Metsä Fibre Oy. Hakemus Kemin tehtaan toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamiseksi ja muuttamiseksi

Metsä Fibre Oy Hakemus Kemin tehtaan toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamiseksi ja muuttamiseksi

HAKEMUS 2 (117) SISÄLLYS 1. HAKIJAN YHTEYSTIEDOT... 4 2. LAITOKSEN YHTEYSTIEDOT JA TIEDOT KIINTEISTÖISTÄ... 5 3. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET SEKÄ TIEDOT ALUEEN KAAVOITUKSESTA JA MAANKÄYTÖSTÄ... 6 4. YLEISKUVAUS TOIMINNASTA SEKÄ YLEISÖLLE TARKOITETTU TIIVISTELMÄ HAKEMUKSEN TIEDOISTA... 9 5. SIJAINTIPAIKAN RAJANAAPURIT JA MUUT MAHDOLLISET ASIANOSAISET... 14 6. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET JA YMPÄRISTÖN LAATU... 14 6.1. Vesistöt ja vedenlaatu... 16 6.2. Kalastus ja kalasto... 1918 6.3. Ilmanlaatu ja ilmasto... 2119 7. TUOTTEET, TUOTANTO, TUOTANTOKAPASITEETTI, PROSESSIT, LAITTEISTOT, RAKENTEET JA NIIDEN SIJAINTI... 2120 7.1. Prosessin kuvaus... 2220 7.2. Muutokset tuotantoprosessissa lupakauden aikana... 3129 7.3. Suunnitteilla olevat muutokset tulevalla lupakaudella... 3129 8. RAAKA-AINEET, KEMIKAALIT, POLTTOAINEET JA MUUT TUOTANTOON KÄYTETTÄVÄT AINEET SEKÄ NIIDEN VARASTOINTI JA KULUTUS... 3432 8.1. Puuraaka-aineen käyttö... 3432 8.2. Polttoaineet... 3533 8.3. Kemikaalit... 3734 8.4. Veden käyttö... 4037 9. VEDENHANKINTA JA VIEMÄRÖINTI... 4037 10. LIIKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELYT... 4138 11. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 4138 11.1. Päästöt vesistöön sekä niiden vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön... 4138 11.2. Päästöt ilmaan sekä niiden vaikutukset ilman laatuun... 5044 11.3. Päästöt maaperään ja pohjaveteen sekä niiden ympäristövaikutukset... 6152 11.4. Melu, tärinä, pöly ja haju sekä niiden vaikutukset... 6152 11.5. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön... 6455 12. TUOTANTOPROSESSISSA SYNTYVÄT SIVUTUOTTEET, NIIDEN MÄÄRÄT, OMINAISUUDET JA KÄYTTÖ... 6455 12.1. Sivutuotteiden omavalvonta... 6859 13. JÄTTEET JA NIIDEN MÄÄRÄT JA OMINAISUUDET, JÄTTEIDEN VARASTOINTI SEKÄ EDELLEEN TOIMITTAMINEN... 7060 13.1. Jätteiden keräys ja kuljetus... 7263 13.2. Jätehuoltoalue... 7263 13.3. Jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen... 7363 14. YMPÄRISTÖRISKIT, ONNETTOMUUDET JA HÄIRIÖTILANTEET... 7363 15. YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ... 7564 16. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SOVELTAMISESTA... 7665 16.1. Yleiset BAT-päätelmät... 7665 16.2. Sulfaattisellun valmistusprosessin parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevat päätelmät... 8271 16.3. Vertailu BAT-päästötasoihin... 8675 17. ENERGIANKÄYTTÖ JA ARVIO KÄYTÖN TEHOKKUUDESTA... 9379 18. ARVIO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTOIMIEN RISTIKKÄISVAIKUTUKSISTA... 9580 19. TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 9581 19.1. Käyttötarkkailu... 9581 19.2. Päästötarkkailu... 9681 19.3. Vaikutustarkkailu... 9782 19.4. Mittaus- ja laskentamenetelmät sekä laadunvarmistus... 9782

HAKEMUS 3 (117) 19.5. Raportointi... 9783 20. MUUT YMPÄRISTÖLUVASSA VAADITUT SELVITYKSET... 9884 21. VAHINKOARVIO JA KORVAUKSET... 10288 22. HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI... 10388 22.1. Jätevesien johtaminen... 10388 22.2. Ilmaan johdettavat päästöt... 10691 22.3. Teollisuusvoimakattilaa K10 koskevat lupamääräykset... 11094 22.4. Melua koskevat lupamääräykset... 11195 22.5. Sivutuotteet... 11296 22.6. Korvaukset ja kompensaatiot... 11296 22.7. Tarkkailu ja raportointi... 11397 22.8. Lupa toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta... 11397 22.9. Luvan voimassaoloaika... 11498 23. HAKEMUKSEEN LIITETTÄVÄT TIEDOT... 11599 24. ALLEKIRJOITUKSET... 117101

HAKEMUS 4 (117) TOIMINTA JOTA HAKEMUS KOSKEE Metsä Fibre Oy hakee Kemin tehtaan toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista ja muuttamista. Ympäristöluvan tarkistamisesta on määrätty 29.5.2007 annetussa ympäristölupapäätöksessä numero 61/07/2. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on määrätty jätettäväksi 1.3.2015 mennessä. Hakemus sisältää myös ympäristönsuojelulain (527/2014) 80 mukaisen tarkastelun parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta. Ympäristöluvan tarkistamishakemus koskee sellutehdasta, voimalaitosta sekä jätevedenpuhdistamoa. Muutoksena nykyiseen toimintaan haetaan lisäksi lupaa tehdasalueelle suunnitellun kuoren kuivaus- ja kaasulaitoksen toiminnalle. Hakemukseen sisältyy lupa kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitoksen toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta. Voimassa olevaan tehtaan ympäristölupaan sisältyvät tehtaan vanha ja uusi jätehuoltoalue. Jätehuoltoalueiden ympäristölupamääräysten tarkistamista haetaan erillisellä hakemuksella, eikä niiden toimintaa ole siten kuvattu tässä hakemuksessa. Hakemukseen on täydennetty 5.9.2016 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston 1.7.2016 toimittamassa täydennyspyynnössä esitetyt sellutehdasta koskevat tiedot. 1. HAKIJAN YHTEYSTIEDOT Metsä Fibre Oy, Helsinki PL 30 02020 METSÄ Y-tunnus: 0791416-3 Kotipaikka: Helsinki Yhteyshenkilö: Anna Riikka Nickull, Ympäristöpäällikkö Metsä Group 44100 Äänekoski Puh.0505987381 e-mail: annariikka.nickull@metsagroup.com Pyydämme toimittamaan lupaa koskevat päätökset, ilmoitukset ja täydennyspyynnöt yllä mainitun yhteyshenkilön osoitteeseen ja mahdollisuuksien mukaan myös sähköisesti tiedoksi. Laskutusosoite: Metsä Fibre Oy Metsä Fibre Kemi PL 33 02020 METSÄ

HAKEMUS 5 (117) 2. LAITOKSEN YHTEYSTIEDOT JA TIEDOT KIINTEISTÖISTÄ Metsä Fibre Oy Kemin tehdas 94200 Kemi Toimialatunnus: Massan valmistus C-17110 Työntekijä tai henkilötyövuosimäärä: 174 Yhteyshenkilö: Marika Alapoikela, alueympäristöpäällikkö Metsä Fibre Oy Kemin tehdas 94200 Kemi Puh.050 4640022 email: marika.alapoikela@metsagroup.com Tiedot kiinteistöllä sijaitsevista laitoksista ja toiminnoista Tonttien kiinteistötunnukset ja niillä sijaitsevat toiminnot on lueteltu taulukossa 1. Kartta tehdasalueesta tonttijakoineen ja kiinteistöllä sijaitsevat laitokset ovat liitteessä 1 ja 2. Taulukko 1. Kiinteistöjen tiedot ja niillä toimivat laitokset. Toiminto Kiinteistötunnus Kiinteistön omistaja Sellutehdas 240-28-2801:2 Metsä Fibre Oy 240-28-2801:4 Kartonkitehdas 240-28-2801:3 Metsä Fibre Oy Saha 240-28-2801:1 Metsäliitto Osuuskunta Tehdasalueella toimivat vakituisesti seuraavat yhteistyökumppanit, joiden toimintojen katsotaan kuuluvan sellutehdaskokonaisuuteen: - Oy Botnia Mill Service Ab, Metsä Fibren osittain omistama kunnossapitopalvelu - Mittaportti Oy, puuraaka-aineen mittaus ja tarkastus. - YIT, Caverion, ISS, Eurest, Cargotec

HAKEMUS 6 (117) 3. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET SEKÄ TIEDOT ALUEEN KAAVOITUKSESTA JA MAANKÄYTÖSTÄ Hakemuksen mukaisia toimintoja koskevat luvat: Ympäristölupa Metsä-Botnia (nyk. Metsä Fibre) Kemin tehdas, Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto nro 61/07/2, annettu 29.5.2007. Vaasan hallinto-oikeuden päätös nro 08/0332/1, annettu 24.10.2008 Kemin sellutehtaalla tapahtuva ympäristölle haitallisten nestemäisten kemikaalien varastointi ja käyttö, toimintaan liittyvät ympäristöriskit ja toteutetut ympäristönsuojelutoimet sekä kemikaalien vaikutus jätevedenpuhdistamon toimintaan häiriöpäästöissä, Kemi. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto päätös nro 119/08/2, annettu 24.10.2008. Kemin tehtaan jätevesipäästöjen alentamista koskeva selvitys, Kemi, Pohjois- Suomen aluehallintovirasto päätös nro 49/09/2, annettu 20.5.2009 Karihaaran teollisuusalueella sijaitsevan sellutehtaan, sahan ja kartonkitehtaan meluselvitys, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto päätös nro, 89/10/1, annettu 30.9.2010 Kemin tehtaan kaustisointiosaston hajukaasujen käsittelyä koskeva selvitys, Kemi. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto, päätös nro 7/09/2, annettu 14.1.2009 Selvitys Metsä Fibre Oy Kemin tehtaan TRS-yhdisteiden keräily- ja käsittelyjärjestelmien tehokkuudesta sekä soodakattilan ja meesauunin TRS-päästöjen mittauksesta, Kemi. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto päätös nro, nro 73/2014/1, annettu 4.7.2014. Oy Metsä-Botnia Ab (nyk. Metsä Fibre) Kemin tehtaan ilmapäästöjen tarkkailuohjelman muutoshakemus, LAPELY 202/07.00/2010. Vireillä olevia toimintaan liittyviä hakemuksia: Metsä Fibre Kemin tehtaan teollisuusvoimalaitosta koskeva ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen hakemus toistaiseksi voimassaolevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemus jätetty 25.6.2014. Valitus Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lupapäätös nro 73/2014/1, Diaarinumero PSAVI/67/04.08/2011, jätetty 4.7.2014 Metsä Fibre Oy:n hakemus Kemin tehtaan jätehuoltoalueiden ympäristöluvan lupaehtojen tarkistamiseksi, jätetty 27.2.2015. Metsä Board Kemi Oy:n hakemus Kemin kartonkitehtaan ympäristöluvan lupaehtojen tarkistamiseksi, jätetty 27.2.2015. Muut toimintaan liittyvät voimassa olevat ympäristönsuojelu-, jäte- ja vesilainsäädäntöön perustuvat luvat: Lupa vedenottorakenteiden pysyttämiseksi ja pintaveden johtamiseksi Kemijoesta Kemin metsäteollisuusintegraattiin kuuluville tehtaille ja Kariharan sahalle. Pohjois- Suomen ympäristölupavirasto nro 2/2014/2, annettu 20.1.2014. Ympäristölupa Kemiart Liners (nyk. Metsä Board Kemi Oy) kartonkitehdas, Pohjois- Suomen aluehallintovirasto 63/07/2, annettu 29.5.2007.

HAKEMUS 7 (117) Vakuutukset: - Ympäristövahinkovakuutus: Pohjola 48-01055-0. Vakuutuksen ottopäivä 1.1.1999. Sopimukset: Integraattisopimus Metsä Board Kemi Oy:n kanssa, joissa on sovittu muun muassa jätevedenpuhdistamoa koskevista ympäristövastuista. Tiivistelmä jätevesien johtamista koskevasta sopimuksesta on liitteenä T1 (Täydennyspyyntö kohta 13). Liitteessä 3 on esitetty toimintaa koskevat lupapäätökset ja muutoksen hakutuomioistuimen päätökset. Alueen kaavoitus ja maankäyttö Länsi-Lapin maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksellä 19.2.2014. Maakuntakaavassa Metsä Fibren Kemin tehdasalue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi/kohteeksi (T 703, Kemin Pajusaari). Kemin yleiskaavassa on tehdasalue varustettu merkinnällä TT/sr - ympäristövaikutuksilta merkittävien teollisuustoimintojen alue. Alueella saa harjoittaa puunjalostusteollisuutta ja siihen liittyviä toimintoja. Alueeseen sisältyy maankäyttö- ja rakennuslain nojalla suojeltu tai suojeltava alue tai kohde. Alueen käyttö osoitetaan yksityiskohtaisemmin asemakaavassa. Kemin edustan merialue ja rannikkoalueet ovat pääosin yleiskaavoitettuja. Metsä Fibren Kemin tehdasalueella on voimassa asemakaava. Asema- ja rakennuskaava-alueet ovat Kemin keskustassa sekä mm. Ajoksessa sekä Selkäsaaressa. Täikönkari, Välikari, Eetunkari ja Kajavakari ovat rantakaavoitettuja. Voimassa olevassa Kemin keskialueen asemakaavassa (liite 4) alue on varustettu merkinnällä T - teollisuus ja varastorakennusten korttelialue. Alueella on muutama sr-2 merkinnällä varustettu rakennus (rakennustaiteellisesti tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeät rakennukset, joita ei saa purkaa ilman rakennuslautakunnan lupaa).

HAKEMUS 8 (117) Kuva 1. Kartta tehtaan sijainnista Pajusaari/Sahansaari.

4. YLEISKUVAUS TOIMINNASTA SEKÄ YLEISÖLLE TARKOITETTU TIIVISTELMÄ HAKEMUKSEN TIEDOISTA Metsä Fibre Oy:n Kemin tehdas valmistaa valkaistua ja valkaisematonta koivu- ja havusulfaattiselluloosa. Tehtaan nykyinen tuotantokapasiteetti on 560 000 t/a ja sen ennustetaan kasvavan lupakauden aikana tasolle 650 000 t/a tavanomaisen prosessikehitykseen liittyvien investointien ja prosessin pullonkaulojen avartamisen myötä. Sellunvalmistuksen oheistuotteina syntyy kuorta, purua, höyryä, sähköä, mäntyöljyä ja tärpättiä. Lisäksi prosessissa syntyy sivutuotteena meesaa, poltettua kalkkia, kalkkipölyä, oksarejektiä, kuorihiekkaa ja lentotuhkaa. Tehtaalla syntyviä sivuvirtoja ohjataan takaisin prosessiin tai hyödynnettäväksi muissa kohteissa kuten lannoitteina ja maanparannusaineina. Hakemuksessa on varauduttu uuden kuoren kuivaus ja kaasutuslaitoksen rakentamiseen tehdasalueelle. Laitoksen rakentamisesta ei ole vielä tehty päätöstä. Kuoren kaasutuksessa syntyy tuotekaasua, jota voidaan käyttää meesauunin polttoaineena. Kaasutusprosessin sivutuotteena syntyy kaasuttimen tuhkaa. Tehdasintegraatissa sijaitsee myös Metsä Board Kemi Oy:n kartonkitehdas. Metsä Fibren ja Metsä Boardin Kemin tehtaat toimivat integraatissa siten, että sellutehdas toimittaa kartonkitehtaalle valkaisematonta ja valkaistua selluloosaa, sekä jäähdytys-, tiiviste-, prosessi- ja talousveden. Molempien tehtaiden jätevedet puhdistetaan yhdessä Metsä Fibren omistamalla ja operoimalla jätevedenpuhdistamolla. Tehtailla on yhteinen paineilmaverkko. Alueella sijaitsee kiinteän polttoaineen teollisuusvoimakattila, K10-kattila, joka tuottaa höyryä sekä sähköä sellutehtaalle, Metsä Board Kemin kartonkitehtaalle ja sekä kaukolämpöä Kemin kaupungille. Sellutehdas Puuraaka-aine ja kemikaalit kuljetetaan tehtaalle maanteitse joko autoilla tai junilla. Raaka-aine koostuu pyöreästä kuitupuusta ja mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotehakkeesta. Kuori hyödynnetään polttoaineena kuorikattilassa. Kuoren kuivaus ja kaasutuslaitos investoinnin toteutuessa hyödynnetään kuorta kaasutin laitoksella tuotekaasun raaka-aineena. Osa kuoresta sekä puun käsittelyssä syntyvä puru myydään ulos. Hakkeesta saatava kuidut yhteen sitova ligniini liuotetaan keittämällä se alkalisessa kemikaaliliuoksessa korkeassa lämpötilassa ja paineessa. Syntynyt prosessiliuos (mustalipeä) erotetaan kuiduista, jotka lajitellaan. Kuiduista poistetaan edelleen värillistä ligniiniä alkalisella happikäsittelyllä. Happikäsittelyn jälkeen massa pestään ja syntyvä suodos käytetään massan pesussa vastavirtapesuun perustuvissa laitteissa ja keittimessä. Happikäsitelty massa valkaistaan neljävaiheisessa valkaisussa, jossa klooridioksidi ja alkalinen vaihe vuorottelevat. Valkaisukemikaaleina käytetään klooridioksidia, happea, vetyperoksidia. Alkalivaiheen ph säätöön käytetään natriumhydroksidia. Happamissa valkaisuvaiheissa käytetään rikkihappoa ph:n säätöön. Valkaistu massa kuivataan ja paalataan kuivatuskoneella. Keitossa ja happikäsittelyssä syntyvä mustalipeä haihdutetaan haihduttamolla ja poltetaan soodakattilassa, jolloin saadaan osa höyrystä ja keittokemikaalit talteen uudelleenkäyttöä varten. Haihduttamon tärkein tehtävä on poistaa mustalipeästä vettä. Korkean kuiva-ainepitoisuuden saavuttaminen on edellytys mustalipeän tehokkaalle poltolle soodakattilassa. Toinen tärkeä tehtävä on saada sekundäärilauhteet mahdollisimman puh-

HAKEMUS 10 (117) taina ulos haihduttamolta. Näiden lisäksi haihduttamolla huolehditaan puun keitossa syntyvien sivutuotteiden talteenotosta, joista tärkeimmät ovat suopa ja tärpätti. Talteen otetut kemikaalit muutetaan uudelleen käytettäväksi keittokemikaaliksi kaustisointiprosessissa. Kaustisointiprosessissa käytetty kalkki suodatetaan, pestään ja poltetaan meesauunissa, jolloin se saadaan muokattua kaustisoinnissa käytettäväksi kalkiksi. Sellutehdas on yliomavarainen energian suhteen, koska mustalipeän poltosta saatavalla energialla pystytään kehittämään enemmän lämpöä ja sähköä kuin sellunvalmistusprosessissa tarvitaan. Lisäksi laitoskokonaisuuteen kuuluu teollisuusvoimakattila, K10- kattila. Voimassa olevassa ympäristöluvassa mainittu K9-kattila on poistettu käytöstä 22.1.2009. Ylijäämäenergia myydään höyrynä ja sähkönä. Tehtaalla on turbiini sähköntuotantoa varten. Voimalaitos Kiinteän polttoaineen leijukerroskattila K10-kattila on monipolttoaineyksikkö, jonka alkuperäinen suunniteltu maksimipolttoaineteho kuoren poltossa on 115. Kattila tuottaa höyryä sekä sähköä sellutehtaalle ja Metsä Board Kemin kartonkitehtaalle sekä kaukolämpöä Kemin kaupungille. Polttoaineena on biomassa ja turve. Kattilan häiriötilanteissa tukipolttoaineena on raskas polttoöljy ja käynnistyspolttoaineena kevyt polttoöljy. Voimalaitoskattilalla (K10- kattilalla) on oma sähkösuodin ja piippu. Savukaasut johdetaan ilmaan omaan piippuun (81,6 m). Kattila kuuluu kansalliseen siirtymäsuunnitelmaan. Tehdasintegraatissa tehtyjen energiantehokkuustoimenpiteiden johdosta leijukerroskattila on nykytoiminnassa polttoaineteholtaan liian suuri palvelemaan tehdasintegraatin nykyistä energiantarvetta. Näin ollen hakija tulee siirtymäsuunnitelman aikana muuttamaan kattilan polttoainetehot vastaamaan paremmin nykyistä energiantarvetta ja todentamaan ulkopuolisen asiantuntijan toimesta, että K10-kattilan polttoainetehon on alle 100 MW. Kuoren kuivaus ja kaasutus Osa puunkäsittelystä syntyvästä kuoresta sekä muita puuperäisiä biopolttoaineita kuten purua sekä jätevedenpuhdistamon lietteitä on suunniteltu käsiteltävän uudessa kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitoksessa. Laitoksessa materiaalien sisältämä orgaaninen aines kaasutetaan biopolttoaineeksi ja syntyvä tuotekaasu ohjataan meesauunille polttoaineeksi. Puuperäisellä tuotekaasulla voidaan korvata meesauunilla nykyisin pääpolttoaineena käytettävää raskasta polttoöljyä. Toteutuessaan investointi vähentää tehtaan fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. Laitoksen rakentamisesta ei ole vielä tehty päätöstä. Biomassa murskataan palakokoon P45, minkä jälkeen polttoaine kuivataan joko kiekkosuotimella tai viirakuivaimella (kuten Joutsenossa) loppukosteuteen 10-15%. Kuivauksen lämmönlähteenä on sekundäärilämmöt. Välivarastoinnin jälkeen polttoaine johdetaan kaasuttimeen, missä ali-ilmassa epätäydellinen palaminen tuottaen häkäkaasua. Polttoaine kaasuuntuu kalkkikivipatjalla (kiertopetimalli). Laitoksen polttoaineteho on luokkaa 45 MW. Ulkopuolista polttoainetta käytetään vain käynnistyksessä. Savukaasut johdetaan sykloniin, missä kiinteät partikkelit (kalkkikivi ja palamattomat hiilipartikkelit) erottuvat ja palautuvat takaisin kaasutukseen. Syntynyt häkäkaasu johdetaan noin 600 C lämpötilassa meesauunin polttimelle. Uutta kalkkikiveä on syötettävä kuluvan materiaalin tilalle. Tekniikka on tunnettu. Joutsenossa käynnistyi vastaava laitos kesällä 2012

HAKEMUS 11 (117) Jätevedenpuhdistamo Tehdasintegraatissa syntyvät jätevedet käsitellään biologisella jätevedenpuhdistamolla. Jätevedenpuhdistamo käsittää sellu- ja kartonkitehtaan jätevesien käsittelyn biologisella puhdistamolla sekä primaari- ja biolietteen käsittelyn. Jätevedenpuhdistamon operoinnista vastaa Metsä Fibre. Jätevedenkäsittely koostuu neutraloinnista, esiselkeytyksestä, ilmastuksesta jälkiilmastuksesta, jälkiselkeytyksestä ja lietteen käsittelystä. Häiriötilanteissa voidaan jätevedet ohjata varoaltaalle, josta ne voidaan ohjata hallitusti jätevedenkäsittelyyn. Syntyvä bioliete poltetaan soodakattilassa. Jäteveden sisältämien vesistöä kuormittavien liuenneiden orgaanisten aineiden määrä minimoidaan laitoksen aktiivilieteosassa. Puhdistetut vedet johdetaan jälkiselkeytyksen kautta ala-altaaseen ja sieltä edelleen Perämereen. Päästöt vesistöön Tehdasintegraatista johdetaan mereen puhdistettuja prosessivesiä yhteensä noin 62000 m 3 /d ja puhtaita jäähdytysvesiä 64650 m 3 /d. Jätevesikuormitus vesistöön tulee tulevaisuudessa pysymään nykytilanteeseen verrattuna jotakuinkin ennallaan ja nykyisten lupaehtojen mukaisena. Taulukossa 2 on esitetty nykyiset luparajat sekä tehdasintegraatista vesistöön johdettu kuormitus. Taulukko 2. Toiminnasta aiheutuva kuormitus vuonna 2014 ja nykyiset luparajat. Parametri Kuormitus 2014, kg/d Nykyinen lupaehto, kg/d kuukausikeskiarvona CODCr 19755 40000 SS 1160 - Fosfori 18,2 45 Typpi 392,1 - AOX 182 - BOD 460 - Tehtaan jätevedenpuhdistamo on toiminut viime vuosina hyvin ja integraatista mereen johdettu COD-kuormitus on vakiintunut tasolle 20 t/d. Tehtaalta mereen johdettu jätevesikuormitus on alittanut voimassa olevassa ympäristöluvassa asetetut luparajat vuosina 2010-2014 yhtä yksittäistä kuukautta lukuun ottamatta, jolloin fosforille asetettu luparaja ylittyi. Kemin tehdasintegraatin puhdistetut jätevedet ja jäähdytysvedet johdetaan Perämereen. Suurimmat muutokset Kemin edustan merialueen veden laadussa on tapahtunut biologisten puhdistamoiden käyttöön oton yhteydessä 1990 luvulla jätevesien käsittelyn tehostumisen myötä. 2000 luvun alkuvuosien jälkeen kehitys on ollut pääosin tasaisempaa ja muutokset ovat olleet pienempiä. Selvimmin vaikutukset ovat olleet havaittavissa jätevesien ensisijaisilla vaikutusalueilla talvella, jolloin olosuhteet merialueella ovat stabiilimmat ja jätevesien vaikutukset selvemmin havaittavissa kuin kesällä. Fosforipitoisuudet ovat pääosin laskeneet ja kokonaistyyppipitoisuuksissa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa. Perämeren vedenlaatu- ja ekosysteemimallin tulosten perusteella teollisuuslaitosten nykytasoisen ravin-

HAKEMUS 12 (117) nekuormituksen vaikutus merialueen ravinteisuuteen on melko vähäinen ja paikallinen, mutta lievää rehevöitymistä jätevedet aiheuttavat. Lähinnä purkualueiden läheisyydessä voi edelleen esiintyä happitilanteen heikentymistä sekä kohonneita COD Mn-, väri- ja sameusarvoja vesimassan pintaosissa. Kemijoen vesienhoitosuunnitelmassa Perämeren sisemmät rannikkovedet on luokiteltu tyydyttäväksi ja ulommat rannikkovedet hyväksi. Sisempien rannikkovesien hyvä tila on arvioitu saavutettavan vuonna 2021. Kemijoen vesienhoitoalueella sekä sisempien että ulompien rannikkovesien kemiallinen tila on hyvä. Päästöt ilmaan Merkittävimmät päästöt ilmaan ovat peräisin soodakattilasta, meesauunista ja teollisuusvoimakattilasta, joiden savukaasut sisältävät hiilidioksidin ja vesihöyryn ohella jonkin verran hiukkasia, rikkidioksidia, hajurikkiyhdisteitä (TRS) ja typen oksideja. Lisäksi johdetaan ilmaan pieniä määriä valkaisun ja klooridioksidilaitoksen hönkiä. Muista yksikköprosesseista ei normaalitilanteessa aiheudu olennaisia päästöjä ilmaan. Tehtaalta ilmaan johdettavat päästöt ovat peräsin sellun valmistusprosessista sekä kiinteän polttoaineen voimakattilasta. Soodakattilan savukaasut johdetaan kolmen rinnakkaisen kolmekenttäisen sähkösuotimen jälkeen 94 m korkeaan piippuun. Meesauunin savukaasut johdetaan kolmekenttäisen sähkösuotimen kautta 86 m korkeaan piippuun. Hajukaasujen käsittelyn ollessa estynyt soodakattilassa tai meesauunissa johdetaan hajukaasut ohituspiippuihin. Klooridioksidin valmistuksesta ja valkaisusta tulevat poistokaasut johdetaan hönkäpesurille ennen ilmaan johtamista. Taulukossa 3 on esitetty ilmaan johdettu kokonaisrikki- ja kokonaistypenoksidipäästöt vuonna 2014. Taulukko 3. Metsä Fibren Kemin tehtaan sellun valmistuksessa syntyvät kokonaisrikkipäästöt sekä kokonaistypenoksidi päästöt vuonna 2014. Parametri Toteutuma 2014 SO2, kgs/adt vuosikeskiarvo 0,13 NO2, kgnox/adt vuosikeskiarvo 1,94 Ilmaan johdettavat päästöt ovat olleet pääsääntöisesti luparajojen mukaisia. Laimeiden hajukaasujen käsittelyasteelle asetettu luparaja rikottiin joulukuussa 2014, kun prosessihäiriön yhteydessä laimeiden hajukaasujen kääntö takaisin käsittelyyn viivästyi. Lokakuussa 2014 ylittyi ClO 2 laitoksen poistohönkien kokonaisklooripitoisuudelle asetettu luparaja. Molempien ylitysten johdosta on tehty korjaavat toimenpiteet päästöjen hallinnan parantamiseksi ja lupaehtojen täyttämiseksi. Päästöjenleviämismallinnusten mukaan tehtaan typenoksideja, rikkioksideja ja hiukkasia koskevat ilmanlaadun ohjearvot alitetaan selvästi. Mallinnuksen mukaan tehtaan normaalitilanteessa myös TRS-tuntipitoisuudet ympäristössä ovat alhaiset, alle yleisesti käytetyn hajutunnin tuntipitoisuuden (3 μgs/m 3 ). Tehtaiden hajupäästöjen vaikutukset eivät ylitä tavanomaisia hajun viihtyvyyshaitan kriteereitä normaaliajossa, kun hajukaasujen erityisjakeet ovat keräilyssä ja käsittelyssä. Myös hajurikkipäästöjen vaikutukset hajun tuntipitoisuuksiin ympäristössä ovat alhaiset (alle 1 μgs/m 3 ). Myöskään ilmanlaadun TRS-yhdisteiden vuorokausiohjearvo 10 μgs/m 3 ei ylity tehtaan lähiympäristössä.

HAKEMUS 13 (117) Tehtaan häiriötilanteessa voi aiheutua TRS-päästöjä, jolloin hajurikkiyhdisteiden pitoisuudet nousevat Kemin kaupungissa vallitsevan tuulen alapuolella. Häiriötilanteessa, kun väkeviä hajukaasuja ei saada keräilyyn ja käsittelyyn voi hajupitoisuudet ympäristössä nousta selvästi yli hajukynnyksen. Laimeiden hajukaasujen ohituksilla ei ole niin merkittävää vaikutusta ympäristössä esiintyviin hajupäästöihin, sillä ne ovat nimensä mukaan laimeita ja mahdolliset hajupäästöt rajoittuvat pienelle alueelle tehdasalueelle. Tehtaalla on tehostettu lupakauden aikana laimeiden hajukaasujen keräilyä ja käsittelyä, kun kaustisonti-investoinnin yhteydessä on kaustistamo alueen laimeat hajukaasut otettu mukaan keräilyn piiriin. Kaustistamo alueen laimeat hajukaasut kerätään ja johdetaan polttoon meesauuniin. Tehtaan rikkidioksidipäästöt kasvoivat hieman investoinnin käyttöönotto- ja viritysvaiheessa, johtuen lisääntyneestä raskaan polttoöljyn käytöstä. Tilanteen parantamiseksi on laimeiden hajukaasujen pesua tehostettu 2014 ennen hajukaasujen johtamista meesauuniin. Ilmaan johdettavat ominaispäästöt alittavat BAT referenssidokumentin mukaiset maksimipäästötasot. Soodakattilan rikkipäästöt asettuvat BAT-päästötason alarajan tuntumaan. Soodakattilan korkean energiatehokkuuden ja alhaisten rikkipäästöjen ristikkäisvaikutuksena on, että soodakattilalta ilmaan johdettavat typenoksidit asettuvat BATpäästötason ylärajan tuntumaan. Meesauunin ominaiskuormitus ilmaan johdettaville rikkipäästöille asettuu BAT-päästötason puoliväliin. Meesauunin poltto-olosuhteiden optimoiminen TRS- ja rikkipäästöjen minimoimiseksi on johtanut typenoksidipäästöjen kasvamiseen. Myös lauhtumattomien hajukaasujen ja metanolin polttaminen meesauunissa voi hieman nostaa typpipäästöjä meesauunista, johtuen näiden komponenttien luonnostaan korkeammasta typpipitoisuudesta. Jätehuolto Tehtaalla syntyvä merkittävin jätejae on soodasakka. Muita teollisuusjätteitä tai vaarallisia jätteitä syntyy vain vähäisiä määriä. Kaikki sellutehtaalla ja sen aputoiminnoissa syntyvät jätteet lajitellaan syntypaikalla ja toimitetaan asianmukaiseen jätteiden käsittelyyn. Jätteet toimitetaan mahdollisuuksien mukaan joko materiaali- tai energiahyötykäyttöön. Hyödyntämiskelvottomat jätteet sijoitetaan tehdasintegraatin omalle jätehuoltoalueelle ja pieni osa kunnalliselle kaatopaikalle. Loppusijoitettavan jätteen määrä pyritään jatkuvasti vähentämään. Muut ympäristövaikutukset Sellutehtaan toiminnasta aiheutuu tasaista ja ympäri vuorokauden jatkuvaa teollisuusmelua. Melua aiheuttavat muun muassa tulo- ja poistoilmapuhaltimet, ilmakanavat sekä puunkäsittelystä aiheutuvat äänet. Myös raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetuksista aiheutuu melua. Selvitysten mukaan tehtaan toiminnasta aiheutuva melu on luvassa asetettujen tavoitteiden mukaista. Tehtaan toiminnasta ei normaalitilanteessa aiheudu merkittävää tärinää tai pölyämistä tehdasalueen ympäristöön. Laitoksen toiminnasta ei aiheudu merkittäviä onnettomuusriskejä tai päästöjä maaperään. Laitoksella käytettävät kemikaalit ovat pääosin luonnossa hajoavia, eivätkä sisällä ympäristölle vaarallisia aineita. Mahdollisten kemikaalivuotojen pääsy maaperään estetään säiliöiden varoaltain. Säiliöt on varustettu varo- ja hälytysjärjestelmin. Tehdasra-

HAKEMUS 14 (117) kennuksen lattia, rakennuksen lähiympäristö ja tehdasalueen kulkuväylät on viemäröity ja päällystetty betonilla tai asfaltilla. Yhteenveto keskeisistä muutoksista lupakaudella: - Kaustisoinnin uusiminen ja laimeiden hajukaasujen keräilyn ja käsittelyn tehostaminen 2011/2012 - Vesilaitoksen uusiminen 2011 - Sahan toiminta keskeytetty 2009 ja lakkautettu kokonaan 2014 - Purukeitto on lopetettu 2010 - Varakattilana toiminut öljykattila K9 on poistettu käytöstä vuonna 2009 Suunnitteilla olevat muutokset : - Kuoren kuivaus ja kaasutuslaitoksen rakentaminen tuotekaasun valmistamiseksi - Uusitutuvien biopolttoaineiden käytön lisääminen - Teollisuusvoimakattilan (K10-kattilan) polttoainetehon pienentäminen < 100MW - SO 2-nestekaasun korvaaminen rikkihapolla Yleisölle tarkoitettu tiivistelmä Yleisölle tarkoitettu tiivistelmä hakemuksen tiedoista on liitteenä 5. 5. SIJAINTIPAIKAN RAJANAAPURIT JA MUUT MAHDOLLISET ASIANOSAISET Selvitys tehtaan rajanaapureista on annettu hakemuksen liitteenä 6a. Tiedot jätevesien purkualueen rantakiinteistöjen ja vesialueiden omistajista on annettu hakemuksen liitteenä 6b olevassa selvityksessä. Tiedot vaikutusalueen osakaskunnista sekä kalastusalueen yhteystiedot ovat 6c alueen ammatti ja sivuammattikalastajien yhteystiedot on hakemuksen liitteenä 6d. 6. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET JA YMPÄRISTÖN LAATU Laitoksen sijaintipaikkaan, ympäristöolosuhteisissa tai ympäristön laadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Seuraavassa on kuitenkin esitetty näitä koskevat ajantasaiset tiedot. Liitteessä 7 on esitetty vesistöselvitys ja ilmanlaaduntarkkailuraportti. Pajusaaren tehdasalueen naapurina idässä on Karihaaran saha, jonka toiminta on ollut lakkautettuna vuodesta 2009 ja kokonaan lopetettu 2014 sekä siitä edelleen itään Metsä Fibren omistamien museoviraston suojelukohteiksi määrittelemiä vielä käytössä olevia kiinteistöjä. Pajusaaren pohjoisosan työläiskorttelin kaikki rakennukset on purettu noin 20 vuotta sitten. Siellä on vielä kaksi yhtiön aikoinaan omistamaa kerrostaloa sekä entinen Pajusaaren koulu, jossa on tällä hetkellä yhdistystoimintaa (alle kilometrin etäisyydellä). Lännessä kuorimon läheisyydessä on ns. Karulan kaupunginosa. Myös Sotisaaressa Uitontien alkupään kiinteistöt ovat lähellä tehdasta. Luoteeseen ja etelään päin ei välittömässä läheisyydessä ole asutusta.

Alueella on varattu runsaasti alueita virkistyskäyttöön. Virkistysalueeksi on osoitettu mm. Ajoksen itäranta, pääosa Selkäsaaresta, Kuivanuoron etelärannat, Kiikelin alue sekä osa pienemmistä merialueen saarista. Lähimmät virkistysalueet sijaitsevat Kiikkelin, Kuivanuoran ja Mustakarinnokan alueella noin 1,5 km etäisyydellä tehdasalueesta. Kemin edustan merialuetta käytetään muun muassa kotitarve- ja virkistyskalastukseen, veneilyyn, uintiin ja ulkoiluun. Alueella sijaitsee yksi EU-uimarantaa (Mansikkanokka) sekä Paavonkarin yleinen uimaranta sekä Purjehduskeskuksen talviuintipaikka Mansikkanokan luoteispuolella. Ajoksen-Selkäsaaren-mantereen välinen merialue, alue Selkäsaaren länsipuolelta ja alue Ajoksen itäpuolella Veitsiluodonlahdella ovat Kemin kaupungin vapaata virkistyskalastusaluetta. Alueen loma-asutus on keskittynyt Kemijokisuulle sekä suurimpiin saariin, Selkäsaareen, Täikköön ja Ajokseen. Kesämökkiläiset ja loma-asukkaat käyttävät merivettä sauna- ja pesuvetenä pääasiassa kesäaikaan. Kemin edustan merialueella on useita valtakunnalliseen Natura 2000-suojeluohjelmaan liitettyjä kohteita (liite 3). Perämeren kansallispuisto (Natura-kohde FI 130 0301) on perustettu luonnonsuojelulain nojalla, ja sen tehtävänä on suojella maankohoamisen muovaamaa saaristoluontoa. Kansallispuiston erityispiirteisiin kuuluvat vähäsuolaisen veden eliöstö sekä maankohoamisrannoille ominainen vyöhykkeinen kasvillisuus. Muun muassa Ajoksen kaakkoisrannalla sijaitseva Murhaniemi sekä osia Ajoksen pohjoiskärjestä, Iso-Räisköstä sekä Kuukan ja Selkäsaaren välinen alue kuuluvat Natura-kohteeseen FI 130 0302 (Perämeren saaret). Perämeren saarten suojelun toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki ja rakennuslaki. Veitsiluodonlahden suulla sijaitsevan Murhaniemen alue on jo toteutettu yksityisenä suojelualueena. Perämeren saaret täydentävät Perämeren kansallispuiston ja yleensä Perämeren maankohoamisrannikon luontotyyppien ja lajien suojelua. Alueet ovat linnustoltaan merkittäviä. Ajoksen pohjoisrannalla on suojeltu lettoalue, joka kuuluu myös valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Metsä Fibren Kemin tehtaiden alueella sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä Karihaaran tehdasyhdyskunnan rakennettu kulttuuriympäristö ja Kemi Oy:n Karihaaran teollisuusympäristön rakennettu kulttuuriympäristö. Kemin alueella olevat luokitellut pohjavesialueet on esitetty kuvassa 2 olevasta ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta saadusta kartasta. Noin 2 km Veitsiluodon tehdasalueesta lounaaseen sijaitsee Ajoksen vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (luokka I, 1224001). Ajoksen pohjavesialueella sijaitsee kaksi vedenottamoa, joista otetaan vettä Kemin kaupungin käyttöön noin 500 m 3 /vrk. Kuivanuoro (nro 1224002) ja Vähä- Kuivanuoro (1224003) ovat vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita (luokka II), joissa ei kuitenkaan ole vedenottamoita. Kuivanuoron pohjoispuolella Sotisaaren pohjavesialue (1224004) kuuluu luokkaan III. Teollisuusalueiden pohjavesillä ei ole yhteyttä esitettyihin pohjavesialueisiin.

HAKEMUS 16 (117) Kuva 2. Pohjavesialueiden sijainti ja rajaukset. 6.1. Vesistöt ja vedenlaatu Jätevedet johdetaan mereen Pajusaaren edustalle. Vesialue kuuluu Koilliseen Perämereen. Tehtaan edustalla jätevedet sekoittuvat Kemijoen tuomaan jokiveteen ja kulkeutuvat osittain Selkäsaaren länsipuolitse sekä Selkäsaaren ja Ajoksen melko suojaisen alueen kautta merelle. Tälle alueelle johdetaan myös Kemin kaupungin jätevedet. Tuulen päävirtaussuunta on etelä-lounas ja siten savukaasujen pääsuunta on itäpohjoinen eli Kemin kaupungin pohjoisosat sekä Keminmaan kuntakeskus. Tehdas sijaitsee Kemin kaupungissa noin 2 km luoteeseen Pajusaaressa Kemijoen suistossa. Kemin asukasluku on noin 22 000. Taajama-asutus ulottuu noin kilometrin etäisyydelle sellutehtaasta. Muut taajamat tehtaan ympäristössä ovat Keminmaa (n. 5 km) ja Tornio (25 km). Rannikkovyöhyke Kemin edustalla on matalaa ja karikkoista, rantaviiva on rikkonainen ja sille antavat leimansa jokien suistoalueet. Kemijoki on Perämereen laskevista joista suurin. Yhteensä Kemijoki ja Tornionjoki tuovat alueelle jokivettä noin 30 000 m 3 vuodessa, mikä on yli neljännes Perämereen laskevien jokien kokonaisvesimäärästä. Jokien tuoma vesi parantaa alueen veden vaihtuvuutta, sekoittumista ja siten myös jätevesien laimentumista. Toisaalta jokivedet myös kuormittavat merialuetta. Hydrologiset olosuhteet vaikuttavat voimakkaasti mm. alueelle tulevan huuhtouman määrään ja laatuun. Meriveden korkeuden vaihtelu alueella on laajaa ja nopeaa. Jääpeitteen kestoaika on rannikolla noin 5 6 kuukautta. Pohjoinen Perämeri jäätyy marras-joulukuussa ja vapautuu jäästä toukokuussa. Perämeren pohjukassa maankohoaminen on varsin voimakasta, mikä vaikuttaa syvyyssuhteiden muutoksiin (mataloitumiseen) ja sitä kautta olosuhteiden muuttumiseen.

HAKEMUS 17 (117) Säännöllinen jäätyminen ja runsaat jokivedet saavat aikaan kerrostumisilmiön, missä merivettä kevyemmät jokivedet kerrostuvat jääkannen ja meriveden väliin ja leviävät laajalle alueelle. Avoveden aikana tuuli sekoittaa vedet, eikä erilaatuisia vesikerroksia samalla tavoin pääse syntymään. Jokivesien vaikutus rannikolla on kuitenkin suuri myös avoveden aikana riippuen jokien virtaamasta, meriveden korkeusvaihteluista ja virtauksista. Veden laatu Kemijoella on merkittävä vaikutus Kemin edustan veden laatuun ja ainetaseisiin. Vähäisemmässä määrin alueella vaikuttavat myös mm. Tornionjoen ja Simojoen vedet. Jokivesien laatu poikkeaa monilta ominaisuuksiltaan merivedestä. Jokivesissä on mm. alhaisempi sähkönjohtavuus, ne ovat väriltään tummempia ja sisältävät yleensä enemmän humusta, rautaa, kiintoainetta ja fosforia kuin merivesi. Jokivesien laatu vaihtelee vuodenajoittain ja mm. ravinne- ja kiintoainepitoisuudet ovat yleensä suurimmillaan kevättulvan aikana. Vuosina 2012 2014 Kemijoen vedessä typestä keskimäärin 21 % ja fosforista 33 % on ollut epäorgaanisessa muodossa. Kesällä (kesä-syyskuu) epäorgaanisten ravinteiden osuus on ollut pienempi, typellä noin 6 % ja fosforilla noin 19 %. Kemin edustalla veden laatuun vaikuttaa jokivesien osuus vesimassassa. Talvella vesimassa on kerrostunut siten, että merivettä kevyempi jokivesi leviää laajalle alueelle jään alla meriveden päällä. Myös avovesiaikana jokivesien vaikutus on huomattava riippuen lähinnä Kemijoen virtaamasta ja merialueen virtauksista. Talvella jokivesien osuus oli yli 90 % lähes koko tarkkailualueella päällysvedessä. Avovesiaikana jokivesien osuus päällysvedessä vaihteli välillä 20 % yli 90 %. Jokivedet kasvattivat yleensä hieman veden sameutta ja väriarvoja sekä raudan, orgaanisen aineksen ja ravinteiden pitoisuuksia pintakerroksessa. Jokivesien mukana tulevan piste- ja hajakuormituksen sekä luonnonhuuhtouman lisäksi merialuetta kuormittavat jätevedet. Metsä Fibren & Metsä Boardin ja Stora Enson jätevesien lisäksi Kemin edustalle johdetaan Kemin Peurasaaren puhdistamolla käsitellyt jätevedet. Kemijokisuulle johdetaan Keminmaan kunnan käsitellyt jätevedet. Alueen luoteispuolelle Tornion edustalle johdetaan Outokummun Tornion tehtaiden jätevedet. Lisäksi merialuetta kuormittavat ilman kautta tuleva laskeuma ja suoraan mereen maaalueilta tuleva hajakuormitus. Meriväylillä ja satamissa tehtävillä ruoppauksilla on myös ohimeneviä varsin paikallisia vaikutuksia veden laatuun. Pohjoinen Perämeri on koko kasvukauden selkeästi fosforirajoitteinen, mutta rannikon läheisyydessä tilanne vaihtelee joki- ja jätevesien vaikutuksesta riippuen, ja molemmilla ravinteilla on merkitystä perustuotantoa rajoittavana ravinteena. Kemin edustan merialueen sisempien rannikkovesien (Kemi, Ajos, Maksiniemi) ekologinen tila on tyydyttävä. Ulompien rannikkovesien ekologinen tila on asiantuntija-arvion mukaan hyvä. Sekä sisempien että ulompien rannikkovesien kemiallinen tila on hyvä (ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu 5.6.2014). Sisempiin rannikkovesiin kohdistuu teollisuuslaitosten ja jätevedenpuhdistamoiden pistekuormitusta sekä jokien mukanaan tuomaa hajakuormitusta. Kuormituksen seurauksena vedet ovat rehevöityneet.

HAKEMUS 18 (117) Kuva 3. Kokonaisarvio pintavesien ekologisesta tilasta Kemijoen vesienhoitoalueella Pitkällä aikavälillä etenkin kuormitetuilla alueilla fosfori- ja klorofylli-a-pitoisuuksissa on havaittavissa laskevaa suuntausta, mihin on vaikuttanut mm. jätevesien käsittelyn tehostuminen. Metsäteollisuuden typpikuormitus on kasvanut viime vuosina, mutta se ei näy merkittävästi merialueen veden laadussa. Kasviplanktontarkkailun tulokset tukevat vedenlaatutarkkailun tuloksia eikä lajistossa tai biomassassa ole tapahtunut vuoden 2009 jälkeen merkittäviä muutoksia. Veden hygieeninen laatu oli pääasiassa erinomainen. Päivitettyjen vesien- ja merienhoitosuunnitelmien merkitys toiminnan kannalta (Täydennyspyyntö kohta 20) Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelma on laadittu meriympäristön tilan parantamiseksi ja siihen kohdistuvien paineiden vähentämiseksi. Tavoitteena on meriympäristön hyvän tilan saavuttaminen vuoden 2020 loppuun mennessä tai hyvän tilan ylläpitäminen, jos hyvä tila on jo saavutettu. Vesien- ja merenhoidon suunnitelmissa ei ole esitetty uusia toimenpiteitä teollisuudelle. Merenhoidon suunnittelulla on erityisiä liittymäkohtia vesienhoidon suunnitteluun. Rehevöitymisen, epäpuhtauksien pitoisuuksien ja niiden aiheuttamien vaikutusten sekä hydrografian muutosten vähentäminen on molempien suunnittelujärjestelmien yhteinen tavoite.

HAKEMUS 19 (117) Toiminnan merkitys ravinnekuormituksen ja rehevöitymisen vähentämiseksi asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Merialueen tilaan vaikuttavat sen valuma-alueelta jokiveden mukana ja suoraan mereen kulkeutuvat ravinteet, merialueelle suoraan tuleva pistekuormitus (yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot, teollisuus, kalankasvatus) ja laskeuma. Meren tilaan vaikuttavat myös rannikko- ja avomerialueiden virtaus- ja sekoittumisolosuhteet sekä ravinteiden kierto ja kulkeutuminen meriekosysteemissä mukaan lukien ravinteiden kierto veden ja pohjasedimentin välillä. Kemin edustan rannikkovesiin kohdistuu jokivesien ja alueella sijaitsevan metsäteollisuuden ja asumajätevesien kuormitusta. Voimakkaimmin kuormitusvaikutukset näkyvät Ajoksen alueella, jossa veden fysikaalis-kemiallinen laatu ja kasviplanktonin biomassa kuvastavat tyydyttävää välttävää tilaa. Jotta vesistöjen hyvä tila voidaan saavuttaa ja säilyttää, Perämerellä ihmistoiminnasta aiheutuvan fosforikuormituksen vähennystarve on arviolta 13 prosenttia eli noin 100 tonnia fosforia vuodessa. Typen osalta vähentämistarve on arviolta 6 prosenttia eli noin 900 tonnia vuodessa. Kemijoen vesienhoitosuunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä fosforikuormitusta saadaan vähennettyä arviolta 90 % tarvitusta vähennyksestä. Kemin edustalla ei ole arvioiden mukaan ihmistoiminnasta johtuvan typen kuormituksen vähentämistarvetta. Ajoksen sisemmissä rannikkovesissä fosforikuormituksen vähentämistarve on arviolta 20 prosenttia, mutta muissa vesimuodostumissa vähentämistarvetta ei ole (Räinä ym. 2015, Laamanen 2016). Merenhoidon suunnitelmassa todetaan, että maatalouden ravinnepäästöjen hallinta on ratkaisevaa rehevöitymiskierteen katkaisemisessa. Hakijan näkemyksen mukaan suunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttaminen ei edellytä nykyisestä poikkeavia toimenpiteitä hakemuksen mukaisessa toiminnassa. Merienhoidon toimenpideohjelman tavoitteiden saavuttamista voidaan tukea nykyisten lupaehtojen mukaisella toiminnalla ja puhdistamon toimintaan liittyvien häiriötilanteiden ehkäisemisellä. Toiminnan merkitys haitallisten aineiden vähentämisessä Meristrategiadirektiivin mukainen meren hyvä tila tulee saavuttaa vuoden 2020 loppuun mennessä. Uusien aineiden ympäristönlaatunormit ovat voimassa 22.12.2018 alkaen tarkoituksin saavuttaa näiden aineiden suhteen vesien hyvä kemiallinen tila ja meren hyvä tila 22.12.2027 mennessä. Hakijan näkemyksen mukaan hakemuksen mukaisella toiminnalla ei ole vaikutusta haitallisten ja vaarallisten aineiden vähentämiseksi asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Jätevesistä mitatut liukoiset kadmium-, elohopea-, nikkeli- ja lyijypitoisuudet alittavat jo nykyisellään vesistöille asetetut ympäristölaatunormit erittäin selvästi. Mereen johdettavien vesien tarkkailua jatketaan säännöllisesti tehtävillä EPRTR mittauksilla. 6.2. Kalastus ja kalasto Kotitarvekalastajien määrä on Kemin edustalla vähentynyt 2000-luvulla, sillä kalastavia talouksia oli v. 2000 noin 500 ja v. 2012 vastaavasti noin 320. Kalastuskulttuurissa on tapahtunut myös muutoksia, sillä verkkokalastus on selvästi vähentynyt. Etenkin pikkusiian pyynti verkoilla on vähentynyt pitkällä aikavälillä voimakkaasti. Huomattava osa

HAKEMUS 20 (117) vapaa-ajan kalastajajärjestöjen jäsenistä kalastaa nykyisin virkistyskalastusluontoisesti heittovavoilla ja vetouistelemalla tai vain pelkästään pilkillä ja mato-ongella. Kotitarvekalastajien vuotuinen kokonaissaalis käytön kannalta merkittävien kalalajien osalta oli 2000 -luvun alkuvuosina tasoa 30 t, mutta on sen jälkeen laskenut tasolle 17 t. Saalisalenema kohdentuu pääasiassa siikaan ja ahveneen. Viime vuosina merkittävimmät saalislajit ovat olleet siian sijaan ahven ja hauki. Sekä isosiika- että pikkusiikasaalis on pudonnut 1990-luvun alun tasosta ja edelleen 2000-luvun alun tilanteesta selvästi. Isosiika on ollut Kemin edustalla verkkokalastuksen tärkein ja tavoitelluin kala, joten pyyntiponnistuksen alenema ei yksin selittäne saalisalenemaa. On ilmeistä, että isosiikakannat ovat Kemin edustalla heikentyneet 1990-luvun alun jälkeen. Pikkusiikaverkkojen käyttö on selvästi vähentynyt 1990-luvulla ja edelleen 2000-luvulla, mikä pääosin selittänee saalisaleneman. Pikkusiikakannoissa ei ilmeisesti ole tapahtunut sellaista heikentymistä, joka yksin selittäisi saalisaleneman. Pikkusiian arvostus saaliskalana on ilmeisesti heikentynyt verrattuna esimerkiksi isosiikaan, taimeneen ja loheen, eikä sitä enää kalasteta aktiivisesti. Lohi- ja taimensaaliit ovat olleet merialueella pieniä koko tarkkailujakson ajan. Nykyisin pääosa kotitarvekalastajien lohi- ja taimensaaliista saadaan merialueen sijaan Isohaaran alapuoliselta Kemijokisuulta. Hauen ja ahvenen suhteellinen osuus saaliissa on 1990-luvun jälkeen kasvanut, mikä ilmentää vapakalastuksen suosion kasvua ja varsinaisen meriverkkokalastuksen vähenemistä. Maiva-, silakka- ja madesaaliit ovat olleet pieniä koko tarkkailujakson ajan Ammattikalastajien määrä on vähentynyt Kemin edustalla huomattavasti 2000-luvulla; v. 2000 kalastusilmoituksen ammattikalastajarekisteriin teki 43 kalastajaa ja v. 2012 vastaavasti 25 kalastajaa. Kemin edustalla tärkeimpien pyydysten, isorysien, määrä on myös vähentynyt kalastajamäärän vähetessä. Vähenemä kohdentuu etenkin tiheisiin rysäpyydyksiin. Verkkokalastuksen suosio on vähentynyt voimakkaasti viime vuosina. Kalastajamäärän vähetessä myös kokonaissaalis on 2000-luvulla alentunut tasolta 200 t tasolle 115 t. V. 2006-2012 kokonaissaalis on ollut kuitenkin vuosittain samaa tasoa vaikka kalastajamäärä onkin vähentynyt. Vuoden 2003 muita vuosia selvästi suurempi kokonaissaalis selittyy pääosin yhden rysäpyytäjän silakkasaaliilla, joka oli moninkertainen aiempiin vuosiin verrattuna. Lohisaalis on vaihdellut huomattavasti vuosittain ja v. 2012 saalis oli 2000-luvun parhaimpia. Siika- ja maivasaaliit ovat 2000-luvun aikana vähentyneet. Kemin edustalla eri vuosien tiedustelujen saaliskehityksestä tai pyydysten määrien kehityksestä ei voida vetää suoria johtopäätöksiä jätevesien vaikutuksista kalastukseen. Osa kalastuksen vähenemisestä sekä mm. lohi-, siika- ja silakkasaaliin muutoksista johtuu kalastuksen muuttuneista kannattavuustekijöistä, pyyntirajoituksista ja kalastuskulttuurin yleisestä muuttumisesta. Kemin edustan merialueen saalistilastot kuvaavat alueen kalaston koostumusta kalalajien kalataloudellisen merkityksen mukaan painotettuna. Merialueen taloudellisesti merkittäviä vaelluskaloja ovat lohi, siika ja taimen, jotka ovat pääosin istutusten varaista kantaa. Merialueen karikoilla kutevia taloudellisesti merkittäviä kalalajeja ovat maiva, karisiika ja silakka. Rantavesiin tai rannikon sisävesiin kutemaan nousevia merkittäviä saalislajeja ovat hauki, ahven, made lahna ja särki. Muita vähäarvoisia tai vähän saaliiksi tulevia kalalajeja ovat mm. kuha, kirjolohi, kuore, simppu, kiiski, seipi ja salakka.

HAKEMUS 21 (117) 6.3. Ilmanlaatu ja ilmasto Kemin kaupungin ilmanlaatua ei ole saatu mitattua luotettavasti viime vuosina. Ilmanlaadun mittalaitteet tulivat elinkaarensa päähän, minkä jälkeen päätettiin toteuttaa ulkopuolisen toimijan puolesta ilmanlaadun seuranta vuosina 2013-2014 (Nablabs Ambiotica). Raportti Kemin ilmanlaadun seurannasta on liitteenä 7b. Mittausten mukaan Kemin ilmanlaatu alittaa rikkidioksidille, typenoksideille ja hengitettävillä hiukkasille asetetut raja-arvot. Suurimpia NO2-pitoisuuksia havaittiin talviaikaan, erityisesti aamuisin klo 06 09 pakkaspäivinä, jolloin sekoittuminen on vähäistä. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden osalta ohjearvo ylittyi mittausjakson aikana kolme kertaa. 7. TUOTTEET, TUOTANTO, TUOTANTOKAPASITEETTI, PROSESSIT, LAITTEISTOT, RAKENTEET JA NIIDEN SIJAINTI Tehdas valmistaa valkaistua ja valkaisematonta havu- ja koivusulfaattiselluloosa. Sellunvalmistuksen oheistuotteina syntyy kuorta, purua, höyryä, sähköä, mäntyöljyä ja tärpättiä ja metanolia. Muita prosessissa syntyviä sivuvirtoja ovat meesa, poltettu kalkki, kalkkipöly, oksarejekti ja kuorihiekka ja lentotuhka. Suunnitellussa kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitoksessa syntyy tuotekaasua, joka poltetaan meesauunissa. Kaasutusprosessin sivutuotteena syntyy kaasuttimen tuhkaa. Sellutehtaan tuotantokapasiteetin odotetaan nousevan lupakauden aikana tasolle 650 000 t/d tavanomaisten prosessikehitykseen liittyvien investointien ja prosessin pullonkaulojen avartamisen seurauksena (490 000t/a on valkaistua sulfaattiselluloosaa ja 160 000 t/a valkaisematonta). Nykyinen tuotantokapasiteetti on 560 000 t. Taulukossa 4 on esitetty tehtaan tuotanto ja käyntitiedot vuosilta 2010-2014. Taulukossa 5 on esitetty arvio tehtaalla syntyvistä sivutuotteista. Sellutehtaan kuukausituotantoon lasketaan mukaan kuivattu sellu sekä kartonkitehtaalle pumpattu märkä sellu (pohjamassa ja pintamassa). Tuotanto mitataan vuorokausitasolla ja kuukausitason tuotanto saadaan laskemalla yhteen vuorokausituotannot. Tuotannot ilmoitetaan yksikössä ADt (Air dried tons, ilmakuivaa sellutonnia). (Täydennyspyyntö kohta 1). Kuivatun sellun tuotanto saadaan punnitsemalla kuivatut sellut yksikkövaa alla. Paaleista mitataan kuiva-aine. Kuivattu tuotanto saadaan kertomalla punnitut sellutonnit mitatulla kuiva-aineella. Tuotanto ilmoitetaan yksikössä ilmakuivaa sellutonnia, ADt. Kartonkitehtaalle toimitetun märän sellun määrä saadaan kertomalla virtaus sellun sakeudella. Märkä sellu muutetaan laskennallisesti 90 % kuiva-aineeseen. Määrämittaukset (vaaka, kuiva-ainemittaus sekä virtaus- ja sakeusmittaukset) kalibroidaan määrävälien tuotannon oikeellisuuden varmistamiseksi. Laboratoriossa tehdään säännöllisesti laadunvarmistusmittauksia kuivatun ja märän sellun kuiva-aineesta. Taulukko 4. Tehtaan tuotanto- ja käyntitiedot vuosina 2010-2014. 2010 2011 2012 2013 2014 Tuotanto sellu, t/a 533526,1 531819,5 539155,8 564454,3 552050 Mäntyöljy, t/a 20840,3 21573,5 29381,8 31965,7 29551,8 Tärpätti, t/a 833,2 917 1021 1307 1436,5 Käyntiaika, vrk 357 352 358 358 357 Sähkön kehitys, GWh 550,0 531,2 502,0 550,2 532,9 Lämmön tuotanto, TJ 10564 10324 10236 10359 10219

HAKEMUS 22 (117) Sellutehtaan vuosituotanto on tällä hetkellä tasolla 607 000 tonnia. 650 000 tonnin vuosituotanto on mahdollista investointien kautta, joilla mahdollistetaan laineritehtaan tuotantotason nosto sekä kuivaustuotannon nosto. Investoinnit kohdistuvat osastokohtaisesti toteutettavien kapasiteettikoeajojen mukaan yksittäisiin tuotantoa rajoittaviin pullonkauloihin, sekä laineritehtaalla läpi konelinjan massankäsittelystä pakkaukseen. Tavoitetuotantoon arvioidaan päästävän seuraavan kymmenen vuoden aikana. Arvio sivutuotteiden määrästä tavoitevuosikapasiteetilla on esitetty taulukossa 5. (Täydennyspyyntö kohta 11). Taulukko 5. Tehtaalla syntyvät sivutuotteet sekä arvio määristä vuonna 2027. Sivutuote Käyttötarkoitus Tyyppinimi Arvio määrästä, t/a Arvio määrästä vuonna 2027 Kuorihiekka Maanparannusaine 3A3/1 Katemateriaali 9 800 10300 Oksarejekti Maanparannusaine 3A5/4 Kuituliete 2500 2600 Meesa Kemikaali/ Kalkitusaine 2A2/4 Kalkitusaine 500 530 Poltettu kalkki Kemikaali/maanparannusaine, stabilointiaine 2A2/4 Kalkitusaine 3 000 3200 Kalkkipöly Kemikaali/Kalkkivalmisteiden raaka-aine 2A2/4 Kalkitusaine 10 000 10500 Lentotuhka Lannoite 1A7/1 Puun ja turpeen tuhka 2 800 2900 Kaasuttimen tuhka Maanparannusaine 1A7/1 Puun ja turpeen tuhka 1200 Tuotantotasojen nostamisella ei Hakijan näkemyksen mukaan ole merkittävää vaikutusta päästöjen kasvuun. Kehitystoimenpiteet ja tehtaan taseen parempi hallinta pullonkaulojen avartamisen myötä kompensoi tuotantotason noususta aiheutuvaa kuormitusta. Näin ollen tuotantotason kasvamisella ei ole merkittävää vaikutusta tehtaan ympäristövaikutuksiin. Tehdasalueella sijaitsee puuperäisiä biopolttoaineita polttoaineena käyttävä teollisuusvoimalaitos K-10-kattila. Kattila tuottaa höyryä sekä sähköä sellutehtaalle, Metsä Board Kemin kartonkitehtaalle sekä kaukolämpöä Kemin kaupungille. 7.1. Prosessin kuvaus Metsä Fibren ja Metsä Boardin Kemin tehtaat toimivat integraatissa siten, että sellutehdas toimittaa kartonkitehtaalle koivu- ja havusellua sekä valkaisematonta havu pumppusellua sekä prosessiveden. Molempien tehtaiden jätevedet puhdistetaan yhdessä Metsä Fibren omistamalla integraatin jätevedenpuhdistamolla. Sellutehdas on kaksilinjainen tuotantoyksikkö, joka tuottaa valkaistua havu ja koivusellua sekä valkaisematonta havusellua. Kemin tehtaan massan valmistus koostuu kahdesta hakemassalinjasta. Linjalla 1 tuotetaan kartongin valkaisematon pohjamassa ja siihen kuuluu keittämö, pesemö ja lajittelu. Linjalla 2 tuotetaan valkaistua myynti- ja kartongin pintamassaa. Siihen kuuluu keittämö, pesemö, happidelignifiointi, lajittamo, valkaisimo. Näiden osastojen lisäksi kuitulinjaan kuuluu puunkäsittely ja kuivaamo. Puunkäsittely Kemin tehtaan kuorimo on otettu käyttöön vuonna 1991 ja se sisältää kaksi kuivakuorintalinjaa, joissa käsitellään kaikki sellutehtaalle tuleva pyöreä kuitupuu. Puut kuljetetaan sulatuskuljettimilla kuorimorumpuihin. Kesäaikana puut huuhdotaan kuorimon kiertovesialtaan vedellä. Talviaikana käytetään puiden sulatukseen lämmintä

HAKEMUS 23 (117) kiertovettä, joka lämmitetään tehtaalta saatavalla soodakattilan savukaasupesurin vedellä. Puunippujen läpi menneestä vedestä erotetaan kivet ja hiekka jätelavalle. Tämän jälkeen vesi johdetaan kiertovesikaivoon. Kuorimorummussa ei käytetä lainkaan vettä. Kuorimarummussa erottuva kuori siirretään repijän kautta kuoripuristimille, joissa kuoresta puristamalla erotetaan vettä niin, että kuoren kuiva-aine nousee noin 40 %:n kuivaaineeseen havukuorella ja noin 55 %:n kuiva-aineeseen koivukuorella. Kuoripuristimien puristinvedet johdetaan kiertovesikaivoon. Kuori poltetaan nykyisin kuorikattilassa. Kuorinnassa syntyvä pöly kerätään hallitusti rummun pölynpoistojärjestelmällä. Siihen kuuluu pölynerotussykloona, jossa tuorevesi sitoo pölyn. Vedet johdetaan kuorimon kiertoveteen. Kuorimorummun jälkeen puut huuhdotaan pesurullastoilla kiertovedellä. Tässä vaiheessa erotetaan kivet kiviloukkuihin ja kuoren kappaleet ohjataan kuoren käsittelyyn. Kuorimon kiertovedet ohjataan hienosaostimen kautta kiertovesikaivoihin, joista sitten edelleen kiertovettä pumpataan tarvittaviin kohteisiin. Kiertovesikaivoissa on hiekanpoistokuljettimet. Kiertovesialtaan vedestä pieni osa johdetaan kuorimon selkeyttimen kautta jäteveden puhdistamolle sellutehtaan primääriselkeyttimen kautta. Sellutehtaan haketta varten on kolme hakekasaa sekä puruvarasto. Havuhakekasan varastointikapasiteetti on noin 60 000 m 3 ja koivuhakekasan noin 30 000 m 3. Hakevarastoilta hake siirretään seulomoon, jossa hakkeesta erotetaan ylisuuret ja purujakeet pois. Ylisuurijae murskataan keittoon sopivaksi ja poltetaan tehtaan kuorikattilassa tai myydään polttoaineeksi. Ostohakekasalta (noin 5000 m 3 ) hakkeet puhalletaan puruseulomon kautta kolmeen hakesiiloon. Keittämö Jatkuvatoimisista keittimistä kamyr 2 on ns. low-solids keittotekniikkaan perustuva ja sen kapasiteetti on 1630 t/d koivumassaa ja 1320 t/d havumassaa. Seulomolta hyväksytty hake kuljetetaan keittämön hakesiiloihin. Ennen keittoa hake käsitellään pääasiallisesti paisuntasykloonista saatavilla paisuntahöngillä. Pasutusastioista poistetaan kaasua, ilmaa ja vesihöyryä lauhduttimiin, joiden tarkoituksena on lauhduttaa tärpätti, joka on tislautunut hakesiilossa ja pasutusastiassa puuaineksesta. Molemmilla keittimillä on kaksi lämmönvaihdinta, joissa tärpätinlauhdutuksen lisäksi tehdään tehtaan lämpimästä vedestä kuumaa vettä valkaisun tarpeisiin. Kaasun sisältämä tärpätti ja vesihöyry tiivistyvät ja virtaavat lämmönvaihtimilta tärpättidekantteriin. Siellä tärpätti erotetaan emävedestä ja johdetaan varastosäiliöön. Tärpätti myydään ja käytetään jatkojalostusprosessin raaka-aineena ja emävesi johdetaan likaislauhdelaitokselle jatkokäsittelyyn. Tiivistymättömät kaasut otetaan talteen ja hävitetään polttamalla soodakattilassa. Tärpättiä voidaan tarvittaessa käyttää myös polttoaineena meesauunissa. Hakkeen höyrytyksen jälkeen alkaa varsinainen keittovaihe, joka tapahtuu imeytystornissa ja jatkuvatoimisessa keittimessä. Keittimen paisuntasäiliöstä poistetaan mustalipeää haihduttamolle. Paisuntasäiliöistä syntyvät höyryt johdetaan hakesiiloon ja pasutusastiaan. Tarpeeton paisuntahöyry johdetaan lauhduttimien kautta tärpättipesuriin, jossa pyritään ottamaan talteen vielä kaasujen sisältämää tärpättiä. Tärpätin erotuksessa muodostuva emävesi johdetaan haihduttamolle likaislauhteiden käsittelyyn ja tiivistymättömät kaasut tärpättipesurin kautta väkevien hajukaasujen käsittelyyn.

HAKEMUS 24 (117) Massan pesu ja lajittelu Valkaisematonta massaa pestään keiton jälkeisissä pesuvaiheissa kahdella ruuvipuristimella sekä jälkipesu suoritetaan RR-painepesureilla. Kummallakin pesurityypillä on oma suodossäiliönsä. 1-linjan massan pesualueella käytetään pieniä määriä vaahdonestoainetta, mikä omalta osaltaan takaa pesureiden tehokkaan toiminnan. Massan pesunesteenä käytetään RR-pesureilla sekundäärilauhdetta. Pesusuodokset johdetaan takaisinkytkentänä pesureilta lajittelun laimennuksiin ja keittimeen. Täten puhtaamman massan suodosta käytetään likaisemman massan pesuun. Valkaisemattoman massan pesusuodokset käytetäänkin täysin hyödyksi eikä pesusuodoksia johdeta jätevesiin. 1-linjan lajittelu sisältää oksan erottimen, oksapesurin, 4-portaisen lajittelun ja suodossäiliön. Kuitujen tehokas talteenotto mahdollistetaan pesemällä oksat oksapesurilla ja palauttamalla ne takaisin keittoon sekä johtamalla 1-linjan lajittelun rejekti 2-linjalle. 2-linjan valkaisemattoman massan pesu, happidelignifiointi ja lajittelu Valkaisemattoman massan pesussa jatketaan keitinpesussa alkanutta keittokemikaalien ja liuenneen puuaineksen talteenottoa. Tehokas pesu mahdollistaa keittokemikaalien tehokkaan talteenoton ja uudelleenkäytön sekä liuenneen puuaineksen käytön polttoaineena. Puhtaan massan ansiosta myös valkaisukemikaalien kulutus on vähäisempää. Valkaisematonta massaa pestään keiton jälkeisissä pesuvaiheissa painediffusöörillä, vuodiffusöörillä ja DD-pesurilla. Happivaiheen jälkeen massaa pestään pesupuristimella ja lajittelun PW-pesureilla. Jokaisella pesurityypillä on oma suodossäiliönsä. Painediffusööri on otettu käyttöön 2003 ja pesemön toimintaa on edelleen pystytty tehostamaan. Massan pesu on erittäin tehokasta, sillä pesuhäviö COD:na mitattuna on ennen valkaisua vain 5-10 kg/ts. Valkaisemattoman massan pesualueella käytetään pieniä määriä vaahdonestoainetta, mikä omalta osaltaan takaa pesureiden tehokkaan toiminnan. Lajittelussa PW-pesureilla massan pesunesteenä käytetään sekundäärilauhdetta ja lämmintä vettä. Pesusuodokset johdetaan takaisinkytkentänä lajittelusta happivaiheen kautta pesemölle. Täten puhtaamman massan suodosta käytetään likaisemman massan pesuun. Pesusuodokset johdetaan edelleen diffusööripesureiden kautta keittimen pesuvyöhykkeeseen. Valkaisemattoman massan pesusuodokset käytetäänkin täysin hyödyksi eikä pesusuodoksia johdeta jätevesiin. Pesuvaiheen jälkeen seuraa happidelignifiointi, joka sisältää kaksi hapetusreaktoria. Happilignifioinnissa tarvittava natriumhydroksidi saadaan joko keittokemikaalien talteenotosta saatavasta valkolipeästä, jonka rikki hapetetaan valkolipeän hapetuksessa tai tehtaalle ostettavasta NaOH:sta. Happivaiheessa käytetyistä kemikaaleista happi varastoidaan nestemäisenä ja muutetaan kaasuksi ennen kuin syötetään prosessiin. Valkolipeä hapetetaan paineellisessa reaktorissa. Ennen happivaihetta syötetään prosessiin myös pieniä määriä magnesiumsulfaattia, jonka tarkoituksena on suojata kuitumateriaalia. Happidelignifioinnin jälkeen seuraa massan lajittelu. Lajittelu sisältää oksan erottimet, jotka sijaitsevat diffusööripesun jälkeen, oksapesurin ja rejektipesurin/lajittelun, neliportaisen painelajittelun, PW-pesurit ja suodossäiliöt. Lajittelun tarkoituksena on epäpuhtauksien erottaminen massasta siten, että tapahtuisi mahdollisimman vähän priimakuituhäviöitä. Kuitujen tehokas talteenotto mahdollistetaan pesemällä oksat oksapesurilla ja rejektipesurilla/lajittimella. Keittoprosessin jälkeen massasta lajitellaan erikseen kuituuntumaton jae. Oksat johdetaan takaisin keittoon ja rejekti happivaiheeseen. Osa jakeesta otetaan jätelavalle kuiturejektinä. Heikkolaatuisimmat kuitukimput, oksat ja keittoon päätynyt hiekka poistetaan lajittelusta oksarejektinä.

HAKEMUS 25 (117) Valkaisu Valkaisu on neljävaiheinen ECF-valkaisu, jossa käytetään klooridioksidia, happea ja vetyperoksidia valkaisukemikaaleina. Valkaisuvaiheiden prosessijärjestys on D 0-EOP-D 1-P eli klooridioksidi alkaali/vetyperoksidi/happi - klooridioksidi - vetyperoksidi. Jokaisessa valkaisuvaiheessa on reaktori, pesusuodin ja suodossäiliö. Valkaisun viimeisellä pesurilla käytetään pesuvetenä kuivauskoneelta tulevaa kiertovettä. D 1-vaiheessa käytetään kuumaa vettä ja P-vaiheen pesusuodosta. EOP-vaiheeseen johdetaan kuumaa vettä ja D 0-vaiheeseen D 1- ja P-vaiheen suodosvesiä sekä kuumaa vettä. EOP- ja D 0-vaiheissa se osa suodoksesta, jota ei voida käyttää pesu- tai laimennusnesteenä, johdetaan jäähdytyksen ja mittausten kautta jäteveden puhdistamolle. Suodoksen johtaminen haihduttamolle ei onnistu sen sisältämän kloridin vuoksi, koska kloridi aiheuttaa talteenotossa korroosio-ongelmia. Valkaisussa käytetään pieniä määriä myös muita kemikaaleja. Natriumhydroksidia liuottamaan ligniiniyhdisteitä pois massasta sekä säätämään ph:ta. Magnesiumsulfaatti suojaa kuitujen hiilihydraatteja purkautumiselta ja talkkia käytetään uuteaineiden sitomiseksi prosessista. Klooridioksidilaitos Klooridioksidi valmistetaan tehtaalla natriumkloraatista, rikkihaposta ja vetyperoksidista Mathieson HP-A menetelmällä. Sivutuotteena syntyy jätehappoa, joka on natriumsulfaattipitoista jäterikkihappoa. Sitä käytetään valkaisussa ph:n säätöön, mäntyöljyn palstoitukseen ja jätevesien ph:n säätöön. Valkaisun suotimissa, suodossäiliöissä ja happivaiheen puskusäiliössä syntyvät höngät kerätään talteen ja pestään rikkidioksidivedellä hönkäpesurissa ennen kuin ne johdetaan ulkoilmaan. Klooridioksidilaitoksen jätekaasut johdetaan suoraan ulkoilmaan. Kuivaamo Valkaisun varastotorneista massa toimitetaan kuivauskoneille tai Metsä Board kartonkitehtaalle. Kuivauskoneilla massa toimitetaan aluksi lyhyeen kiertoon, missä massan sakeus ja virtaus vakioidaan. Viiraosan vedenpoistolaitteilla, puristinosan telanipeillä ja kuivatusosan kuumalla ilmalla vettä poistetaan massaradasta niin paljon, että loppukuiva-aine on noin 90 %. Sellu kuivataan kahdella kuivauskoneella, joiden kapasiteetit ovat 550 t/d ja 350 t/d. Kuivauksen jälkeen sellu leikataan arkeiksi ja paalataan yhteisellä paalauslinjalla. Massaradasta imusylinterillä ja puristimilla erotettu vesimäärä palautetaan joko lyhyeen kiertoon tai kiertovesitorniin. Kiertovesitorniin johdetaan kaikki mahdolliset kiertovedet ja sieltä myös pumpataan laimennusvedet tarvittaviin kohteisiin, pääasiassa valkaisun P- vaiheen pesusuotimen pesunesteeksi. Kuivauskaapissa lämmitetään höyryllä ilma, joka vuorostaan haihduttaa vettä massaradasta. Kaapista tulevasta lauhteesta otetaan lämpö talteen ja se käytetään kemiallisesti puhdistetun veden lämmitykseen. Kuivatuskaapissa on järjestetty myös lämmön talteenotto. Kaapista poistuvasta kuumasta ja kosteasta ilmasta otetaan lämpö talteen esimerkiksi kemialliseen veteen, joka johdetaan edelleen kuivatuskoneelle sekä kuivattimelle tulevaan ilmaan.

HAKEMUS 26 (117) Haihduttamo Haihduttamon tärkein tehtävä on poistaa mustalipeästä vettä. Korkean kuiva-aineen saavuttaminen on edellytys mustalipeän tehokkaalle poltolle soodakattilassa. Toinen tärkeä tekijä on saada sekundäärilauhteet mahdollisimman puhtaina ulos haihduttamolta. Näiden tekijöiden lisäksi on huolehdittava puun keitossa syntyvien sivutuotteiden talteenotosta, joista tärkeimmät ovat suopa, tärpätti ja metanoli. Mustalipeä haihdutetaan 7-vaiheisessa haihduttamossa ja lisäväkevöidään superväkevöittimellä noin 80 % kuiva-aineeseen. Mustalipeän väkevöintiin käytetään matalapaine ja välipainehöyryä. Viimeisen haihdutusvaiheen hönkä jäähdytetään pintalauhduttimissa. Haihduttamossa syntyy primääri-, sekundääri- ja likaislauhteita. Primäärilauhde johdetaan neljästä 1-vaiheen haihduttimesta ja superväkevöittimestä jäähdytyksen kautta pois haihduttamolta tehtaan lauhteiden käsittelyyn. Primäärilauhde voidaan johtaa myös sekundäärilauhteiden käsittelyyn. Puhtaampi sekundäärilauhde (sekundäärilauhde 1) käytetään valkaisussa ja ruskean massan alueella pesuvetenä ja se kerätään haihduttimista 2, 3 ja 4. Likaisempi sekundäärilauhde (sekundäärilauhde 2) käytetään kaustistamolla meesan pesuun. Se kerätään haihduttimista 5, 6 ja 7 sekä pintalauhduttimesta. Sekundääri- ja likaislauhteet voidaan johtaa syöttölipeäsäiliöön, jonka tehtävänä on vastaanottaa lipeiset lauhteet sekä pesu-, tyhjennys-,ylijuoksu- ja käynnistystilanteissa syntyvät lipeät haihduttamosta ja mäntyöljykeittämöltä. Lauhteiden puhtautta seurataan johtokykymittauksin. Likaislauhde kerätään haihduttimista 5, 6 ja 7 sekä jälkilauhduttimelta ja tyhjökaivosta. Likaislauhde puhdistetaan strippauskolonnissa höyryllä. Metanoli ja orgaaniset yhdisteet siirtyvät höyryn mukana kolonnin yläosaan. Lauhdutuksen jälkeen väkevöitynyt metanolipitoinen höyry johdetaan tislauskolonniin, jossa tapahtuu metanolin nesteytys. Nesteytetty metanoli poltetaan joko meesauunissa tai soodakattilassa. Nesteytyksessä syntyvät lauhtumattomat väkevät hajukaasut johdetaan hajukaasujen vesilukkoastialle ja edelleen poltettavaksi soodakattilaan. Varapolttopaikkana on meesauuni. Soodakattila Soodakattila on otettu käyttöön vuonna 1990. Kattilan nykyinen kapasiteetti on 3400 tn/ka vrk. Soodakattilan maksimi höyryn kehitys on 120 kg/s. Soodakattilan lämpöteho on 320 MW. Soodakattilan polttoaine on haihduttamolla väkevöity mustalipeä, jonka tavoite kuivaaine on 75-83 %. Soodakattilassa poltetaan myös tehtaalta syntyvät väkevät hajukaasut ja jäteveden puhdistamolta syntyvät biolietteet. Tukipolttoaineena käytetään öljyä. Soodakattilan tehtävänä on ottaa talteen mustalipeän sisältämät natrium- ja rikkikemikaalit. Lisäksi soodakattilassa poltetaan mustalipeän orgaaninen aines, otetaan poltosta syntyvä lämpö talteen ja käytetään lämpöenergia veden höyrystämiseen. Lisäksi soodakattilassa poltetaan mustalipeään sekoitettu bioliete, pääosa tehtaan hajukaasuista, likaislauhteiden käsittelystä saatava metanoli ja mahdollisesti myös myyntikelvoton tärpätti. Kemikaalien talteenotossa muodostetaan tulipesän pohjalle sula keko, jonka kokoa ja lämpötilaa voidaan säätää esimerkiksi lipeän lämpötilalla, paineella tai erilaisella ilmajaolla. Natrium- ja rikkikemikaalit muuttuvat keossa natriumkarbonaatiksi ja natriumsulfidiksi, joka toimii sulfaattikeiton vaikuttavana alkalina. Kattilasta valuva sula liuotetaan kaustistamolta tuotuun laihavalkolipeään liuotinsäiliössä, jolloin muodostuu viherlipeää.

HAKEMUS 27 (117) Se pumpataan edelleen kaustistamolle. Liuotinsäiliössä syntyvät höngät pestään pesurissa laihavalkolipeällä ja johdetaan soodakattilan savukaasupesurin kautta savupiippuun. Soodakattilassa ilman sisältämää happea tarvitaan palamisen aikaansaamiseksi. Polttoilma tuodaan tulipesään neljästä ilmatasosta. Eri ilmatasoilla ja niiden oikealla sijoittelulla sekä suuntauksella saavutetaan tasainen ilman virtaus ja optimaalinen palaminen tulipesässä. Palamisessa syntyvät savukaasut luovuttavat lämpöä kattilan lämpöpinnoille ja poistuvat savukaasupuhaltimien avulla ulos kattilasta. Sähkösuotimissa ja niiden jälkeisessä alkalipesurissa, johon on liitetty lämmöntalteenottojärjestelmä, savukaasut puhdistetaan. Tämän jälkeen savukaasut johdetaan piipun kautta ulkoilmaan. Poltossa syntyvä lentotuhka kerätään tuhkasuppiloista ja sähkösuotimilta sekoitussäiliöön, jossa tuhka sekoitetaan vahvaan mustalipeään ja pumpataan sen jälkeen haihduttamon vahvalipeäsäiliöön. Ajoittain lentotuhkaa liuotetaan veteen ja johdetaan jäteveden puhdistamolle, jotta rikkinatrium tase voidaan pitää halulla tasolla ja myös kemikaalikierron kannalta haitalliset kalium- ja kloridipitoisuudet hallitaan. Mustalipeän poltossa vapautuva lämpöenergia otetaan talteen siirtämällä se kattilaveteen. Soodakattilan vesi/höyry-järjestelmä koostuu syöttövesisäiliöstä, syöttöveden esilämmittimistä, keittopinnoista, tulistimista, höyrylieriöstä ja kattilan seinissä kulkevista seinäputkista. Muodostuvasta höyrystä tuotetaan turbiinin avulla sähköä ja vastapainehöyryä, jota käytetään eri prosessivaiheiden lämmittämiseen. Kaustisointi Kaustisointilaitoksen tarkoituksena on tuottaa sulfaattikeitossa keittonesteeksi tarvittavaa valkolipeää. Soodakattilalta saatavaa viherlipeää kaustisoidaan meesauunista saatavan poltetun kalkin avulla yksilinjaisella kaustistamolla. Kaustisointilaitos on uusittu 2011 ja sen kapasiteetti on 7500 m 3 valkolipeää/d. Liuottajasta tuleva viherlipeä sisältää kiinteitä hiukkasia, jotka poistetaan selkeyttämällä. Sakka poistetaan selkeyttimen pohjalta sakkasuotimelle, josta erotettu sakka poistetaan prosessista jätteenä ja läjitetään omalle tehdaskaatopaikalle. Puhdistettu viherlipeä sekoitetaan kalkin kanssa sammutin-lajitin säiliössä. Kemiallisten reaktioiden tuloksena syntyy natriumhydroksidia eli valkolipeää ja kalsiumkarbonaattia eli meesaa. Reaktiota kutsutaan kaustisoitumisreaktioksi ja sen täydellisyyttä mitataan kaustisointiasteella. Reaktiot jatkuvat vielä kaustisointisäiliöissä. Kaustisoinnissa syntynyt valkolipeän ja meesan seos johdetaan valkolipeäsuodattimille ja edelleen laihavalkolipeäsuodattimelle, joista suodoksina saadaan valkolipeää ja laihavalkolipeää. Valkolipeä pumpataan varastosäiliöön keittämön käytettäväksi. Laihavalkolipeä käytetään soodakattilan liuotussäiliössä viherlipeän valmistukseen. Meesa varastoidaan meesasiiloon. Meesauuni Meesauunin kapasiteetti on 600 t kalkkia/d. Meesauunin polttoainena on raskas polttoöljy. Lisäksi meesauunilla poltetaan kaustistamo alueen laimeat hajukaasut sekä metanolia ja tärpättiä. Meesauuni toimii väkevien hajukaasujen varapolttopaikkana. Tulevaisuudessa on mahdollista, että meesauunilla käytettävää raskasta polttoöljyä korvataan osittain tai kokonaisuudessaan puuperäisillä biopolttoaineilla mm. kuoren kaasutuksesta

HAKEMUS 28 (117) saatavalla tuotekaasulla ja mäntyöljyllä ja sen johdannaisilla. Tällöin raskas polttoöljy jää tukipolttoaineeksi. Meesauunin savukaasut johdetaan sähkösuotimelle, jossa savukaasuvirran mukana kulkeutunut kalkkipöly erotetaan savukaasuista ja palautetaan takaisin prosessiin. Osa kalkkipölystä poistetaan prosessista, koska se sisältää kalkkikiertoon kuulumattomia aineita. Esimerkiksi fosfori pyrkii akkumuloitumaan meesaan ja huonontamaan poltetun kalkin kaustisointikykyä ja lisäten siten meesauunin energian kulutusta. Poistettu kalkkipöly voidaan käyttää puhdistamolla jätevesien neutralointiin edellyttäen, että fosfori voidaan sitoa biolietteeseen. Mäntyöljykeittämö Lipeän pinnalle noussutta suopaa kuoritaan laihalipeä- ja välilipeäsäiliöiden pinnalta tarvittaessa. Mäntyöljykeittämöllä suopa esikäsitellään hiilidioksidilla neutralointireaktorissa. Hiilidioksidia käyttämällä vähennetään rikkihapon käyttöä, mikä vaikuttaa suotuisasti tehtaan rikkitaseeseen. Toisessa vaiheessa suopaa keitetään mäntyöljyksi klooridioksidilaitoksen jätehapolla tai rikkihapolla. Osa mäntyöljystä käytetään koivukeittoon sellun uuteainepitoisuuksien alentamiseksi. Mäntyöljy erotetaan seoksen muista komponenteista (emävesi, kipsi, ligniini, kuitu jne.) öljyn erotuslaitteessa, jonka jälkeen se tyhjökuivataan ja varastoidaan. Emävesi johdetaan haihduttamolle. Mäntyöljy käytetään hyväksi mäntyöljyn jatkojalostusprosessin raaka-aineena. Jätevedenpuhdistamo Jäteveden puhdistamo käsittää kuituvesien kiintoaineen poistamisen primääriselkeyttimissä ja puhdistamisen biologisessa jätevedenkäsittelylaitoksessa. Prosessijätevedet jaetaan kuitupitoisiin- ja kuiduttomiin jätevesiin. Kuitupitoiset ja osa kuiduttomista jätevesistä kerätään omaan kanaaliin ja valkaisun kuiduttomat jätevedet omaan kanaaliin. Jäteveden esineutralointi tehdään tehdasalueella jäterikkihapolla, tuoreella lipeällä tai rikkihapolla. Primääriselkeyttimen kirkaste johdetaan aktiivilietelaitokselle ja kuituliete käsitellään yhdessä kuorilietteen kanssa polttoaineeksi. Puhtaille jäähdytysvesille on omat kanaalinsa. Saniteettiviemärijärjestelmä käsittää Pajusaaren ja Sahansaaren tehdasalueen ja vedet johdetaan biologiseen puhdistukseen. Biologisessa puhdistamossa käsitellään sellu- ja kartonkitehtaan primääriselkeyttimessä käsitelty vesi, valkaisun kuiduttomat jätevedet, biolietelinkojen rejektivesi sekä saniteettijätevedet ja kaatopaikalta tulevat suodos vedet. Aktiivilietelaitoksen jälkiselkeyttimien kirkastevesi sekoittuu Vähähaaran jälkialtaassa Vähähaaran yläaltaan vesiin. Mereen menevä kuormitus sisältää aktiivilietelaitokselta poistuvan kuormituksen lisäksi Vähähaaran jälkialtaasta poistuvasta vedestä aiheutuvan kuormituksen. Jätevesien primääriselkeyttimen halkaisija on 60 m ja reunasyvyys 5 m. Kirkastevesi johdetaan jätevedenpuhdistamoon ja kuituliete pumpataan kuorimon lietteenkäsittelyyn, jossa kuivattu liete (ka noin 40 %) poltetaan kuorikattilassa. Biologinen jätevedenpuhdistamo käsittää seuraavat osat ja laitteistot: nostopumppaamo, jossa suoritetaan kalkkineutralointi ja urealisäys tasausallas 25 000 m3, syvyys n. 6 m varoallas 45 000 m3, n. 5 ilmastusallas 80 000 m3, n. 8, jossa 6 pintailmastinta ja

HAKEMUS 29 (117) EDI pohjailmastimet kolmessa ilmastuspiirissä jälkiselkeyttimet 2 kpl halkaisija 60 m ja syvyys 4 m biolietteen tiivistin halk. 22 m ja syvyys 4 m sekä pumppaamo erillinen teknillinen tila käsittäen kompressorit (3 kpl) sähkö- ja automaatiotilat kemikaalien varasto- ja annostelutilat Puhdistamo on mitoitettu jätevesimäärälle 50 100 000 m3/d ja BHK7-kuormalle 15-33 t/d. Aktiivilietelaitos on otettu käyttöön kesäkuussa 1993. Bioliete pumpataan tiivistimeltä biolietelingoille (2 kpl) ja haihdutetaan mustalipeän kanssa kuiva-aineeseen yli 80 %. Bioliete poltetaan johdetaan polttoon soodakattilaan. Häiriötapauksissa lietettä voidaan poistaa tiivistimeltä. Saniteettijätevedet johdetaan omana putkistona syntypaikoiltaan suoraan tasausaltaaseen ja ne puhdistetaan biologisesti muiden jätevesien joukossa. Hajukaasujen käsittely Tehtaan hajukaasut on jaettu laimeisiin ja väkeviin hajukaasuihin niiden pitoisuuksien perusteella. Laimeat kerätään kuitulinjan ja talteenoton säiliöstä ja ne käytetään soodakattilan palamisilmana, jolloin hajukaasut hapettuvat ja sitoutuvat natriumiin. Kaustistamoalueen laimeat hajukaasut johdetaan pesurin kautta polttoon meesauunille. Väkevät hajukaasut kerätään keittämöiden tärpätinerotuksesta, haihduttamon tyhjökaivolta, likaislauhteiden ja metanolin käsittelystä. Näitä varten on erillispoltin soodakattilassa. Häiriötilanteissa väkevät hajukaasut poltetaan meesauunissa tai johdetaan käsittelemättöminä varapiippuun. Kaustisointialueen laimeat hajukaasut sekä metanoli ja myyntikelvoton tärpätti poltetaan meesauunissa. Meesauuni toimii väkevien hajukaasujen varapolttopaikkana. Kuvassa 5 on esitetty kaavio hajukaasujen keräilystä ja käsittelystä. Kuva 4. Kaavio hajukaasujen keräilystä ja käsittelystä.

HAKEMUS 30 (117) Kiinteän polttoaineen leijukerroskattila (K10-kattila) Tehdasalueella sijaitsee biopolttoaineita polttoaineena käyttävä teollisuusvoimalaitos K- 10-kattila. Kiinteän polttoaineen leijukerroskattila K-10-kattila on monipolttoaineyksikkö, jonka polttoaineteho on nykyisellään 115 MW. Kattila tuottaa höyryä sekä sähköä sellutehtaalle, Metsä Board Kemin kartonkitehtaalle sekä kaukolämpöä Kemin kaupungille. Soodakattilan ja kiinteän polttoainekattilan tuottama höyry johdetaan omaan turbiiniin, josta paisunnan jälkeen saadaan prosessin tarvitsemaa lämpöä sekä kaukolämpöä. Turbiinin tuotantokyky on 83 MW ja se johdetaan blokkimuuntajan kautta 110 kv:n paikallisverkkoon. Polttoaineena on biomassa ja turve. Kattilan häiriötilanteissa tukipolttoaineena on raskas polttoöljy ja käynnistyspolttoaineena kevyt polttoöljy. Kattilan tunnus on K17111. Kattila on peruskorjattu vuonna 2003 uusimalla polttoaine- ja savukaasujärjestelmät. Voimalaitoskattilalla (K10- kattilalla) on oma sähkösuodin ja piippu. Savukaasut johdetaan ilmaan omaan piippuun (81,6 m). Kattila kuuluu siirtymäsuunnitelmaan. Tehdasintegraatissa tehtyjen energiantehokkuustoimenpiteiden johdosta leijukerroskattila on nykytoiminnassa polttoaineteholtaan liian suuri palvelemaan tehdasintegraatin nykyistä energiantarvetta.

HAKEMUS 31 (117) Vesilaitos Tehdas ottaa raakaveden Kemijoen pääuomasta makeavesikanavaa pitkin pääpumppuasemalle, josta välppäyksen jälkeen vesi johdetaan tehtaan pumppuasemalle mekaaniseen puhdistukseen ja sieltä edelleen käyttökohteisiinsa. Prosessivesilaitoksella valmistetaan kemiallisella saostuksella ja hiekkasuodatuksella tehtaalla käytettävä vesi. Laitos on uusittu 2011 ja sen kapasiteetti on noin 250 l/s. 7.2. Muutokset tuotantoprosessissa lupakauden aikana Kaustisointi- ja vesilaitoksen uusiminen Kaustistamon uusiminen on toteutettu ns. korvausinvestointina. Vanha kolmilinjainen kaustistamo on uusittu yksilinjaiseksi vuonna 2011. Investoinnissa uusittiin kaustisointilaitoksen säiliöitä, kaustisointiastiat, viherlipeäjäähdyttäjä ja viherlipeäslkeytin ja uusittiin sakan käsittely. Viherlipeäselkeyttimen uusiminen 2012 on parantanut meesan pesua ja siten vähentänyt uuniin polttoon päätyvän alkalin määrää ja näin vähentänyt poltossa syntyviä TRS-päästöjä. Samalla uusittiin kaustistamon laimeiden hajukaasujen keräilyä ja käsittelyä sekä tehostettiin vedenkäyttöä. Kaustistamo alueen hajukaasut johdetaan laimeiden hajukaasujen pesurin jälkeen poltettavaksi meesauunille. Meesauunin polton hallintaa parannettiin 2014 vuosihuoltoseisokin yhteydessä tehostamalla kaustistamo alueen laimeiden hajukaasujen pesua ennen niiden johtamista polttoon. Investoinnin yhteydessä muutettiin kaustistamon alueen jätevesien käsittelyä, johtamalla ne käsiteltäviksi biologiselle puhdistamolle. Vesilaitos on uusittu 2011 ja sen jälkeen on purettu vanhat erillään toisistaan olevat vesilaitokset. Vesilaitoksen uusiminen on toteutettu erittäin energiatehokkaasti ja tuoreveden valmistuksessa hyödynnetään tehtaan sisäisiä jakeita. Vesilaitoksen uusimisen yhteydessä on tehtaan vedenkulutus laskenut merkittävästi. Muut muutokset Varakattilana toiminut öljykattila (K-9) on poistettu käytöstä 2009. Purukeitto lopetettu vuonna 2010. Saha ei ole ollut toiminnassa vuodesta 2009 ja sen toiminta on lakkautettu kokonaan heinäkuussa 2014. 7.3. Suunnitteilla olevat muutokset tulevalla lupakaudella Kuoren kuivaus ja kaasutus Puunkäsittelyssä syntyvää kuorta sekä muita puuperäisiä biopolttoaineita kuten purua sekä jätevedenpuhdistamon lietteitä suunnitellaan hyödynnettävän uudessa kuoren kuivaus- ja kaasutuslaitoksessa tuotekaasun valmistuksessa. Laitoksessa materiaalien sisältämä orgaaninen aines kaasutetaan biopolttoaineeksi ja syntyvä tuotekaasu ohjataan meesauunille polttoaineeksi. Puuperäisellä tuotekaasulla korvataan meesauunilla nykyisin pääpolttoaineena käytettävää raskasta polttoöljyä. Investointi vähentää tehtaan fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. Hankkeella ei arvioida olevan muista merkittäviä ympäristövaikutuksia. Laitoksen rakentamisesta ei ole vielä tehty päätöstä.

HAKEMUS 32 (117) Biomassa murskataan palakokoon P45, minkä jälkeen polttoaine kuivataan joko kiekkosuotimella tai viirakuivaimella (kuten Joutsenossa) loppukosteuteen 10-15%. Kuivaus tehdään joko suorahöyryllä tai hyödyntämällä tehtaan sekundääri-lämpöjä. Kaasuttimen polttoaine syötetään päiväsiiloon, mistä se johdetaan kaasuttimeen. Biopolttoaine eli kuoren kuivauksessa käsitelty kuori ja muut puuperäiset biomateriaalit kuten puru ja lietteet kaasutetaan kiertopeti-kaasuttimessa. Kaasuttimesta tuotettu puuperäinen tuotekaasu johdetaan kaasuputkea pitkin meesauunille, jossa tuotekaasu käytetään polttoaineena. Välivarastoinnin jälkeen polttoaine johdetaan kaasuttimeen, missä ali-ilmassa epätäydellinen palaminen tuottaen häkäkaasua. Polttoaine kaasuuntuu kalkkikivipatjalla (kiertopetimalli). Kaasutin on ns. kiertomassareaktori (jäljempänä CFB = Circulated Fluidized Bed). Reaktorin pohjalle puhalletaan arinan läpi leijutusilma, jolla reaktorin sisällä oleva kalsiumkarbonaatti saadaan leijumaan. Reaktorista poistuva kiintoaine erotetaan syklonilla ja palautetaan reaktorin pohjalle. Polttoaine syötetään ruuvisyöttimellä tähän leijuvaan materiaalin, jolloin saadaan aikaan hyvä kontakti kaasun ja kiintoaineen välillä. CFBkaasutin toimii samaan tapaan kuin CFB-kattilaitos. Erona on, että kaasuttimessa ilmakerroin on alistökiömetrisenä. Kaasuttimen lämpötila on noin 700-900 astetta. Syntyvä tuotekaasu jäähdytetään 500-600 asteeseen ilman esilämmittimessä ja tämä kaasu johdetaan meesauunin polttoon. Reaktoriin lisätään petimateriaaliksi kalkkikiveä ja sen pohjalta poistetaan tuhkaa konttiin. Kaasutuslaitos rakennetaan kaasutiiviiksi ja erityistä huomiota kiinnitetään pölyämisen estoon tuhkanpoistossa ja polttoaineen syötössä. Kaasutin varustetaan höyryhuuhtelumahdollisuudella, jota voidaan käyttää kaasuttimen hätäpysäytykseen. Mahdollisessa meesauunin häiriötilanteessa kaasutin pysäytetään lopettamalla polttoaineen syöttö ja pysäyttämällä kaasuttimen puhallin. Tällöin kaasunkehitys lakkaa välittömästi. Kaasutin ja kaasuputki polttimelle tyhjennetään höyryhuuhtelulla meesauuniin, jossa kaasujäännökset palavat. Suunniteltu järjestelmä ei mahdollista tuotekaasujen johtamista suoraan ilmaan. Metsä Fibre Joutsenon tehtaalla on vastaava kuoren kuivaus ja kaasutuslaitos toiminnassa. Laitoksen polttoaineteho on luokkaa 45 MW. Ulkopuolista polttoainetta käytetään vain käynnistyksessä. Savukaasut johdetaan sykloniin, missä kiinteät partikkelit (kalkkikivi ja palamattomat hiilipartikkelit) erottuvat ja palautuvat takaisin kaasutukseen. Syntynyt häkäkaasu johdetaan noin 600 C lämpötilassa meesauunin polttimelle. Uutta kalkkikiveä on syötettävä kuluvan materiaalin tilalle. Tekniikka on tunnettu. Joutsenossa käynnistyi vastaava laitos kesällä 2012. Ajantasainen tieto suunnitellun kuoren kuivauksen ja kaasutuksen investoinnin aikataulusta (Täydennyspyyntö kohta 12). Kuoren kuivauksesta ja kaasutuksesta ei ole tehty investointipäätöstä. Mahdolliset investointipäätökset tehdään osana yhtiön strategisia päätöksiä koko yhtiön tilanteesta riippuen. Lupahakemuksessa on haettu lupaa investoinnille, jotta edellytykset ympäristöluvan kannalta investointipäätösten tekemiselle olisivat olemassa. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla biopolttoaineilla Tulevaisuudessa meesauunilla varaudutaan korvaamaan fossiilisia polttoaineita puuperäsillä uusiutuvilla biopolttoaineilla. Raskasta polttoöljyä voidaan korvata osittain tai kokonaisuudessaan kuoren kuivauksesta ja kaasutuksesta saatavalla tuotekaasulla sekä

HAKEMUS 33 (117) sellunvalmistusprosessissa oheistuotteena syntyvää mäntyöljyä sekä muita mäntyöljyjohdannaisia kuten pikiöljyä. Uusiutuvia biopolttoaineilla voidaan korvata raskasta polttoöljyä arviolta 20 000 t/a. Muutos vähentää tehtaan fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. SO 2-nestekaasun korvaaminen rikkihapolla Tehtaalla tullaan korvaamaan kuivauskoneiden ph:n säätökemikaalina käytettävä SO 2- vesi noin 2-4 % väkevällä rikkihappoliuoksella. Rikkihappo pumpataan nykyisillä pumpuilla kemikaaliasemalta kuivauskoneille 8-saliin. Väkevyys säädetään kemiallisesti puhdistetulla vedellä putkisekoittimissa ja johdetaan pumppaussäiliöön, josta se pumpataan ph-säädettynä KK6- ja KK7-kuivauskoneille. Muutoksen myötä tehtaalla luovutaan SO 2-nestekaasun käytöstä kokonaisuudessaan. Samalla voidaan luopua varautumisesta SO 2:n aiheuttaman vaaran torjuntaan. Muutos otetaan käyttöön huhtikuussa 2015. SO 2-järjestelmä jää varalle niin pitkäksi aikaa, että nähdään uuden annostelun toimivan hyvin. Sen jälkeen loput SO 2-liuokset ajetaan prosessiin ja laitteet puretaan. Muutoksella ei ole vaikutuksia ympäristöön. Voimalaitoskattilan (K10-kattila) polttoainetehon laskeminen <100 MW Kattilan alkuperäinen suunniteltu maksimipolttoaineteho kuoren poltossa on 115 MW. Tehdasintegraatissa tehtyjen energiantehokkuustoimenpiteiden johdosta leijukattila on nykytoiminnassa polttoaineteholtaan liian suuri palvelemaan tehdasintegraatin nykyistä energiantarvetta. Tehdasintegraatissa suoritetaan jatkuvaa energiatehokkuuden parantamista, jossa tavoitteena on mm. lämmön ja sähkön kulutuksen vähentäminen, joilla on vaikutusta K10-kattilan höyryn tuotantoon ja sitä kautta päästöjen vähenemiseen kaikkien ilman päästökomponenttien osalta. Kuvissa 6 ja 7 on esitetty kattilan keskimääräinen polttoaineteho (MW) vuosina 2001-2014 ja kattilan polttoaineteho liukuvana 24 h keskiarvona. Kuva 5. Kattilan K10 keskimääräisen polttoainetehon (MW) vuosina 2001-2014

HAKEMUS 34 (117) Kuva 6. Kattilan polttoaineteho liukuvana 24 h keskiarviona 2013-2014 Hakija on todennut, että kattila on nykyisellään tarpeettoman suuri vastaamaan nykyistä energiatarvetta. Tästä syystä K10-kattilan polttoaineteho muutetaan paremmin kuluttajien energiantarvetta vastaavaksi siten, että kattilan maksimipolttoaineteho tulee olemaan <100 MW. Muutoksesta toimitetaan ELY-keskukselle ulkopuolisen asiantuntijan antama todennus hyvissä ajoin ennen 1.7.2020. 8. RAAKA-AINEET, KEMIKAALIT, POLTTOAINEET JA MUUT TUOTANTOON KÄYTETTÄVÄT AINEET SEKÄ NIIDEN VARASTOINTI JA KULUTUS 8.1. Puuraaka-aineen käyttö Puuraaka-aineen hankinnasta vastaa Metsä Groupin puunhankintaorganisaatio. Puuraaka-aineen hankinnassa noudatetaan sitä metsien käytöstä ja suojelusta annettua lainsäädäntöä. Puuraaka-aineen laadunvarmistus perustuu sertifioituun laatu- ja ympäristöjärjestelmään, puun alkuperänseurantajärjestelmiin (PEFC CoC, FSC CoC ja FSC Controlled Wood). Kemin tehdasintegraatti käyttää raaka-aineenaan pyöreää kuitupuuta ja mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotehaketta. Sellutehdas käyttää raaka-aineena havu- ja koivupuuta noin 2,9 miljoonaa k-m 3 vuodessa. Lisäksi puuta tulee integraattiin sahahakkeena. Hakkeen ja purun osuus on noin 220 000 k-m 3. Raaka-aineen käyttö on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Metsä Fibren Kemin tehtaan puuraaka-aineen käyttö v. 2014. Puuraaka-aine k- m 3 Mänty 1 982 843 Koivu 689 264 Hake ja puru 216 220 Tehtaalla puuraaka-ainetta varastoidaan pölleinä pinoissa maalla ja hakkeena kasoissa. Taulukossa 7 on esitetty puuvarastojen koko.

HAKEMUS 35 (117) Taulukko 7. Puuvarastot Puuraaka-aine Max. varasto, m 3 Maavarasto pölleinä 50 000 Hakekasat 85 000 Yhteensä 135 000 8.2. Polttoaineet Pääosa tehtaan tarvitsemasta energiasta tuotetaan polttamalla selluprosessista syntyvää mustalipeää tehtaan soodakattilassa. Soodakattilan polttoaineena käytetään lisäksi prosessissa syntyvät laimeat ja väkevät hajukaasut sekä jätevedenpuhdistamon bioliete. Soodakattilan tukipolttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä kattilan käynnistys- sekä alasajo- ja häiriötilanteissa. Soodakattila tuottaa kaiken sellutehtaalla tarvittavan lämpöenergian (höyry) sekä suuren määrän sähköenergiaa turbiinin kautta. Meesauunin pääpolttoaineena on raskaspolttoöljy. Meesauunilla poltetaan lisäksi kaustistamo alueen laimeat hajukaasut sekä metanoli ja myyntikelvoton tärpätti. Väkevien hajukaasujen varapolttopaikkana toimii meesauuni. Tulevaisuudessa meesauunilla varaudutaan polttamaan tuotekaasua, mäntyöljyä ja mäntyöljyjohdannaisia kuten pikiöljyä. Näillä biopolttoaineilla korvataan osittain tai kokonaisuudessaan meesauunilla käytettävää raskasta polttoöljyä. Biopolttoaineilla voidaan korvata raskasta polttoöljyä arviolta 20 000 t/a. Mäntyöljyn ja tai pikiöljyn käyttöön otto edellyttää uuden arviolta n. 400 m 3 kokoisen säiliön rakentamisen. Kuoren kuivaukseen ja kaasutukseen voidaan johtaa kuorta ja muita puuperäisiä biomateriaaleja mm. purua sekä jäteveden käsittelyssä syntyviä kuitu- ja biolietteitä. Tukipolttoaineena käytetään polttoöljyä. Kiinteän polttoaineen teollisuusvoimakattilassa (K-10-kattila) pääpolttoaineena on puuperäinen biomassa ja turve. Kattilan häiriötilanteissa tukipolttoaineena on raskas polttoöljy ja käynnistyspolttoaineena kevyt polttoöljy. Alla olevissa taulukoissa 8-11 on esitetty tehtaalla käytettävien polttoaineiden määrät vuosina 2010-2014. Taulukko 8. Soodakattilalla käytettävät polttoaineet. 2010 2011 2012 2013 2014 Mustalipeä, TJ/a 11522 11260 11040 11382 11237 Öljy, TJ/a 243 292 229 140 58,5 Metanoli, TJ/a 30 25 7 3 0,36 Taulukko 9. Meesauunilla nykyisin käytettävät polttoaineet. 2010 2011 2012 2013 2014 Öljy, TJ/a 694 531 640 643 725 Metanoli, TJ/a 118 120 131 134 136

HAKEMUS 36 (117) Esitys siitä, missä tilanteissa käytetään mäntyöljyä tai pikiöljyä polttoaineena meesauunilla. Esitettävä näiden uusien polttoaineiden keskeiset ominaisuudet (Täydennyspyyntö kohta 30). Mäntyöljyn ja pikiöljyn käytölle meesauunin vaihtoehtoisena polttoaineena on haettu ympäristöluvassa lupaa, jotta toiminnanharjoittajalla on vaihtoehtoja meesauunilla käytettävässä polttoainevalikoimassa. Mänty- ja pikiöljyllä voidaan käyttää korvaamaan meesauunilla nykyisin käytettävää raskasta polttoöljyä. Kyseisten polttoaineiden käyttö määräytyy polttoaineiden kustannusten ja saatavuuden mukaan sekä yhtiön linjaamiin päätöksiin fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisestä fossiilisten hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Taulukko 9b. Mäntyöljyn ja pikiöljyn keskeiset ominaisuudet. Mäntyöljy Pikiöljy Tehollinen lämpöarvo, MJ/kg 30 40 GJ/t 30 40 GJ/t Hiili, % 75 80 Vety, % 11 11 Rikki, % 0,3 0,4% Typpi, % 0,5 0,1 Tuhkapitoisuus, % 0,3 0,5% Taulukko 10. Kiinteän polttoaineen voimakattila (primäärikattila K-10) käytettävät polttoaineet. 2010 2011 2012 2013 2014 Puuperäinen biomassa, TJ/a 1920 1858 1682 1473 1748 Öljy, TJ/a 19 13 7 7 5 Taulukko 11. Polttoaineiden käyttö ja varastointi. Polttoaine Käyttökohde Varastoimistapa Varaston maksimi suuruus t Polttomustalipeä Soodakattila Painesäiliö 2x500 Raskas polttoöljy Soodakattila Meesauuni Säiliö Säiliö 1500 Raskas polttoöljy Primäärikattila K-10 Säiliö 500 Metanoli Meesauuni Säiliö 19 Kuori, turve, muut Primäärikattila K-10 Kuorikasa 10 000 (ka) puuperäiset biopolttoaineet Kuoren kuivaus ja kaasutus Tuotekaasu Meesauuni Ei varastoida - Mäntyöly/pikiöljy Meesauuni Säiliö 20 000 Tehtaalla on yksi varavoimakone, jonka polttoaineteho on 475kW (Täydennyspyyntö kohta 29).

HAKEMUS 37 (117) Muut polttoaineet Tehdasalueella käytettävien trukkien polttoaineena käytetään vähäisiä määriä kevyttä polttoöljyä. Varastointisäiliöt ovat kooltaan alle 10 m 3. Toiminnassa ei ole tapahtunut muutoksia Tietoa alueella olevien jakeluasemien määrästä ja siitä, vastaavatko asemat niille asetuksella asetettuja vaatimuksia sekä hakijan näkemys siitä, ovatko tehdasalueella sijaitsevat jakeluasemat osa kyseessä olevan direktiivilaitoksen toimintaa ja jos ovat, niin onko jakeluasematoiminnassa tapahtunut sellaisia muutoksia, että lupaa olisi tarkistettava (Täydennyspyyntö kohta 8). Tehdasalueella sijaitsee kaksi (2) Neste Markkinointi Oy:n (jäljempänä "Neste") täysin omistamaa ja hallinnoimaa jakeluasemaa. Polttonesteiden jakeluasematoiminta on täysin Nesteen vastuulla ja jakeluasemilla tankataan pääosin tehdasalueella toimivien palveluntuottajien ja tavarantoimittajien ajoneuvoja. Toinen jakeluasemista on rekisteröity 18.12.2014 ympäristönsuojelulain 116 :n mukaisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään kunnan ympäristöviranomaisen toimesta. Toinen jakeluasema tullaan rekisteröimään valtioneuvoston asetuksen nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (444/2010, jäl-jempänä "JANO -asetus") siirtymäsäännösten mukaisesti vuoteen 2020 mennessä. Molemmat jakeluasemat täyttävät JANO - asetuksen niille asettamat vaatimukset JANO -asetuksessa annettujen siirtymäsäännösten puitteissa. Nesteen harjoittama polttonesteiden jakelutoiminta ei ole direktiivilaitoksen eli Metsä Fibren Kemin tehtaan osa - tai aputoiminto, ohessa täydennyksen liitteenä T2 olevassa muistiossa esitetyillä perusteilla, ympäristönsuojelulain (527/2014) tai muun lainsäädännön perusteella. Neste toimii palveluntuottajana tehdasalueella ja jakelupiste on myös muiden toimijoiden kuin Metsä Fibren käytettävissä. 8.3. Kemikaalit Tärkeimmistä tuotannossa käytettävistä kemikaaleista ylläpidetään tietokantaa, joka sisältää ympäristö-, terveys- ja turvallisuustietoja sekä esimerkiksi tiedot aineiden REACH-asetuksen mukaisista rekisteröinneistä. Prosessissa käyttöön otettavilla kemikaaleille edellytetään hyväksymismenettelyä. Hyväksymismenettelyssä arvioidaan kemikaalin vaikutukset tuotteeseen, jätevesiin, ilmaan ja jätteisiin sekä käyttäjien terveyteen. Vaarallisten ominaisuuksien arvioinnilla sekä suojauksilla ja turvallisilla toimintatavoilla pyritään ehkäisemään ympäristöön tai ihmisiin liittyvät haitalliset vaikutukset. Ympäristöasioita tarkastellaan erityisesti vesien-suojelun kannalta mm. kemikaalin vaarallisuusluokitusta, Euroopan päästörekisterin haittaainekynnysarvoja, prioriteettiainelistoja. Tehtaalla ei ole otettu käyttöön uusia kemikaaleja lupakauden aikana. Tehtaalla tullaan korvaamaan kuivauskoneiden ph:n säätökemikaalina käytettävä SO 2-vesi 2-4 % väkevällä rikkihappoliuoksella. Muutos otetaan käyttöön huhtikuussa 2015. Kemikaalien varastoinnissa noudatetaan vaarallisten kemikaalien käsittelystä annettua lakia (390/2005). Toimintaa valvoo TUKES.Tärkeimmät tuotannossa käytettävät kemikaalit, vaarallisuusluokitukset ja varastotilavuudet on esitetty taulukoissa 12,13 ja 14. Liitteessä 8 on luettelo tehtaalla käytettävistä kemikaaleista.

HAKEMUS 38 (117) Taulukko 12. Tehtaan ostokemikaalien kulutus. Nimi ja CAS numero Käyttökohde Kulutus 2013, t/a Magnesiumsulfaatti Valkaisu 681 Poltettu kalkki, CaO Meesauuni 2282 Natriumhydroksidi, NaOH Keittämö 26100 Happi, nestemäinen Keittämö 9638 Hiilidioksidi MÖ- keittämö 2925 Natriumkloraatti Klooridioksidin valm. 13725 Rikkidioksidi Valkaisu 390 Vetyperoksidi Klooridioksidin valm. 4843 Peretikkahappo Valkaisukemik. 99467 Urea puhdistamon ravinne 812 Polyalumiinikloridi Vedenkäsittely 185 Rikkihappo Klooridioksidin valm. 16830 Taulukko 13. Tehtaalla käytettävien kemikaalien CAS-numerot ja vaarallisuusluokitus (Täydennyspyyntö kohta 38). Nimi ja CAS numero Varoitusmerkinnät Vaaralausekkeet Magnesiumsulfaatti 7487-88-9 GHS07 H315, H319, H335 Poltettu kalkki 1305-78-8 GHS05, -07, Dgr Skin.Irrit.2; H315, Eye Dam.H318 Natriumhydroksidi 1310-73-2 GH 505 Met.Corr.1H290 Skin Corr 1A.,H314 Happi, nestemäinen 7782-44-7 Ox.Gas 1; H270, Press.Gas; H281 Hiilidioksidi 124-38-9 GHS04, Wgr H280 Natriumkloraatti 7775-09-9 GHS03, -07, -09 Ox.Sol. 1 H271, Acute tox 4; H302, Aquatic Chromic 2; H411 Rikkidioksidi 7446-09-5 GHS04, GHS06, GHS05 Press. Gas; H280, Acute tox 3; H331, Skin Corr 1B; H314 Vetyperoksidi 7722-48-1 GHS 03, 05, -07, Dgr Acute tox. 4; H302, Skin Irrit 2; H315, STOT SE3; H335, Eye Dam. 1; H318 Peretikkahappo 79-21-0 GHS02 GHS05 GHS07 H242, H314, H335- H336 Urea 57-13-6 H332, H335 Polyalumiinikloridi 1327-41-9 H290, H318 Rikkihappo 7664-93-9 GHS05, Dgr H314, H318

HAKEMUS 39 (117) Taulukko 14. Tehtaan ostokemikaalien varastointi. Nimi Käyttökohde Varasto-tilavuus, m 3 Magnesiumsulfaatti Valkaisu 60 Poltettu kalkki, CaO Meesauuni 130 Natriumhydroksidi, NaOH Keittämö 110 140 Happi, nestemäinen Keittämö 50 42 Hiilidioksidi MÖ- keittämö 102 Natriumkloraatti Klooridioksidin valmistus 80 100 Rikkidioksidi Valkaisu 120 Vetyperoksidi Klooridioksidin valmistus 45 100 Peretikkahappo Valkaisukemikaali 30 Urea Puhdistamon ravinne 80 Alumiinihydroksikloridi Vedenkäsittely 20 Rikkihappo Klooridioksidin valmistus 60 Taulukko 15. Prosessikemikaalien varastointimäärät Nimi ja Käyttökohde Varasto-tilavuus, m 3 Syöttölipeä Haihduttamo 2x5000 ja 1x2000 Polttolipeä Soodakattila 2x500 Viherlipeä Kaustisointi 10500, 755 Valkolipeä Kaustisointi 3000, 2700 Klooridioksidiliuos Valkaisu 2x225, 500 Happi Valkaisu 50,42 Tehtaalla valmistettavat kemikaalit on rekisteröity REACH-rekisteriin. Taulukossa x on esitetty Metsä Fibren rekisteröimät kemikaalit. Taulukko 16. Kemikaalien valmistus ja REACH-rekisteröinti (Metsä Fibre) Kemikaali Rekisteröinti EC CAS Rekisteröintityyppi numero numero numero Tärpätti 01-2119502456-45-0011 232-350-7 8006-64-2 Täysi Mäntysuopa 01-2119538009-40-0005 266-037-1 65997-01-5 Täysi Raakamäntyöljy 01-2119494863-23-0018 931-433-1 8002-26-4 Täysi Viherlipeä 01-2119539462-39-0010 268-612-2 68131-30-6 Välituote Valkolipeä 01-2119582793-25-0015 268-615-9 68131-33-9 Välituote Mustalipeä 01-2119541681-41-0011 266-111-3 N/A Välituote Klooridioksidi 01-2119492305-37-0022 233-162-8 10049-04-4 Täysi Meesa 01-2119486795-18-0042 207-439-9 471-34-1 Täysi

8.4. Veden käyttö Tehtaan vedenkäytön odotetaan pysyvän suurin piirtein ennallaan myös tulevaisuudessa. Tuotantokapasiteetin kasvamisen vaikutukset voidaan osittain kompensoida tehtaalla toteuttavilla veden käytön tehostamistoimenpiteillä. Integraatissa käytettävän talousveden n. 53 000 m 3 /a toimittaa Kemin vesi Oy. Taulukko 17. Raakaveden käyttö Raakaveden käyttötarkoitus Käyttömäärä m 3 /d Jäähdytysvesi 64650 Prosessivesi 40000 9. VEDENHANKINTA JA VIEMÄRÖINTI Raakavesilaitos Raakavesi on otettu nykyiseltä vesialueelta vuodesta 1919 lähtien. Raakavesi otetaan Kemijoen pääuomasta Metsä Fibre Oy:n omistamalta vesialueelta Kurimonhaarasta makeavesikanavaa pitkin pääpumppuasemalle. Sieltä vesi johdetaan välppäyksen jälkeen tehtaan pumppuasemalle mekaaniseen puhdistukseen ja edelleen käyttökohteisiinsa. Vettä käytetään myös palovetenä. Kemin integraatin vuotuinen vedenkäyttö on noin 72 000 000 m3. Maksimissaan vettä voidaan ottaa 85 000 000 m3 vuodessa. Valtaosa vedestä käytetään jäähdytykseen. Raakavesilaitos on uusittu 2011. Raakavesi siivilöidään ja osa siitä puhdistetaan kemiallisesti. Lisäksi valmistetaan ionivaihdettua kattilavettä voimalaitosta varten. Paloveden varapumppaamo sijaitsee Akkunusjoen haarassa Metsäliitto Osuuskunnan omistamalla tontilla. Vesialueen omistaa Metsä Fibre Oy. Kemin Vesi Oy toimittaa tehdasalueella käytettävän talousveden. Viemäröinti Kurimonhaaraan johdetaan puhtaita jäähdytysvesiä. Vähähaaraan johdetaan puhtaita jäähdytysvesiä sekä klooridioksidilaitoksen ja tuhkasuolan liuotusvedet. Tehtaan prosessi- ja saniteetti vedet on viemäröity puhdistamolle. Puhdistamolta jätevedet ja Vähähaaraan johdetut vedet johdetaan ala-altaan kautta Perämereen. Jäähdytysvesien johtaminen vesistöön ja prosessista tulevien jätevesien johtaminen jätevedenpuhdistamon kautta vesistöön on esitetty viemärikartassa liitteessä 9.

HAKEMUS 41 (117) 10. LIIKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELYT Tehdasalueen liikennejärjestelyt ovat pysyneet pääosin ennallaan lupakaudella. Kemin tehtaille tulevien puuraaka-aineiden ja tarveaineiden sekä lähtevien tuotteiden kuljetukset tapahtuvat maanteitse tai rautateitse. Puuraaka-aineesta puolet tulee autoilla ja puolet rautateitse. Kemikaalit ja muut tuotannossa käytettävät tarveaineet saapuvat tehtaalle autoilla. Tehtaiden tuotteet kuljetetaan pääosin maanteitse Ajoksen satamaan, josta ne toimitetaan eteenpäin laivoilla käyttäjille. Sivutuotteet, kuten mäntyöljy ja tärpätti, kuljetetaan pois autoilla. Täydellä käyntiasteella tehtailla käy kaikkiaan noin 300 raskasta ajo-neuvoa vuorokaudessa. Liikenne on ympärivuorokautista. Raskas liikenne on ohjattu valtatie 4:lta lyhyintä mahdollista reittiä pitkin. Kevyt tavara- ja henkilöliikenne suuntautuu useita reittejä pitkin pääsääntöisesti pääportin kautta. Kevyitä ajoneuvoja tehdasalueelle kulkee noin 500 vuorokaudessa pääasiassa päiväaikaan. Kevyille ajoneuvoille on varattu paikoitusalueet pääsääntöisesti porttien läheisyydestä tehtaan aidan ulkopuolelta. Sisäpuolella on tilapäiseen paikoitukseen merkitty rajoitettu määrä paikkoja. 11. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 11.1. Päästöt vesistöön sekä niiden vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Kemin metsäteollisuusintegraatin jätevesipäästöt tulevat pääosin sellutehtaalta ja kartonkitehtaalta. Prosessijätevedet käsittävät kaikki likaantuneet jakeet. Jäähdytysvedet ovat puhtaita vesiä. Hule- ja jäähdytysvesiviemäriin on liitetty tehtaan ulkoalueiden sadevedet ja tehtaan puhtaat jäähdytysvedet. Kaikki orgaanista kuormitusta sisältävät prosessijätevedet ja tehdasalueella syntyvät saniteettivedet puhdistetaan biologisella jäteveden puhdistamolla. Taulukossa 18 on esitetty tiedot tehdasalueella käsiteltävistä vesistä ja niiden määrästä. Taulukossa 19 on esitetty Jäteveden puhdistusteho vuosilta 2010-2014. Tehtaan ympäristövuosiraportti vuodelta 2015 on liitteenä T3 ja vesistön vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2015 ovat liitteenä T4 (Täydennyspyyntö kohta 10). Taulukko 18. Tiedot tehdasalueella käsiteltävistä ja vesistöön johdettavista vesistä. Päästölähteet Vesimäärä Johtamispaikka m 3 /d Prosessijätevesi 40000 Meri Kaatopaikkavesi 1700 Puhdistamolle Jäähdytysvesi 64650 Meri Hule- ja sadevesi Ei mittausta Meri Taulukko 19. Jätevedenpuhdistamon puhdistusteho, % 2010-2014. Parametri 2010 2011 2012 2013 2014 Kiintoaine, % 79,3 80,2 84,1 86,2 89 BOD 7, % 98,1 98,2 98,5 98,2 97,4 COD Cr, % (liuk) 63 66 61,2 63,8 65,7

01/2010 05/2010 09/2010 01/2011 05/2011 09/2011 01/2012 05/2012 09/2012 01/2013 05/2013 09/2013 01/2014 05/2014 09/2014 HAKEMUS 42 (117) Tehtaan jätevedenpuhdistamo on toiminut viime vuosina tehokkaasti ja integraatista mereen johdettu COD-kuormitus on vakiintunut tasolle 20 t/d. Tehtaalta mereen johdettu jätevesikuormitus on alittanut voimassa olevassa ympäristöluvassa asetetut luparajat vuosina 2010-2014 yhtä yksitäistä kuukautta lukuun ottamatta, jolloin luparaja fosforille ylittyi. Tulevaisuudessa tehtaan tuotantomäärien kasvaessa voivat jätevesimäärät ja päästöt vesistöön hieman kasvaa. Samanaikaisesti tuotantoprosessit tehostuvat ja tehtaan sisäisten vesijakeiden käyttöä tehostetaan prosessi- ja tuotteen laatuvaatimukset huomioiden, joten jäteveden määrään ja vesistöön johdettavan kuormituksen odotetaan säilyvän kuitenkin nykyisten luparajojen puitteissa. Puhdistettujen prosessijätevesien lisäksi tehtaalta johdetaan vesistöön noin 65 000 m 3 puhtaita jäähdytysvesiä sekä tehdasalueella muodostuvat sadevedet ja valumavedet. Nämä eivät sisälly jätevesien kuormituslaskentaan. Kuvassa 7 on esitetty integraatista vesistöön johdettu jätevesivirtaama. 90000 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 Flow m3/d Flow m3/d Kuva 7. Jätevesivirtaama vesistöön 2010-2014. Alla olevissa kuvissa 8-13 on esitetty integraatista vesistöön johdettu kuormitus kuukausitasolla vuosina 2010-2014 sekä eri parametreille asetetut luparajat kuukausikeskiarvoina vesistöön johdettaville kuormituksille.

HAKEMUS 43 (117) Kuva 8. COD Cr-kuormitus vesistöön2010-2014. Kuva 9. BOD-kuormitus vesistöön 2010-2014.

HAKEMUS 44 (117) Kuva 10. AOX-kuormitus vesistöön 2010-2014. Kuva 11. Kiintoainekuormitus vesistöön 2010-2014.

HAKEMUS 45 (117) Kuva 12. Fosforikuormitus vesistöön 2010-2014. Kuva 13. Typpikuormitus vesistöön 2010-2014. Biologiselta puhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus on vaihdellut kuukausittain jonkin verran. Kuukausitasolla kuormituksessa on vaihtelua johtuen tuotannollisista tekijöistä sekä biologisen puhdistamon luonteesta johtuvasta vaihtelusta. Biologisen puhdistamon toiminnassa näkyvä vaihtelu näkyy fosforikuormituksen lisäksi selvästi myös puhdistamolta vesistöön johdetun kiintoaineen määrässä. Puhdistamolta vesistöön joutuva kiintoaine koostuu lähinnä biologisesta puhdistusvaiheesta laskeutumattomista lietehiukkasista. Typpikuormitus on hieman kasvanut ja kuormituspiikit ovat johtuneet typpiannostelussa ajoittain esiintyneistä ongelmista urean annostelussa.

HAKEMUS 46 (117) Mereen johdettavaa ravinnekuormitusta on pyritty minimoimaan ravinneannostelua sekä puhdistamon ajomalleja optimoimalla. Urean annosteluun on tehty teknisiä muutoksia annostelun hallinnan parantamiseksi. Kuvassa 13T. on esitetty päivitetyt tiedot typpikuormituksesta (Täydennyspyyntö kohta 22). Puhdistamolla on tehty parannustoimenpiteitä ureasyötön tasaisuuden ja annostelun hallinnan parantamiseksi. Erityisesti urean annostelussa on ollut haasteita talviaikaan urean paakkuuntumisen ja laimennusveden hallinnan osalta. Kehitystoimenpiteiden johdosta typpikuormitusta mereen on saatu vähennettyä. Tehtyjen toimenpiteiden johdosta erityisesti kuormituksen hajontaa on saatu pienennettyä suurimpien kuormituspiikkien eliminoimisella. Maksikuormitus taso on kehitystoimenpiteiden johdosta laskenut. Tehtaan vedenkulutus on vähentynyt merkittävästi. Vedenkulutusta on pystytty vähentämään korvaamalla tuoreveden käyttöä tehtaan sisäisillä jakeilla sekä hyödyntämällä sekundäärilauhteet tehokkaammin. Uuden vesilaitoksen suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitu tehokas vedenkäyttö ja energiatehokkuus. Uuden vesilaitoksen myötä vedenkäyttöä on myös pystytty optimoimaan paremmin vastaamaan eri osastojen tarpeita. Kuorimon sulatuskuljettimet on uusittu 2013, mikä myös on osaltaan vähentänyt jätevedenpuhdistamolle johdettavaa kuormitusta ja alentanut tehtaan veden kulutusta. Taulukossa 20 on esitetty keskimääräinen kuormitus mereen pitoisuuksina 2010-2014. Taulukossa 21 on esitetty jätevesistä otettujen Euroopan päästörekisteri E-PRTR (European Pollutant Release and Transfer Register) mittausten tulokset. on esitetty jätevesistä otettujen E-PRTR mittausten tulokset vuodelta 2013. Taulukko 20. Pitoisuudet Kemin integraatista mereen johdettavassa jätevedessä (mg/l) 2010-2014. Parametri 2010 2011 2012 2013 2014 Kiintoaine, mg/l 10 11 13 12 10 BOD 7, mg/l 5 5 3 4 4 COD Cr, mg/l 217 192 186 209 174 P, mg/l 0,181 0,163 0,176 0,177 0,156 N, mg/l 2,65 2,91 4,25 3,99 3,53

HAKEMUS 47 (117) Taulukko 21. Jätevesistä otettujen E-PRTR mittausten tulokset vuodelta 2013. Alkuaine Päästö, kg/a Cl 4369260 TOC 3869916 As 30,8 Hg 0,3 Cd 6,7 Cr 87,4 Cu 1456,4 Pb 14,6 Ni 104 Zn 1165,1 Hakijan arvio vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita koskevan asetuksen muutoksen merkityksestä tehtaan päästöjen asetuksenmukaisuuden arvioinnissa. Metallien osalta laatunormissa tarkastellaan biosaatavaa osuutta sekä ajantasaiset analyysitulokset pääviemärin raskasmetallipitoisuuksista (kokonaispitoisuus, liukoinen pitoisuus sekä arvio laskennallinen biosaatava osuus) (Täydennyspyyntö kohdat 18 ja 19). Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (1308/2015) on annettu 5.11.2015. Muutoksessa mm. laajennettiin aineluetteloa, tiukennettiin eräiden aineiden ympäristölaatunormeja sekä muutettiin nikkelin ja lyijyn ympäristölaatunormit koskemaan metallien biosaatavaa osuutta. Hakijan näkemyksen mukaan asetukseen lisätyt prioriteettiaineet eivät ole sellun ja kartonginvalmistuksen kannalta relevantteja. Uudet aineet ovat kasvinsuojeluaineita, biosidituotteita sekä muualla kuin metsäteollisuudessa käytettäviä teollisuuskemikaaleja. Palamisen sivutuotteena syntyviä dioksiineja tai sen kaltaisia yhdisteitä ei normaaliolosuhteissa synny olennaisia määriä eivätkä ne tyypillisesti myöskään esiinny jätevesissä. Kemin tehtaan jätevesissä esiintyy pieniä pitoisuuksia metalleja, kuten kadmiumia, elohopeaa, nikkeliä ja lyijyä. Metallit ovat peräisin pääasiassa raaka-aineena käytetystä puusta ja pienissä määrin myös kartonkitehtaalla käytetyistä täyteaine- ja päällystyspigmenteistä. Metallipitoisuuksia seurataan vuosittaisilla analyyseillä vesistöön purettavasta jätevedestä. Analyysit on tehty pääasiassa metallien kokonaispitoisuuksina vedessä, eivätkä ole suoraan verrattavissa asetuksen mukaisiin ympäristölaatunormeihin (Cd ja Hg liukoisina, Ni ja Pb liukoisina ja biosaatavina osuuksina). Hakija teetti kesäkuussa 2016 lisäksi analyysit metallien liukoisista pitoisuuksista mereen johdettavassa jätevedessä. Mittaustulokset vuosilta 2013-2016 ja vertailu asetuksessa 1308/2015 mainittuihin ympäristölaatunormeihin on koottu alla olevaan taulukkoon. Ajantasaiset analyysitodistukset ovat hakemuksen liitteenä T5. Parametri Mittaustulos Ympäristölaatunormi ug/l Vuosi-ka ug/l Enimmäispit. ug/l Kadmium 0,12-0,61 Kadmium liuk. <0,01 0,2 * ) 0,45-0,6 * ) Elohopea 0,007-0,1 Elohopea liuk. <0,05-0,07 * ) Nikkeli 2,0-3,0 Nikkeli liuk. 1,5 8,6 ** ) 34 ** ) Lyijy 0,27-8,3 Lyijy liuk. 0,32 1,3 ** ) 14 ** ) * ) liukoinen pitoisuus merivedessä ** ) liukoinen ja biosaatava pitoisuus merivedessä

HAKEMUS 48 (117) Tulosten perusteella voidaan todeta, että metallien pitoisuudet Kemin tehtaalta purettavassa jätevedessä ovat erittäin alhaisia. Mitatut arvot alittavat lähes kaikilta osin ympäristölaatunormit jo suoraan jätevedestä kokonaispitoisuuksina määriteltynä. Vuonna 2016 jätevedestä mitatut liukoiset pitoisuudet puolestaan alittavat kaikilta osin ympäristölaatunormin erittäin selvästi. Kadmiumin ja elohopean liukoiset pitoisuudet jäävät alle määritysrajan. Ottaen huomioon jäteveden huomattavan laimenemisen purkualueella, on täysin selvää, ettei jätevesi voi missään olosuhteissa aiheuttaa ympäristölaatunormien merialueella ylittymistä mittaustavasta riippumatta. Esitettyjen mittaustulosten perusteella on nikkelin ja lyijyn biosaatavan osuuden määrittäminen tai arviointi tarpeetonta, koska jo metallien kokonaispitoisuudet ja liukoiset pitoisuudet alittavat selvästi ympäristölaatunormin. Lisäksi Hakija toteaa, ettei metallien biosaatavuuden arvioimiseksi tai mittaamiseksi merivedessä ei ole tiettävästi olemassa luotettavaa menetelmää. Makeassa vedessä esiintyville metalleille voidaan käyttää erilaisia laskennallisia malleja biosaatavan osuuden määrittämiseen, mutta toistaiseksi tällaisia ei ole saatavilla merivesiympäristöön. Jätevesien aiheuttama lämpökuorma Tehdasintegraatista vesistöön johdettujen jäähdytys- ja jätevesien aiheuttama lämpökuorma on kesäaikaan arviolta 530 GWh ja talviaikaan arviolta 970 GWh. Lämpökuorma ei oleellisesti muuta veden lämpötilaa, mutta pitää sulana tehtaan edustan myös talviaikaan. Sähkösuotimen lentosuola Tehtaalta liuotetaan sähkösuotimen lentosuolaa vuosittain noin 13447 t Na 2SO 4/a, joka vastaa noin 23 kg/adt (Täydennyspyyntö kohta 23). Poistettavan lentosuolan natriumpitoisuus vaihtelee välillä 310-360 mgna/kg lentosuolaa, joten natriumin poistovirta on keskimäärin 7,5 kgna/adt. Vastaavasti lentosuolan rikkipitoisuus on keskimäärin tasoa 160 gs/kg, jolloin rikin poistovirta on tasoa 3,2 kgs/adt. Edelleen jätevesivirran ollessa 30 50 m3/adt (European Commission 2013) niin sulfaattilisäys poistuvassa jätevedessä on 100 240 mgso 4/l. Prosessiin otetun veden pitoisuudella <10 mgso 4/l tämä on alle Suomen sosiaali- ja terveysministeriön laatusuositusten mukaisen talousveden sulfaatin enimmäisarvon 250 mg/l. Itämeren sulfaattipitoisuus puolestaan on noin 600 mg/l. Pääosa Kemin soodakattilan lentosuolasta kierrätetään takaisin prosessiin, mutta ajoittain pieni osa suolaa joudutaan liuottamaan vesistöön S/Na- ja vierasainetaseen hallitsemiseksi. Tällä hetkellä tehtaalla käytössä oleva keino minimoida suolan liuottamista, on sisään otettavan rikin määrän minimointi lähinnä prosessiolosuhteita optimoimalla. Kemikaalitaseeseen tulevasta rikistä suurin osa tulee mäntyöljykeittämöltä. Mäntyöljykeittämöllä pyritään prosessiteknisin keinoin minimoimaan palstoituksessa käytettävän rikkihapon määrää. Tästä on esimerkkinä hiilidioksidin käyttö, jolla pystytään korvaamaan osa palstoituksessa käytettävästä rikkihaposta. Myös muita rikkihappoa korvaavien kemikaalien käyttöä on selvitetty, mutta toistaiseksi niiden käyttöön ottaminen ei ole ollut teknisesti mahdollista. Lentosuolan käsittelemiseksi ei ole kaupallisesti saatavilla olevia vaihtoehtoisia menetelmiä. Koska lentosuola on hyvin vesiliukoista, ei sen välivarastoiminen tai sijoittaminen myöskään kaatopaikalle ole järkevää: lentosuolan sisältämät suolat liukenisivat sadevesien mukana päätyen joka tapauksessa vesistöön. Näin ollen Hakijalla ei ole tällä hetkellä teknistaloudellisesti toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa lentosuolan veteen liuottamisen lopettamiseksi kokonaan.

HAKEMUS 49 (117) Veden laadun kehitys ja jätevesien vaikutus Metsä Fibre Oy:n ja Metsä Boardin Kemin tehtaiden puhdistetut jätevedet johdetaan Kemijoen edustalle, missä ne sekoittuvat jossain määrin jokiveteen ja kulkeutuvat osittain Selkäsaaren ja Ajoksen välisen melko suojaisen alueen kautta merelle. Kyseiselle alueelle johdetaan myös Kemin Vesi Oy:n käsitellyt jätevedet. Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtaiden käsitellyt jätevedet johdetaan Veitsiluodonlahden pohjukkaan. Kemin edustan merialueen veden laatu parani 1990 luvulla jätevesien käsittelyn tehostumisen myötä. 2000 luvun puolivälin jälkeen kehitys on ollut pääosin tasaisempaa. Kemin edustalle kohdistuva jätevesikuormitus pieneni eniten 1990 luvulla ja jossain määrin edelleen 2000 luvulla etenkin kiintoaineen, fosforin, orgaanisen happea kulutavan aineksen ja AOX:ien osalta jätevesien käsittelyn tehostumisen myötä. Vuonna 2013 kuormitus oli edellisvuosien tasoa. Teollisuuden typpikuormitus on ollut vuosina 2012-2013 edellisvuosia suurempaa. Vuonna 2013 jätevesien mukana Kemin edustan merialueelle päätyvä fosforikuormitus oli 50 kg/d ja typpikuormitus noin 1328 kg/d. Teollisuuden ja Kemin Veden kokonaisravinnekuormitus oli noin 7 10 % Kemijoen ravinnevirtaamista. Kemijoen ravinne- ja kiintoainevirtaamat olivat vuonan 2013 keskimääräistä tasoa ja pienempiä kuin vuonna 2012. Merialueen tilaan vaikuttavat Kemijoen ja pistekuormittajien lisäksi alueelle laskevien pienempien jokien ainevirtaamat sekä hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma. Selvimmin vaikutukset ovat olleet havaittavissa jätevesien ensisijaisilla vaikutusalueilla talvella, jolloin olosuhteet merialueella ovat stabiilimmat ja jätevesien vaikutukset selvemmin havaittavissa kuin kesällä. Heikkoja happitilanteita on esiintynyt enää yksittäisissä näytteissä yleensä jätevesien purkualueiden läheisyydessä. Kokonaisfosforipitoisuuksissa on havaittavissa laskeva trendi. Kokonaistyppipitoisuuksissa ei ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa, mutta Veitsiluodonlahden suulla esiintyi vuonna 2013 tavanomaista korkeampia pitoisuuksia. Epäorgaanisen typen pitoisuuksissa on havaittavissa lievää nousua, mikä voi osaltaan johtua teollisuuden typpikuormituksen kasvusta viime vuosina, etenkin vuosina 2012 2013. Metsäteollisuuden jätevesien kalatalousvaikutukset Jätevesien johtaminen merialueelle vaikuttaa nykyisin kalastukseen lähinnä osana merialueen rehevyystasoa lisäävää ravinnekuormitusta, mikä voimistaa pyydysten limoittumista. Rysien likaantumisseurannan mukaan pyydysten likaantumishaitat ovat 1990-luvun puolivälin jälkeen jonkin verran lieventyneet. Kesällä 2013 rysien likaantuminen oli kalastajien mukaan edellisvuosiin verrattuna jonkin verran keskimääräistä voimakkaampaa. Runkopolyypin karvan kasvu oli keskimääräistä voimakkaampaa etenkin eteläisillä Maksniemen alueen pyyntipaikoilla. Kalastajien mukaan kaloissa ei esiintynyt makuvirheitä vuonna 2013.

HAKEMUS 50 (117) 11.2. Päästöt ilmaan sekä niiden vaikutukset ilman laatuun Sellutehtaan merkittävimmät päästöt ilmaan ovat rikkipäästöt, pelkistyneet hajukaasut, typenoksidit sekä hiukkaspäästöt. Tehtaan tasainen ja häiriötön ajo on merkittävin keino vähentää ilmaan johdettavien päästöjen määrää. Tehtaalla tehdään jatkuvasti työtä tehtaan käytettävyyden parantamiseksi. Tehtaan väkevät ja laimeat hajukaasut kerätään ja käsitellään tehokkaasti. Laimeat ja väkevät hajukaasut kerätään ja poltetaan soodakattilassa. Väkevien hajukaasujen varapolttopaikkana toimiin meesauuni. Kaustisoinnin laimeat hajukaasut poltetaan meesauunissa. Lisäksi meesauunissa voidaan polttaa metanoli ja tärpätti. Häiriötilanteissa hajukaasut ohjataan ilmaan ohituspiippujen kautta. Normaalitilanteessa keräilyn ulkopuolelle ei jää hajukaasuja. Hajukaasujen käsittelyssä pyritään jatkuvasti mahdollisimman korkeaan käyttöasteeseen. Poikkeamat käsittelyasteessa johtuvat pääasiassa huolto- ja kunnossapito toimenpiteistä sekä erilaisista mekaanisista ongelmista tai prosessin poikkeustilanteista, joita ei voi täysin välttää. Hajukaasujen käsittelyasteet ovat olleet lupaehtojen mukaisia lukuun ottamatta joulukuussa 2014 tapahtunutta laimeiden hajukaasujen käsittelyasteen alitusta. Käsittelyaste jäi alle luparaja prosessihäiriöstä johtuen, jonka seurauksena laimeiden hajukaasujen kääntäminen takaisin käsittelyyn viivästyi. Luparaja ylitys ja korjaavat toimenpiteet on raportoitu viranomaiselle erikseen. Väkevien hajukaasujen käsittelyaste oli vuosikeskiarvona 99,8 % ja laimeiden hajukaasujen käsittelyaste oli vuosikeskiarvona 98,9 %. Tehtaalta ilmaan johdettavat päästöt ovat peräsin sellun valmistusprosessista sekä kiinteän polttoaineen voimakattilasta. Soodakattilan savukaasut johdetaan kolmen rinnakkaisen kolmekenttäisen sähkösuotimen jälkeen +94 m korkeaan piippuun. Meesauunin savukaasut johdetaan kolmekenttäisen sähkösuotimen kautta +86 m korkeaan piippuun. Kiinteän polttoaineen teollisuusvoimakattilan (K10-kattila) savukaasut puhdistetaan sähkösuotimella ja johdetaan + 81,6 metriä korkeaan piippuun. Hajukaasujen käsittelyn ollessa estynyt soodakattilassa tai meesauunissa johdetaan hajukaasut ohituspiippuihin. Valkaisun ja kklooridioksidilaitoksen alueen pesureissa, säiliöissä ja torneissa syntyvät happamat höngät kerätään talteen ja johdetaan valkaisimon kaasunpesurin alaosaan. ClO 2 laitoksen poistohönkien luparaja Cl tot -pitoisuudelle ylitettiin kesällä 2014 johtuen täytekappaleiden likaantumisesta. Vuosihuoltoseisokissa varmistettiin pesurin toiminta ja varmistettiin pesurin optimaaliset ajoparametrit riittävän pesutehokkuuden varmistamiseksi. Luparaja ylitys ja korjaavat toimenpiteet on raportoitu valvovalle viranomaiselle erikseen. Kuvissa 14-16 on esitetty lohkokaaviot tehtaalla syntyvien savukaasujen johtamisesta ilmaan.

HAKEMUS 51 (117) piippu 94 m piippu 81,6 m Soodakattila Sähkösuodin Kiinteän poltto- Sähkösuodin aineen kattila Sähkösuodin K-10 Kuva 14. Kaavio soodakattilassa ja K-10 kattilassa syntyvien savukaasujen johtamisesta ilmaan. piippu 86 m Kuoren Kuoren kaasutus Meesauuni Sähkösuodin kuivaus Kuva 15. Kaavio meesauunin savukaasujen johtamisesta sekä suunnitellun kuoren kuivauksen ja kaasutuksen savukaasujen johtamisesta meesauuniin.

HAKEMUS 52 (117) Valkaisun hönkä- pesuri ClO2- valmistus ja valkaisun höngät Kuva 16. Kaavio ClO 2 -laitoksen ja valkaisun hönkien käsittelystä. Suurin osa sellutehtaan typenoksideista tulee soodakattilasta. Tehtaalla pyritään ajamaan soodakattilalle polttoon menevä mustalipeä mahdollisimman korkeassa kuiva-aineessa, mikä nostaa palamislämpötilaa ja parantaa näin energiatehokkuutta. Korkean palamislämpötilan johdosta höyrystyy enemmän natriumia, joka sitoo SO 2-yhdisteitä ja alentaa näin myös soodakattilan ilmaan johdettavia rikkipäästöjä. Rikkipäästöjen minimoimisen ja kattilan korkean energiatehokkuuden ristikkäisvaikutuksena on, että soodakattilalta ilmaan johdettavat NOx päästöt voivat hieman kasvaa. Kuoren kuivauksen poistoilma johdetaan äänenvaimentimen kautta ilmaan. Metsä Fibre Joutsenon tehtaalla tehtyjen mittausten mukaan kuivauksesta ei käytännössä synny hiukkaspäästöjä. Kuivattu polttoaine johdetaan kaasutukseen ja syntynyt tuotekaasu johdetaan meesauunin polttoaineeksi. Joutsenossa tehtyjen kertamittausten perusteella poistokaasuista mitatut hiukkaspitoisuudet olivat tasolla 1 mg/m 3. Liitteenä 10 on Pöyry Finland Oy:n raportti kuoren kuivauksen poistoilmasta mitatuista hiukkaspäästöistä. Kuoren kaasutuksella saatavalla tuotekaasulla korvataan uunissa käytettävää maakaasua. Myös metanolin polttomahdollisuus meesauunissa vähentää maakaasun käyttöä. Tuotekaasun ja metanolin poltto meesauunissa vähentää näin tehtaan fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. Tuotekaasun polttaminen voi hieman nostaa meesauunin typenoksidipäästöjä johtuen korkeammasta palamislämpötilasta. Mikäli tehtaalla toteutetaan investointi tuotekaasun valmistamiseksi voi meesauunista ilmaan johdettavat NOx-päästöt hieman nousta johtuen puuperäisen polttoaineen luontaisesti sisältämästä typestä sekä tuotekaasun korkeammasta palamislämpötilasta johtuvan termisen NOx:n lisääntyminen verrattuna perinteisiin meesauunin polttoaineisiin, jolloin päästöt asettuvat kasviperäisille kaasumaisille polttoaineille asetteujen maksimipäästöjen tasolle. Myös metanolin ja laimeiden hajukaasujen sekä meesauunissa mahdollisesti poltettavien mäntyöljyn sekä mäntyöljyjohdannaisten mukana päätyy typpeä meesauuniin polttoon, mikä voi nostaa meesauunnin typenoksidipäästöjä. Käytettävillä biopolttoaineilla korvataan fossiilisia polttoaineita (raskasta polttoöljyä) ja näin vähennetään tehtaan fossiilisia hiilidioksidipäästöjä.

HAKEMUS 53 (117) Kuvissa 17-20 on esitetty ilmaan johdettavat typenoksidit, rikkioksidit, TRS-päästöt ja hiukkaset vuosilta 2011-2014. Päästöt sisältävät normaaliolosuhteiden lisäksi tehtaan pysäytysja käynnistysjaksot sekä häiriötilanteet. Teollisuusvoimakattilan, K-10-kattilan päästöt eivät sisälly alla oleviin kuviin. 1100 NOx, t(nox)/a 1050 1000 950 900 NOx, t(nox)/a 850 800 2010 2011 2012 2013 2014 Kuva 17. Typenoksidit ilmaan 2011-2014. 160 140 120 100 80 60 40 20 0 SO2, t(so2)/a 2010 2011 2012 2013 2014 SO2, t(so2)/a Kuva 18. Rikinoksidit ilmaan 2011-2014.

HAKEMUS 54 (117) Kuva 19. Pelkistyneet rikkiyhdisteet ilmaan 2011-2014. TRS-päästöt ovat vähentyneet merkittävästi kaustisointialueen laimeiden hajukaasujen keräilyn tehostamisen jälkeen 2013. Investoinnin käyttöön oton yhteydessä tehtaan rikkidioksidipäästöt kasvoivat, johtuen lisääntyneeseen raskaan polttoöljyn käytöstä. Tilanteen parantamiseksi on laimeiden hajukaasujen pesua tehostettu ennen niiden johtamista meesauuniin. Selvitys meesauunin ja soodakattilantrs-päästöistä on esitetty liitteessä T6 (Täydennyspyyntö kohta 24). Metanolin ja laimeiden hajukaasujen johtaminen polttoon meesauuniin on nostanut meesauunista ilmaan johdettavien typenoksidien määrää. Tämä johtuu näiden komponenttien luontaisesti suuremmasta määrästä typestä. Myös poltto-olosuhteiden optimoinen TRSpäästöjen minimoimiseksi muuttaa poltto-olosuhteita siten, että termistä NOx pääsee syntymään enemmän. Kuva 20. Hiukkaset ilmaan 2010-2014.

HAKEMUS 55 (117) Taulukossa 22 on esitetty teollisuusvoimakattilan (K10-kattilan) ilmanpäästöjen vuotuiset päästömäärät (t/a) vuosilta 2012-2014. Taulukko 22. Päästöt ilmaan, kokonaispäästöt [t/a] vuodelta 2012, 2013 ja 2014. Vuosi 2012, t/a Vuosi 2013, t/a Vuosi 2014, t/a Rikkidioksidi 0,7 1,4 2,4 Typenoksidit NO 2:na 87,5 88,2 176,4 Hiukkaset 2,1 1,0 2,7 Vaikutukset alueen ilman laatuun ja ympäristön tilaan Kemin metsäteollisuuden tehtaiden ja Kemin energiantuotannon NOX-, SO 2-, PM10 ja TRSpäästöjen leviäminen ja epäpuhtauksien pitoisuudet ympäristössä on selvitetty kesällä 2014 tehdyllä ilmapäästöjen mallinnuksella. Työssä on esitetty myös tehtaiden väkevien hajukaasujen häiriötilanteiden aiheuttamien hajupäästöjen leviäminen ja arvioitu viihtyvyyshaitan esiintyvyyttä ja suuruutta häiriötilanteen aikana leviämisskenaarioiden ja tehtaiden häiriöpäästötilastojen perusteella. Metsä Fibre Oy:n Kemin tehtaalla laimeat ja väkevät hajukaasut kerätään ja poltetaan soodakattilassa. Väkevien hajukaasujen varapolttopaikkana toimiin meesauuni. Kaustisointialueen laimeat hajukaasut poltetaan meesauunissa. Tehtaan normaalitilanteessa meesauunista ja soodakttilasta johdetaan ilmaan vain vähäisiä määriä TRS-yhdisteitä. Häiriötilanteessa voi tehtaalta aiheutua hajuhaittoja ympäristöön hajukaasujen käsittelyn ollessa estynyt soodakattilassa tai meesauunilla.

HAKEMUS 56 (117) Kuva 21. Kartta mallinnuksessa käytetyistä päästölähteistä. Mallinnuksen mukaan tehtaiden NOx-päästöistä aiheutuvat korkeimmat typpidioksidin vuorokausiohjearvoon verrannolliset pitoisuudet olivat n. 17 % vuorokausiohjearvosta ja sijoittuvat tehdasalueiden pohjoispuolelle n. 1-1.4 km:n etäisyydelle päästölähteistä. Maanpinnan hengitysvyöhykkeen typpidioksiditasoihin vaikuttaa kaupungeissa eniten liikenne, sillä liikenteen typenoksidipäästöt muodostuvat lähellä maanpintaa, kun vastaavasti teollisuuden typenoksidipäästöt leviävät ja laimenevat korkeiden piippujen ansiosta ennen maanpintatason saavuttamista. Tuntitason ohje- ja raja-arvoihin nähden tehtaiden tai energiantuotannon aiheuttamat NO2-tuntipitoisuudet olivat matalat, ollen korkeimmillaan < 15 % NO 2:n ohje- tai raja-arvosta. Myös päästölähteiden NOx-päästöistä aiheutuvat vuosipitoisuudet olivat alhaiset, korkeimmillaan 5 % typpidioksidin ilmanlaadun vuosirajaarvosta. Rikkidioksidin vuorokausipitoisuudet olivat mallinnuksen mukaan korkeimmillaan 21 μgso 2/m 3, n. 26 % SO 2-vrk-ohjearvosta sijoittuen n. 400 metriä Karjalahden lämpökeskuksesta etelä-lounaaseen. Korkeimmat rikkidioksidin vuorokausipitoisuudet Kemissä muodostuvat raskasöljykattiloiden käytöstä talviaikana lämmöntarpeen mukaan.

HAKEMUS 57 (117) Päästöjen aiheuttama rikkidioksidin vuosipitoisuustaso on Kemissä korkeimmillaan 2.6 μg SO 2/m 3, mikä on n. 13 % kasvillisuuden suojelun perusteella annetusta vuosiraja-arvosta. Rikkidioksidin taustapitoisuudet Suomessa ovat luokkaa 1-2 μgso 2/m 3 (vuosipitoisuus). Metsä Fibren osalta normaaliajon aikaiset SO 2-päästöistä aiheutuvat vrk-pitoisuudet korkeimmillaan 4 μgso 2/m 3 (5 % vrk-ohjearvosta). Kemissä tehtaiden ja energiantuotannon päästölähteistä peräisin olevien PM10-hiukkasten (alle 10 μm:n kokoluokan hiukkaset ns. hengitettävät hiukkaset) vuorokausipitoisuus oli korkeimmillaan 9 μg/m 3 eli n. 13 % PM10-vrk-ohjearvosta. Päästölähteiden aiheuttama vuosipitoisuus on korkeimmillaan 1 μg/m 3. PM10-hiukkasten pitoisuuksiin kaupungeissa vaikuttaa eniten liikenteen nostattama katupöly. Myös hiukkasten episodimaista kaukokulkeutumista esiintyy mm. metsäpalojen yhteydessä (PM10, PM2.5). Teollisuuden aiheuttamat hiukkaspitoisuudet ovat alhaisemmat johtuen korkeista piipuista sekä käytössä olevista hiukkaspäästöjen vähennystekniikoista (sähkösuotimet ja pesurit). Metsä Fibre Oy:n Kemin tehtaiden normaaliajossa hajurikkipäästöjä muodostuu vähäisessä määrin soodakattilasta ja meesauunista. Laimeat ja väkevät hajukaasujakeet ovat tällöin keräilyssä ja poltossa. Normaaliajon mallinnukset tehtiin tehtaiden soodakattilan ja meesauunin päästötietojen mukaisesti. Tehtaan normaaliajossa TRS-tuntipitoisuudet ympäristössä ovat alhaiset, alle yleisesti käytetyn hajutunnin tuntipitoisuuden (3 μgs/m 3 ). Tehtaiden hajupäästöjen vaikutukset eivät ylitä tavanomaisia hajun viihtyvyyshaitan kriteereitä normaaliajossa, kun hajukaasujen erityisjakeet ovat keräilyssä ja käsittelyssä. Ympäristön TRS-tuntipitoisuudet olivat korkeimmillaan 0.7-0.9 μgs/m 3. Näissä pitoisuuksissa joidenkin hajukomponenttien hajukynnykset voivat ylittyä, jolloin osa asukkaista voi aistia hajua, mutta haju ei ole voimakasta eikä aiheuta erityistä viihtyvyyshaittaa. Normaaliajossa ilmanlaadun TRS-yhdisteiden vuorokausiohjearvo 10 μgs/m 3 ei ylity Kemissä. Korkeimmat normaaliajon vuorokausipitoisuudet (0.5 μgs/m3) sijoittuivat molemmilla tehtailla tehdasalueille. Tehtaiden häiriöpäästötilanteissa ja hajukaasujen käsittelyn ollessa estynyt voi ympäristöön aiheutua hajukaasupäästöjä, jolloin hajurikkiyhdisteiden pitoisuudet nousevat vallitsevan tuulen alapuolella. Väkevien tai laimeiden hajukaasujen ohitustilanteiden aiheuttamaa hajuhaittaa kaupungissa voidaan vähentää vain pyrkimällä vähentämään ohitustilanteiden esiintyvyyttä ja varmistamalla hajukaasujen varakäsittelypaikan nopean käyttöönoton, jolloin ohitustilanteet jäävät mahdollisimman lyhyiksi, esim. muutaman minuutin mittaisiksi. Hajukaasujen ohitustilanteet tapahtuvat yleensä tehtaiden häiriötilanteissa sekä ylös- ja alasajoissa, joten kokonaan niitä ei pystytä eliminoimaan, mutta kestoaikaa voidaan pyrkiä lyhentämään. Häiriötilanteiden ajankohtaa ei aina voi ennustaa, mutta tuulen suuntaa voidaan tehtailla seurata ja tiedottaa häiriötilanteista ja hajukaasun leviämissuunnasta välittömästi häiriötilanteiden tapahtuessa. Kaiken kaikkiaan ns. hajutuntien määrä Kemissä riippuu tehtaiden väkevien tai laimeiden hajukaasujen ohitusten esiintymistiheydestä ja kestosta ja sen hetkisistä sääoloista. Normaalitoiminnan aikana hajupäästöt ovat vähäisiä ja normaalitoiminnanaikaiset hajupitoisuudet jäävät Kemissä selvästi alle hajun viihtyvyyshaittana pidetyn hajutuntipitoisuuden 3 μgs/m 3.

HAKEMUS 58 (117) Hakijan arvio siitä, mikä osuus ilmalaaduntarkkailussa havaituista hajutunneista on toiminnan aiheuttamaa (Täydennyspyyntö kohta 26). Tehtaan toiminnan vaikutusta Kemin ilman laatuun selvitettiin mallintamalla päästöjen leviämistä. Mallinnuksessa käytettiin vuoden 2013 toteutuneita päästöjä. Vuoden 2013 aikana tehtiin myös ilmanlaaduntarkkailumittauksia. Ilmanlaaduntarkkailua tehtiin ajalla helmikuu 2013-tammikuu 2014. Tarkkailujakson aikana TRS-pitoisuus mittauspisteessä oli 4,6 ugs/m3. Täydennyspyynnössä pyydetään Hakijaa arvioimaan, mikä osuus havaituista hajutunneista on toiminnan aiheuttamaa. Mallinnuksessa käytettyjen tietojen mukaan normaalitoiminnan aikaisista TRS-päästöistä 70 % oli Metsä Fibren toiminnasta aiheutuvia vuonna 2013. Mallinnuksen mukaan normaalitoiminnan TRS-päästöt ympäristössä jäävät kuitenkin alle yleisesti käytetyn hajutunnin tuntipitoisuuden 3 ugs/m3. Normaalitoiminnan aikana väkevät ja laimeat hajukaasut käsitellään soodakattilassa ja meesauunissa. Savukaasut johdetaan ilmaan soodakattilan (94 m) ja meesauunin (86 m) korkeiden piippujen kautta, jolloin ne sekoittuvat ja laimenevat ilmassa niin, ettei niillä normaalitilanteessa ole merkittävää vaikutusta ilmanlaatuun. Väkevien hajukaasujen ohitukset sitä vastoin voivat aiheuttaa hajuhaittoja ympäristössä. Selvityksen mukaan väkevien hajukaasujen ohituksista aiheutuvista päästöistä hieman yli puolet aiheutui vuonna 2013 Metsä Fibren toiminnasta. Väkevien hajukaasujen ohituksista Metsä Fibre osuus oli 53 % (13,1 t) ja TRS-yhdisteiden kokonaispäästöistä Metsä Fibren osuus oli noin 63% (31,0 t). Alla olevassa taulukosta käy tarkemmin ilmi päästöt vuosipäästöinä sekä Metsä Fibren osuus päästöistä. Tämän pohjalta Hakija arvioi, että hieman yli puolet hajutunneista on aiheutunut Metsä Fibren toiminnasta. Taulukko 22T. Päästöt vuosipäästöinä ja toiminnanharjoittajien osuus päästöistä.

HAKEMUS 59 (117) Selvitys siitä, miten häiriö- ja poikkeustilanteiden TRS-päästöjä on tarkoitus edelleen vähentää (Täydennyspyyntö kohta 27). Tehtaalla tehdään jatkuvaa käytettävyyden kehitystyötä, mikä on keskeisessä asemassa tehtaan häiriöttömän käynnin osalta ja näin ollen häiriötilanteessa syntyvien TRS-päästöjen minimoimisessa. Tehtaan investointiohjelma tähtää tehtaan käytettävyyden parantamiseen. Erityisiä investointeja TRS-päästöjen minimoimiseksi ei ole suunnitelmissa. Keskeinen tekijä meesauunin TRS-päästöjen hallinnassa on meesan puhtaus. Meesasuotimella on jo tehty meesanpesun tehostamistoimenpiteitä ajoparametreja virittämällä ja pienillä muutoksilla meesakuljettimen kaukalon pesuvesien johtamiseen meesan pesun tehostamiseksi. Päivitetyt tiedot hakemuksen jättämisen jälkeen tapahtuneista mahdollisista luparajojen ylityksistä sekä häiriötilanteista ja niiden syistä (Täydennyspyyntö kohta 9). Luvan jättämisen jälkeen tapahtuneet luparajaylitykset Ilmaan johdettava luparaja on ylittynyt soodakattilan hiukkasten osalta 2015 ja 2016. Syynä luparaja ylitykseen oli mekaanisia vaurioita sähkösuotimissa ja pesurilla. Vuosihuoltoseisokissa 2015 on korjattu mekaanisia vaurioita ja tehostettu pesurin toimintaa. Tulevassa vuosihuoltoseisokissa 2016 jatketaan kunnossapitotoimenpiteitä ja lisätään pesurille uusi yläpisaranerotin. Vuonna 2015 ja 8/2016 välisenä aikana vesistöön johdetut puhdistetut vedet ovat alittaneet luparajat. Öljyvuoto toukokuussa 2016 Toukokuussa 2016 tehtaalla tapahtui öljyaseman öljynerotuskaivosta öljyvuoto, joka päätyi kaustistamon alueen varoaltaaseen. Allas toimii öljyaseman varoaltaana. Syynä oli raskaspolttoöljyn pääsy paineettomaan höyrylinjaan startin yhteydessä höyrynpaineen laskettua verkossa. Raskaspolttoöljy pääsi virtaamaan tiivistehöyrylinjaa pitkin öljynerotuskaivon pohjalla olevaan lämmityskierukkaan. Lämmityskierukassa havaittiin vuoto, kun kaivo tarkastettiin. Vuoto oli öljynerotuskaivon puhdasvesi puolella. Öljynerotuskaivossa on öljyhälytin, mutta se on asennettu öljyiselle puolelle. Öljy pääsi virtaamaan lämmityskierukasta öljynerotuskaivon puhdasvesipuolelle ja sieltä edelleen viemäriin. Viemäröinti on johdettu kaustistamon alueella sijaitsevaan varoaltaaseen, joka toimii öljysäiliöiden varoaltaana. Öljyä ei päässyt tehdasalueelta vesistöön. Biologisen puhdistamon häiriö toukokuussa 2016 Biologisen puhdistamon toiminnan häiriö huomattiin 27.5. happipitoisuuden laskuna. Tarkastuskäynnin yhteydessä todettiin, että jälkiselkeytin 1:ltä karkaa lietettä. Jälkiselkeytin 2:n kirkaste oli kiintoainevapaa. Tilanne saatiin pikaisesti hallintaan eikä luparajoja ylitetty. Häiriön syynä oli puhdistamolle johdettu hetkellinen korkea kuormitus johtuen syöttölipeä säiliön puhdistuksesta ja samanaikainen kaustistamon saostusaltaan tyhjennys. Syöttölipeäsäiliön pesuvedet johdettiin biologiselle puhdistamolle normaalikäytännön mukaisesti varoaltaan kautta. Samanaikaisesti tyhjennettiin myös kaustistamon saostusallasta öljyonnettomuuden jäljiltä. Näiden yhteisvaikutuksesta puhdistamolle johdettava kuormitus nousi poikkeuksellisen korkeaksi. Puhdistamon toiminta saatiin korjaavilla toimenpiteillä normalisoitua nopeasti eikä tilanteesta aiheutunut luparajaylitystä.

HAKEMUS 60 (117) Keskeiset tekijät ilmaan johdettavien hiukkaspäästöjen kasvuun (Täydennyspyyntö kohta 31). Ilmaan johdettavien hiukkaspäästöjen kasvuun ei ole löytynyt yksiselitteistä syytä. Selvitykset tason nousun syistä ja näin ollen tarvittavista korjaavista toimenpiteistä ovat vielä kesken. Myös tarvittavien toimenpiteiden laajuus on vielä selvityksen alla. Suotimet ovat alkuperäiset. Kapasiteetti on mitoitettu soodakattilan tuotannolle 2600 tka/d. Laitetoimittaja on kuitenkin todennut, että niiden mitoituksen mukaan erotusasteen pitäisi olla parempi nykyisessä kuormitustilanteessa. Suotimille tehdään vuosittain ulkopuolisen asiantuntijan toimesta kuntotarkastukset ja sen pohjalta määritetään kunnossapito ja korjaustoimenpiteet seuraavan vuosihuoltoseisokkiin. Toimintatavalla on pyritty varmistamaan sähkösuotimien hyvä kunto ja toimintavarmuus niiden elinkaaresta huolimatta. Säännöllisissä kuntokartoituksissa ja erillisissä selvityksissä on havaittu suotimissa mekaanisia vaurioita, joita on korjattu vuosihuoltoseisokeissa osana normaalia kunnossapitoa. Ravistimien toimintaa on varmistettu uusimalla lankaravistimet. Kaasujakautumista on paranneltu lisäämällä kaasunjakolevyjä. Myös sähkösuotimien jälkeisellä pesurilla on havaittu puutteita, jotka osaltaan selittävät tason nousua. Korjaavina toimenpiteinä on mm. uusittu pesurin pisaranerottimia 2013 ja 2014. Myös mittaustuloksissa on merkittävää hajontaa ja mittausten luotettavuutta ja syitä mittaustulosten suureen hajontaan selvitetään yhteistyössä ulkopuolisen mittaajan kanssa. Mittauspaikka ei täytä mittaukselle asetettuja vaatimuksia. Myös hiukkaspitoisuuksien mittaaminen luotettavasti märistä savukaasuista on haastavaa. Tulevassa vuosihuoltoseisokissa viikolla 38 tehdään suotimilla kunnossapitoimenpiteitä ja lisäparannustoimia pesurin toimintaan (pesuvesien automatiikka sekä tulovesien pyörrepuhdistus ja lisätään yläpisaranerotin. Toimenpiteillä varmistetaan savukaasujen riittävä jäähdytys ja pesusuuttimien auki pysyminen ja riittävä pesurin erotustehokkuus. Lisäksi kattilan polton hallinnan parantamiseksi tehdään muutoksia kattilan tertiääri-ilmajakoon. Kesän 2016 aikana hiukkaspäästöjä on rajoitettu ajamalla pienemmällä soodakattilan tuotannolla. Viimeisimpien mittaustulosten mukaan hiukkaspitoisuus oli alustavien mittaustulosten mukaan 46 mg/nm3 mittausepävarmuus huomioiden. Tuotantotason nousu ei kuitenkaan yksin selitä tason kasvua, sillä hakija on aiempina vuosian ajanut jopa nykyistä suuremmalla soodakattilan kuormituksella ja huomattavasti pienemmällä hiukkaspäästöillä.

11.3. Päästöt maaperään ja pohjaveteen sekä niiden ympäristövaikutukset Tehtaan toiminnalla ei ole haitallisia vaikutusta maaperään tai pohjaveteen. Tehdasalue on merkittävältä osin asvaltoitu Kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa on riskit otettu huomioon ja säiliöissä on varoaltaat. Kemin integraatin alueella on tehty ympäristönsuojelulain 82 mukainen maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys vuonna 2014 (Ramboll Finland). Raportti selvityksestä on hakemuksen liitteenä 11. Selvityksen perusteella tehdasalueen maaperän nykytila vastaa suurelta osin normaalia, pitkäaikaisessa teollisuuskäytössä olleen ja vesistön äärelle sijoittuvan teollisuusalueen maaperää. Tunnusomaista alueella ovat runsaat, osin entiselle vesialueelle sijoittuvat ja monenlaisia täyttömateriaaleja sisältävät täytöt. Selvityksessä ei tullut esille laajaa yhtenäistä maaperän pilaantuneisuutta tai olennaista merkityksellisiksi vaarallisiksi aineiksi nimettyjen kemikaalien aiheuttamaa muutosta maaperässä. Merkittävin alueen maaperässä todettu haitta-aine oli tärpätti, jota todettiin maaperässä paikallisesti alueen itäosassa. Tehdasalueen pohjavesi arvioidaan kemialliselta laadultaan heikentyneeksi siinä todettujen erilaisten orgaanisten yhdisteiden vuoksi. Kaiken kaikkiaan havaittujen yhdisteiden pitoisuudet olivat kuitenkin verrattain alhaisia. Suurinta osaa havaituista yhdisteistä ei voi olemassa olevan aineiston perusteella suoraan osoittaa olevan peräisin tehdasalueelta tai tehdasalueen toiminnoista, sillä yhdisteitä havaittiin myös tehdasalueen pohjoispuolisessa referenssipisteessä. Tehdasalueen eteläosassa olevan vanhan tehdaskaatopaikan vaikutus kaatopaikan lähiympäristön pohjaveden laatuun ilmenee erityisesti kohonneina ammoniumtypen pitoisuuksina, mutta vaikutus rajoittuu kaatopaikan välittömään lähiympäristöön. Selvityksessä ei tullut esiin sellaista maaperän pilaantumista, joka edellyttäisi välitöntä VNa:n 214/2007 mukaista maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointia tai ympäristönsuojelulain mukaisia maaperän kunnostustoimenpiteitä. Myöskään pohjaveden laadun osalta selvityksessä ei tullut esiin sellaisia seikkoja, jotka edellyttäisivät erityisiä ympäristönsuojelullisia jatkotoimenpiteitä. Perustilaselvityksen yhteydessä muodostetun käsitteellisen mallin perusteella tehdasalueen maaperässä esiintyvistä haitta-aineista tai mahdollisesti tapahtuvasta kemikaalipäästöstä maaperään ei aiheudu haitta-ainekuormitusta tehdasaluetta ympäröiville maa-alueille tai luokitelluille pohjavesialueille. 11.4. Melu, tärinä, pöly ja haju sekä niiden vaikutukset Karihaaran metsäteollisuusalueen toiminnasta aiheutuvaa melua on selvitetty useita kertoja lupakauden aikana ja viimeksi vuonna 2014. Selvityksessä on melulähteinä huomioitu Metsä Fibre Oy:n sellutehtaan ja Metsä Board Kemi Oy:n kartonkitehtaan toiminnot ja näiden toimintaan liittyvä liikenne. Finnforest Oyj:n sahan toiminta alueella on loppunut. Selvityksen mukaan tehtaan toiminnasta ympäristöön aiheutuva melu on prosessiteollisuudelle tyypillistä tasaista kohina ja huminaa, joka toiminnan luonteesta johtuen on melko tasaista eri vuorokauden aikoina. Hyvin pientä eroa melukartoissa nähdään liikenneväylien ympäristössä, mutta erot niissäkin ovat melko pieniä. Teollisuusalueelle tulevaa ja sieltä lähtevää liikennettä on melko tasaisesti ympäri vuorokauden. Ympäristössä tehtyjen havaintojen perusteella metsäteollisuusalueen aiheuttama melu ei ole kapeakaistaista tai impulssimaista. Ympäristöluvassa asetetut meluohjearvot alittuvat sekä vuorokausi keskiäänitason (55dB) että yöajan (50 db) keskiäänitason osalta. Melumittausten ja mallinnuksen perusteella Metsä Fibre ja Metsä Board toimivat ympäristöluvissa mainittujen melutavoitteiden mukaisesti.

HAKEMUS 62 (117) Seuraavassa on lyhyesti esitetty yhteenveto viimeisimmän melumittauksen havainnoista. Ympäristömelua mitattiin seitsemässä (7) pisteessä teollisuusalueen ympäristössä (kuva 22). Mittaustulosten mukaan tehtaan toiminnasta aiheutuva melu on havaittavissa kaikilla mittapisteillä pääasiassa tasaisena kohinana. Joillakin mittauspisteillä on lisäksi havaittavissa kuorimoalueen ääniä. Kuva 22. Ympäristömelun mittauspisteiden sijainnit (Lähde Ympäristömeluselvitys, Promethor). Sellu ja kartonkitehtaiden aiheuttamaksi mittausjakson keskiäänitasoksi käytetyissä mittauspisteissä mitattiin 40 51 db(a). Äänitaso oli suurin Kuivanuoron / Sotisaaren alueella pisteissä, jotka sijaitsevat lähinnä kuorimoa. Tällä alueella on yhteensä kymmenen asuinkäytössä olevaa rakennusta. Mittaustulosten perusteella päivä tai vuorokauden keskiäänitaso ei ylitä millään asuinrakennuksella arvoa 55 db(a). Yöajan keskiäänitaso on Kuivanuoron / Sotisaaren alueella suurimmillaan juuri tavoitearvon 50 db(a) suuruinen. Lähimmällä rakennuksella (Karula) kolmen mittausjakson keskiäänitasoiksi mitattiin 51, 50 ja 50 db(a). Maanmittauslaitoksen aineistossa Karulaa ei ole merkitty asuinrakennukseksi, mutta paikan päällä tehdyn havainnon mukaan rakennuksessa saatetaan asua. Muilla asuinrakennuksilla yöajan keskiäänitaso on tavoitearvoa 50 db(a) pienempi. Kuvissa 23 ja 24 on esitetty melukarttoina tehtaiden toiminnasta aiheutuva vuorokauden ja yöajan keskiäänitasot.

HAKEMUS 63 (117) Kuva 23. Sellutehtaan ja kartonkitehtaan toiminnan aiheuttama vuorkauden keskiäänitaso. Kuva 24. Sellutehtaan ja kartonkitehtaan toiminnan aiheuttama yöajan keskiäänitaso. Sellu ja kartonkitehtaille on edellisen kerran tehty laaja ympäristömeluselvitys ja ympäristömelun torjuntasuunnitelma vuonna 2009. Vuoden 2009 jälkeen tehtailla on tehty meluntorjuntatoimenpiteitä ympäristömelun pienentämiseksi. Selvityksen mukaan tehdyt meluntorjuntatoimenpiteet ovat kaikki onnistuneet erittäin hyvin ja niiden vaikutus on havaittavissa ympäristössä. Kuorimon kurottajien aiempaa hiljaisempi toiminta on kuultavissa Kuivanuoron alu-