nette VAASAN SÄHKÖN ASIAKASLEHTI 1 07 Viikingalaiset vaihtoivat kaukolämpöön Ravera laajeni Suupohjaan Testissä käsisirkkelit
A S I A K A S PA LV E L U TIEDOTTAA Hyvitysten palautus pankkitilillesi Tasauslaskutuksessa tai poismuuton yhteydessä saattaa asiakkaalle syntyä palautettavaa hyvitystä. Palautamme hyvityksen pankkitilillesi, jos olet ilmoittanut meille tilinumerosi, johon mahdollinen palautus maksetaan. Miksi? Hyvitystä ei tarvitse erikseen lähteä hakemaan pankista ja mahdollinen liikasuoritus palautuu viiveettä tilillesi. Miten? Mielellään kirjallisesti ilmoittamalla nimi, asiakasnumero (sähkölaskusta) ja tilinumero. www.vaasansahko.fi sähköpostitse: asiakaspalvelu@vaasansahko.fi postitse: Vaasan Sähkö Oy, PL 26 65101 Vaasa tai puhelimella (06) 3245 750 (ark. 10-15.30) Tee sähkösopimus hyvissä ajoin ennen muuttoa Miksi? Sähköt katkaistaan poismuuttavan asukkaan muuttoluennan yhteydessä, mikäli uusi asukas ei ole tehnyt kohteeseen sopimusta. Miten? www.vaasansahko.fi puh. (06) 3245 750 käyntiosoite: Kirkkopuistikko 4 Sähköntoimituksen aloitusmaksut: Sähkön kytkentä kolmen työpäivän toimitusajalla 0 euroa seuraavana työpäivänä 45 euroa samana työpäivänä 90 euroa (tilaus klo 12 mennessä) työajan ulkopuolella 120 euroa (ark. klo 16 jälkeen, viikonloppuisin ja pyhäpäivinä) SISÄLLYS 4 Viikingalaiset saivat kaukolämmön aktiivisuutensa ja sinnikkyytensä ansiosta. Kerroimme Nette-lehden viime numerossa perheestä, joka suunnitteli ilmalämpöpumpun hankkimista suoralla sähköllä lämmitettävään kotiinsa. Nyt seuraamme, miten asennus sujui. 3 4 7 8 9 10 12 14 17 18 19 Pääkirjoitus Viikingalaiset vaihtoivat kaukolämpöön Pumppaako teillä sähkösyöppö? Sähköistä työelämää Bock s Officella Nette täytti 5 vuotta Ravera laajeni Suupohjaan Testissä käsisirkkelit Rintamamiestaloon asennettiin ilmalämpöpumppu Lyhyesti Sallitut sähkötyöt Ristikko 14 12 Kolmimiehinen testiryhmä kokeili, miten käsisirkkelit pureutuvat lankkuun, levyyn ja vaneriin. Kansikuva Mikko Lehtimäki
PÄÄKIRJOITUS Ilmastonmuutos, koko maapallon haaste Energia on nykyisin suosittu puheenaihe. Energian kulutuksen jatkuva kasvu ja ihmisen toiminnan vaikutus ilmaston muuttumiseen maapallolla ovat samanaikaisesti käynnissä olevia kehityskulkuja. Energiateollisuudelle tilanne merkitsee valtavaa maailmanlaajuista haastetta. Euroopan unioni on valinnut päästökauppamekanismin välineekseen taistelussaan päästöjen vähentämiseksi. Ongelmana on, että maapallon päästöt kasvavat, vaikka Eurooppa lopettaisi päästönsä kokonaan. EU:n virkakoneisto tuntuu rakastuneen omaan järjestelmäänsä sen sijaan, että avoimin mielin sitouduttaisiin menettelytapoihin, joihin muualla maailmassa ollaan valmiita. USA:n ja Kiinan halu sitoutua yhteisiin tavoitteisiin vaatii toki myös sisältäpäin syntyvää tahtoa estää haitalliset ilmastomuutokset. Euroopan tulisi oman päästökauppansa tiukentamisen sijaan ensisijaisesti panostaa päästöjen vähentämiseen tähtäävän mekanismin synnyttämiseen koko maailmaa koskevana. Ilmastonmuutos, jos mikä, on maailmanlaajuinen kysymys. Globaalia järjestelmää puoltavat lisäksi sekä eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn säilyttäminen että globaalien markkinoiden kehittyminen samoilla pelisäännöillä, jotka molemmat ovat myös Suomen teollisuudelle eduksi. Energiantuotannon poliittinen epävakaus Energiamarkkinoiden ohjaamiseen on esitetty syöttötariffien, sertifikaattien, wind-fall maksujen yms. keinotekoisten mekanismien lisäämistä. Riskinä on, että niiden avulla synnytetään keinotekoista epävarmuutta ja pitkällä aikavälillä kannustinloukkuja tuotantoinvestoinneille, joista markkinoilla tällä hetkellä on pula. Tuotantoinvestointeja hidastavat lisäksi lupaprosessien monimutkaisuus ja toimintaympäristön epävakaus. Poliittinen ilmapiiri ei loppuvuoden kokemuksien valossa näytä hyväksyvän tuotantoinvestointeja mahdollistavaa hintatasoa. Toisaalta EU-linjaus uusiutuvien tuotantomuotojen lisäämisestä ei merkitse ainakaan energian hinnan laskua. Vaasan Sähkö kasvoi kannattavasti Vaasan Sähkö -konsernin liikevaihto vuonna 2006 oli 92 miljoonaa euroa. Liikevoitto ja kannattavuus nousivat kaikkien aikojen ennätykseen. Samanaikaisesti energian hinnat ovat edelleen kaikissa asiakasryhmissä markkinoiden edullisimpia. Hyvää kevättä Hannu Linna toimitusjohtaja nette 1/2007 3
Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Viikingalaiset vaihtoivat kaukolämpöön Vaasan Palosaarella, Viikingan asuntoalueella, revittiin viime syksynä katuja auki monen korttelin matkalta: Vaasan Sähkö laajensi kaukolämpöverkostoaan, ja yli 50 omakotitaloa vaihtoi öljy- tai sähkölämmityksen kaukolämpöön. Viikingalaiset saivat kaukolämmön aktiivisuutensa ja sinnikkyytensä ansiosta. Yksittäiset asukkaat ovat kyselleet meiltä mahdollisuutta liittyä kaukolämpöön useita kertoja vuosien mittaan. Nyt hanke toteutui, kun alueelta löytyi aktiivisia puuhamiehiä ajamaan asiaa, Håkan Bodö Vaasan Sähkön kaukolämpöyksiköstä kertoo. Vastaavanlaista yhteishenkeä löytyi 1980-luvulla Asevelikylästä ja Korkeamäeltä, kun näiden alueiden omakotitalot liittyivät valtaosin kerralla kaukolämpöön. Viikingalla puuhamiehinä olivat Apollontiellä asuva Björn Pundars ja Venevalkamantiellä asuva Juha Nieminen sekä Kim Byholm Viikintieltä. He kiersivät talosta taloon kysymässä, olisivatko asukkaat halukkaita vaihtamaan lämmitysmuotoa. Kun nimiä oli koossa melkein 50, Bodö ryhtyi tiiminsä kanssa tekemään kannattavuuslaskelmia. Puuhamiehet ja Vaasan Sähkö järjestivät myös yhdessä asukkaille pari tiedotustilaisuutta. Sana kulki, ja lopulta mukaan tuli kaikkiaan 55 taloa, Björn Pundars kertoo. Vaasan Sähkölle määrän kasvu aiheutti hiukan ongelmiakin. Kun rakennettava alue laajeni, aikataulu uhkasi venyä. >> Kaukolämpö tuli taloon, ja Ole Lundström (vas.) ja Mikael Holm raahasivat vanhan öljykattilan pihalle. 4 nette 1/2007
Mahdollisuus energia-avustukseen sysäsi Pundarsin perheen liikkeelle ja kaukolämmön puuhamiehiksi. nette 1/2007 5
>> Meillä oli samaan aikaan menossa kaksi muutakin kaukolämpöverkoston laajennustyötä, toinen Vetokannaksella ja toinen Vanhassa Vaasassa, joten rakennettavaa tuli kerralla hieman liikaa. Näin jälkikäteen ajatellen olisimme voineet tehdä Viikingan työn kahdessa osassa. Kaukolämpöverkoston laajennus aloitettiin Holmintieltä syyskuussa, ja kaikki uudet asiakkaat Viikingalla saatiin liitettyä kaukolämpöverkkoon juuri ennen joulua. Energia-avustus sysäsi liikkeelle Björn Pundars oli suunnitellut lämmitysmuodon vaihtamista jo jonkin aikaa, ja hanke sai vauhtia, kun öljyn hinta keväällä kohosi ja samoihin aikoihin lehdessä ilmoitettiin energia-avustuksista. Valtion energia-avustuksen määrä on enintään 10 prosenttia, ja sitä haetaan kunnalta. Hakijoita oli koko maassa niin paljon, että viikingalaisten energia-avustuksen määräksi jäi lopulta 9 prosenttia. Se tuli mukavana bonuksena, Pundars sanoo. Pundars laskee säästävänsä vuodessa noin 1 400 1 500 euroa, kun öljy vaihtui kaukolämpöön. Hänen 1961 rakennetussa omakotitalossaan on yli 200 neliötä, ja öljyä on kulunut vuodessa noin 4 000 litraa. Lämmönvaihtimen hankinta, kaukolämmön liittymismaksu ja muutostyöt tulivat maksamaan Pundarsille noin 6 500 euroa. Kun summasta vähentää energia-avustuksen, todelliset kulut jäivät alle 6 000 euroon. Asukkaat säästivät jokainen useita satoja euroja, kun he hankkivat lämmönvaihtimet yhdessä. Säästöä syntyi myös siinä, kun sopimus Vaasan Sähkön kanssa solmittiin ennen kuin kaukolämmön liittymismaksut nousivat syyskuussa. Taloon tulee lisää neliöitä Kaukolämpöön vaihtaminen on tuonut moneen taloon lisää tilaa, kun öljypoltin ja öljysäiliö ovat käyneet tarpeettomiksi. Saturnuksentiellä asuvan Mikael Holmin luona purkutöitä tehtiin tammikuussa. Perheen nuoret, 17-vuotias Andrea ja 15- vuotias Jonathan, voivat nyt kantaa kitaransa ja rumpunsa kellariin. Mikael Holmille kaukolämpöön siirtyminen tuli sopivaan aikaan. Öljypoltin oli hajonnut, joten lämmitykselle olisi joka tapauksessa pitänyt tehdä jotakin. Harkitsin hakettakin, mutta lähdin ilman muuta mukaan kaukolämpöön, kun tällainen mahdollisuus tuli. Vaivattomaltahan tämä tuntuu, kunhan saa kaikki säädöt kohdalleen. Kanisteri kädessä huoltoasemalle Pundarsin kotona öljy pääsi loppumaan noin viikkoa ennen kuin kaukolämpöurakoitsijat ehtivät Apollontielle. Kannoin öljyä kanisterin kanssa huoltoasemalta, Pundars hymyilee. Kaukolämpöurakka sujui Pundarsin mielestä muuten hyvin, mutta hän olisi toivonut saavansa Vaasan Sähköltä hieman enemmän arvioita ja tietoja töiden etenemisestä. Ai- Holmin perheen kellariin saatiin nuorison treenikämppä, kun öljysäiliö punnerrettiin ulos. 6 nette 1/2007
>> >> kataulun tunteminen olisi helpottanut esimerkiksi töiden sopimisesta putki- ja sähkömiehen kanssa. Nyt aikataulua piti arvailla itse. Kiertelin iltaisin kaduilla katsomassa, miten työt etenevät. Håkan Bodö kertoo, että töiden piti alkaa kesälomien jälkeen, mutta maailmanlaajuinen metallipula aiheutti ongelmia Vaasassakin. Kaukolämpöputkien ja sulkuventtiilien toimittajilla oli vaikeuksia saada raaka-aineita. Se myöhästytti meitä heti alussa, mutta onneksi alkutalvi oli leuto, niin työt saatiin valmiiksi kuitenkin suurin piirtein suunnitellussa aikataulussa. Viimeinen vaihe töistä tehdään keväällä, kun Vaasan Sähkö paikkailee kaivutöissä rikottuja nurmikoita ja korjaa teiden painumia. Öljy pääsi loppumaan ennen kuin kaukolämpö tuli taloon. Björn Pundars joutui kantamaan viikon ajan öljyä kanisterissa huoltoasemalta. Pumppaako teillä sähkösyöppö? Jos kotonasi on vanha kiertovesipumppu, joka käy täysillä ympäri vuoden, maksat joka vuosi muutaman kympin liikaa pumppua pyörittävästä sähköstä. Uudet, automaattisesti säätyvät pumput ovat hiljaisempia ja kuluttavat vähemmän energiaa. Vanhat kiertovesipumput kuluttavat vuodessa noin 500 600 kilowattituntia. Vaasan Sähkön energianhinnoilla pumpun käyttö maksaa noin 40 50 euroa vuodessa. Uudet, automaattisesti säätyvät pumput vievät vähemmän sähköä. Suurimmillaan säästö voi olla jopa 80 prosenttia vanhaan pumppuun verrattuna. Eli energiatehokkaalla pumpulla sähköä kuluu vuodessa vain noin kympin verran. Elektronisesti säätyvät pumput tunnistavat esimerkiksi termostaattiventtiilien sulkemisesta syntyvän paineen, ja hidastavat pumpun toimintaa. Kovilla pakkasilla pumppu pyörii tiheämmin. Pumput on energialuokiteltu Kiertovesipumpuille otettiin runsas vuosi sitten käyttöön kodinkoneista tuttu energialuokitus A:sta G:hen. Taloudellisin on A-luokan saanut laite. Saksalainen pumppuvalmistaja Wilo on ollut energiaa säästävien pumppujen edelläkävijä, sillä se esitteli omat A-luokan pumppunsa jo vuonna 2001. Yhtiön kiinnostus energiaa säästäviin tuotteisiin johtuu Wilo Finlandin aluemyyntipäällikkö Markku Lahden mukaan siitä, että sähkö on Saksassa kallista. Suomessa A-luokan kiertovesipumpun tuoma säästö on pienempi kuin Saksassa, jossa sähkö on kaksi kertaa kalliimpaa. Energialuokitus koskee märkämoottoripumppuja, joita muun muassa Wilo ja Grundfos valmistavat. Suomalainen Kolmeks valmistaa tekniikaltaan erilaisia kuivamoottoripumppuja. Kolmeksin myyntijohtaja Kimmo Issakainen kertoo, ettei Kolmeks ole pitänyt tarpeellisena liittyä energiamerkintäohjelmaan, koska heidän pumppunsa kuluttavat jopa vähemmän energiaa kuin A-luokkaan kuuluvat märkämoottoripumput. Milloin kannattaa vaihtaa? Vesikiertopumppua ei kannata vaihtaa pelkän energiansäästön takia, mutta jos kattilahuoneessa on muutenkin alkamassa remontti, pumppu kannattaa samalla vaihtaa energiaa säästävämpään malliin. Vaihtoon on syytä ryhtyä myös silloin, jos esimerkiksi patterit pitävät ääntä tai lämmitysverkoston toiminnassa on muita ongelmia. Uusi kiertovesipumppu parantaa asumismukavuutta, kun lämmitysjärjestelmästä saadaan hiljainen ja varmatoiminen. Kiertovesipumpun vaihtaminen vähemmän sähköä vievään malliin on myös hiilidioksidipäästöjä hillitsevä ympäristöteko. Mikä kiertovesipumppu? Kiertovesipumppua tarvitaan kaikissa taloissa, joissa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Pumppu kierrättää vettä lämmityskattilan ja lämpöpattereiden välillä. Kiertovesipumppuja on myös ilmastointi- ja vesijärjestelmissä. Kiertovesipumppuja on kahta tyyppiä: märkämoottoripumppuja ja kuivamoottoripumppuja. Omakotitaloihin valitaan usein märkämoottoripumppu muun muassa siksi, että se on hankintahinnaltaan edullisempi kuin kuivamoottoripumppu. Kuva Wilo Finland Oy nette 1/2007 7
Sähköistä työelämää Bock s Officella Eräänä kauniina aamuna saimme muiden työtehtävien lomassa soiton Nette-lehden päätoimittajalta, joka pyysi meitä tekemään jutun työharjoittelujaksostamme. Käyttöömme luvattiin kuvaaja, mutta kuvan asettelu ja teksti pitäisi suunnitella täysin itse! Mitäköhän tästäkin taas tulee Kuva Joonas Hernesaho Yläkerran hirmukaksikko eli media-assistenttiopiskelijat Jemina Hongell (vas.) ja Ella Rintala. Terve! Olemme siis Jemina Hongell ja Ella Rintala, vaasalaisia toisen vuoden media-assistentti-opiskelijoita ja vieläpä samalla luokalla! Aloitimme 8.1.2007 toisen työharjoittelujaksomme Mainostoimisto Bock s Officella. Tästä kaikki alkoi... Ensimmäistä kertaa astuimme Bock siin vuonna 2006. Silloin meillä ei vielä ollut aavistustakaan siitä, että päätyisimme työpariksi samaan yläkerran työhuoneeseen. Niinpä ensimmäisen aamun yllätys oli suuri. Siinä sanottiin hyvästit yläkerran rauhalle: hirmukaksikko oli saapunut! Työnkuvaan kuului kaikkea mahdollista logojen suunnittelusta markkinatutkimustiedon tilastoimiseen ja Power Point -esitysten tekemiseen. Siinä sitten juostiin vähän väliä alakertaan kyselemään apua milloin missäkin asiassa, ohjelmien käytöstä töiden lähettämiseen. Suurimmaksi osaksi saimme työmme Vaasan Sähköltä. Suunnittelimme muun muassa uudet pohjat sisäiseen tiedotelehteen, Pika Blixteniin, ja loimme internetkuvapankin, jota päivitämme vieläkin tarpeen mukaan. Suurin työ oli järjestää asiakastapahtuma Rewell Centeriin. Meidän hommanamme oli suunnitella lapsille piirustuskilpailu. Piirustuspöydän kanssa väännettiinkin sitten kunnolla, ja paniikki iski moneen kertaan, kun deadline lähestyi uhkaavaa vauhtia, eikä pöytä ollut vielä lähelläkään valmis! Lopulta se onneksi valmistui juuri ja juuri ajoissa, ja pystyimme huokaisemaan helpotuksesta. Työt eivät kuitenkaan loppuneet siihen. Edessä oli kaksi pitkää päivää ilmapallojen jakajina. Tosin uskomme, että ilmapalloista oli yhtä paljon iloa meille kuin lapsille! Toinen kierros! Toinen työharjoittelujakso sujuikin jo vanhasta muistista. Tutut ihmiset, vanha tuttu työhuone, kahviautomaatti ja viime vuodesta jääneet muistiinpanotkin olivat vielä paikoillaan. 8 nette 1/2007
Tänä vuonna olemme keskittyneet Tampereen Verkostomessujen messuosaston suunnitteluun, Raveran yritysvideon sekä Vaasan Sähkön sähkösopimusjulisteen ja lehti-ilmoituksen tekemiseen. Lehti-ilmoituksen parissa saimme soitella useasti viiteen eri lehteen ja varailla mainospaikkoja. Opimme kantapään kautta, mitä tarkoittavat moduulit ja palstamillimetrit ja miten mitataan palstojen koot eri lehdissä. Välillä pääsimme ulos toimistosta erilaisille messuille tai muihin työtehtäviin. Näin ne päivät kuluivat Normaali työpäivämme kesti yhdeksästä kolmeen. Aamulla matka suuntautui keittiöstä kahvikupposen kanssa yläkerran työhuoneeseen ja odottavien haasteiden kimppuun. Toinen istahti tietokoneen ääreen, ja toinen teki hommia käsin, koska meillä on käytössämme vain yksi tietokone. Kummoisempia sotia ei syttynyt siitä, kumpi koneen ääreen milloinkin istui. Ensimmäiseksi tarkastimme sähköpostin ja jatkoimme töitä. Välillä tuli kiire lähes paniikkiin asti, varsinkin, jos työlle oli sovittu tietty aikataulu. Saimme kuitenkin melkein kaiken melkein mallikkaasti hoidettua melkein ajallaan. Työilmapiiri oli lämmin ja leppoisa kaiken hulinankin keskellä. Työkumppanit olivat aina valmiina auttamaan mitä erikoisimpien ongelmien kanssa. Joskus monimutkaiset ohjeet unohtuivat kuitenkin jo matkalla takaisin yläkertaan. Bock s Office on opettanut meille paljon uusia taitoja, joista uskomme olevan apua elämän varrella ja toivottavasti tulevaisuuden työpaikkoja hakiessa. Kyllä se vain niin on, että tekemällä oppii kaiken paremmin kuin mitenkään muuten. Lämpimät kiitoksemme sekä Bock s Officelle että Vaasan Sähkölle mukavista työharjoitteluajoista. täytti Nette 5 vuotta Ensimmäinen Vaasan Sähkön asiakaslehti Nette näki päivänvalon keväällä 2002, Vaasan Sähkön viettäessä 110-vuotisjuhlaa. Ilmava taitto ja korkeatasoiset valokuvat ovat antaneet lehdelle alusta asti raikkaan ulkoasun, joka heijastelee yhtiössä tapahtuneita ja tapahtuvia muutoksia. Aiemmin monopoliasemassa olleesta sähkölaitoksesta on sukeutunut nopeassa tahdissa moderni ja tulevaisuuteen tähyävä palveluyritys. Nimensä Nette sai henkilökunnalle julistetussa nimikilpailussa. Gunborg Österbladin ehdotus tuli valituksi 55 ehdotuksen joukosta muun muassa siksi, että nimi sopi hyvin niin suomen- kuin ruotsinkielistenkin suuhun. Lukijoilta kerättiin heti ensimmäisessä lehdessä palautetta. Kiittävissä palautteissa lehteä pidettiin mukavana yllätyksenä, ja lehdentekijöiden toivottiin jatkavan samaan malliin. Risuja lehdelle annettiin lehden värityksestä. Totta olikin, että ensimmäisen lehden ilme oli hiukan pölyinen. Pääjuttu kertoi Vaasan Sähkön historiasta, ja juttua kuvitettiin vihertäviksi sävytetyillä vanhoilla valokuvilla. Lukijapalautetta on kerätty joka vuosi, ja sen mukaan Vaasan Sähkön asiakkaat ovat ottaneet lehden omakseen. Lukijat ovat pitäneet erityisesti Nette-testeistä, joissa Vaasan Sähkön työntekijät testaavat erilaisia sähkölaitteita. Luettuja palstoja ovat olleet myös sarja sallituista sähkötöistä sekä energiansäästövinkit. Risujen ja ruusujen lisäksi tekijät saavat lukijoilta runsaasti juttuvinkkejä ja energia-aiheisia kysymyksiä, joista poimitaan aiheita lehden artikkeleihin. nette 1/2007 9
Peter Viklund Johtoasentaja 50-vuotias Koti Maalahdessa Aiempi työpaikka: Pietarsaaren energialaitos Leif Hemgård Työnjohtaja 54-vuotias Koti Petolahdessa Aiempi työpaikka: Fortum, Paimio Kenneth Högback Johtoasentaja 22-vuotias Koti Pirttikylässä Aiempi työpaikka: kuorma-autonkuljettaja L. Simons transport Ab, Närpiö Tommy Österholm Aluepäällikkö 39-vuotias Koti Raippaluodossa Aiempi työpaikka: Wärtsilä Finland Oy. Raveran (Vaasan Sähkön) palveluksessa vuodesta 2005 lähtien. Mathias Wilson Johtoasentaja 24-vuotias Koti Närpiössä Aiempi työpaikka: Eltel Networks, Tiukka 10 nette 1/2007
Ravera laajeni Suupohjaan Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Sähköverkkoja rakentava Ravera kasvaa. Yhtiö avasi helmikuussa toimipisteen Tiukkaan, Kristiinankaupunkiin ja palkkasi uusia asentajia. Raveran kasvun takana on talvella voitettu urakkakilpailu. Oy Fortum Sähkönsiirto Ab:n kanssa kolmeksi vuodeksi solmittu sopimus tietää töitä monelle ihmiselle. Raveralaiset rakentavat sähkönjakeluverkkoa, huolehtivat verkon kunnossapidosta ja hoitavat vikapäivystyksiä kuuden kunnan alueella Suupohjassa. Toimitilat uudelle sivutoimipisteelle löytyivät Tiukasta. Toimimme aluksi väliaikaisissa tiloissa osoitteessa Mellangärdintie 7, mutta syksyllä viereen rakennetaan uusi halli, josta vuokraamme suunnilleen puolet, Raveran Suupohjan toimintoja johtava aluepääpäällikkö Tommy Österholm kertoo. Österholm suunnittelee ja koordinoi Närpiössä, Kristiinankaupungissa, Isojoella, Karijoella, Teuvalla ja Kaskisissa tehtäviä töitä Vaasasta käsin. Käytännön töitä Tiukassa johtaa työnjohtaja Leif Hemgård. Ennen Raveralle tuloaan Hemgård oli suunnittelijana Fortumilla. Fortumin töissä Hemgård oli reissumies: viikot kuluivat työn takia Paimiossa ja viikonloput kotona Maalahden Petolahdessa. Raveraan tulo merkitsee Leifille kotiinpaluuta toisessakin mielessä: hän on syntynyt Lapväärtissä ja tuntee Suupohjan kunnat melkein yhtä hyvin kuin omat taskunsa, sillä ennen Fortumia työnantajina olivat Suupohjan Voima ja Jyllinkosken Sähkö. Nykyään ne ovat osa Fortumia. Muuntamoiden paikat ovat vielä hyvin mielessä, Hemgård naurahtaa. Hemgårdin alaisina Tiukassa tekevät töitä johtoasentajat Peter Viklund, Mathias Wilson ja Kenneth Högback. Vaasaankin on tarvittu toiminnan laajentuessa uutta väkeä, ja asentajiksi on palkattu Tommy Petell, Tero Saari ja Martin Geisor. Ravera ja Fortum päivystävät yhdessä Raveran asentajat hoitavat vikapäivystystä yhdessä Fortumin asentajien kanssa. Päivystysrenkaassa on 11 asentajaa, joista jokainen päivystää vuorollaan viikon, perjantaista perjantaihin. Juhlapyhinä sähkönsaanti turvataan päivystäjien tuplamiehityksellä. Päivystysvuorot on jaettu asentajille aakkosjärjestyksessä, Österholm kertoo. Jos sähkönjakelussa on ongelmia, Fortumin asiakkaat soittavat Fortumin vikapäivystysnumeroon. Sieltä tieto välittyy kulloinkin vuorossa olevalle päivystäjälle. Isojoen, Karijoen, Teuvan, Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön alueella on 19 200 sähköliittymää ja kaikkiaan noin 30 000 sähkönkäyttäjää. Yksityisasiakkaiden lisäksi seudulla on runsaasti teollisuutta ja esimerkiksi kasvihuoneita, joille häiriötön sähkönsaanti on tärkeää. Raveran työlle asettaa haasteita muun muassa se, että alueella on paljon laajoja, tiettömiä metsätaipaleita. Sähkövikojen korjaaminen tällaisilla seuduilla hankalissa sääoloissa asettaa omat vaatimuksensa, Österholm toteaa. Hemgårdin ja muutamien muiden asentajien paikallistuntemuksesta on apua, mutta Ravera ottaa avuksi myös kaikki tekniikan suomat mahdollisuudet. Fortum on antanut uudelle yhteistyökumppanilleen tiedot muun muassa muuntamoidensa sijainnista maastossa. Ensimmäinen työmme on ollut syöttää tunnuksia ja koordinaatteja tietokoneelle ja sitä kautta paikantamista helpottaviin gpslaitteisiin. Ensimmäisten tehtävien joukossa on ollut myös varustaa Tiukan toimipiste materiaaleilla ja tarvikkeilla, joita tulevissa urakoissa tarvitaan. Raveran toimitusjohtaja Kyösti Salo kertoo Raveran kasvun jatkuvan. Vaasaan ja myös Tiukkaan etsitään vielä lisää asentajia. Jatkossa yhtiö tarjoaa verkonrakennus- ja tieja katuvalaistusurakointia entistä aktiivisemmin myös muualla Suomessa. Oy RAVERA Ab Ravera on Vaasan Sähkön tytäryhtiö. Se rakentaa ja korjaa sähkönjakeluverkkoja, tie- ja katuvalaistusverkkoja sekä muita kaapeliverkkoja. Yhtiö tekee verkkourakointia sähköyhtiöille, kunnille, teollisuudelle ja tiehallinnolle koko maassa. Urakat kattavat tarpeen mukaan kaikki palvelut suunnittelusta materiaalitoimituksiin, kaivutöihin ja aliurakointiin. Viime vuonna Ravera rakensi yli 100 kilometriä sähköverkkoa ja pystytti noin 700 valaisinpylvästä. Raverassa on 38 työntekijää. nette 1/2007 11
Sähköverkon testiryhmä: Rodney Söderlund (edessä), Seppo Kakkuri ja Alf Hansson laittoivat käsisirkkelit paremmuusjärjestykseen. Testissä käsisirkkelit Kuvat Mikko Lehtimäki Tuotekuvat valmistajien ja maahantuojien Teksti Anne Kytölä 12 nette 1/2007 Kaukolämpöyksikön kolmimiehinen testiryhmä kokeili, miten käsisirkkelit pureutuvat lankkuun, levyyn ja vaneriin. Vahva ennakkosuosikki tuli kisassa kakkoseksi. Seppo Kakkuri, Alf Hansson ja Rodney Söderlund aloittavat testin järeimmästä päästä. Sahattavaksi otetaan 50 mm:n paksuinen lankku, kakkosnelonen. Sirkkelillä ei tee mitään, jos se ei selviä kakkosnelosesta. Tässä mitataan koneen tehot. Testattavana ovat Boschin, Makitan ja Nutoolin käsisirkkelit. Miehillä on vahva ennakkosuosikki jo ennen kuin koneita edes käynnistetään. Makita on hyvä, luotettava merkki. Miehet hypistelevät laitteiden sähköjohtoja. Makita johtaa testiä tässä vaiheessa, sillä se on ainoa, jonka johto on kumia. Makitan kanssa voi siis työskennellä myös ulkona pienellä pakkasella ilman, että johto kovettuu koppuraksi. Laitteiden sähköturvallisuutta arvioinut Jan Henriksson kertoo, että Makitan johto on myös testin pisin ja tukevin, ja johdon läpivienti on vankka. Siksi Henriksson antaa Makitalle parhaat pisteet sähköturvallisuudesta. Makitan kahvan liukas pinta tuottaa testiryhmälle ensimmäisen, pienen pettymyksen. Bosch ja Nutool istuvat käteen paremmin, miehet toteavat. Kaikki laitteet halkaisevat kakkosnelosen nikottelematta. Nutool tosin päästelee ilmaan hajuja, mutta mistään vakavasta ei liene kysymys. Makitan sahausjälki saa miehet silittämään puun pintaa haltioituneina. Aivan kuin höylätty! Tämä on ehdottomasti paras. Säätöongelmia Makitassa Nutool on jo tässä vaiheessa testiä hieman nuupallaan. Seppo kiristää lankun sahauksessa löystyneet ruuvit, ennen kuin siirrytään sahaamaan melamiinilevyä. Materiaali on haasteellinen, sillä sahanterä repii helposti rumia koloja levyn pintaan. Melamiinilevyn paksuus on 18 millimetriä, joten sahaussyvyydeksi säädetään 20 mm. Makitasta paljastuu harmillinen puute: siinä ei ole säätöä helpottavaa sahaus-
syvyyden mittaviivastoa. Onpa outoa, miehet kummastelevat ja epäilevät, ettei kukaan viitsi ruveta mittailemaan millejä toisella mitalla vaan säädöt tehdään arvaamalla. Boshissa säätö käy helposti pikakiinnitysvivun ansiosta eikä Nutoolin säädöissäkään ole moittimista. Bosch leikkaa luotettavimmin Bosch tekee melamiinilevyyn siisteimmän leikkausjäljen. Makita kiskoo lopussa vasemmalle, Rodney huomaa. Vaarana on, että levystä tulee vino. Kiskominen johtuu siitä, että Makitan ohjauskisko on lyhyt. Parempaan sahaustulokseen pääsee, jos irrottaa ohjauskiskon ja käyttää sahauksen apuna viivainta tai apulautaa ohjurina. Nutoolin ohjauskisko on pidempi kuin Makitan, mutta hyödytön, koska se on löysä ja pääsee liikkumaan sahauksen aikana. Koko laite tuntuu epävakaalta ja tärisee sahatessa, miehet moittivat. Viimeisenä sahataan ohutta vanerilevyä. Bosch on ainoa, joka selviää tehtävästä ensi yrittämällä. Ohjauskiskot tuottavat taas ongelmia Nutoolille ja Makitalle. Vaneri pääsee ohjurin väliin. Toki sahaus sitten onnistuu, jos ottaa kiskon irti. Nutool on edullisin Testin loputtua miehet ovat hiukan ymmällään. Selkeää testivoittajaa on vaikea nimetä. Alf pitää edelleen ennakkosuosikki Makitan puolia. Minä ostaisin sen, ainakin jos saisin käyttää vaimon rahoja. Omilla rahoillani ostaisin Nutoolin, hän vitsailee. Seppo valitsisi Boschin. Rodney ei osaa päättää, ottaisiko Boschin vai Makitan. Makitan tai Boschin hinnalla saisi melkein kolme Nutoolia. Hinnanero saa miehet tuumimaan, että Nutool on hintaansa nähden ihan kohtuullinen kone. Omakotirakentajille he eivät kuitenkaan uskaltaisi Nutoolia suositella. Sillä pärjää, jos sirkkeliä käyttää vain vähän, mutta mahtaisiko sillä saada taloa valmiiksi? Mitä arvioitiin? Testaajat kiinnittivät huomiota käsisirkkelin käyttömukavuuteen: miltä se tuntuu käteen Seppo Kakkuri seuraa, kun Rodney Söderlund yrittää paikallistaa Nutoolista pöllähtelevien outojen hajujen lähdettä. ja onko työskentelyote hyvä, onko käynnistyspainike sopivassa paikassa ja miten helppoa on säätää sahauskulma ja sahaussyvyys. Käsisirkkelien kestävyyttä ja leikkauskykyä kokeiltiin lankkuun, melamiinilevyyn, vaneriin ja lastulevyyn. Tärinä ja vinoon vetäminen olivat tekijöitä, jotka vaikuttivat kokonaisarvosanaan heikentävästi, vaikka itse leikkausjäljessä ei olisikaan ollut moittimista. Lisäksi arvioitiin laitteiden sähköturvallisuutta ja huollon vaivattomuutta. nette 1/2007 13
osa 2 Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Hiljattain sähköasentajaksi valmistunut Petri Kurunsaari tutkii, minkälaisia modernisoimistoimia sähkökaapin sisällä on tarpeen tehdä, kun taloon tulee uusia sähkölaite. Vaihdan nollakiskon uuteen ja lisään sähköjohtoja, Petri suunnittelee. Sähköturvallisuuden lisäämiseksi pumpun viereen asennetaan turvakytkin. Turvakytkin on ilmalämpöpumpun pääkatkaisija: kun ilmalämpöpumpun sisäyksikköä puhdistetaan, laitteen sähköt on katkaistava huollon ajaksi turvakytkimestä. Virran katkaisu kaukosäätimestä ei riitä. Petri ja Janne jäävät ahertamaan ulos, kun Christian Kulo siirtyy sisälle kiinnittämään sisäyksikköä. Sille on jo aiemmin katsottu paikka eteisestä, oven yläpuolelta. Siitä ilma pääsee esteettä virtailemaan kolmikerroksisen talon keskimmäisen kerroksen jokaiseen huoneeseen. Eteisestä on ensin porattava reikä paksun hirsiseinän läpi verannan puolelle. Reiästä vedetään kupariputki, joka yhdistää sisäyksikön ja ulkoyksikön sekä muoviputki, jota pitkin jäähdytyksessä syntyvä kondenssivesi johdetaan ulos. Putket ohjataan ulkoyksikölle ja talon ulkopuolelle verannan kautta. Rintamamiestaloon asennettiin ilmalämpöpumppu Kerroimme Nette-lehden viime numerossa perheestä, joka suunnitteli ilmalämpöpumpun hankkimista suoralla sähköllä lämmitettävään kotiinsa. Nyt seuraamme, miten asennus sujui. Ilmalämpöpumppu asennetaan marraskuussa. Kyrönmaan Kylmälaitehuollon asentajat aloittavat asennustyöt aamulla ennen kymmentä. Jani Koivuniemi kiinnittää aluksi talon ulkoseinään telineen ilmalämpöpumpun ulkoyksikköä varten. Teline ruuvataan sähkökaapin viereen. Ilma on aurinkoinen, ja lämpötila plussalla, mutta kylmä tuuli saa homman tuntumaan viluiselta. Paksu hirsiseinä teettää töitä Jos ilmalämpöpumpun asentamisessa tapahtuu virheitä, ne syntyvät Christianin mielestä useimmiten sisäyksikön asennusvaiheessa. Sisäyksikkö on asennettava oikeaan korkeuteen, jotta kondenssivedet juoksevat sujuvasti alaspäin. Kallistusta on oltava sentin verran jokaista metriä kohti, jonka putki joutuu talon sisällä kulkemaan. Asennustyö on myös tehtävä kerralla oikein. Kondenssivesiputkeen jääneitä mutkia tai muita asennusvirheitä on vaikea korjata jälkeenpäin. Kondenssivesien juoksun varmistamiseksi Christian haluaa nostaa sisäyksikköä noin kymmenen senttiä ylemmäs kuin alun perin ajateltiin. >> 14 nette 1/2007 Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö asennetaan sähkökaapin viereen. Christian Kulo kiristää ruuvit.
nette 1/2007 15
Hirsiseinä on kova vastus, mutta lopulta työ onnistuu, ja sisäyksikkö saadaan paikoilleen. Isäntä on saanut ketjusahan savuamaan taloa remontoidessaan, ja tietää, että Christianilla on edessään hikinen urakka. Vanhat pystyhirret ovat paksuja ja kovia. Ei ole tullut yhtään seinää, josta ei olisi päästy läpi, Christian sanoo optimistisesti ja työntää poranterän hirteen. Hirsi antaa periksi pieni pala kerrallaan. Matkaa on vielä parikymmentä senttiä, kun Christian toteaa, että poranterä on liian lyhyt. Sillä ei päästä seinän toiselle puolelle. Onneksi toimistolla on pitempi poranterä, jota lähdetään hakemaan kesken asennustöiden. Joidenkin seinien kanssa vaan joutuu tekemään hiukan enemmän töitä kuin toisten, Christian myöntää. Ilmat pois putkista, ja kylmää tilalle Petrille pakollinen poraustauko tulee sopivaan aikaan, ja hän saa ulkona sähkötyöt valmiiksi. Kun poraan saadaan uusi poranterä, Christian pääsee hirren läpi. Sen jälkeen sisäyksikön asennus sujuu ilman viivytyksiä. Lopuksi asentajat testaavat kondenssiveden juoksua kaatamalla laitteistoon vettä puolentoista litran limsapullosta. Vesi noruu putkea pitkin ulos, kuten pitääkin. Jani kiinnittää ulkoyksikköön tyhjiöpumpun, joka imee putkistosta pois ilmat ja kosteuden. Jos putkiin jää ilmaa, ne saattavat jäätyä. Kun kaikki on kunnossa, Jani avaa venttiilin ja vapauttaa laitteessa olevan kylmäaineen kiertoon. Ilmalämpöpumpun saa asentaa vain Tukesin hyväksymä ammattilainen muun muassa siksi, että kylmäaine vapautuu suurella paineella. Tatu Linnavuori on tullut Kyrönmaan Kylmälaitehuollosta tarkastamaan, miten asennus sujuu, ja neuvoo isäntää kaukosäätimen käytössä. Kaukosäätimellä voi säätää lämpötilan, puhallusnopeuden ja siivekkeiden asennon. Lämmityskauden aikana ei kannata käyttää ollenkaan automaattiasentoa, sillä jos laitat takkaan tulen, laite rupeaakin jäähdyttämään. Lämpöpatterit pienemmälle Ilmalämpöpumppu voi oikein käytettynä pienentää lämmitykseen kuluvaa sähkönkulutusta kymmeniä prosentteja. Jotta esimerkkitalossamme syntyisi säästöjä, isännän on säädettävä talonsa lämpöpatterit pienemmälle. Paras hyötysuhde ilmalämpöpumpusta saadaan silloin, kun ulkona on +7 astetta. Jos ilmalämpöpumpun COP-arvo on 4, se siirtää näissä oloissa yhden kilowatin sähkönkulutuksella neljän kilowatin verran lämpöä ulkoilmasta sisätiloihin. Jäähdytyskäytössä ilmalämpöpumppu kuluttaa sähköä, joten sähkölasku saattaa suurentuakin, jos pumppua käyttää vain helteillä ja kesä on erikoisen helteinen. Mutta jos ilmalämpöpumppua on käyttänyt talven aikana oikein, ja on onnistunut säästämään kilowatteja ja euroja, säästöillä on jonkin verran varaa jäähdyttääkin. Nette kertoo vuoden kuluttua, kuinka paljon esimerkkitalossamme on kulunut sähköä. Ilmalämpöpumpulle on asennettu oma mittari, joka mittaa tarkasti ilmalämpöpumpun käyttämän sähkövirran määrän. 16 nette 1/2007
LYHYESTI Vaasan Sähköltä mökkisähköä minne päin Suomea tahansa Muistathan Vaasan Sähköverkon asiakas, että voit ostaa sähköenergian Vaasan Sähkön edullisella hinnalla myös verkkoalueen ulkopuolella sijaitsevaan vapaa-ajan asuntoosi. Huvila voi sijaita missä päin Suomea tahansa. Puhelinsoitto yksityismyyntiin (06) 324 5770 tai viesti osoitteeseen: myynti@vaasansahko.fi riittää sähköenergian toimittajan vaihtamiseen. Me hoidamme loput. Nimitysuutisia Tradenomiopiskelija Heidi Haapamäki Vaasasta on aloittanut asiakasneuvojana ja puhelinvaihteen hoitajana. Vuosi 2006 oli hyvä Vaasan Sähkö -konsernille Alustavien tilinpäätöstietojen mukaan konsernin liikevaihto nousi 92 miljoonaan euroon edellisvuoden 74 miljoonasta eurosta. Konsernin liikevoitto oli 24,4 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 17,9 miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto kasvoi 38 ja tilikauden voitto 40 prosenttia edellisestä vuodesta. Myös emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy:n tulos kipusi jälleen uuteen ennätykseen. Huolimatta tilikauden alussa eriytetyistä sähköverkko- ja urakointiliiketoiminnoista emoyhtiön liikevaihto oli lähes sama kuin vuotta aiemmin, eli 71,6 miljoonaa euroa (72 M ). Yhtiön liikevoitto oli 19,3 miljoonaa euroa (18,2 M ) ja tilikauden voitto 14,5 miljoonaa euroa (13,5 M ). Verkkoliiketoimintaa harjoittava tytäryhtiö Vaasan Sähköverkko Oy saavutti hyvän tulostason ensimmäisenä toimintavuonnaan. Liikevaihto oli 19,8 ja liikevoitto 5,2 miljoonaa euroa. Sähkön siirron hinnoittelu on säilynyt muuttumattomana vuodesta 1999 alkaen. Myös toinen uusista tytäryhtiöistä, eli verkko- ja katuvaloverkkourakointiin keskittyvä Oy Ravera Ab ylsi positiiviseen tulokseen. Merkittävästi laajentuneen liiketoiminnan liikevaihdoksi muodostui 3,6 miljoonaa euroa. Tradenomi Niko Saario Vaasasta on nimitetty asiakasneuvojaksi asiakaspalveluun. Sähköinsinööri Magnus Nylund Mustasaaresta on nimitetty sähkönkäytön valvojaksi Vaasan Sähköverkko Oy:öön. Sähkön alkuperä Vaasan Sähkön asiakkailleen myymän sähkön tuottamiseen käytettiin vuonna 2006 uusiutuvia energialähteitä 14,6 % vesi- ja tuulivoima puupolttoaineet uusiutuvat jätepolttoaineet ydinvoimaa 33,6 % fossiilisia energialähteitä 51,8 % maakaasu kivihiili turve öljy Sähköasentaja Mikael Långkvist Maalahdesta on nimitetty Vaasan Sähköverkko Oy:öön sähköverkon kunnossapitotehtäviin. Vuonna 2006 Vaasan Sähkön sähkönhankinnan fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyneet hiilidioksidin ominaispäästöt olivat 413 g/kwh. Hankkimamme sähkön tuottamisessa syntyi käytettyä ydinpolttoainetta 0,9 mg/kwh. Myymästämme sähköstä 0,2 % on hankittu sähköpörssistä ja 0,0 % ETA-alueen ulkopuolelta. Tuulisähkömme tuotetaan Korsnäsin tuulivoimapuistossa. nette 1/2007 17
SALLITUT SÄHKÖTYÖT Tee itse jatkojohto omaan käyttöön Sähkötöitä saavat pääsääntöisesti tehdä vain sähköalan ammattilaiset. On kuitenkin joitakin pienempiä sähkötöitä, jotka ovat luvallisia tavallisellekin sähkönkäyttäjälle. Tällä kertaa opit tekemään maadoitetun jatkojohdon ulkokäyttöön. Noudata tarkoin ohjeita, sillä väärin tehty jatkojohto on hengenvaarallinen. Suuri osa sähkötapaturmista on seurausta omatekoisista, virheellisistä tai rikkinäisistä jatkojohdoista. Ulos ja kosteisiin tiloihin tarvitset aina kumipäällysteisen, suojamaadoitetun jatkojohdon. Sen sisällä on kolme johdinta. Keltavihreäraitainen suojajohdin suojaa sähkötapaturmilta vikatilanteissa. Jatkojohdon osat esimerkiksi painepesurille tai pensasleikkurille: kumikaapeli VSKB- A 3x 1,5 S, pistotulppa Schuco-kumi ja jatkopistorasia Schuco-kumi. Tarvikkeet löydät rautakaupasta tai sähköasennusliikkeestä. 18 nette 1/2007 Työkaluiksi tarvitset 2 ruuvimeisseliä, terävän puukon ja sivuleikkurit. 1. Avaa pistotulppa/jatkopistorasia ruuvimeisselillä. Pujota tyhjä kuori kaapelin päälle. Sisältä löydät kahdella ruuvilla kiinnitetyn litteän levyn, vedonpoistimen, joka pitää johtoa paikoillaan. Löysää vedonpoistimen ruuvit ja aseta johto kuvan osoittamalla tavalla. Piirrä johtoon kuorintamerkki nuolen osoittamaan kohtaan. (Kuva 1) Seuraavaksi kuorit johdon. Leikkaa johdon päähän viilto ja vedä kuoren puolikkaat erilleen tekemääsi merkkiin saakka. Varo, ettet vahingoita johtimien eristystä. 2. Aseta johto paikoilleen niin, että ehjä kuori ulottuu vedonpoistimen ohi ja kiristä ruuvit. Taivuta sisältä paljastuvat johtimet tuleville paikoilleen. Merkitse johtimien kuorintakohdat kuten kuvassa 2. Mittaa suojajohdin niin pitkäksi, että se irtoaa viimeisenä, mikäli johto luistaa vedonpoistimesta. Poista johtimien eristys merkkiin saakka. 3. Katkaise paljastetut kuparijohtimet 6-7 mm mittaisiksi. Kierrä kuparisäikeet tiukoiksi ja samaan suuntaan kuin ne on kierretty valmistusvaiheessakin. (Kuva 3) 4. Ruuvaa säikeet kiinni liittimiin. Maadoitetun jatkojohdon kelta-vihreäraitainen suojajohdin kiinnitetään keskimmäiseen, suojamaadoitusmerkillä (pystyviiva, jonka alla kolme vaakaviivaa) varustettuun liittimeen ja kaksi muuta johdinta reunimmaisiin liittimiin. Tarkista, ettei yksikään kuparilanka jää törröttämään liittimen ulkopuolelle. Irrallaan oleva säie saattaa aiheuttaa oikosulun. (Kuva 4) 5. Lopuksi asetat jatkopistorasian tai pistotulpan kuoren paikoilleen ja kiristät kuoren ruuvit. Itsellesi sopivan mittainen jatkojohto on valmis.
nette 1/2007 19