo\3_windpro\decibel\matalataajui nen\matalataajuinen_3xn131hh144.xlsm Laskenta

Terssin painottamaton äänitaso L eq db FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 27.5.2015 Matalien taajuuksien äänitasot ulkona ja sisällä, AG Lomarakennus (Kuuslahdentie 92), ääneneristävyys DSO1284 mukaan 100 90 80 Äänitaso ulkona db Äänitaso sisällä db Stm Asumisterveysohje db 70 60 50 40 30 20 10 0 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Terssin keskitaajuus, Hz Tiedot rakennuksista ja voimaloista WindPro-raportista: Voimalat napakorkeus kpl Nordex N131_3000 3 MW, 144 m, 3 Vestas V29 0,225 MW, 50 m, 1 Laskenta on tehty ohjeen YM 2/2014 "Tuulivoimaloiden melun mallintaminen": Äänen geometrinen vaimeneminen pistelähteestä, maakerroin DSO1284 mukaan ja ilman absorptio ISO9613-1:1996 +15 C 70% RH. \\fcg.fi\common\projects\tre\p240\p24042_suodenniemen_kortekallion_tuul\c_suunnittelu\c2_tyo\3_windpro\decibel\matalataajui nen\matalataajuinen_3xn131hh144.xlsm Laskenta

Terssin painottamaton äänitaso L eq db FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 27.5.2015 Matalien taajuuksien äänitasot ulkona ja sisällä, AH Lomarakennus (Kuuslahdentie 108), ääneneristävyys DSO1284 mukaan 100 90 80 Äänitaso ulkona db Äänitaso sisällä db Stm Asumisterveysohje db 70 60 50 40 30 20 10 0 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Terssin keskitaajuus, Hz Tiedot rakennuksista ja voimaloista WindPro-raportista: Voimalat napakorkeus kpl Nordex N131_3000 3 MW, 144 m, 3 Vestas V29 0,225 MW, 50 m, 1 Laskenta on tehty ohjeen YM 2/2014 "Tuulivoimaloiden melun mallintaminen": Äänen geometrinen vaimeneminen pistelähteestä, maakerroin DSO1284 mukaan ja ilman absorptio ISO9613-1:1996 +15 C 70% RH. \\fcg.fi\common\projects\tre\p240\p24042_suodenniemen_kortekallion_tuul\c_suunnittelu\c2_tyo\3_windpro\decibel\matalataajui nen\matalataajuinen_3xn131hh144.xlsm Laskenta

Terssin painottamaton äänitaso L eq db FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 27.5.2015 Matalien taajuuksien äänitasot ulkona ja sisällä, AI Lomarakennus (Kuuslahdentie 122), ääneneristävyys DSO1284 mukaan 100 90 80 Äänitaso ulkona db Äänitaso sisällä db Stm Asumisterveysohje db 70 60 50 40 30 20 10 0 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Terssin keskitaajuus, Hz Tiedot rakennuksista ja voimaloista WindPro-raportista: Voimalat napakorkeus kpl Nordex N131_3000 3 MW, 144 m, 3 Vestas V29 0,225 MW, 50 m, 1 Laskenta on tehty ohjeen YM 2/2014 "Tuulivoimaloiden melun mallintaminen": Äänen geometrinen vaimeneminen pistelähteestä, maakerroin DSO1284 mukaan ja ilman absorptio ISO9613-1:1996 +15 C 70% RH. \\fcg.fi\common\projects\tre\p240\p24042_suodenniemen_kortekallion_tuul\c_suunnittelu\c2_tyo\3_windpro\decibel\matalataajui nen\matalataajuinen_3xn131hh144.xlsm Laskenta

Terssin painottamaton äänitaso L eq db FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 27.5.2015 Matalien taajuuksien äänitasot ulkona ja sisällä, AJ Lomarakennus (Kuuslahdentie 132), ääneneristävyys DSO1284 mukaan 100 90 80 Äänitaso ulkona db Äänitaso sisällä db Stm Asumisterveysohje db 70 60 50 40 30 20 10 0 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Terssin keskitaajuus, Hz Tiedot rakennuksista ja voimaloista WindPro-raportista: Voimalat napakorkeus kpl Nordex N131_3000 3 MW, 144 m, 3 Vestas V29 0,225 MW, 50 m, 1 Laskenta on tehty ohjeen YM 2/2014 "Tuulivoimaloiden melun mallintaminen": Äänen geometrinen vaimeneminen pistelähteestä, maakerroin DSO1284 mukaan ja ilman absorptio ISO9613-1:1996 +15 C 70% RH. \\fcg.fi\common\projects\tre\p240\p24042_suodenniemen_kortekallion_tuul\c_suunnittelu\c2_tyo\3_windpro\decibel\matalataajui nen\matalataajuinen_3xn131hh144.xlsm Laskenta

Terssin painottamaton äänitaso L eq db FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 27.5.2015 Matalien taajuuksien äänitasot ulkona ja sisällä, AK Lomarakennus (Kuuslahdentie 12), ääneneristävyys DSO1284 mukaan 100 90 80 Äänitaso ulkona db Äänitaso sisällä db Stm Asumisterveysohje db 70 60 50 40 30 20 10 0 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Terssin keskitaajuus, Hz Tiedot rakennuksista ja voimaloista WindPro-raportista: Voimalat napakorkeus kpl Nordex N131_3000 3 MW, 144 m, 3 Vestas V29 0,225 MW, 50 m, 1 Laskenta on tehty ohjeen YM 2/2014 "Tuulivoimaloiden melun mallintaminen": Äänen geometrinen vaimeneminen pistelähteestä, maakerroin DSO1284 mukaan ja ilman absorptio ISO9613-1:1996 +15 C 70% RH. \\fcg.fi\common\projects\tre\p240\p24042_suodenniemen_kortekallion_tuul\c_suunnittelu\c2_tyo\3_windpro\decibel\matalataajui nen\matalataajuinen_3xn131hh144.xlsm Laskenta

Terssin painottamaton äänitaso L eq db FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 27.5.2015 Matalien taajuuksien äänitasot ulkona ja sisällä, AL Asuinrakennus (Vesunnintie 145), ääneneristävyys DSO1284 mukaan 100 90 80 Äänitaso ulkona db Äänitaso sisällä db Stm Asumisterveysohje db 70 60 50 40 30 20 10 0 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Terssin keskitaajuus, Hz Tiedot rakennuksista ja voimaloista WindPro-raportista: Voimalat napakorkeus kpl Nordex N131_3000 3 MW, 144 m, 3 Vestas V29 0,225 MW, 50 m, 1 Laskenta on tehty ohjeen YM 2/2014 "Tuulivoimaloiden melun mallintaminen": Äänen geometrinen vaimeneminen pistelähteestä, maakerroin DSO1284 mukaan ja ilman absorptio ISO9613-1:1996 +15 C 70% RH. \\fcg.fi\common\projects\tre\p240\p24042_suodenniemen_kortekallion_tuul\c_suunnittelu\c2_tyo\3_windpro\decibel\matalataajui nen\matalataajuinen_3xn131hh144.xlsm Laskenta

Terssin painottamaton äänitaso L eq db FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 27.5.2015 Matalien taajuuksien äänitasot ulkona ja sisällä, AM Lomarakennus (Vesunnintie 165), ääneneristävyys DSO1284 mukaan 100 90 80 Äänitaso ulkona db Äänitaso sisällä db Stm Asumisterveysohje db 70 60 50 40 30 20 10 0 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Terssin keskitaajuus, Hz Tiedot rakennuksista ja voimaloista WindPro-raportista: Voimalat napakorkeus kpl Nordex N131_3000 3 MW, 144 m, 3 Vestas V29 0,225 MW, 50 m, 1 Laskenta on tehty ohjeen YM 2/2014 "Tuulivoimaloiden melun mallintaminen": Äänen geometrinen vaimeneminen pistelähteestä, maakerroin DSO1284 mukaan ja ilman absorptio ISO9613-1:1996 +15 C 70% RH. \\fcg.fi\common\projects\tre\p240\p24042_suodenniemen_kortekallion_tuul\c_suunnittelu\c2_tyo\3_windpro\decibel\matalataajui nen\matalataajuinen_3xn131hh144.xlsm Laskenta

Terssin painottamaton äänitaso L eq db FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 27.5.2015 Matalien taajuuksien äänitasot ulkona ja sisällä, AN Lomarakennus (Vesunnintie 239), ääneneristävyys DSO1284 mukaan 100 90 80 Äänitaso ulkona db Äänitaso sisällä db Stm Asumisterveysohje db 70 60 50 40 30 20 10 0 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Terssin keskitaajuus, Hz Tiedot rakennuksista ja voimaloista WindPro-raportista: Voimalat napakorkeus kpl Nordex N131_3000 3 MW, 144 m, 3 Vestas V29 0,225 MW, 50 m, 1 Laskenta on tehty ohjeen YM 2/2014 "Tuulivoimaloiden melun mallintaminen": Äänen geometrinen vaimeneminen pistelähteestä, maakerroin DSO1284 mukaan ja ilman absorptio ISO9613-1:1996 +15 C 70% RH. \\fcg.fi\common\projects\tre\p240\p24042_suodenniemen_kortekallion_tuul\c_suunnittelu\c2_tyo\3_windpro\decibel\matalataajui nen\matalataajuinen_3xn131hh144.xlsm Laskenta

Terssin painottamaton äänitaso L eq db FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 27.5.2015 Matalien taajuuksien äänitasot ulkona ja sisällä, AO Asuinrakennus (Vesunnintie 292), ääneneristävyys DSO1284 mukaan 100 90 80 Äänitaso ulkona db Äänitaso sisällä db Stm Asumisterveysohje db 70 60 50 40 30 20 10 0 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Terssin keskitaajuus, Hz Tiedot rakennuksista ja voimaloista WindPro-raportista: Voimalat napakorkeus kpl Nordex N131_3000 3 MW, 144 m, 3 Vestas V29 0,225 MW, 50 m, 1 Laskenta on tehty ohjeen YM 2/2014 "Tuulivoimaloiden melun mallintaminen": Äänen geometrinen vaimeneminen pistelähteestä, maakerroin DSO1284 mukaan ja ilman absorptio ISO9613-1:1996 +15 C 70% RH. \\fcg.fi\common\projects\tre\p240\p24042_suodenniemen_kortekallion_tuul\c_suunnittelu\c2_tyo\3_windpro\decibel\matalataajui nen\matalataajuinen_3xn131hh144.xlsm Laskenta