Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä
Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa ja Kanadassa 1900-luvun alussa
Suomen kansainvälisen muuton tase Suomen ja ulkomaan kansalaisten mukaan vuosina 1988 2008. 16 000 14 000 12 000 Henkilöä Suomen kansalaiset Ulkomaan kansalaiset Kaikki 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008-4 000
Tilastotietoa vastaanottokeskuksista (Maahanmuuttovirasto, vastaanottotilastot)
Muuttovirrat kuntaryhmittäin vuonna 2014
Muuttoliikkeiden kuva muuttovirroittain 2014 Maan sisäisiä muuttoja: 839 574 henkeä Näistä kuntien välisiä muuttoja 268 909 henkeä ja kuntien sisäisiä muuttoja 570 665 henkeä Maahanmuuttajia 31 507 henkeä Maastamuuttajia 15 486 henkeä Kokonaismuuttojen määrä Suomen sisällä, Suomesta ja Suomeen muutoissa: 886 567 henkeä Tilapäismuuttajat, jotka eivät ole tilastoissa (esim. ulkomaiset marjanpoimijat, rakennustyöntekijät jne.) Liikkuvuudessa pendelöijät eli työssäkäynti asuinkunnan ulkopuolella
Väkiluku alueittain 1980-2015 sekä väkiluvun ennuste 2020-2040 (Aineisto: Tilastokeskus)
Suomessa asuvien väestöryhmien ikärakenne syntymävaltion mukaan vuonna 2014
Väestöllinen huoltosuhde kunnittain vuonna 2014: 10 pienintä ja 10 suurinta kuntaa huoltosuhteen perusteella
Skenaarioita Suomen tilanteesta vuonna 2035 Globaali ja vetovoimainen Suomi Suomen nykymeno jatkuu Näivettyvä Suomi
Globaali ja vetovoimainen Suomi Suomi on kiinnostava maahanmuuton kohdealue Meillä on kilpailukykyinen koulutusjärjestelmä, mm. PISAtutkimukset; kansainväliset opiskelijat Täältä löytyy innovatiivisia tuotannonaloja (luovatalous, cleantech. jne.) Suomi on kiinnostava investointikohde Meiltä löytyy osaavaa työvoimaa Kaikkea osaamista arvostetaan etniseen taustaan katsomatta Suomi tunnetaan monikulttuurisena yhteiskuntana Puhdas luonto, turvallisuus ja muut aineettomat tekijät houkuttavat muuttajia
Suomen nykymeno jatkuu Väestö ikääntyy ja työvoimaa poistuu jatkuvasti työmarkkinoilta Nuoret ikäluokat eivät kykene korvaamaan poistumaa vaikutukset huoltosuhteeseen; alueelliset erot suuret Suomi kiinnostaa lähinnä lyhyt kestoisen muuton kohteena, ts. ei välttämättä asetuta asumaan kuin ehkä muutamaksi vuodeksi Osaajista on kovaa kilpailua eri maiden välillä Kansainvälisen muuton tase on positiivinen, mutta se ei riitä kattamaan poistumaa alueellisilta työmarkkinoilta
Näivettyvä Suomi Poistuma työvoimasta on suurempi kuin tilalle tuleva työvoima eli työntekijöistä on kova tarve eri toimialoilla Yritykset Suomessa eivät löydä uutta työvoimaa, joten ne joutuvat etsimään sitä muista maista; etabloituminen muihin maihin Muut maat ovat houkuttelevampia kuin Suomi, esim. englanninkieliset maat vetävät nuorta työ- ja perheenperustamisiässä olevaa väestöä Maahanmuuton määrä Suomeen vähenee, koska muut maat kiinnostavat muuttajia enemmän tai ulkomailla asuvat haluavat jäädä kehittämään kotimaataan Väestökeskittymät sijaitsevat Keski-Euroopassa, joten ihmisten liikkuvuus tapahtuu näiden alueiden välillä sekä rajaliikkuvuutena Suomea pidetään Euroopan periferiana sekä kylmän ilmaston että vaikean kielen maana Suomalainen yhteiskunta ja työelämä eivät ole mukautuneet niin monikulttuuriseksi kuin niiden haluttaisiin olevan, mikä on esteenä maahanmuuttajien kotoutumiselle
Levels of variation in forms of mobility at different phases depicted in Zelinsky s diagram (Zelinsky 1971).
Paikallisten resurssien rakennelma ja kehityspotentiaali (Heikkilä & Pikkarainen 2008, Väestön ja työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa. Siirtolaisuusinstituutti, Siirtolaisuustutkimuksia A 30)