Yrittämisessä mahdollisuus Yritystoiminnan tuet MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA 2007 2013 1
Yrittämisessä mahdollisuus Yritystoiminnan tuet Maaseutu tarjoaa mahdollisuuksia koko Suomelle. Uusia työllistymisen ja tulonhankinnan tapoja on tarjolla sekä maaseudun omille asukkaille että maaseudulle muuttaville. Perinteisen maa- ja metsätaloustuotannon rinnalle on noussut runsaasti uusia yrittäjyyden muotoja, kuten puunjalostus ja matkailu. Bioenergian lisääntyvä kysyntä taas luo monelle yritykselle kiinnostavia mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Hoito- ja hoivapalveluille maaseutuympäristö voi tarjota kilpailuetuja. Tietotekniikan ja tietoliikenneyhteyksien kehittyessä yritykset tuottavat liike-elämälle palveluita myös maaseudulla. Työtä voidaan tehdä paikasta riippumatta. Lisäksi valmistava teollisuus ja osa- tai alihankintayritykset voivat hyötyä maaseudun työvoimasta ja edullisimmista toimi tiloista. Yritykset ja yrittäminen luovat maaseudun hyvinvointia. Siksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman keskeisenä tavoitteena on maaseudun yritystoiminnan vahva kasvu ja samalla työpaikkojen merkittävä lisäys. Suomen maaseudulle kannattaa perustaa uusia yrityksiä, ja siellä jo olevia yrityksiä kannattaa jatkossakin kehittää. alle kymmenen henkilöä työllistävä mikroyritys, joka sijaitsee maaseutumaisella alueella ja Mistä tukea haetaan? Tukea haetaan alueen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus) tai paikalliselta toimintaryhmältä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman yritystukia voi hakea kaikilla maaseutualueilla. Tarkempia tietoja maaseutualueista, kansallisista tukialueista ja muista tukiin liittyvistä asioista voi kysyä ELY-keskuksista ja toimintaryhmistä Millainen yritys voi saada tukea? harjoittaa ohjelman tavoitteita tukevaa yritystoimintaa maatila, joka harjoittaa tai ryhtyy harjoittamaan maatalouden ohella muuta yritystoimintaa alle 250 henkilöä työllistävä, maataloustuotteiden ensiasteen jalostusta ja markkinointia harjoittava yritys voi saada tukea tuottavuuden lisäämiseen, laadun kehittämiseen ja kansainvälistymiseen myös muilla kuin maaseutualueilla. Hakijana voi olla luonnollinen henkilö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö tai osuuskunta. Yhteisömuotoiselta yritykseltä edellytetään, että määräysvalta yhteisössä on yhdellä tai useammalla riittävän ammattitaitoisella, 18 62 -vuotiaalla henkilöllä. LISÄTIETOA: www.ely-keskus.fi www.maaseutu.fi/leader www.proagria.fi www.yrityssuomi.fi www.maaseutu.fi www.mavi.fi www.mmm.fi 2
Tukimuodot Kehittämistuki Kehittämistukea myönnetään asiantuntija-apuun tai koulutukseen, joka kehittää yrityksen liikkeenjohtoa, markkinointia, tuotteita tai muuten kehittää yrityksen toimintaa. Tuen määrä voi olla toimenpiteestä, kustannuksista ja toimialasta riippuen enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Kehittämistukea voidaan myöntää myös yrityksen liiketoimintaedellytysten selvittämiseen, jolloin tuen määrä voi olla enintään 90 prosenttia korkeintaan 3 000 euron kustannuksista. Yritysryhmän kehittämishanke Vähintään kolme yritystä voi toteuttaa yhdessä kehittämishankkeen, jossa kehitetään esimerkiksi mukana olevien yritysten yhteistä markkinointia, tuotteita tai yhteisiä tuoteperheitä. Kaikkien hankkeessa mukana olevien yritysten tulee täyttää ohjelman edellytykset. Hakijana ja hankkeen vetäjänä voi toimia kehittämisyhteisö (neuvontajärjestö, kunnallinen elinkeinoyhtiö, oppilaitos tai muu yrityksille kehittämispalveluita tarjoava organisaatio), jolloin tuen määrä voi olla enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Investointituki Investointitukea voidaan myöntää yritystoiminnassa tarvittavien toimitilojen rakentamiseen tai hankkimiseen, koneiden ja laitteiden ostamiseen tai käyttöomaisuuden erilaisiin muutos- ja parannustöihin. Tuen määrä riippuu yrityksen koosta ja siitä, millä kansallisella tukialueella yrityksen kotipaikka sijaitsee. Oheisessa taulukossa näkyvät investointituen määrät erikokoisissa yrityksissä ja eri tukialueilla. Keskisuuri yritys tarkoittaa yritystä, joka työllistää alle 250 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa. Pieni yritys työllistää alle 50 työntekijää ja sen vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa. Mikroyritys työllistää alle kymmenen henkilöä, ja sen vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa. Lisätietoja tukialueista ja tuen määrästä saa alueellisista ELY-keskuksista. Käynnistystuki Aloittava tai yritystoimintaansa laajentava yritys voi saada käynnistystukea ensimmäisten työntekijöiden palkkaamiseen. Yrittäjän omaan palkkaan tukea ei myönnetä. Tukea myönnetään enintään kahden henkilötyövuoden palkkaukseen ja enintään kahdeksi vuodeksi. Näin voidaan siis enintään tukea yhden työntekijän kahden vuoden palkkausta, kahden työntekijän yhden vuoden palkkausta tai neljän työntekijän puolen vuoden palkkausta. Tukea myönnetään enintään 50 prosenttia palkasta. Käynnistystukea ei ole mahdollista saada puolta vuotta lyhyemmälle jaksolle eikä maataloustuotteiden ensiasteen jalostukseen. Investointituen tukiprosentit Kansallinen tukialue Keskisuuri yritys, % Pieni yritys, % Maatilan muu yritystoiminta tai mikroyritys, % I tukialue 25 35 35 II tukialue 15 25 25 harvaan asuttu maaseutu 35 III tukialue 10 20 20 harvaan asuttu maaseutu 30 3
Hyvinvointia takapihojen riesasta Usein nokkosta pidetään epämiellyttävänä kasvina, joka mieluusti raivataan takapihoilta pois. Kainuussa toimiva osuuskunta Ärmätti näki kuitenkin nokkosen viljelyssä ja jatkojalostuksessa yrittämisen mahdollisuuden. Nokkonen on hyvin monipuolinen kasvi, sillä se sisältää paljon muutakin kuin vain rautaa. Onneksi ihmiset ovat nykyään yhä kiinnostuneempia luonnonmukaisen ruuan merkityksestä, osuuskunta Ärmätin toimitusjohtaja Matti Veijola kertoo. Vuodesta 2002 lähtien nokkosta viljellyt Ärmätti tuottaa tällä hetkellä 70 prosenttia Suomessa viljellystä nokkosesta. Tämä vastaa kymmentä prosenttia koko Euroopan tuotannosta. Nokkosesta on moneksi Osuuskunnassa on kuusi osakasta, ja viljelmät työllistävät kesäisin kolme henkilöä ja talvisin yhden. Aikaisemmin viljelmät täyttyivät ryvässipulista, mutta säilymis- ja laitteistoongelmien takia laji vaihdettiin. Halusimme jotakin erikoisempaa, josta samalla saisi suurempia hehtaarituottoja. Päädyimme nokkoseen, sillä siinä on valtavasti potentiaalia ja hyvät terveysvaikutukset, Veijola taustoittaa. Tällä hetkellä tuotevalikoimassa on erilaisia Woimanimellä kulkevia nokkospuristeita, -rouheita ja -jauheita, jotka soveltuvat hyvin ravintolisiksi. Valikoimissa olevaa pakastenokkosta voidaan käyttää ruuanlaittoon sellaisenaan. Koska volyymia on paljon, olemme laajentaneet myös lemmikkipuolelle koirien ja hevosten ravintolisiin, Veijola lisää. Yritystuet antavat liikkumavaraa Ärmätti on saanut kehittämistukea kaupallisiin tarkoituksiin ja tuotekehitykseen. Lisäksi rahoitusta on myönnetty yliopiston kanssa tehtävään tutkimustoimintaan. Tuen saaminen on ollut ratkaisevaa. Sen avulla olemme pystyneet toteuttamaan hankkeitamme, ja tuet antavat myös liikkumavaraa, Veijola kertoo. Tulevaisuudessa yritys jatkaa tuotekehitystä ja tutkimustoimintaa nokkosen terveysvaikutuksista. Tavoitteena on myös etsiä tapoja, joilla hyödyntää nokkosta yhdessä muiden luonnontuotteiden kanssa. Tuomo Seppänen / Puolanka-lehti 4
Kalaa, kasviksia ja bioenergiaa Uudessakaupungissa sijaitseva Sybimar Oy toimii monipuolisten energiaratkaisujen kehittäjänä. Se tuottaa biopolttoaineita elintarviketuotannon sivuvirroista, erityisesti kalanperkuujätteistä. Lisäksi yhtiö rakentaa uudenlaista suljetun kierron laitosta, joka yhdistää kalankasvatuksen, kasvihuoneviljelyn ja energiantuotannon. Konseptissa kalanperkuu- ja biojätteistä tuotetaan biopolttoaineita, joiden avulla laitos pystyy tuottamaan kaiken tarvitsemansa sähkön, lämmön ja hiilidioksidin teollisuushallin, kalankasvattamon ja kasvihuoneen tarpeisiin. Ylijäämäenergia myydään valtakunnan verkkoon. Mitään uuttahan emme ole varsinaisesti keksineet, vaan vanhoja asioita on tuoreesti yhdistelty uuteen konseptiin, Päivi Salminen Sybimar Oy:stä kertoo. Konsepti on palkittu kunniamaininnalla vuoden 2011 Pohjoismaisessa kestävän kehityksen konferenssissa. Tuet vievät eteenpäin Tällä hetkellä 13 henkilöä työllistävä Sybimar Oy on saanut investointitukea kalanperkuujätteen käsittelykontin ja tuotantohallin rakentamista varten. Tuet ovat auttaneet yritystä kehittymään ja viemään toimintaansa eteenpäin. On hyvä, että yritystukia pystyy hakemaan. Ennen kuin investointi lähtee pyörimään ja tuottamaan tulosta, vaatii se paljon työtä ja varoja, Salminen sanoo. Yhdessä puhtaampi maailma Sybimar on yksi Hiilineutraali Uusikaupunki -hankkeen yhteistyöyrityksistä. Hankkeen tavoitteena on tiputtaa kasvihuonepäästöjä nopeammin kuin Suomen ja EU:n tavoitteet edellyttävät. Sybimar pyrkii omalla toiminnallaan näyttämään esimerkkiä muille. Yhden toiveen Salminen kuitenkin esittää. Olisi hienoa, jos päättäjät tulisivat tutustumaan yrityksiin ja katsomaan, mitä meillä tehdään. Näin saataisiin hakemuksille kasvot ja ympäristötietoutta lisättyä. Paula Salo / Design Mix Neiti Sievänen verkostoituu maalta käsin Maaseutu tarjoaa oivat tilat ja inspiraation lähteen monelle yrittäjälle ja etätyön tekijälle. Tämän oivalsi myös Maarit Sievänen, joka harkinnan jälkeen jätti työpaikkansa Helsingissä ja osti omakotitalon Sysmästä. Aluksi päätös hirvitti, mutta kaipuu maaseudulle vei voiton. Vuonna 2007 syntyi myös oma yritys, Neiti Sievänen. Toimintaani kuuluu kaikenlainen graafinen suunnittelu logoista, yritysilmeistä ja internet-sivuista lehti- ja kirjataittoihin, Sievänen kertoo. Toimintaryhmältä apua hakuun Sievänen työskentelee täysin kotoa käsin. Työ on sähköistä, eli asiakkaat voivat olla mistä päin maailmaa tahansa. Sievänen ei välttämättä tapaa asiakkaitaan lainkaan kasvotusten. Tämä korvataan pitkillä aloituspuheluilla, joissa pyrimme yhdessä löytämään asiakkaan näköisen ratkaisun, Sievänen taustoittaa. Alkusysäys tukien hakemiseen tuli Päijänne-Leader -toimintaryhmältä, jolta Sievänen sai tietoa tuista. Sieväselle myönnettiin investointitukea tietokoneen ja ohjelmistojen hankintaan. Myöhemmin hän sai tukea myös työhuoneen remonttiin. Tukien saaminen on tärkeää erityisesti yrityksen alkuvaiheessa, ja toimintaryhmältä sai hyvin apua lomakkeiden täyttöön, Sievänen kertoo. Markkinointiosaamista tarvitaan Viime aikoina esillä ollut media-alalle kouluttautuneiden työttömyys ei Sievästä huolestuta, sillä neljään vuoteen ei hänellä ole ollut yhtään hiljaista hetkeä. Peräänkuulutan markkinoinnin ja myynnin opintoja koulutuksessa. Taitavankaan tekijän liiketoiminta ei menesty, jos itseään ei osaa markkinoida, Sievänen sanoo. Myös verkostojen merkitys korostuu. Kymmenen vuotta alalla olleella Sieväsellä on aina ehdottaa asiakkaalle tarvittavaa ammattilaista. Erityisesti maaseudulla on mahdollisuuksia verkostojen luomiseen, sillä töitä saatetaan tehdä samalle asiakkaalle monen verkosto-osaajan kesken kunkin osaamista hyödyntäen. 5
Yhteistyöllä vetonauloja matkailuun Tuet helpottavat toteuttamista Viisari ry:n myöntämällä tuella on pystytty järjestämään tuotteistamispäiviä ja palkkaamaan asiantuntijoita. Asiantuntijat ovat auttaneet tuotteiden kehittämisessä. He osaavat ottaa kantaa siihen, millaiset tuotteet menevät kaupaksi, Himanen sanoo. Muutenkin toiminnan kannalta Himanen kokee tuet merkittäviksi. Hanke olisi ollut huomattavasti vaikeampi toteuttaa ilman tukia. Voi olla, että se olisi jäänyt jopa kokonaan tekemättä. Keskisuomalaiset matkailuyrittäjät yhdistivät voimansa yritysryhmän kehittämishankkeessa, jossa luodaan myyntivalmiita luontomatkailutuotteita. Hanke on osa kokonaisuutta, jossa on edistetty pohjoisen Keski-Suomen luontoreitistön tunnettuutta ja muun muassa rakennettu matkailutoimijoiden resurssipankkia. Meillä on osaamista ja resursseja, mutta valmiiksi hinnoiteltuja, helposti myytäviä tuotteita ei juuri ole. Tähän ongelmaan Lutunen II B -yritysryhmähankkeella vastataan, projektipäällikkö Reijo Himanen taustoittaa. Hanketta koordinoi SSYP Kehitys Oy. Kuvat: Keijo Penttinen / PS-Studio Paikallisuus esiin Yritysryhmähankkeessa on mukana 11 matkailualan yritystä. Joukosta löytyy niin eräoppaita, majoitus- ja ruokapalveluyrittäjiä kuin yksi luontokuvaajakin. Vaikka mukana on monta tahoa, ei hankkeen kanssa ole jahkailtu. Tuotteet valmistuvat kesän 2011 aikana, eli reilu puoli vuotta ensimmäisen tapaamisen jälkeen. Pyrimme tuomaan esille paikallisuutta. Hyödynnämme paljon Lutunen I -hankkeessa tuotettua materiaalia, jolla saamme yhtenäisyyttä tarjontaan, Himanen kertoo. Luontomatkailutuotteisiin kuuluu muun muassa erilaisia melonta- ja safariretkiä, hääpäivätuotteita sekä esiintyjiä. 6
Rutiinein turvattua arkea Koskenkorvan kauniissa maalaisympäristössä toimiva perhekoti Toiska tarjoaa asuinpaikan haasteellisessa elämänvaiheessa oleville nuorille. Lisäksi Toiskan tallilla järjestetään kuntouttavaa toimintaa avohuollon tukena. Palvelu on Green Care -pohjaista, eli eläin- ja luontoavusteista toimintaa hyödynnetään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Palvelumme eivät rakennu vain nuorten ongelmien ympärille, vaan vaikuttavina tekijöinä ovat perhe ja maatilan arki, perhekodin isäntä Keijo Viertoma kertoo. Eläinavusteisella kuntoutuksella sijoituksen uhka pyritään poistamaan kokonaan. Avohuollolle ja sen tekijöille on kova tarve. Nuoren sijoitus maksaa 80 000 euroa vuodessa, mutta avohuollossa 8 000 eurolla sijoitus olisi mahdollista ehkäistä, Viertoma sanoo. Tuet rohkaisevat toteuttamaan Vuodesta 1992 lähtien toiminut Toiska työllistää vakituisesti kuusi henkilöä. Toiska on saanut Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukselta investointitukia kiinteistön ja tallirakennuksen kunnostamiseen sekä maneesin rakentamiseen. Tuet ovat rohkaisseet toteuttamaan. Ilman tukia hankkeiden aikataulut olisivat varmasti pidentyneet, Viertoma kertoo. Hankeyhteistyötä muiden yritysten kanssa Toiskan maatilaympäristössä on ollut aina hevosia. Niiden käyttöä ammatillisessa kuntoutuksessa ryhdyttiin kehittämään Pegasos-hankkeessa, jossa ideana on täydentää lastensuojelupalveluita sosiaalipedagogisella hevostoiminnalla. Hevosten parissa nuoret opettelevat tunteiden hallintaa ja sosiaalisia taitoja. Kun hallitset mieltäsi, kehoasi ja tunteitasi, pärjäät hevosten kanssa. Vähitellen nämä hevosten kanssa opitut taidot siirtyvät ihmisten pariin sosiaaliseen kanssakäymiseen, Viertoma valaisee. Mukana hankkeessa ovat myös perhekoti Koskela ja Hepomäen talli. Palvelua on ryhdytty myymään kunnille, ja avohuollon kehittäminen ja uuden menetelmän esittely ovatkin toiminnassa seuraava haaste. Raine Färm 7
2011 Onko sinulla idea? Ota yhteyttä ja kysy lisää Aloita ottamalla yhteyttä alueesi ELY-keskukseen tai toimintaryhmään ja esitä ideasi. www.ely-keskus.fi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset neuvovat ja vastaanottavat hakemuksia. www.maaseutu.fi/leader Leader-toimintaryhmät neuvovat ja vastaanottavat hakemuksia. 8 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin