Teemaryhmässä on toiminut puheenjohtajana Juha Urpilainen ja sihteerinä Airi Heikkinen. Ryhmään kuuluvat ohjausryhmän nimeäminä:

MAASEUTUOHJELMA 2004 2008 LIITE 2 TEEMARYHMÄ 1: ELINKEINOT JA TYÖLLISYYS 1.1 Yleistä Teemaryhmässä on toiminut puheenjohtajana Juha Urpilainen ja sihteerinä Airi Heikkinen. Ryhmään kuuluvat ohjausryhmän nimeäminä: Martti Kolehmainen Kainuun maaseutukeskus Seppo Kulju Kajaanin yrittäjät ry Seppo Tuhkanen MTK Kainuu Teemaryhmän työhön on osallistunut myös Markku Haatainen, maanviljelijä. Teemaryhmän aihealue: perusmaatalouden elinkeinot, erikoismaatalous, maatalouden liitännäis ja sivuelinkeinot, maaseutumatkailu, etä ja joustotyö, yrittäjyys ja uudet maaseudun elinkeinot ja toimintamuodot ( Kh:n toimialue ) Ryhmä on kokoontunut viisi kertaa. Tehtyjä toimenpiteitä Tutustumismatka eriluonteisiin maaseutuyrityksiin 14.15.8.2003 Kuopin kauppahalli Korholan hevostila Roinilan tila Kangasniemellä (200 lehmää +330 possua) RantaKeurula/Maatilamatkaulukartano Hannulassa Niemisjärven Sininen kaivohuone Väisäsen Kotiliha Oy Hanna Nissinen työskenteli materiaalin kokoajana ja tutkimushaastattelijana aikavälille 2.6.31.7.2003. Työn jäsentelyyn käytetään kaupungin käytössä olevaa talousarviorakenteen mallia: Toimintaympäristön muutossuunnat ( SWOT analyysi ) Visio 2008 Strategiset tavoitteet Toimenpiteet

2. Visio vuodelle 2008 KAJAANIN MAASEUTU ON KASVAVA JA KILPAILUKYKYINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KANNATTAVALLE MAASEUTUYRITTÄMISELLE JA ASUMISELLE 3. Strategiset tavoitteet Perusmaatalous säilyy Erikoismaataloustuotanto kasvaa Maaseutu tarjoaa houkuttelevan/vaihtoehtoisen asumismuodon Elinkeinorakenne monipuolistuu Yrittäjät verkostoituvat Peruspalvelut säilyvät 4. Toimenpiteet: 1. Valitaan painopistealueet 2. Ohjataan maaseudun kehittämis ja investointituet valituille painopistealoille 3. Suunnataan koulutus valituille painopistealoille 4. Laaditaan maaseutuyrittämisen ja rantaasumisen mahdollistama kaava 5. Huolehditaan maaseudun perusinfrastruktuurista 6. Laaditaan painopistealojen kehittymistä mittaava seurantajärjestelmä

5. Vastuutaho/aikataulu/kustannukset/rahoitus TOIMENPIDE VASTUUTAHO AIKATAULU KUSTANNUKSET RAHOITTAJA 1 TEkeskus 31.12.2003 Ei kustannuksia Valitaan MTK painopistealueet Elinkeinokesku s 2 Ohjataan maaseudun kehittämis ja investointituet valituille painopistealueille 3 Suunnataan koulutus valituille painopistealueille 4 Laaditaan maaseutuyrittämisen ja rantarakentamisen mahdollistama kaava 5 Huolehditaan maaseudun perusinfrastruktuurista 6 Laaditaan painopistealojen kehittymistä mittaava seurantajärjestelmä TEkeskus MTK Elinkeinokesku s Elinkeinokesku s Sipake Elinkeinokesku s Tepake Elinkeinokesku s Tepake Elinkeinokesku s MTK 31.12.2003 Ei kustannuksia 2003 2006 31.12.2003 Elinkeinokeskus

6. SWOT analyysi HEIKKOUDET ikääntyvä väestö pienenevä kansantalous suppea elinkeinorakenne hallanarka alue pieni kapasiteetti lyhyt kasvukausi olematon tuotekehitys kansainväliset suhteet rahan puute UHAT nuorison poismuutto kohtuullinen maan hinta maaseutuosaaminen/maaseudusta rakennetaan kaupunkimaista maatilojen usko romahtaa maalaismaisema kasvaa umpeen sukupolvenvaihdosten vaikeutuminen VAHVUUDET hyvä identiteetti lähiruoka puhtaus hyvä imago valoisa kesä MAHDOLLISUUDET potentiaalinen markkina EU lainsäädäntö Osittainen etätyö Vesistöt Matkailulle potentiaalinen kulttuuriperintö Ohjausryhmän kommentteja 2.9.2003: kohtuullinen maan hinta voi olla uhka, koska maan myynti tonteiksi on helppoa ja siten mahdollisesti vaikeuttaa viljelyä kaavoituksella voidaan varmentaa tonttimaan ja viljelysmaan suhdetta pellon odotusarvo voi olla haitta alueilla, joille on rakennuspaineita

SEURAAVASSA VIELÄ TARKISTAMATON JA OIKOLUKEMATONTA TAUSTATIETOA 1. YLEISTÄ MAATALOUDEN KEHITYKSESTÄ Taajamien osuus Suomen maapintaalasta on 2,5 prosenttia, josta laskien loput 97,5 prosenttia on maaseutua. Tällä perustella Suomi on Euroopan maaseutumaisin maa. Mekaanisesti lasketun ns. lineaarisen trendin mukaan tuotantoa harjoitettaisiin v. 2020 enää 46 000 maatilalla. Tällöin hajaasutusalueen väkiluku olisi pudonnut nykyisestä noin miljoonasta hengestä 566 000 henkeen. Samaan aikaan kesämökkien määrä olisi kasvanut 400 000 kappaleesta 646 000 mökkiin. Kajaanissa on nyt noin xxx kesämökkiä ja vuonna 2020 arviodaan mökkejä olevan xxxx kpl Uudelle aluepolitiikalle on tarvetta, mutta siltä puuttuu laajalti hyväksytty keinovalikoima. Uudet aluepolitiikan keinot tulevat olemaan ympäristöpolitiikan tapaan ohjaavia, mutta perustuvat tietoyhteiskuntavaiheen logiikalle. Suomessa on v. 1999 alussa tilastojen mukaan noin 154 000 maaseutuyritystä, joista 54 000 ei ole sidosta maatilaan. Maatiloja on kaikkiaan 90 000. Niistä 66 000 on puhtaita maatiloja ja loput 24 000 saavat osan elannostaan muusta yritystoiminnasta. Maaseudulla ei lukujenkaan valossa ole enää ole "pääelinkeinoja" eikä "sivu tai liitännäiselinkeinoja". On vain yrityksiä, joiden tuote ja kustannusrajauksen tärkeimpänä selittäjänä on yrittäjien tapauskohtainen osaaminen. Kajaanin osalta pitää tarkentaa lukuja xxxxx klp Tulevien vuosien maaseutupolitiikkaa rakennetaan lähtien oppimiskäyräajattelusta, jossa kylä kehittyy yhdessäoloorganisaatiosta hanketyön kautta elinkeinotoiminnan edistäjäksi. Leader toiminnassa on mm harjoiteltu tätä tilannetta varten. Maaseudun laajaalainen, ohjelmallinen kehittäminen tulee yhä tärkeämmäksi, vaikka käytössä olevat resurssit ovat maatalouteen verrattuna vähäisiä. Maaseutupolitiikkaan sisältyy myönteisiä mahdollisuuksia, joita maatalouden puolella ei lyhyellä tähtäyksellä ole. Yksittäisistä elinkeinopoliittisista ratkaisuista eniten maaseutuun vaikuttaa tulevaisuuden energiapoliittiset linjaukset. Jo Kansallisessa metsäohjelmassa (1999) pyritään lisäämään voimakkaasti energiapuun käyttöä. VTT Energia on laskenut, että Kioton ilmastosopimuksen ehtojen täyttäminen edellyttää joko sitä, että puuhakkeen osuus energiantuotannosta nostetaan 20 % v. 2010 mennessä tai yhtä 1350 MW ydinvoimalaa. Energiapolitiikan suureen linjaa ei kunnan tai kaupungin tasolla voidavaikuttaa. Virallisia odotuksia kohdistuu myös maaseutumatkailuun. Tällä hetkellä runsaat 1400 tilaa tarjoaa ravitsemus ja matkailupalveluja. Viljelijöiden omistamia mökkejä arvioidaan olevan 5000 7000 kpl. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän asettama maaseutumatkailun teemaryhmä on asettanut tavoitteeksi, että v. 2005 mennessä maaseutumatkailun liikevaihto kymmenkertaistetaan 1,5 miljardiin markkaan. Tarkista Kajaani

Ympäristöpolitiikan puolelta voidaan arvioida, että Naturan ja metsäpolitiikan ekologisoinnin jälkeen toiminnan keskiöön nousee vesistöjen suojelu ja hoito. Vesiluonto on toistaiseksi jäänyt ympäristöpolitiikassa vähälle huomiolle. Näissä asioissa "varhaisella herääjällä" on etulyönti. Koko Suomen mitassa maaltamuutto ja maatalouden huono kannattavuus ovat luomaisillaan antautumismielialaa ja toivottomuutta. Varsinkin tuottajaväestö on henkisesti kovilla. Muuttotappioalueilla taistellaan autioitumista vastaan. Kajaanin kaupunkialueella tilanne on kuitenkin toinen. Täällä maaseudulla on todelliset mahdollisuudet, kunhan toimeen tartutaan. Lähimenneisyydessä ja varmasti myös tulevaisuudessa maassamme on vallalla pyrkimys tuottaa ainoastaan kokonaisia työpaikkoja. Nykyinen sosiaaliturvamme on kehitetty kokonaisia työpaikkoja ajatellen. Tarjolla on periaatteessa kaksi mahdollisuutta: olet joko kokoaikatöissä tai olet työttömänä. Työttömänä kaikenlainen työn on periaatteessa kiellettyä jos et halua menettää sosiaalisia etuuksiasi. Koska työttömänä ollessa ei saa tehdä töitä, on seurauksena mm. suureksi paisunut harmaa talous. Nykyisillä työn teettämisen ja työn vastaanottamisen malleilla ei löydy kokoaikaista, riittävän hyvin maksettua työtä kaikille. Tästä on ollut seurauksena massatyöttömyyden juurtuminen erityisesti Kainuun maaseuduille. Tällä hetkellä työ on maaseudulla koostuu pienistä palasista eikä niistä helposti synny pitkäaikaisia palkkatyösuhteita tai täysaikaista yritystoimintaa. Maaseutualueen työttömät ovat suuren osan vuotta työttöminä ja lopun vuotta useimmiten julkisen sektorin työllisyystöissä tai pienissä yhteiskunnan tarjoamissa projektiluonteisissa pätkätöissä. Yksityisen sektorin tarjoamat työpaikat ainakin Kainuussa ovat maaseudulla erittäin rajoittuneet. Työttömyysaste on maaseutualuilla välillä 2540 %. Tämän seurauksena on syrjäisen maaseudun työikäisistä jopa yli puolet vuoden aikana työttömänä. Näin ollen jatkuva vajaatyöllisyys on todellisuutta suurelle osalle väestöä. Maaseudun työ ja toimeentulo on voitava kerätä pienistä palasista ja sille on luotava järkevät puitteet. On edistettävä vajaatyöllisyyden markkinoita, jotta päästäisiin irti nykyisestä työttömyyden ja pätkätöiden noidankehästä, joka johtaa yhä enenevissä määrin joko syrjäytymiseen kotiseudulla tai poismuuttoon suuriin kaupunkeihin. Ennen kaikkea maaseudun yritystoimintaan on panostettava entistä enemmin ja toisaalta luotava puitteet yritystoiminnan kannattavalle kasvulle Kajaanin maaseudulla. On myös säilytettävä uusia yrittäjiä varten tarpeelliset asunnot ja muu infra ja palvelustruktuuri. Kajaanin maaseutu autioituu jos monitoimisuudelle eikä "pienistä puroista" elämänmuodolle anneta tilaa. On kehitettävä yrittäjyyden ja toimeentulon välimuotoja täysaikaisen työn ja työttömyyden välimaastoon. Maaseudulle sopivat työn ja toimeentulon rakenteet on elvytettävä nykyaikaisella tavalla perustulon turvaavan yritystoiminnan avulla. On käännettävä ajatukset pois suuruuden ekonomiasta omiin resursseihin ja siihen pienuuteen, jonka varassa maaseudulla on elettävä. Uuden tekniikan avulla voidaan luoda verkostoja, jotka nostavat pienet yksiköt suuremmiksi kuin ne sinällään ovat. Pieni, riippumaton paikallinen talous voi tarjota runsaasti pysyviä työpaikkoja. On syytä tukea ja kehittää monimuotoisuutta, hajauttamista ja paikallisuutta.

Uuden maaseutuyrittämisen keskeisiä lähtökohtia ovat kysyntälähtöisyys, palveluiden ja tuotteiden laatu sekä muutosten haistelu ja seuraaminen. Kajaanin maaseudulle tarvitaan uusia liikeideoita ja palveluita. Yritystoiminnan kehittämisessä pääpainon tulee olla koulutuksessa ja tiedon siirrossa. Kehittämistoimien pitäisi kohdistua tuotekehitykseen, yrittäjyyden edistämiseen, markkinoinnin ja liikkeenjohdon parantamiseen, yhteistyön ja verkottumisen edistämiseen. Kajaanilaisen maaseudun ominaispiirteet etenkin matkailussa ovat oman arvokkaan kulttuuriperinnön vaalimisessa. Luonto on myös kajaanilaisen maaseudun kestävä vahvuustekijä. Erityisesti Paltaniemen maaseudun luonnonläheisyys ja kulttuuriperintö antavat lähtökohdat kehittää elämysten rikkauteen perustuvaa laadullisesti korkeatasoista matkailuyrittämistä. Maaseutumatkailuyritykset muodostavat elinvoimaisen toimintaverkoston yrityspalvelujen, asiakkaiden majoituksen ja virkistyksen, kokousten ja vierailuohjelmien järjestelyissä. Kansainvälistymisen mukana lisääntyy myös nuorten ja perheiden kiinnostus kainuulaiseen luontoon, kulttuuriin ja virkistysmahdollisuuksiin. Tämä luo matkailualalle tilaa kohtuuhintaiseen majoitus, ravintola ja retkeilypalvelujen järjestämiseen koko Kainuussa. 1.1 Yrittämisen kynnys alemmas maaseudulla Uuden Kainuun hallintokokeilulain turvin maaseutuyrittämistä tulee tukea kaikin käytettävissä olevin keinoin. Verotuksellisin keinoin voidaan yritysten syntyyn vaikuttaa oleellisesti. Maaseudun pienimmiltä yrittäjiltä voitaisiin hallintokokeilun turvin poistaa arvonlisävero tai vähintäänkin voitaisiin nostaa verorajaa oleellisesti nykyisestä. Kajaaninkin maaseudulla on monia yrittäjiä, jotka ovat päättäneet rajoittaa liikevaihtoaan verorajan ylärajalle, koska tuotteiden hinnoittelu ei kestä arvonlisäverorasitusta. Maaseudulla pienyrittämistä rajoittaa muun muassa ylihygienisoiva elintarvikelainsäädäntö, joka estää tehokkaasti pienimuotoisen elintarvikejalostuksen syntymistä. Maaseutuelinkeinolain mukaiset avustukset ja tuet maksetaan nykyään vain maatilatalouden harjoittajille eli niin kutsutuille liitännäiselinkeinoille. Tästä rajoituksesta voitaisiin luopua ja tukien olisi koskettava kaikkia maaseudulla toimivia yrittäjiä. Uusiutuva kotimainen energia on verotuksella saatava tasavertaiseen asemaan fossiilisten energiamuotojen kanssa. Tällä hetkellä hakkeen käyttö on pääosin kannattamatonta ilman subventioita. Hakkeen käyttö tuo runsaasti työtä. Metsästä ja pelloilta saatavan bioenergian tuottamisen ja korjaamisen on arvioitu voitavan luoda maaseudulle jopa 30 000 uutta työpaikkaa.

1.2 Elintarvikkeiden jatkojalostus Maaseutu on tähän asti elänyt maasta ja sen kasvusta, mutta vain vähän kasvun jalostamisesta ja markkinoinnista. Tähän tekstiä.. Suomalaisille luomutuotteille on luotava pysyvä jalansija KeskiEuroopan markkinoille. 1.3 Maaseudun uusasuttaminen Maaseudun uusista asukkaista vain osa tulee työskentelemään maatalouden parissa. Monilla heistä on työpaikka keskuksissa ja he pendelöivät päivittäin. Maaseutu on erinomainen paikka tehdä myös etätyötä, jolloin tarve päivittäisiin työmatkoihin poistuu. Osa saa toimeentulonsa käsityöläisyydestä, palveluista ja hoivatyöstä tai tietotyöstä tai näiden ja kansalaisrahan yhdistelmistä. Uusasuttamisen yksi tavoite on maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja palvelujen parantaminen sekä käden että ammattitaitoa omaavien miesten ja naisten työllistyminen. Maaseudulle muuttavien myötä saadaan hyödynnetyksi se tieto ja osaaminen, minkä muuttajat tuovat. Mikäli näitä uudisasukkaita saadaan runsaasti paikkakunnalle, sillä saattaa olla huomattava myönteinen vaikutus paikkakunnan yritysilmastoon. Tähän lisää tekstiä.. 1.4 Etätyö Etätyö on nähty yhtenä uuden maaseudun keskeisistä mahdollisuuksista. Etätyön kehittäminen on työttömyyyden aiheuttaman turvattomuuden vuoksi pysähdyksissä. Etätyölle pitää taata samanvertaiset oikeudet kuin "oikeallekin" työlle niin, että etätyöntekijä voisi turvallisin mielin irtautua asumaan maaseudulle. Työministeriön tutkimuksen mukaan, jopa viidennes työssäkäyvistä voisi olla mahdollisia etätyön tekijöitä jos niin halutaan. Etätyön edistäminen avaisi maaseudulle arvaamattomat kehittymisen mahdollisuudet. Etätyön edistämiseksi voidaan vaikka toimialakohtaisesti harkita vero ja työvoimakustannushelpotuksia etätyötä suosiville työnantajille. 1.5 Kylätoiminta Suomi on ollut kylätoiminnan kehityksessä maailman johtava maa. Kylätoimintaosaamista viedään myös muihin maihin, joissa tällainen yhteistoiminnan muoto on tuntematon. Maaseudulla on mahdollista kehittää moninaisia yhteisöllisyyden muotoja. Erilaiset kyläpalvelut vaikkapa halonhakkuu naapurin mummolle ja kimppakyytien tarjoaminen luovat talkooja yhteisvastuun henkeä maaseudulle. Uusosuustoiminta voi olla merkittävä tapa tuottaa tulevaisuudessa hyvinvointipalveluita kylillä. Maaseutualueiden tiedotustoiminnalle tulee osoittaa voimakas tuki ja tehostettu huomio. Paikallistason sosiaalisten yhteyksien, kulttuurista tiedottamisen ja talonpoikaisjärjen viljelemisen lisäämiseksi on nykyaikainen tietoverkko ja nopeat tiedotusmenetelmät sekä viestinnän vastuuhenkilö alueellisia avainsanoja. Yhteisöllisyys on voimavara maaseudun monimuotoisen kulttuurin, ja suomalaisten erityispiirteiden vaalimisessa ja säilyttämisessä. Paikalliseen toimintaan on hyvä sisällyttää kansallisen kulttuurimme erityispiirteiden vaaliminen ja siirtäminen tuleville sukupolville. Latomaisemamme ja maaseudun muut erityispiirteet, aidat, veräjät, niityt ja aukiot,

rakennustaajamat ja museotiet, raitit ja polut ovat huomion arvoisia tekijöitä kaikessa suunnittelussa, rakentamisessa ja muussa toiminnassa. Miljöön suojeluun tähtääville toimenpiteille tulee voida ohjata taloudellinen ja henkinen tuki. 1.6 Perinteisen kulttuurin vaaliminen Talonpoikaiskulttuurille, esiisiemme ja äitiemme kansanviisaudelle, tähän tekstiä 2. KAJAANIN MAASEUDUN KEHITYSNÄKYMIÄ TARKISTA LUVUT!!! 2.1. Yritystoiminta Kajaanin maaseutualueella toimii xxx yritystä, jotka ovat tyypiltään joko maatiloja, maaseutuyrityksiä tai maaseudulle sijoittuneita yrityksiä. Kajaanin kaupunki on koonnut omaa käyttöään varten yritysrekisteriä, sillä ilmeisesti mikään virallinen tilastoiva taho ei sellaista halua tuottaa. Koko metsäpintaala on xxx plus valtion omistamat maat. Puuston kokonaismäärä on x miljoonaa kuutiometriä. Metsätiloja on yhteensä xxx kpl ja niiden keskikoko xx ha. Maatilojen hallussa oleva metsäala on xxx ha (v.xx). Muualla asuvia metsänomistajia oli xx kpl. Kajaain kaupungissa on tilastoitua peltoa xxx ha, josta koko viljelyala xxxx ha ja aktiivitilojen käytössä yhteensä xxxx ha (1997). Viljalajeista eniten viljellään xxx. Vuonna xxx välitti kaupungin maaseututoimi kauttaan ministeriön ja TEkeskuksen myöntämiä investointitukia yhteensä xx m verran. Kaupungin kautta välitettiin maatalouspoliittisia peltoala ja kotieläintukia xxx m. Vuonna 2002 maatiloja tilastoitiin xx kpl. joista päätuotantosuunnan mukaan ryhmitellen: viljanviljelytiloja xx muu kasvinviljely xx maidontuotantotiloja xx lihakarjantuotantotiloja xx lammastaloustiloja xx sikatiloja xx siipikarjataloustiloja xx hevostaloustiloja xx Luomutuotantoa on xx tilalla. Ns. passiivitiloja (luopumiseläkkeellä) on xx kpl Aktiivitilojen lukumäärä on noin xx kpl. Maataloustukia hakeneiden tilojen luku oli xx. Tiloista xx kpl oli peltoa alle 10 ha, xx kpl 1030 ha ja xx kpl yli 30 ha. Vuonna 2002 maatiloilla asui kaikkiaan xxx henkeä Muita maaseutuyrityksiä on xx kpl, joista maatilojen yhteydessä toimivia n. xx kpl. Yritykset jakaantuivat seuraavasti hoitoalan palveluyrityksiä x huoltoasema ja kahvilatoiminta x

2. TEHTY HAASTATTELU kuljetus ja autoala xx muu palveluala x opetustoiminta x puu ja metsäala xx rakennusalan palveluja xx vaatetus ja tekstiili xx lahjatavaroita ja matkamuistoja xx liikeelämää palveleva toiminta xx maanrakennus ja koneurakointi xx matkailu xx (?) metallityöt ja koneenkorjaus xx Tämän ohjelman laadinnan yhteydessä tehtiin haastattelukysely, joka kohdistui etupäässä maaseudulla toimiviin yrittäjiin. Haastattelut tehtiin kesä heinäkuussa 2003. Vastanneista viljelijöitä ja muita yrittäjiä oli suhteessa saman verran. Otanta oli ohjattu maantieteellisesti kattamaan koko kunnan. Haastatteluihin osui kokoluokaltaan suuria ja pieniä yrityksiä ja yksityisiä ihmisiä. Kysymykset koskivat yrityksen taustatietoja, aikeita, koettuja esteitä, asumista, Kajaaniin liittyviä arvostuksia sekä avoimia kysymyksiä. 2.1 Yhteenveto haastatteluista Kajaanin kaupunkia ympäröivän maaseudun johtaviksi elinkeinoiksi koettiin maa ja metsätalous. Kaikkien aloja koskien koettiin, että tuet pitäisi suunnata suoraan yrityksille niin, että investoinnit ja työllistäminen olisivat mahdollisia. Nyt tukien saaminen on ongelmallista, koska lyhyellä tähtäimellä katsottuna tukien katsotaan hyödyttävän vain yrittäjää, ei yhteiskuntaa. Kouluttaminen ja konsultointi eivät olleet kohdanneet aina yrittäjien oikeita tarpeita ja osa kursseista koettiin turhina. Myös erilaisiin hankkeisiin ja niiden suunnitteluun tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Nousi esille, että nykyisin luodaan visio ja saadaan hankkeelle vetäjä, mutta hankkeen tekijöiden ja toteuttajien palkkaus on vaikea toteuttaa tai sen suunnittelu unohdetaan kokonaan. Pelkona on myös yritysten lopettaessa sekä kaupungista että maaseudulta nuoren työvoiman ja aivokapasiteetin siirtyminen suuriin kasvukeskuksiin koulutuksen ja työpaikkojen perässä. Tällöin usealle ikääntyvälle yrittäjälle yrityksen toimintaa jatkavan henkilön löytäminen on vaikeaa. Yksi nykypäivän yrittämisen perustyökaluista nousi selkeästi esille tietoverkot tulisi saada yrittäjien ulottuville ja yhteysnopeuden tulisi olla laajakaistan luokkaa.

2.1.1 Maanviljely Haastatteluissa nousivat esille voimakkaimmin maanviljelyn sisältä erityisesti kasvien tuotanto ja puutarhatalous. Perusmaataloutta esiintyy miltei jokaisella kylällä, ja kylät, joista perusmaanviljely oli loppunut, koettiin kuoleviksi kyliksi maiseman muuttuessa, peltojen vesoittuessa ja talojen autioituessa. Tällaisia kyliä miellettiin olevan eniten eteläisessä Kajaanissa ja niissä sijaitsevan nykyisin vain lähinnä normaaleja asuintaloja sekä lomaasutusta. Maatalousala mielletään elinvoimaiseksi varsinkin taajamien läheisyydessä. Tilojen määrän ei uskota vähentyvän, sillä nykyiset tilat ovat elinkelpoisia ja niissä on nyt suhteellisen nuoret yrittäjät tai sukupolvenvaihdos tulossa. Tilakoon oletetaan kasvavan viljelyn tehostamisen myötä. Perusmaatalouden säilyminen on tärkeää kylien säilymisen kannalta ja siksi se tahdottaisiin turvata kaavoituksella. Puutarhayritykset ovat keskittyneet taajaman ympäristöön (Parkinniemi, Kuluntalahti, Koutaniemi). Olosuhteet hyvä alue, vesistöjen läheisyys, ei hallan arkaa seutua ja historialliset taustat ovat tuoneet vahvasti näitä yrityksiä eteenpäin. Nyt puutarhataloudessa suunnataan myyntiä Oulun varaan neljännes tuotannosta menee Oulun alueelle. Kasvihuonetuotannossa koetaan löytyvän kasvunvaraa. Tomaatti, kurkku ja erikoisvihannekset ovat mahdollisia vientituotteita, mutta avomaavihannesten talvituotanto koettiin mahdottomaksi vaihtoehdoksi. Maanviljelyn kohdalla kaivattaisiin tiiviimpää vuorovaikutusta kaupungin ja viljelijöiden välillä. Useat haastatelluista kokivat myös, että kunta ei pystyy tukemaan yrittäjiä. Paikalliselle ruokaaineiden jalostustoiminnalle löytyisi tilaa, jos lähiruuan käyttö saataisiin yleistymään. Raakaaineiden tuottaminen ei ole tällä hetkellä kannattavaa esim. kaupungin kilpailuttaessa tarjoukset ja tällöin paikallista tuottajaa ei voida ottaa huomioon, kun hinta ei ole kilpailukykyinen. Kilpailukykyisyyden saavuttamiseksi tuotteet tulisi jalostaa tarpeeksi korkealle, jolloin hinnoittelun avulla pystyttäisiin perimään hyvä ja tuottava markkinahinta kysynnän ja tarjonnan mukaan. Viljelijöitä tulisi kannustaa kohti yhteistoiminnallisuutta ja osallistumista. Tässä törmätään kuitenkin viljelijöiden aikapulaan. Yhteistoiminnallisuudelle koettiin olevan tilausta muun muassa verkostoitumisen ja esimerkiksi yhteisten työkoneiden hankinnassa toiminnan kannattavuuden lisäämiseksi. Maanviljelyn vahvuutena olisi löydettävä keinoja hyödyntää valoisa kesä ja alueelle ominaiset luonnonolot. 2.1.2 Muu elintarviketuotanto Elintarvikkeidenjatkojalostuspiste koetaan tarpeelliseksi, sillä se mahdollistaisi uusien viljelijöiden ja yrittäjien esilletuloa alueella. Pienelle yritykselle ei ole markkinoita, jos jalostusmahdollisuus puuttuu. Jatkojalostamon tulisi keskittyä puolivalmisteiden tekemiseen suurkeittiöiden tarpeisiin, koon olisi oltava suuri kilpailukyvyn saamiseksi ja markkinaalueena tulisi olla myös muu Suomi Kainuun lisäksi. Myös pienteurastamolle olisi tilaus, mikäli se toimisi jatkojalostamon yhteydessä. Pienteurastamon yhtenä etuna ja mahdollisuutena voitaisiin nähdä riistalintujen hyödyntäminen.

Jatkojalostusyksikön kautta pienet tilat voisivat mahdollisesti verkostoitua. Erikoisviljelyä ei voi lisätä, jos ei ole markkinoita. Markkinoiden syntymiseen tarvittaisiin jatkojalostusyksikkö. Jatkojalostuspisteen perustaminen vaatisi tarkan markkinaselvityksen. 2.1.3 Metsätalous Metsätalouden kohdalla mielipiteet jakautuivat kahtia: Osa haastatelluista piti metsätaloutta loppuneena metsien omistuksen siirryttyä suuryhtiöille, kun toiset taas kokivat metsätalouden elinvoimaisena elinkeinona. Kajaanin kaupungin ympäristössä on metsä ja puunjalostusteollisuuteen liittyviä osia mekaanisen puutalouden muodossa. Ympäristöstä pystyttiin nimeämä ainakin sahayrittäjiä, metsäkoneyrittäjiä sekä rakennusmateriaalituotantoon liittyvää yrittämistä. Metsätalousyrittämisen taustalla on usein maatila ja tämän kautta metsätalouden uskotaan säilyvän yhtenä peruselinkeinoista niin pitkään kuin perusmaataloutta harjoittavat tilat tulevat säilymään. Puutalouden kannattavuuden lisäämiseksi nousi ajatus puutavaran jalostamisesta lähiseudulla. Mahdollisuuksina nähtiin esimerkiksi rakennusosien ja huonekalujen valmistus. Nykyisin suuri osa raakapuusta viedään pois ja jalostusarvon ollessa matala, myös pääomat siirtyvät toisille alueille. Metsäkoneyrittäjien määrä on vähenemään päin koneistamisen myötä tehokkuuden kasvaessa. Yksiköt pitäisi kuitenkin kasvattaa suuremmiksi kannattavuuden suhteen. Metsäkoneyrittäjien keskiikä on korkea ja jatkajia ei oleteta löytyvän helposti suurien alkuinvestointien takia. 2.1.4 Hevostalous Hevostalous on keskittynyt Kuluntalahden ympärille ja sen koettiin olevan selkeässä kasvussa. Kuluntalahteen on perustettu uusia talleja ja hevostaloustoimintaa on pyörittämässä nuoria yrittäjiä. Tämä turvaa yrittämisen jatkumisen, mutta ongelmaksi voi muodostua tulevaisuudessa hevosharrastuksen kalleus ja asiakkaiden löytyminen. Hevosharrastajien määrä riippuukin koko Kajaanin kehittymisestä. Yhtenä mahdollisena panostuksen kohteena voisi olla Kuluntalahden hevostalouskeskus. Tärkeäksi koettiin myös se, että nykyiset hankkeet hevostaloudessa saatetaan loppuun. Kysymyksiä herätti myös pärjääkö Kajaanin pieni ravirata kilpailussa Suomen muiden raviratojen kanssa palkintorahojen ja järjestettyjen ravien suhteen.

2.1.5 Hoivapalvelut Hoivapalveluita pidetään nousevana alana. Suurimmalla osalla hoivaalan yrityksistä ei ole maataloustaustaa ja ne ovat keskittyneet Salmijärven suuntaan. Nyt hoivaalan yrityksiä on neljä. Esille haastatteluissa tuli tulevaisuudessa mahdollisuudet sekä vanhusten ateriapalveluiden, että lasten päivähoidon järjestämiseen kylillä. Jälkimmäiseen löytyy asiakaskuntaa kaupungin lähiympäristössä asuvista nuorista perheistä, joiden vanhemmat käyvät töissä kaupungissa. Maaseudun ikärakenteen puolestaan tukisi ateriapalvelua. 2.1.6 Matkailu Maaseutumatkailuyrityksiä on Kajaanin ympäristössä vähän. Vuokatin matkailu ja sen vaikutuspiiri ulottuu Kajaanin kaupungin ympärille majoitusyms. elinkeinopalveluina. Tämä matkailu ruokkii erilaisia sivuelinkeinoja, maaseutumatkailua ja niiden elintarvike ja ruokapalveluita. Matkailun osalta luonto ja omaleimainen kulttuuri ovat arvoja, joita ei ole vielä hyödynnetty täysin. Hyödyntäminen on kuitenkin tehtävä niin, että malli rakennetaan itse, eikä sitä haeta kauempaa. Vuokatti on oma maailmansa ja muiden ympäristöön ja kulttuuriin liittyvien asioiden tulee lähteä omasta perinteestä, sillä matkailijat eivät tule katsomaan kopioituja asioita. Kuitenkin Vuokatin matkailumagneettien kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää, sillä Vuokatin vieraat ovat potentiaalisia kulttuurimatkailupalveluiden käyttäjiä. Maaseudun majoituspalveluiden suhteen ongelmaksi nousee välimatka Vuokatin ja Kajaanin välillä jo 50 kilometrin välimatka on usein liian pitkä mahdollisille asiakkaille. Kajaanissa itsessään ei järjestetä tarpeeksi kiinnostavia tapahtumia, jotka toisivat matkailijoita alueelle. Matkailun heikkoutena on omiin asioihin uskomisen puute ja resursoinnin hajanaisuus. Myös pitkäkestoisen suunnittelun puute estää kehitystä, kun hyötyjä haetaan liian suoraan lyhyellä tähtäimellä. Parhaiten matkailua tuettaisiin rakentamalla taustoja yhteiskunnan rahoittamille erilaisille kulttuuriperintöön liittyville kohteille. Kaikki kulttuuriperintökohteet tulisi suojella ja vanhojen kylämiljöiden, kuten Paltaniemen rakenne tulisi pitää yhtenäisenä kaavoituksen avulla. Maanviljely ja matkailu tukevat toisiaan ja näin maatilamatkailulle löytyy mahdollisuuksia. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin eläinten monimuotoisuuden ylläpidon kalleus ja asioiden toimimaan saaminen sopusoinnussa. Eläimien pidossa ongelmana on myös turistikauden lyhyt kesto, sillä eläimet pitää elättää myös talven ylitse. Oulujärvi Koutaniemen ympärillä on koettiin olevan käyttämätön elementti ja esille tuli myös mahdollisuus rakentaa matkailu ja kalastus Paltaniemen ympärille. Järveen ja järvimatkailuun panostaminen voisi tuottaa tulosta.

Paltaniemen kulttuuriperintö on vahvuus ja asema museokylänä on tuleva olemaan arvokas tulevaisuudessa. Käytännön toimivuus ja tuottavuus ovat kuitenkin hieman ongelmallisia, kun historiallinen perintö pitäisi osata hyödyntää sekä ylläpitää Kainuun helmi mainetta ja historiallista asemaan kulttuurikeskuksena. Asioiden hinnoitteluun ja kulttuurimaisemanhoitoon kaivattaisiin ohjausta ja tukea. Tulisi myös ymmärtää, että kulttuurimaisema säilyy vain maanviljelyn kautta ja matkailun kannalta mm. lehmien laiduntaminen kuuluu peltoperinteeseen. Paltaniemellä on yksi kaupungin laajimmista peltoalueista, mutta maatalouden kehitys ei kuitenkaan ole pysynyt ajan mukana kulttuuriperinnön säilyttämisen asettamien esteiden vuoksi. Paltaniemi halutaan säilyttää maaseutuna ja uudisasutusta tulisi rajoittaa, sillä uhkana on alueen muuttuminen lähiöksi. Liian tiheä asutus tulee vaikuttamaan negatiivisesti maanviljelyn määrään ympäristöpaineiden kautta, kun haju ja meluhaitat halutaan minimoida, jolloin eläinten pitäminen ja maanviljelyn harjoittaminen käyvät mahdottomaksi. 3. MAASEUDUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET. 4. TUTUSTUMISMATKA MAATILAYRITTÄMISEEN AJANKOHTA: 13.14.8.2003 MATKAILIJAT: Airi Heikkinen Anu Tervonen Seppo Tuhkanen Martti Kolehmainen Heidi Soivuori 13.8 KESKIVIIKKO 8.00 LÄHTÖ KAJAANISTA 10.00 KUOPIO Lähtö elinkeinokeskuksen sisäpihalta, Välikadun puolelta, 13.8 keskiviikkona klo 8.00. Matkaa varten varattu ilmastoitu 8+1 VW bussi. Tutustuminen Kuopion kauppahalliin, esittelijänä Reijo Savolainen/ Torin liha > Entinen kauppahalliyhdistyksen puheenjohtaja n.15 vuoden ajan. Lounas 12.00> KORHOLAN TILA/maatilamatkailuun keskittyvä hevostila

Esittelijänä yrittäjä Marjukka Korhonen, aikaa varattu n.1 1 ½ h tila ollut ennen lypsytila, viimeiset lehmät lähtivät maaliskuussa juuri valmistunut kenttä, maneesi.. peltoja/viljelyä ym. historia 1700 luvulta lähtien kahvia 1516.00 ROINILAN TILATEURASTAMO/ Kangasniemi Yrittäjä Heikki Manninen esittelee. Tutustumiseen aikaa varattu n. 2h. 200 lehmää + 330 possua! Laajennus käynnissä Lisätietoja yrityksestä voi käydä lukemassa wwwsivuilta: http://personal.inet.fi/yritys/saparosoppa 18.00 RANTAKEURULA / Maatilamatkailukartano 19.00 Majoitus 2hlö huoneissa (liinavaatteet talon puolesta) Sauna, iltapalaa (Lohta, salaattia, leipää) Lisätietoa yrityksestä: www.rantakeurula.fi 14.8 Torstai 9.00 Aamiainen Ranta Keurulan Yrittäjä(t) esittelee toimintaansa (yrittäjäpariskunta Mirja ja Esko Riipinen) Keskisuomalainen lehdestä tulee mahdollisesti samaan aikaan toimittaja tekemään juttua maatilamatkailusta. 12.00 NIEMISJÄRVEN SININEN KAIVOHUONE/ Hankasalmi Yrittäjä Pia Päiviö Poikolainen esittelee, aikaa varattu n.2h. Kahvit sekä pientä purtavaa Niemisjärven Sininen Kaivohuone =Hyvän olon koulutuskeskus Uusi yritys, suosittu opintomatkailun kohde perheyritys Luontaishoitajakoulutus, fengshuikonsultti koulutus Lyhytkursseja (yrteistä voimaa, unelmakurssi, ravintoterapia, fengshui ) Tilaustarjoilua (teemaillalliset, teemajuhlat ja menut) Hoitoja: shiatsu, klassinen hieronta, korvakynttilähoito. Feng shui, yrtit, shiatsu koulutusta suositus: yrittämisen esimerkki Lisätietoja yrityksestä wwwsivuilta: www.niemisjärvensininenkaivohuone.fi 16.00 VÄISÄSEN KOTILIHA OY/ Taipale

18 19.00 KAJAANI Tutustutaan toimitiloihin, yrittäjä Pirjo Väisänen esittelee. Huom! Jos haluatte ostaa kotiin viemisiä myymälästä, varatkaa esim. kylmälaukku. Jos on aikaa ja halua: 13.8 Roinilan tilan jälkeen pikavisiitti: MÄKIAHON JUUSTOLA Toimiala Leipäjuuston ja camemberttyyppisen HumuPekka juuston valmistus Kansallispuiston nimikkojuusto, VanhaPenttilän suoviinillä maustettu NatuStella Jokioisten MTTkoemeijerin juustoja myynnissä Lähiseudun viljatuotteiden ja käsitöiden myynti Maidontuotantotilan tila ja yritysesittelyt Osoite Sinikka ja Pekka Hytönen kysytty alustavasti ja ajankohta ok. 14.8 Niemisjärven Sininen kaivohuone Yritysesittelyn jälkeen: Kärkkäälän kylä/ Hankasalmi. Esimerkiksi puualan yritykseen tutustuminen.