9 Energia Vuonna 2009 energian kokonaiskulutus oli Suomessa 1 336 petajoulea, 6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kulutusta pienensi maailmantalouden taantuman aiheuttama teollisuustuotannon supistuminen. Suhteellisesti eniten edellisvuodesta vähenivät vesivoiman, polttoturpeen ja puupolttoaineiden kulutus; sen sijaan hiilen käyttö kasvoi. Puupolttoaineet olivat Suomen toiseksi merkittävin energialähde öljytuotteiden jälkeen ja niillä katettiin viidennes eli 266 petajoulea energian kokonaiskulutuksesta. Kiinteitä puupolttoaineita käytettiin kaikkiaan 20,2 miljoonaa kuutiometriä. Metsähakkeen käytössä saavutettiin uusi ennätys. Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2008 kaikkiaan 70,1 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina, yli 10 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna ja 1,2 prosenttia alle Kioton pöytäkirjan tavoitetason. Metsät sitoivat 42 miljoonaa tonnia enemmän hiilidioksidia kuin vapauttivat sitä ilmakehään. Energia-luku sisältää tiedot energian kokonaiskulutuksesta Suomessa energialähteittäin. Pääpaino on puupolttoaineiden käytöllä ja suhteella muihin energialähteisiin. Lisäksi luvussa esitetään tietoja metsäteollisuuden energiankulutuksesta, turvetuotannosta ja kasvihuonekaasupäästöistä. Energian kokonaiskulutus Talouden taantuma vähensi energiankulutusta Suomessa vuonna 2009. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus jäi 1 336 petajouleen (PJ), mikä oli 6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kokonaiskulutus pieneni kolmatta vuotta peräkkäin päätyen 2000-luvun vaihteen tasolle. Korkein kulutusluku 1 501 petajoulea saavutettiin vuonna 2006. Tärkein energialähde vuonna 2009 olivat öljytuotteet, mukaan lukien liikenteen polttoaineet, neljänneksen osuudella (334 PJ) kokonaiskulutuksesta. Kakkossijalla olivat puupolttoaineet, jotka kattoivat kulutuksesta viidenneksen (266 PJ). Eniten edellisvuodesta lisääntyi hiilen käyttö (+12 PJ), jolla korvattiin vähentynyttä vesivoimaa ( 16 PJ) sähkön erillistuotannossa. Myös edullisemmat päästöoikeuksien hinnat paransivat hiilen kilpailukykyä vähempipäästöisiin polttoaineisiin verrattuna. Vesivoiman ohella edellisvuodesta vähenivät merkittävimmin puupolttoaineiden ( 36 PJ) ja turpeen ( 12 PJ) kulutus. Lähes puolet (46 %) energian kokonaiskulutuksesta katettiin fossiilisilla polttoaineilla (lähinnä öljy, hiili ja maakaasu), uusiutuvien energialähteiden osuus oli 26 prosenttia. Uusiutuvia energialähteitä ovat biopolttoaineet (mm. puu, kierrätyspolttoaineet, peltobiomassat, biokaasu ja -polttonesteet), aurinko-, tuuli- ja vesivoima sekä lämpöpumput. Uusiutuvien energialähteiden käyttö väheni edellisvuodesta 12 prosenttia johtuen puun energiakäytön supistumisesta. Suomessa käytettävistä uusiutuvista energialähteistä puupolttoaineiden osuus oli lähes 80 prosenttia. Turve on Suomen energiataloudessa luokiteltu ns. hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi mutta ei uusiutuvaksi polttoaineeksi. Kansainvälisten ohjeistusten mukaan turpeen polton hiilidioksidipäästöt lasketaan kuten fossiilisilla polttoaineilla osaksi kasvihuonekaasujen inventaariota. Turpeen energiakäyttö väheni edellisvuodesta 15 prosenttia turvetuotannon romahdettua kesien 2007 ja 2008 runsaiden sateiden vuoksi. Tuontienergian osuus Suomen energiakulutuksesta on 2000-luvulla ollut keskimäärin 70 prosenttia. Osuus on supistunut noin kahdeksan prosenttiyksikköä 1980-luvulta alkaen. Tuontienergiaan luetaan öljytuotteet, hiili, maakaasu, ydinenergia, sähkön nettotuonti ja teollisuuden reaktiolämpö. Kotimaiseksi energiaksi luokitellaan puupolttoaineet, turve, vesi-, aurinko- ja tuulivoima, kierrätys- ja jätepolttoaineet, lämpöpumput, biokaasu, vety ja muu bioenergia. On huomattava, että merkittävä osa Suomessa käytetystä raakapuusta (2000-luvulla Metsätilastollinen vuosikirja 2010 289
9 Energy keskimäärin viidennes) on ollut tuontipuuta, josta saaduista sivutuotteista osa on poltettu energiaksi. Myös tässä tapauksessa puu tilastoituu kotimaiseksi energiaksi. Suomen energiankulutus asukasta kohden on EUmaiden korkeimpia. Tämä johtuu pohjoisen sijainnin lisäksi myös teollisuuden tuotantorakenteesta: energiaintensiivisten massa- ja paperiteollisuuden sekä metalli- ja kemianteollisuuden osuus Suomen teollisuustuotannosta on suuri. Liikenteen energiankulutusta lisäävät pitkät etäisyydet ja tuotannon hajautuminen maan eri osiin. Puupolttoaineet Puupolttoaineet voidaan jakaa nestemäisiin, kiinteisiin ja muihin puupolttoaineisiin. Nestemäisistä puupolttoaineista pääosa on selluteollisuuden tuottamaa mustalipeää. Kiinteitä puupolttoaineita ovat lämpö- ja voimalaitosten (teollisuus ja energiantuotanto) puupolttoaineet sekä puun pienkäyttö. Puun pienkäyttö kattaa pientalojen polttopuun lisäksi myös liike-, kauppa- ja toimistorakennusten käyttämän puun. Lisäksi energiantuotantoon käytetään vähäisiä määriä muita metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteita, jotka voivat olla joko nestemäisiä tai kiinteitä (mm. mänty- ja koivuöljy, metanoli, bioliete ja paperi). Talouden taantuma vähensi vuonna 2009 erityisesti teollisuuden energiankulutusta. Metsäteollisuuden, joka on Suomessa teollisuuden suurin sähkönkäyttäjä sekä merkittävin puuperäisten energialähteiden tuottaja ja käyttäjä, tuotanto supistui edellisvuodesta 19 prosenttia. Puupolttoaineiden kokonaiskulutus 266 petajoulea pienenikin edellisvuodesta 12 prosenttia. Yksittäisistä energialähteistä supistui eniten sellun tuotannossa syntyvän mustalipeän käyttö: vuonna 2009 mustalipeää kului 110 petajoulea, lähes neljännes vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kiinteitä puupolttoaineita poltettiin 4 prosenttia vähemmän, yhteensä 20,2 miljoonaa kuutiometriä eli 152 petajoulea. Tilastokeskuksen Metsätilinpidon mukaan liki puolet Suomessa käytetystä puusta poltetaan (ks. luku 8, tietotaulu s. 264). Kiinteistä puupolttoaineista lämpö- ja voimalaitokset kuluttivat 13,5 miljoonaa kuutiometriä (94 PJ). Käyttö väheni edellisvuodesta 6 prosenttia johtuen metsäteollisuuden sivutuotepuun (teollisuuden puutähdehake, purut, kuoret) käytön supistumisesta. Sivutuotepuun energiakäyttö 7,5 miljoonaa kuutiometriä putosi vuonna 2009 alimmilleen tällä vuosikymmenellä. Lähes kolme neljäsosaa sivutuotepuusta oli kuorta. Metsähakkeen käyttö ylsi uuteen ennätykseen. Lämpö- ja voimalaitokset polttivat sitä kaikkiaan 5,4 miljoonaa kuutiometriä, kolmanneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvua vauhdittivat polttoturpeen niukkuus ja metsäteollisuuden tuotannon supistumisesta johtunut sivutuotepuun tuotannon väheneminen. Metsähake olikin energialaitosten merkittävin kiinteä puupolttoaine vuonna 2009 ylittäen niukasti ykköstilaa aiemmin pitäneen kuoren. Metsähakkeen käyttöä pyritään Suomessa lisäämään tukitoimin: esimerkiksi vuonna 2009 valtio tuki yksityismetsien energiapuun korjuuta ja haketusta 13 miljoonalla eurolla. Lisäksi energiantuottaja voi hakea tukea metsähakkeella tuotetulle sähkölle. Metsähakkeen kulutuksen kasvu perustui runkopuun lisääntyneeseen käyttöön lämpö- ja voimalaitoksissa. Runkopuun käyttö 2,7 miljoonaa kuutiometriä yli kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna ja ylitti ensimmäistä kertaa hakkuutähteiden käytön. Pääosa runkopuusta oli joko karsimatonta pienpuuta (1,4 milj. m³) tai järeää runkopuuta (1,1 milj. m³). Järeän runkopuun, johon tässä luetaan myös kuitupuu, kulutus lisääntyi edellisvuodesta peräti kuusinkertaiseksi. Pääosa siitä oli tuontipuuta: Tullihallituksen ulkomaankauppatilaston mukaan Suomeen tuotiin vuonna 2009 polttopuunimikkeellä puuta noin miljoona kuutiometriä, pääosin Venäjältä. Metsähakkeesta hakkuutähteitä oli 1,9 miljoonaa kuutiometriä ja kantoja ja juurakoita 0,8 miljoonaa kuutiometriä. Kiinteitä puupolttoaineita kului energiantuotantoon eniten niiden metsäkeskusten alueilla, joissa on runsaasti metsäteollisuutta. Merkittävintä käyttö oli Kaakkois- Suomessa, jossa poltettiin yli neljäsosa kuoresta ja kuudesosa kaikista kiinteistä puupolttoaineista. Käyttö lisääntyi eniten Pohjois-Pohjanmaalla ja väheni Rannikon metsäkeskuksen Pohjanmaan alueella. Metsähaketta kului eniten Keski-Suomessa. Pientalot (mm. omakotitalot, maatilat ja vapaa-ajan asunnot) käyttävät vuosittain lämmitykseen 6,7 miljoonaa kuutiometriä puuta. Pientalojen polttopuusta raakapuuta oli 5,4 miljoonaa ja jätepuuta 1,3 miljoonaa kuutiometriä. Pientalojen koko lämmitysenergiasta polttopuu muodosti 40 prosenttia. Tärkein polttopuulaji oli koivu, joka kattoi yli 40 prosenttia kaikesta polttoraakapuusta. Puun pienkäyttöön menneen puun energiasisältö oli vuonna 2009 yhteensä 58 petajoulea. Tämä kattoi pientalojen lisäksi myös liike-, kauppa- ja toimistorakennukset. Pientaloissa, lähinnä maatiloilla, poltetaan metsähaketta 0,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Yhdessä lämpö- ja voimalaitosten käyttämän metsähakkeen kanssa kokonaiskäyttö ylsi vuonna 2009 ennätykselliseen 6,1 miljoonaan kuutiometriin. Kansallisessa metsäohjelmassa 290 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010
Energia 9 Vauhtia uusiutuvan energian käyttöön Uusiutuvan energian kulutus Suomessa 2005 ja tavoite 2020 Energialähteet 2005 2020 Muutos 2020/2005, TWh TWh Metsäteollisuuden tuotannosta riippuvat 57 56-0,7 jäteliemet 37 38 1,1 sivutuotepuu 20 19-1,8 Edistämisen kohteena olevat 37 77 40,0 metsähake 6 25 18,9 puun pienkäyttö 13 12-0,5 puupelletit 0 2 1,6 tuulivoima 0 6 5,8 liikenteen biopolttoaineet 0 7 6,5 lämpöpumput 2 8 6,1 vesivoima (normalisoitu)* 13,6 14 0,6 kierrätyspolttoaineet (uusiutuva osuus) 2 2 0,7 biokaasu 0 1 0,7 muu (aurinkoenergia ym). 0,4 0,4 0,0 Uusiutuva energia yhteensä (primäärienergia) 94 134 39,2 Uusiutuva energia yhteensä (loppukulutus) 87 124 37,5 Energian loppukulutus kaikkiaan 303 327 23,6 Uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta, % 28,5 38 9,5 * Vesivoimalla tuotettu sähkö normalisoidaan (EU:n määrittelemä keskiarvo), jotta voidaan ottaa huomioon vesiolosuhteiden aiheuttama vuotuinen sähkön tuotannon vaihtelu. Euroopan unionin tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. EU:n uusiutuvan energian direktiivissä (RES-direktiivi 2009/28/EY) on kirjattu kaikille jäsenvaltiolle maakohtaiset uusiutuvan energian tavoiteosuudet. Direktiivin mukaan Suomen tulee nostaa uusiutuvan energian osuus nykyisestä (vertailuvuosi 2005) 28,5 prosentista 38 prosenttiin. Primäärienergiana (jalostamaton energia) tämä on noin 39 terawattituntia (TWh). Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmä pääsi huhtikuussa 2010 sopimukseen ns. uusiutuvan energian velvoitepaketin sisällöstä, jolla pyritään toteuttamaan direktiivissä esitetyt tavoitteet. Paketti kattaa tavoitelinjaukset uusiutuvan energian eri lähteille sekä niihin kohdistuville taloudellisille ohjauskeinoille, joilla edistetään erityisesti puupolttoaineiden, tuulivoiman, liikenteen biopolttoaineiden ja lämpöpumppujen käyttöä (taulukko). Puolet tarvittavasta uusiutuvasta energiasta saadaan metsähakkeen käyttöä lisäämällä. Vuonna 2005 metsähakkeen kokonaiskäyttö oli 6 TWh (3,0 milj. m³); tavoitteena on nostaa se 25 TWh:iin (12 13 milj. m³) vuoteen 2020 mennessä. Metsähakkeen ja muiden puupolttoaineiden energiakäytön lisäämiseksi hallitus esittää kolmiosaista tukipakettia: 1) Pienpuun energiatuki haketukseen: nykyistä Kestävän metsänhoidon rahoituslain (Kemera) tukea täydennetään kaikille ensiharvennuskohteille tarkoitetulla haketustuella. Nykyiset energiapuutuet kohdentuvat pienirunkoisiin kohteisiin, joilla metsänhoitotyöt ovat jääneet tekemättä. Tuki laajenisi koskemaan järeämpirunkoisia metsiköitä, jolloin hakattavan puuston keskikoko ja kertymä kasvaisivat. Tämä saisi puuta liikkeelle erityisesti nuorista kasvatusmetsistä; ensiharvennuskohteissa korjattavaa puuta on arvioitu vuositasolla olevan 7 10 miljoonaa kuutiota nykyistä enemmän. Energiapuun lisääntynyt korjuu purkaisi harvennusrästejä ja parantaisi puunhankinnan mahdollisuuksia myöhemmissä harvennuksissa. 2) Muuttuva sähköntuotannon tuki: puun energiakäyttöä edistetään sillä tuotetun sähkön muuttuvalla tuotantotuella, jonka taso määräytyy hiilidioksidipäästöoikeuden pörssikurssien perusteella. Kun päästöoikeuksien hinta on korkealla ja puupolttoaineen kilpailukyky suhteessa kivihiileen ja turpeeseen parempi, tuki alenisi automaattisesti. Päästöoikeuksien hinnan laskiessa tuen määrä vastaavasti lisääntyisi. 3) Pien-CHP:n (lämmön ja sähkön yhteistuotanto) syöttötariffi uusille laitoksille: pienen mittakaavan biosähkötuotannon tukeminen sähkön takuuhintajärjestelmällä, jolla rohkaistaan energian tuottajia rakentamaan pelkän lämmöntuotannon asemesta yhdistetyn sähkönja lämmöntuotannon yksiköitä. Syöttötariffissa sähkön tuottajalle taataan määrätty hinta: jos markkinahinta on takuuhintaa alhaisempi, maksavat sähkön kuluttajat erotuksen. Metsähakkeen lisäksi tuulivoiman tuotantoa nostetaan valmisteilla olevan syöttötariffijärjestelmän avulla ja liikenteen biopolttoaineiden käyttöä sen myyjille asetettavalla jakeluvelvoitteella sekä tuetaan päälämmitysjärjelmänä käyttävien lämpöpumppujen käyttöönottoa. Valmisteilla ovat myös ohjauskeinot, joilla puuperäisellä energialla pyritään korvaamaan kivihiilen käyttöä voimalaitoksissa. Vuonna 2020 uusiutuvan energian tukemiseen arvioidaan käytettävän runsaat 300 miljoonaa euroa. Kaikkiaan tukien avulla voidaan auttaa toteuttamaan liki 10 miljardin euron investoinnit uusiutuvan energian eri tuotantomuotoihin. Suunnitelluin edistämistoimin Suomen hiilidioksidipäästöt vähenisivät vuoteen 2020 mennessä vuositasolla yhteensä noin 7 miljoonaa tonnia. Lisäksi kivihiilen käytön mahdollinen väheneminen laskisi päästöjä noin 2 miljoonaa tonnia lisää. Mittavien investointi- ja työllisyysvaikutusten lisäksi uusiutuvan energian käytön lisääminen parantaisi Suomen energiaomavaraisuutta nykyisestä 30 prosentista noin 40 prosenttiin. Teksti: Esa Ylitalo Lähde: Kohti vähäpäästöistä Suomea. Uusiutuvan energian velvoitepaketti. Työ- ja elinkeinoministeriö, www.tem.fi Metsätilastollinen vuosikirja 2010 291
9 Energy 2015 on metsähakkeen vuotuisen käytön tavoitteeksi asetettu 8 12 miljoonaa kuutiometriä vuoteen 2015 mennessä. Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän huhtikuussa 2010 julkistamassa Uusiutuvan energian velvoitepaketissa on tavoitteena kasvattaa metsähakkeen vuotuinen käyttö noin 13,5 miljoonaan kuutiometriin (25 TWh) vuoteen 2020 mennessä (ks. tietotaulu). Tavoitteen taustalla ovat EU:n uusiutuvan energian direktiivissä asetetut velvoitteet nostaa Suomen uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta nykyisestä 28,5 prosentista (vertailuvuosi 2005) 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Liki puolet uusiutuvan energian lisäyksestä katetaan metsähakkeen käyttöä lisäämällä. Metla on valtakunnan metsien inventoinnin aineistojen ja markkinahakkuutilastojen pohjalta arvioinut teknisesti korjattavissa olevaksi energiapuukertymäksi (latvusmassa, kantobiomassa ja nuorten metsien energiapuu) 15 20 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mikäli ainespuun vuotuiset hakkuut ovat noin 55 miljoonaa kuutiometriä. Puupelletit Vuonna 2009 Suomessa tuotettiin puupellettejä 299 000 tonnia eli viidesosa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Puupellettien tuotantoa vaivasi raaka-ainepula, mikä johti pellettitehtaiden sulkemisiin ja uusien tehdashankkeiden viivästymiseen. Puupelleteistä vietiin ulkomaille vain vajaa puolet, kun viennin osuus aiemmin 2000-luvulla on ollut keskimäärin yli 70 prosenttia. Puupellettien tuonti kasvoi edellisvuodesta viisinkertaiseksi 50 000 tonniin, josta yli 80 prosenttia tuli Venäjältä. Puupellettien laskennallinen kokonaiskulutus Suomessa oli 206 000 tonnia, lähes 30 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2009 tammi elokuussa puupellettejä vietiin 106 000 ja tuotiin 12 000 tonnia. Vuonna 2009 metsäteollisuudessa käytetyistä tehdaspolttoaineista 78 prosenttia oli puupolttoaineita. Niistä tärkein oli selluteollisuudessa syntyvä mustalipeä. Puupolttoaineiden osuus kokonaiskulutuksesta on kasvanut, kun metsäteollisuus on korvannut biopolttoaineilla lähinnä kivihiiltä ja raskasta polttoöljyä. Kaikkiaan metsäteollisuudessa käytettiin tehdaspolttoaineita 190 petajoulea (53 TWh), mikä oli 19 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Turvevarat ja -tuotanto Suomessa on 5,1 miljoonaa hehtaaria vähintään 20 hehtaarin kokoisia ns. geologisia soita (turpeen paksuus ylittää 30 cm). Geologian tutkimuskeskuksen arvion mukaan niistä 1,2 miljoonaa hehtaaria soveltuu poltto- ja kasvuturvetuotantoon. Näiden soiden turvepotentiaali on 30 miljardia kuutiometriä, josta neljä viidesosaa on energiaturvelajeja. Niiden energiamäärän arvioidaan olevan lähes kymmenkertainen puuvarojemme energiamäärään verrattuna ja vain kolmanneksen pienempi kuin Norjan tunnetut öljyvarat. Noin kolmasosa turvevaroista on Lapin metsäkeskuksen alueella. Turvetuotannossa olevia tai sitä varten kunnostettavia soita oli vuonna 2009 yhteensä 74 000 hehtaaria. Niiden pinta-ala on noin prosentti geologisten soiden kokonaispinta-alasta. Kesän 2009 turvetuotanto oli yhteensä 29,1 miljoonaa kuutiometriä, josta erilaisia energiaturpeita oli 26,8 miljoonaa kuutiometriä. Turvetuotanto kasvoi selvästi vuosia 2007 ja 2008 suuremmaksi, jolloin tuotantoa häiritsivät sateiset säät. Turveteollisuusliiton keräämien alustavien tietojen mukaan energiaturvetta nostettiin vuonna 2010 yhteensä 20,8 miljoonaa kuutiometriä ja muita turpeita 1,8 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli noin 70 prosenttia tuotantokauden arvioidusta tavoitteesta. Metsäteollisuuden energia Vuonna 2009 metsäteollisuus käytti sähköä 19 terawattituntia, mikä oli noin puolet koko tehdasteollisuuden ja 23 prosenttia koko maan sähkön käytöstä. Metsäteollisuuden sähkön käyttö väheni edellisvuodesta lähes neljänneksen. Sähköstä 46 prosenttia (9 TWh) tuotettiin itse tehtailla ja loput 10 terawattituntia oli ulkopuolista hankintaa. Ostosähköstäkin huomattava osa hankittiin energiayhtiöistä, joiden osakkaita metsäteollisuusyhtiöt ovat. Energian osuus kokonaiskustannuksista oli massaja paperiteollisuudessa 9 prosenttia ja puutuoteteollisuudessa 3 prosenttia (ks. kuva 10.6). Kasvihuonekaasupäästöt ja hiilitase Suomi raportoi vuosittain YK:n ilmastosihteeristölle kasvihuonekaasupäästönsä YK:n ilmastosopimuksen mukaisesti. Vuonna 2008 Suomen kasvihuonekaasupäästöt ilmakehään olivat 70,1 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina (milj. t. CO 2 -ekv.). Päästöt olivat 10 prosenttia pienemmät kuin vuotta aiemmin ja 1,2 prosenttia alle Kioton pöytäkirjan mukaisen tavoitetason. Suomen kasvihuonekaasupäästöt jaotellaan seuraaviin sektoreihin: 292 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010
Energia 9 Sektori Kasvihuonekaasupäästöt 2008, milj. t. CO 2 -ekv. Energia + 55,0 Teollisuusprosessit + 6,0 (ilman F-kaasuja) F-kaasut + 1,1 Liuottimien ja muiden + 0,1 tuotteiden käyttö Maatalous + 5,8 Jäte + 2,2 Suomen kokonaispäästöt + 70,1 Maankäyttö, maankäytön 35,4 muutos ja metsätalous Suomessa kylmä ilmasto, pitkät välimatkat ja energiaintensiivinen teollisuus näkyvät energiasektorin korkeina päästöinä: vuonna 2008 sen osuus Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä oli 78 prosenttia. Energiasektorin päästöt vähenivät edellisvuodesta kuitenkin 13 prosenttia, mikä johtui teollisuustuotannon supistumisesta, hyvästä vesivoimatilanteesta ja edellisvuotta lämpimämmästä säästä. YK:n ilmastosopimukselle Kioton pöytäkirjan mukaan raportoitavien kokonaispäästöjen ulkopuolelle jää Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF) -sektori. LULUCF-sektori muodostaa Suomessa kasvihuonekaasujen nielun, eli sen sitoma kasvihuonekaasujen määrä on suurempi kuin siitä vapautuva. LULUCF-sektorin sitomat kasvihuonekaasut olivat pääasiassa metsien ilmakehästä sitomaa hiilidioksidia. Vuonna 2008 LULUCF-sektori sitoi yhteensä 35,4 miljoonaa tonnia ekvivalenttista hiilidioksidia. Metsämaa sitoi 42,0 miljoonaa tonnia, josta metsien puuston biomassaan sitoutui 38,3 miljoonaa tonnia. Tämä oli 19 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin ja johtui hakkuiden pienenemisestä. Kivennäismaiden maaperän hiilivarasto ja kuollut orgaaninen aines sitoivat 9,9 miljoonaa tonnia, kun taas turvemailta ekvivalenttista hiilidioksidia vapautui 6,2 miljoonaa tonnia. Energian tilastointi Energian kokonaiskulutus kuvaa kotimaisten energialähteiden ja tuontienergian kulutusta Suomessa. Pääosa luvussa esitetyistä tiedoista perustuu Tilastokeskuksen Energiatilastoon. Se on vuosittain ilmestyvä kokoomajulkaisu, johon on koottu energia-alan keskeisiä tilastotietoja vuodesta 1960 alkaen. Julkaisu sisältää energian kokonaiskulutuksen lisäksi tietoja mm. loppukulutuksesta, sähkön ja lämmön tuotannosta, energiatuotteiden tuonnista ja viennistä ja energian hinnoista. Julkaisusta löytyvät myös tiedot energian tuotannon ja kulutuksen aiheuttamista ilmapäästöistä. Suomen tilastotietojen lisäksi Energiatilastossa on vertailutietoja muista EU- ja OECDmaista. Loppuvuodesta ilmestyvän Energiatilaston lisäksi Tilastokeskus julkaisee vuosittain jo maaliskuussa edellisvuoden energiankulutuksen ennakkotiedot. Energiatilaston tiedot kerätään pääosin energia-alaa ja elinkeinoelämää edustavilta järjestöiltä ja liitoilta sekä eri viranomaisilta ja tutkimuslaitoksilta. Tilastokeskus tekee myös alaan liittyviä kyselyitä. Osa energiatilastoista tai niiden tiedoista perustuu laskentamalleilla tuotettuihin tai harvemmin kuin kerran vuodessa tehtäviin erillisselvityksiin. Energian kokonaiskulutusta laskettaessa vesi- ja tuulivoima sekä tuontisähkö yhteismitallistetaan saadun sähkön mukaan muihin primäärienergialähteisiin (jalostamattomat energialähteet). Ydinenergia muunnetaan keskimääräistä ydinvoimalan hyötysuhdetta käyttäen. Energian loppukäyttö saadaan, kun kokonaiskulutuksesta vähennetään energian muunto- ja siirtohäviöt. Tämä on yritysten, kotitalouksien ja muiden kuluttajien käyttöön jäävä energiamäärä. Loppukäyttö on Suomessa 2000-luvulla ollut keskimäärin kaksi kolmasosaa kokonaiskulutuksesta. EU:n energia- ja ilmastostrategiassa asetetut maakohtaiset velvoitteet uusiutuvien energialähteiden osuuksien kasvattamisesta vuoteen 2020 mennessä perustuvat energian loppukäyttölukuihin. Metla kerää kerran vuodessa tiedot kiinteiden puupolttoaineiden (metsähake, teollisuuden puutähdehake, purut, kuori ym.) käytöstä lämpö- ja voimalaitoksissa (taulukot 9.5 9.6). Käyttötietojen lisäksi selvitetään laitosten käyttämän metsähakkeen raaka-ainelähteet. Vuodesta 2007 alkaen tilasto ei sisällä purkupuuta eikä kyllästettyä puuta, jotka molemmat luokitellaan jätepolttoaineiksi. Pientaloissa käytetyn polttopuun määrät (taulukko 9.6) Metla selvittää 5 10 vuoden välein. Viimeiset pientalojen puunkäyttöä koskeva selvitys on lämmityskaudelta 2007/2008. Tutkimusten välivuosina puunkäyttöä arvioidaan Energiatilastoa varten (energiasisältö, PJ) Tilastokeskuksen kehittämällä rakennusten lämmitysenergiamallilla, kun taas Metlan puunkäyttötilastoissa käyttömäärät (m³) pysyvät muuttumattomina seuraavaan tutkimukseen saakka. Pientalojen käyttämän polttopuun lisäksi Tilastokeskuksen luvuissa on mukana liike-, kauppa- ja toimistorakennusten lämmityksessä käytetyn puun energiasisältö (puun pienkäyttö). Metsätilastollinen vuosikirja 2010 293
9 Energy Puupelletit-tilastoon (taulukko 9.7) kootaan vuosittain tiedot puupellettien tuotannosta, ulkomaankaupasta ja kotimaan kulutuksesta. Tilasto on laadittu vuodesta 2000 alkaen. Vuosina 2000 2005 tilasto perustui VTT:n laatimiin selvityksiin; vuodesta 2006 alkaen se on laadittu Metlassa. Puupelleteistä on julkaistu erillinen Metsätilastotiedote vuodesta 2009 alkaen. Suomen turvevarojen inventoinnista vastaa Geologian tutkimuskeskus. Julkaistut tilastot koskevat vähintään 20 hehtaarin kokoisia geologisia soita, joissa turvekerroksen paksuus on yli 30 senttimetriä. Tutkimuskeskuksen viimeisin ennuste turvetuotantoon soveltuvista turvevaroista ilmestyi vuonna 2003. Turvetuotannossa olevien ja siitä poistuneiden soiden pinta-alatiedot on koonnut Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (taulukko 9.10). Turpeen tuotantotilastot on koonnut Turveteollisuusliitto. Käyttötilastot on koostettu Tilastokeskuksen energiatilastoista (taulukko 9.11). Suomi on sitoutunut YK:n ilmastosopimukseen, jolla pyritään rajoittamaan kasvihuoneilmiön voimistumista. Ilmastosopimusta täydentävän Kioton pöytäkirjan mukaan sopimusosapuolilla pitää olla kansallinen järjestelmä kasvihuonekaasupäästöjen ja -nielujen seurantaa varten. Kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion (KHK) vastuuyksikkönä Suomessa toimii Tilastokeskus. KHKpäästöt arvioidaan ja raportoidaan vuosittain. Suomi on sitoutunut osana EU-maiden yhteistä taakanjakoa rajoittamaan KHK-päästöjään vuoden 1990 tasolle velvoitekauden 2008 2012 aikana. Tavoitteena on vakiinnuttaa ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuus sellaiselle tasolle, ettei merkittäviä haittavaikutuksia ilmenisi. Kasvihuonekaasuista tärkein on hiilidioksidi. Maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu johtuu lähinnä fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja metsien häviämisestä. Suomessa metsien häviämisongelmaa ei ole, vaan metsät toimivat hiilinieluina. Taulukossa 9.12 Suomen kasvihuonekaasujen päästöt esitetään hiilidioksidiekvivalentteina. Kun kaasut yhteismitallistetaan, voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen. Kasvihuonekaasujen inventaariossa metsät sisältyvät Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektoriin (LULUCF), johon liittyvästä raportoinnista vastaa Metla. Hiilidioksidin sitoutumista (taulukon negatiiviset luvut) kutsutaan hiilinieluksi. Metsäteollisuuden polttoaineperäiset kasvihuonekaasupäästöt esitetään luvussa 10. Kirjallisuus Literature Energian kokonaiskulutus väheni 6 prosenttia vuonna 2009. Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2009, 4. vuosineljännes. Tilastokeskus, www.stat.fi/til/ene.html Energiatilasto 2010, ennakkotietoja. Tilastokeskus. Energiatilasto. Vuosikirja 2009. SVT Energia 2010. Tilastokeskus. 152 s. Greenhouse gas emissions in Finland 1990 2008. 2010. National Inventory Report under the UNFCCC and the Kyoto Protocol. 15 April 2010. Statistics Finland. 470 s. Kansallinen metsäohjelma 2015. Lisää hyvinvointia monimuotoisista metsistä. Valtioneuvoston periaatepäätös 27.3.2008. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 3/2008. 55 s. Kohti vähäpäästöistä Suomea. Uusiutuvan energian velvoitepaketti, www.tem.fi Metsien kyky sitoa hiiltä lähes kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Valtakunnan metsien inventointi (VMI). Tiedote 22.6.2010. Metsäntutkimuslaitos. Metsäsektorin suhdannekatsaus 2010 2011. 2010. Metsäntutkimuslaitos. 56 s. Puun energiakäyttö 2009. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2010. Metsätilastotiedote 16/2010. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 6 s. Pientalojen polttopuun käyttö 2007/2008. Metsätilastotiedote 26/2009. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 3 s. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 6. päivänä marraskuuta 2008. 130 s. www.tem.fi Puupelletit 2009. Metsätilastotiedote 10/2010. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 2 s. Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990 2008. Katsauksia 2010/1, 3. korjattu painos. Ympäristö ja luonnonvarat. Tilastokeskus. 66 s. Virtanen, K., Hänninen, P., Kallinen, R.-L., Vartiainen, S., Herranen, T. & Jokisaari, R. 2003. Suomen turvevarat 2000. Summary: The peat reserves of Finland in 2000. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 156. 101 s. + liitteet. Muut tietolähteet Other sources of information Geologian tutkimuskeskus, www.gsf.fi/ Maa- ja metsätalousministeriö, www.mmm.fi/ Metinfo Tilastopalvelu, www.metla.fi/metinfo/tilasto/ Metsäntutkimuslaitos, Kasvihuonekaasujen laskenta ja raportointi, www.metla.fi/ghg/index-su.htm Metsäteollisuus ry, www.metsateollisuus.fi/ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, www.ely-keskus.fi/fi/elykeskukset/pohjoispohjanmaanely/ Tilastokeskus, www.tilastokeskus.fi/ Turveteollisuusliitto ry., www.turveliitto.fi/ Työ- ja elinkeinoministeriö, www.tem.fi/ 294 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010
Energia 9 Metsäteollisuuden jäteliemet ja muut sivu- ja jätetuotteet Black liquor and other concentrated liquors and other forest industry by-products and waste products Öljytuotteet Oil products Puupolttoaineet Wood fuels Ydinenergia Nuclear energy Hiili Coal Maakaasu Natural gas Turve Peat Vesi- ja tuulivoima Hydro and wind power Sähkön nettotuonti Net imports of electricity Muu Other Kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuels Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants 114 PJ 94 PJ 58 PJ Puun pienkäyttö Small-scale combustion of wood Muu Other 0,5 0 100 200 300 400 Petajoulea - PJ Metsähake Forest chips 5,4 Kuori Bark 5,4 Jätepuu Wood residues 1,3 Metsähake Forest chips 0,7 Teollisuuden puutähdehake Industrial chips 0,8 Sahanpuru Sawdust 1,3 Halot, pilkkeet ja klapit Chopped firewood 4,7 Lämpö- ja voimalaitokset, 13,5 milj. m 3 Heating and power plants, 13.5 mill. m 3 Pientalot, 6,7 milj. m 3 Small-sized residential housing, 6.7 mill. m 3 Vuosi 2009 on ennakkotieto (marraskuu 2010). Öljytuotteet kattavat myös liikenteen käyttämät polttoaineet. Puun pienkäyttö sisältää pientalojen lisäksi myös liike-, kauppa-, toimisto- ym. rakennukset. Energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2009 oli 1 336 PJ. Preliminary data for 2009 (November 2010). Oil products also cover fuels consumed by transportation. Small-scale combustion of wood includes small-sized residential housing as well as commercial and office buildings. Total energy consumption in Finland in 2009 was 1 336 PJ. Lähteet: SVT: Tilastokeskus; SVT: Metsäntutkimuslaitos Sources: OSF: Statistics Finland; OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 9.1 Energian kulutus Suomessa energialähteittäin 2009 Figure 9.1 Energy consumption in Finland by source of energy, 2009 Metsätilastollinen vuosikirja 2010 295
9 Energy 1600 1200 Petajoulea PJ Energian kokonaiskulutus Total energy consumption Puupolttoaineet Wood fuels 800 400 0 60 65 70 75 80 85 90 95 00 05 Vuosi 2009 on ennakkotieto (marraskuu 2010). Preliminary data for 2009 (November 2010). Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva 9.2 Energian kokonaiskulutus ja puupolttoaineiden kulutus 1960 2009 Figure 9.2 Total energy consumption and consumption of wood fuels, 1960 2009 200 160 120 Petajoulea PJ Metsäteollisuuden jäteliemet ja muut sivu- ja jätetuotteet Black liquor and other concentrated liquors and other forest industry by-products and waste products Lämpö- ja voimalaitosten kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuel consumption in heating and power plants Puun pienkäyttö Small-scale combustion of wood 80 40 0 60 65 70 75 80 85 90 95 00 05 Vuosi 2009 on ennakkotieto (marraskuu 2010). Preliminary data for 2009 (November 2010). Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva 9.3 Puupolttoaineiden kulutus 1960 2009 Figure 9.3 Consumption of wood fuels, 1960 2009 296 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010
Energia 9 1600 1200 Petajoulea PJ Energian kokonaiskulutus Total energy consumption Fossiiliset polttoaineet Fossil fuels Uusiutuvat energialähteet Renewable energy sources Muu Other 800 400 0 70 75 80 85 90 95 00 05 Vuosi 2009 on ennakkotieto (marraskuu 2010). Preliminary data for 2009 (November 2010). Muu: ydinenergia, turve, teollisuuden reaktiolämpö, vety ja sähkön nettotuonti. Other: nuclear energy, peat, reaction heat of industry, hydrogen and net imports of electricity. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Kuva 9.4 Energian kokonaiskulutus energiamuodoittain, 1970 2009 Figure 9.4 Total energy consumption by form of energy, 1970 2009 1600 1200 Petajoulea PJ Energian kokonaiskulutus Total energy consumption Tuontienergia Imported energy Kotimainen energia Domestic energy 800 400 0 70 75 80 85 90 95 00 05 Vuosi 2009 on ennakkotieto (marraskuu 2010). Preliminary data for 2009 (November 2010). Tuontienergia = öljytuotteet, hiili, maakaasu, ydinenergia, sähkön nettotuonti ja teollisuuden reaktiolämpö. Kotimainen energia = puuperäiset polttoaineet, turve, vesi-, aurinko- ja tuulivoima, kierrätys- ja jätepolttoaineet, lämpöpumput, biokaasu, vety ja muu bioenergia. Imported energy = oil products, coal, natural gas, nuclear power, net imports of electricity and reaction heat of industry. Domestic energy = wood fuels, peat, hydro and wind power, solar energy, recovered and waste fuels, heat pumps, biogas, hydrogen and other bioenergy. Kuva 9.5 Kotimaisen ja tuontienergian kulutus 1970 2009 Figure 9.5 Consumption of domestic and imported energy, 1970 2009 Metsätilastollinen vuosikirja 2010 297
9 Energy 7 6 milj. m 3 mill. m 3 Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Pientalot Small-sized residential housing 5 4 3 2 1 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kuva 9.6 Metsähakkeen käyttö 2000 2009 Figure 9.6 Consumption of forest chips, 2000 2009 10 milj. t. CO 2 ekvivalenttia mill. m.t. CO 2 equivalent 0-10 -20-30 -40-50 Biomassa Biomass Maaperä ja kuollut orgaaninen aines Soil and dead organic matter 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Negatiivinen luku tarkoittaa hiilidioksidinielua ja positiivinen päästöä. Negative values indicate carbon dioxide removals, positive values indicate emissions. Lähteet: SVT: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Sources: OSF: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute Kuva 9.7 Kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut Suomen metsissä 1990 2008 Figure 9.7 Greenhouse gas emissions and removals from forest land carbon pools in Finland, 1990 2008 298 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010
Energia 9 9.0 Energian kokonaiskulutus Suomessa 2009 Total energy consumption in Finland, 2009 Energialähde Energy source Petajoulea PJ Osuus kokonaiskulutuksesta Proportion of total consumption % Energian kokonaiskulutus Total energy consumption 1 336 100 Öljytuotteet Oil products 334 25 Hiili Coal 154 12 Maakaasu Natural gas 135 10 Turve Peat 70 5 Vesivoima Hydro power 45 3 Tuulivoima Wind power 1 0 Puupolttoaineet Wood fuels 266 20 Metsäteollisuuden jäteliemet Black liquor and other concentrated liquors 110 8 Muut metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteet Other forest industry by-products and waste products 4 0 Kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuels 152 11 Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants 94 7 Metsähake Forest chips 39 3 Teollisuuden puutähdehake Industrial chips 6 0 Sahanpuru Sawdust 10 1 Kuori Bark 35 3 Muut kiinteät puupolttoaineet Other solid wood fuels 4 0 Puun pienkäyttö Small-scale combustion of wood 58 4 Pientalot Small-sized residential housing 55 4 Liike-, kauppa- ja toimistorakennukset Commercial and office buildings 3 0 Ydinenergia Nuclear energy 246 18 Sähkön nettotuonti Net imports of electricity 44 3 Muu Other 41 3 Vuosi 2009 on ennakkotieto (marraskuu 2010) Preliminary data for 2009 (November 2010) Muu sisältää mm. kierrätys- ja jätepolttoaineet, polttoaineena käytetyn vedyn, biokaasun, aurinkoenergian, lämpöpumput ja teollisuuden reaktiolämmön. Other includes, among other things, recovered and waste fuels, hydrogen, biogas, solar energy, heat pumps and reaction heat of industry. Lähteet: SVT: Tilastokeskus; SVT: Metsäntutkimuslaitos Sources: OSF: Statistics Finland; OSF: Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja 2010 299
9 Energy 9.1 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin 1980 2009 Total energy consumption by energy source, 1980 2009 Vuosi Öljy- Hiili Maa- Turve Vesi- Tuuli- Puu- Ydin- Sähkön Muu Yhteensä Year tuotteet Coal kaasu Peat voima voima polttoaineet energia nettotuonti Other Total Oil Natural Hydro Wind Wood fuels Nuclear Net imports products gas power power energy of electricity Petajoulea PJ 1980 460 176 32 17 36-142 72 4 6 947 1981 434 100 26 19 49-145 151 8 8 939 1982 397 108 24 23 47-134 173 8 9 923 1983 377 113 23 30 48-141 182 17 9 942 1984 366 130 27 35 47-153 194 19 10 980 1985 385 168 34 41 44-151 196 17 10 1 047 1986 382 148 41 43 44-153 196 21 10 1 038 1987 392 169 55 45 49-158 202 20 10 1 100 1988 386 173 59 42 48-168 201 27 11 1 113 1989 375 170 77 39 46 0 172 196 32 11 1 119 1990 378 167 91 53 39 0 167 198 39 11 1 142 1991 367 164 96 56 47 0 159 201 26 10 1 126 1992 361 142 99 59 54 0 161 198 30 11 1 115 1993 346 165 103 65 48 0 180 205 27 10 1 148 1994 359 206 113 74 42 0 202 200 22 10 1 227 1995 347 169 118 79 46 0 208 198 30 11 1 205 1996 356 208 123 87 42 0 213 204 13 11 1 258 1997 353 192 121 88 42 0 237 219 28 13 1 294 1998 365 148 139 81 53 0 248 229 34 15 1 311 1999 367 150 139 72 45 0 273 241 40 16 1 342 2000 356 149 142 62 52 0 268 235 43 17 1 323 2001 361 168 154 86 47 0 261 238 36 19 1 371 2002 368 185 153 90 38 0 282 233 43 20 1 412 2003 375 245 169 99 34 0 288 238 17 23 1 489 2004 375 220 163 89 54 0 302 238 18 25 1 483 2005 363 130 149 69 48 1 281 244 61 27 1 374 2006 366 217 159 94 41 1 315 240 41 28 1 501 2007 361 191 147 102 50 1 302 245 45 31 1 477 2008 350 142 151 81 61 1 302 241 46 39 1 414 2009* 334 154 135 70 45 1 266 246 44 41 1 336 Osuus kokonaiskulutuksesta, % Proportion of total consumption, % 2009* 25 12 10 5 3 0 20 18 3 3 100 * Ennakkotieto (marraskuu 2010) Preliminary data (November 2010) Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland 300 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010
Energia 9 9.2 Energian kokonaiskulutus energiamuodoittain 1980 2009 Total energy consumption by form of energy, 1980 2009 Vuosi Fossiiliset polttoaineet Turve Uusiutuvat energialähteet Ydinenergia Muu Yhteensä Year Fossil fuels Peat Renewable energy sources Nuclear energy Other Total Petajoulea PJ 1980 670 17 179 72 9 947 1981 561 19 195 151 14 939 1982 531 23 182 173 14 923 1983 514 30 191 182 24 942 1984 524 35 202 194 25 980 1985 588 41 198 196 24 1 047 1986 572 43 199 196 28 1 038 1987 616 45 210 202 27 1 100 1988 618 42 218 201 34 1 113 1989 623 39 221 196 39 1 119 1990 637 53 208 198 46 1 142 1991 629 56 208 201 32 1 126 1992 603 59 218 198 37 1 115 1993 614 65 231 205 33 1 148 1994 679 74 247 200 28 1 227 1995 634 79 257 198 37 1 205 1996 689 87 259 204 19 1 258 1997 669 88 284 219 35 1 294 1998 654 81 306 229 41 1 311 1999 658 72 324 241 48 1 342 2000 649 62 326 235 50 1 323 2001 687 86 316 238 44 1 371 2002 709 90 328 233 51 1 412 2003 793 99 332 238 26 1 489 2004 763 89 368 238 26 1 483 2005 647 69 344 244 71 1 374 2006 746 94 372 240 50 1 501 2007 704 102 371 245 55 1 477 2008 644 81 392 241 55 1 414 2009* 620 70 347 246 53 1 336 Osuus kokonaiskulutuksesta, % Proportion of total consumption, % 2009* 46 5 26 18 4 100 * Ennakkotieto (marraskuu 2010) Preliminary data (November 2010) Merkittävimmät fossiiliset polttoaineet ovat öljy, hiili ja maakaasu. Uusiutuvia energialähteitä ovat biopolttoaineet (mm. puupolttoaineet, kierrätys- ja jätepolttoaineiden biohajoavat osuudet, peltobiomassa, biokaasu ja -polttonesteet), aurinkoenergia, tuuli- ja vesivoima sekä lämpöpumput. Turve on Suomessa luokiteltu ns. hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi. Muu sisältää sähkön nettotuonnin, vedyn ja teollisuuden reaktiolämmön. The most important fossil fuels are oil, coal and natural gas. Renewable energy sources are biofuels (e.g. wood fuels, biodegradable share of recovered and waste fuels, field biomass, biogas and liquid biofuels) as well as solar energy, wind and hydro power and heat pumps. Peat is classified in Finland as slowly renewable biomassfuel. Other includes net imports of electricity, hydrogen and reaction heat of industry. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja 2010 301
9 Energy 9.3 Uusiutuvien energialähteiden kulutus 1980 2009 Consumption of renewable energy sources, 1980 2009 Vuosi Uusiutuvat energialähteet Renewable energy sources Energian josta Year Vesi- Tuuli- Aurinko- Lämpö- Biopolttoaineet Biofuels Yhteensä josta kokonais- uusiutuvat voima voima energia pumput Kierrätys- ja Biokaasu Liikenteen Muu Puu- Total puuperäiset kulutus energia- Hydro Wind Solar Heat jätepolttoaineiden Biogas biopoltto- bioenergia polttoaineet poltto- Total lähteet power power energy pumps biohajoava osuus nesteet Other Wood fuels aineet energy of which Biodegradable share Liquid bioenergy of which consumption renewable of recovered and biofuel wood fuels energy waste fuels in traffic sources Petajoulea PJ % PJ % 1980 36 -.. 0,7.... -.. 142 179 79 947 19 1981 49 -.. 1,1.... -.. 145 195 74 939 21 1982 47 -.. 1,4.... -.. 134 182 74 923 20 1983 48 -.. 1,7.... -.. 141 191 74 942 20 1984 47 -.. 2,0.... -.. 153 202 76 980 21 1985 44 -.. 2,6.... -.. 151 198 76 1 047 19 1986 44 0,0.. 2,3.... -.. 153 199 77 1 038 19 1987 49 0,0.. 2,6.... -.. 158 210 75 1 100 19 1988 48 0,0 0,0 2,3.... -.. 168 218 77 1 113 20 1989 46 0,0 0,0 2,0.... -.. 172 221 78 1 119 20 1990 39 0,0 0,0 2,2 0,3.. -.. 167 208 80 1 142 18 1991 47 0,0 0,0 2,4 0,3.. -.. 159 208 76 1 126 19 1992 54 0,0 0,0 2,4 0,4.. -.. 161 218 74 1 115 20 1993 48 0,0 0,0 2,5 0,3.. -.. 180 231 78 1 148 20 1994 42 0,0 0,0 2,6 0,3.. -.. 202 247 82 1 227 20 1995 46 0,0 0,0 2,5 0,3 0,6 -.. 208 257 81 1 205 21 1996 42 0,0 0,0 2,7 0,3 0,7 -.. 213 259 82 1 258 21 1997 42 0,1 0,0 2,7 0,5 0,7-0,1 237 284 84 1 294 22 1998 53 0,1 0,0 2,9 1,1 0,8-0,1 248 306 81 1 311 23 1999 45 0,2 0,0 3,0 1,8 0,8-0,1 273 324 84 1 342 24 2000 52 0,3 0,0 2,9 2,3 0,9-0,2 268 326 82 1 323 25 2001 47 0,3 0,0 3,6 3,0 0,8-0,2 261 316 83 1 371 23 2002 38 0,2 0,0 4,0 2,8 0,9 0,0 0,4 282 328 86 1 412 23 2003 34 0,3 0,0 4,5 3,5 1,0 0,2 0,7 288 332 87 1 489 22 2004 54 0,4 0,0 5,4 3,8 1,1 0,2 0,9 302 368 82 1 483 25 2005 48 0,6 0,0 6,3 4,7 1,7 0,0 0,9 281 344 82 1 374 25 2006 41 0,5 0,0 8,4 4,2 1,5 0,0 1,0 315 372 85 1 501 25 2007 50 0,7 0,0 10,0 5,0 1,7 0,1 0,9 302 371 81 1 477 25 2008 61 0,9 0,0 12,7 5,9 1,9 3,5 4,5 302 392 77 1 414 28 2009* 45 1,0............ 266 347 77 1 336 26 * Ennakkotieto (marraskuu 2010) Preliminary data (November 2010) Lämpöpumput sisältävät tuotetun lämmön vähennettynä pumppujen käyttämällä sähköllä. Kierrätys- ja jätepolttoaineet jakautuvat fossiilisiin ja uusiutuviin (biohajoava osuus). Niiden tilastointiperusteet muuttuivat vuonna 1998. Liikenteen biopolttonesteet kattavat bioetanolin ja biodieselin. Muu bioenergia sisältää kasvi- ja eläinperäiset tuotteet (mm. peltobiomassan) sekä muut nestemäiset biopolttoaineet. Heat pumps contain the heat generated as deducted by the electricity consumption of the pumps. Recovered and waste fuels consist of fossil and renewable fuels (biodegradable share). The compilation method of the statistics was changed in 1998. Liquid biofuels in traffic cover both bioethanol and biodiesel. Other bioenergy includes plant- and animal-derived products (e.g. field biomass) and other liquid biofuels. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland 302 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010
Energia 9 9.4 Puupolttoaineiden kulutus energiantuotannossa 1980 2009 Wood fuel consumption in energy generation, 1980 2009 Vuosi Puupolttoaineet Wood fuels Energian josta Year Metsä- Muut metsä- Kiinteät puupolttoaineet Solid wood fuels Yhteensä kokonais- puuteollisuuden teollisuuden Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Puun Yhteensä Total kulutus polttoaineet jäteliemet sivu- ja Metsähake Teollisuuden Sahan- Kuori Muu Yhteensä pienkäyttö Total Total of which Black liquor jätetuotteet Forest puutähde- puru Bark Other Total Small-scale energy wood fuels and other Other chips hake Sawdust combustion consumpconcentrated forest industry Industrial of wood tion liquors by-products chips and waste products Petajoulea PJ % 1980 67............ 31 44 75 142 947 15 1981 68............ 33 44 77 145 939 15 1982 61............ 29 44 73 134 923 14 1983 67............ 31 44 75 141 942 15 1984 75............ 34 44 78 153 980 16 1985 76............ 32 44 76 151 1 047 14 1986 77............ 31 44 75 153 1 038 15 1987 82............ 32 44 77 158 1 100 14 1988 88............ 35 45 80 168 1 113 15 1989 91............ 36 45 81 172 1 119 15 1990 86............ 36 45 81 167 1 142 15 1991 81............ 33 45 78 159 1 126 14 1992 83............ 33 45 78 161 1 115 14 1993 95............ 40 45 85 180 1 148 16 1994 104............ 52 45 97 202 1 227 16 1995 109............ 54 45 99 208 1 205 17 1996 110............ 56 47 103 213 1 258 17 1997 129............ 62 47 109 237 1 294 18 1998 135............ 65 48 112 248 1 311 19 1999 143 3 4...... 0 81 47 128 273 1 342 20 2000 138 3 5 5 20 50 1 82 45 127 268 1 323 20 2001 127 3 7 6 16 51 2 81 51 132 261 1 371 19 2002 140 3 9 6 16 54 2 86 53 139 282 1 412 20 2003 141 3 12 6 17 51 3 90 53 143 288 1 489 19 2004 148 4 16 7 16 54 3 97 53 150 302 1 483 20 2005 132 4 19 7 13 50 3 91 54 145 281 1 374 20 2006 156 5 22 7 13 54 3 99 55 154 315 1 501 21 2007 153 4 19 6 12 48 3 89 56 145 302 1 477 20 2008 144 5 29 6 12 46 6 99 55 153 302 1 414 21 2009* 110 4 39 6 10 35 4 94 58 152 266 1 336 20 * Vuosi 2009 on ennakkotieto (marraskuu 2010) Preliminary data for 2009 (November 2010). Metsäteollisuuden jäteliemet ovat pääosin sulfaattiselluloosan tuotannossa syntynyttä mustalipeää. Jäteliemien tilastointiperusteet muuttuivat vuonna 2000. Muita metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteita ovat mm. mänty- ja koivuöljy, metanoli, biolietteet ja paperi. Lämpö- ja voimalaitosten käyttämä muu puupolttoaine kattaa kierrätyspuun, puupelletit ja -briketit sekä muut kiinteät puupolttoaineet. Puun pienkäyttö sisältää pientalojen (omakotitalot, maatilat ja vapaa-ajan asunnot) lisäksi myös liike-, kauppa-, toimisto- ym. rakennukset. Black liquor and other concentrated liquors consist mainly of black liquor generated in the production of sulphate pulp. The compilation method of the statistics was changed in 2000. Other forest industry by-products and waste products include e.g. pine and birch oil, methanol, biosuspensions and paper. Other wood fuel consumed by heating and power plants includes recycled wood, wood pellets and briquettes and other solid wood fuels. Small-scale combustion of wood includes small-sized residential housing (detached houses, farms, holiday homes) as well as commercial and office buildings. Lähteet: SVT: Tilastokeskus; SVT: Metsäntutkimuslaitos Sources: OSF: Statistics Finland; OSF: Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja 2010 303
9 Energy 9.5 Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö energiantuotannossa metsäkeskuksittain 2009 Solid wood fuel consumption in energy generation by forestry centre, 2009 Vuosi ja alue Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Pientalojen polttopuu Fuelwood consumption in small-sized residential housing Kaikkiaan Year and region Metsähake Teollisuuden Sahanpuru Kuori Muu Yhteensä Raakapuu Roundwood Jätepuu Yhteensä Grand Forest chips puutähdehake Sawdust Bark Other Total Mänty Kuusi Lehtipuu Yhteensä Wood Total Total Industrial chips Pine Spruce Hardwood Total residues 1 000 m³ 2000 794 640 2 779 7 604 205 12 023 797 772 3 067 4 636 968 5 604 17 627 2001 958 853 2 180 7 864 291 12 146 1 089 1 201 2 861 5 151 981 6 132 18 278 2002 1 270 785 2 119 8 420 412 13 006 1 089 1 201 2 861 5 151 981 6 132 19 138 2003 1 722 881 2 245 7 972 572 13 392 1 089 1 201 2 861 5 151 981 6 132 19 524 2004 2 308 984 2 168 8 383 582 14 425 1 089 1 201 2 861 5 151 981 6 132 20 557 2005 2 606 1 008 1 721 7 625 700 13 661 1 089 1 201 2 861 5 151 981 6 132 19 793 2006 3 061 949 1 694 8 388 688 14 780 1 089 1 201 2 861 5 151 981 6 132 20 912 2007 2 661 867 1 705 7 460 350 13 042 1 089 1 201 2 861 5 151 981 6 132 19 175 2008 4 032 762 1 606 7 089 847 14 335 1 048 1 000 3 316 5 363 1 333 6 697 21 032 2009 Koko maa 5 421 798 1 345 5 370 526 13 460 1 048 1 000 3 316 5 363 1 333 6 697 20 157 Whole country 0 Ahvenanmaa 32 11 1 19 0 62 8 4 18 29 9 38 100 1 Rannikko 610 16 9 512 68 1 216 90 120 270 479 124 604 1 820 Etelärannikko 214 15 3 5 4 241 44 63 132 239 73 312 553 Pohjanmaa 396 2 7 507 64 975 46 57 137 240 52 292 1 267 2 Lounais-Suomi 516 44 195 483 85 1 323 182 167 347 696 165 861 2 184 3 Häme-Uusimaa 495 101 73 270 40 979 71 137 315 524 186 710 1 689 4 Kaakkois-Suomi 446 25 120 1 460 142 2 192 86 74 218 378 90 468 2 660 5 Pirkanmaa 295 43 33 157 14 542 68 122 298 489 78 566 1 108 6 Etelä-Savo 368 212 74 164 31 849 42 33 185 259 38 298 1 147 7 Etelä-Pohjanmaa 182 61 56 54 31 384 125 85 233 443 171 614 998 8 Keski-Suomi 749 99 157 529 12 1 546 61 63 298 423 97 520 2 066 9 Pohjois-Savo 257 25 142 326 9 759 44 57 349 450 73 523 1 283 10 Pohjois-Karjala 454 47 97 326 4 928 36 30 202 267 85 352 1 280 11 Kainuu 205 13 89 89 3 398 55 11 84 150 29 179 577 12 Pohjois-Pohjanmaa 551 71 271 328 52 1 272 129 65 282 477 164 640 1 912 13 Lappi 260 31 29 654 35 1 009 51 31 217 299 24 323 1 332 Muu kattaa kierrätyspuun, puupelletit ja -briketit sekä muut kiinteät puupolttoaineet. Vuodesta 2007 alkaen kierrätyspuuhun ei sisälly purkupuu eikä kyllästetty puu. Other includes recycled wood, wood pellets and briquettes and other solid wood fuels. Since 2007, recycled wood includes neither demolition nor impregnated wood. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: OSF: Finnish Forest Research Institute 304 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010
Energia 9 9.6 Metsähakkeen käyttö 2000 2009 Consumption of forest chips, 2000 2009 Vuosi ja alue Lämpö- ja voimalaitokset Heating and power plants Pientalot Metsähake Year and region Runkopuu Stemwood Hakkuu- Kannot ja Erittelemätön Yhteensä Small-sized kaikkiaan Karsittu Karsimaton Järeä Yhteensä tähteet juurakot Unspecified Total residential Forest chips, ranka pienpuu runkopuu Total Logging Stumps and housing total Pruned Unpruned Large-sized residues roots small-diameter small-sized timber stems tree 1 000 m³ 2000 84 204 35 323 378 5 87 794 142 936 2001 71 202 100 373 556 17 12 958 381 1 339 2002 102 233 98 432 794 44-1 270 387 1 657 2003 100 288 140 528 1 111 84-1 722 387 2 109 2004 107 382 195 684 1 480 144-2 308 387 2 695 2005 114 454 176 745 1 485 376-2 606 387 2 993 2006 111 584 174 869 1 735 458-3 061 387 3 448 2007 96 603 121 821 1 527 313-2 661 387 3 048 2008 125 822 179 1 126 2 332 573-4 032 671 4 703 2009 Koko maa 158 1 407 1 085 2 649 1 938 834-5 421 671 6 092 Whole country 0 Ahvenanmaa 0 6 2 9 23 0-32 - 32 1 Rannikko 27 70 166 263 236 111-610 40 650 Etelärannikko 19 36 58 112 86 17-214 10 224 Pohjanmaa 9 34 109 151 150 94-396 30 425 2 Lounais-Suomi 21 75 87 183 223 110-516 96 612 3 Häme-Uusimaa 15 123 106 244 190 61-495 48 543 4 Kaakkois-Suomi 3 70 113 186 160 100-446 44 490 5 Pirkanmaa 6 61 27 95 175 25-295 56 351 6 Etelä-Savo 8 163 18 189 168 11-368 12 381 7 Etelä-Pohjanmaa 18 79 22 119 42 22-182 107 289 8 Keski-Suomi 11 107 16 134 381 235-749 70 820 9 Pohjois-Savo 6 102 58 165 72 20-257 61 319 10 Pohjois-Karjala 5 219 90 313 109 32-454 9 463 11 Kainuu 1 71 3 76 56 73-205 0 205 12 Pohjois-Pohjanmaa 15 160 271 446 82 23-551 123 675 13 Lappi 21 102 104 227 23 10-260 1 262 Pientalojen käyttämä metsähake on valmistettu pääosin karsitusta hakerangasta. Forest chips consumed by small-sized residential housing are mainly chipped of pruned small-diameter stems. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja 2010 305
9 Energy 9.7 Puupelletit 2001 2010 Wood pellets, 2001 2010 Vuosi Tuotanto Vienti Tuonti Year Suomessa josta kotimainen kulutus of which domestic consumption Exports Imports Domestic Koti- ja maataloudet Lämpö- ja voimalaitokset Yhteensä production Small-sized residential ja suurkiinteistöt Total housing and farming Heating and power plants and large buildings 1 000 t 1 000 m.t. 2001 75.... 15 60-2002 126.... 24 97-2003 166 15 25 39 127-2004 190 21 26 47 157-2005 192 23 31 55 194 0 2006 259 57 31 87 193 0 2007 326 61 56 117 186 0 2008 373 81 70 151 227 10 2009 299 62 94 156 136 50 2010/1 8........ 106 12 Muutos 2009/2008, % -20-23 33 3-40 390 Kotimaisen kulutuksen jakautuminen koti- ja maatalouksien (kattilakoko < 25 kw) sekä lämpö- ja voimalaitosten ja suurkiinteistöjen (kattilakoko => 25 kw) kulutukseen perustuu puupellettien valmistajien arvioihin. The division of domestic consumption into small-sized residential housing and farming (boiler capacity < 25 kw), as well as into heating and power plants and large buildings (boiler capacity => 25 kw) is an estimate by the wood pellet manufacturers. Lähteet: Metsäntutkimuslaitos; SVT: Tilastokeskus; SVT: Tullihallitus Sources: Finnish Forest Research Institute; OSF: Statistics Finland; OSF: Board of Customs 306 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010
Energia 9 9.8 Metsäteollisuuden sähkön kulutus Suomessa 1980 2009 Electricity consumption by the forest industries in Finland, 1980 2009 Vuosi Metsäteollisuus Forest industries Koko tehdas- Sähkön koko- Metsäteollisuuden Metsäteollisuuden Year Puutuote- Massa- ja Yhteensä teollisuus naiskulutus osuus tehdas- osuus sähkön teollisuus paperiteollisuus Total josta of which: Manufacturing, Total teollisuudesta kokonaiskulutuksesta Wood-products Pulp and paper Oma sähkön- Ostosähkö total consumption Proportion of the Proportion of the forest industries industries tuotanto Purchased of electricity forest industries of industries of total Own generation electricity total manufacturing consumption of electricity of electricity Gigawattituntia GWh % % 1980 1 148 11 891 13 039.... 22 301 39 921 58 33 1981 1 084 12 361 13 445.... 22 778 41 359 59 33 1982 1 008 11 918 12 926.... 22 156 41 669 58 31 1983 1 038 12 818 13 856.... 23 497 45 125 59 31 1984 1 069 14 429 15 498.... 25 611 48 441 61 32 1985 1 050 14 396 15 446.... 26 608 52 043 58 30 1986 1 053 14 672 15 725.... 27 028 52 723 58 30 1987 1 104 15 529 16 633.... 28 502 56 442 58 29 1988 1 125 16 692 17 817.... 30 409 58 652 59 30 1989 1 152 17 330 18 482.... 31 317 60 022 59 31 1990 1 121 18 025 19 146.... 31 987 62 334 60 31 1991 959 17 671 18 630.... 30 976 62 288 60 30 1992 953 17 908 18 861.... 31 406 63 196 60 30 1993 1 052 19 428 20 480.... 33 383 65 545 61 31 1994 1 173 20 578 21 751.... 35 373 68 257 61 32 1995 1 171 20 991 22 162.... 36 264 68 946 61 32 1996 1 185 20 480 21 665.... 36 178 70 018 60 31 1997 1 257 23 101 24 358.... 39 477 73 603 62 33 1998 1 353 23 943 25 296.... 41 032 76 630 62 33 1999 1 421 23 955 25 376.... 41 557 77 779 61 33 2000 1 510 24 777 26 287 10 101 16 186 42 971 79 158 61 33 2001 1 561 23 846 25 407 9 700 15 707 42 533 81 188 60 31 2002 1 564 24 536 26 100 10 017 16 083 43 756 83 542 60 31 2003 1 630 24 721 26 351 10 159 16 192 44 401 85 229 59 31 2004 1 652 25 873 27 525 11 033 16 492 46 181 87 041 60 32 2005 1 625 23 286 24 911 9 852 15 059 43 049 84 672 58 29 2006 1 694 26 418 28 112 10 934 17 178 47 160 90 024 60 31 2007 1 667 26 071 27 738 10 995 16 743 47 676 90 374 58 31 2008 1 673 23 494 25 167 10 617 14 550 44 131 87 247 57 29 2009* 1 628 17 426 19 054 8 771 10 283 37 273 81 293 51 23 * Ennakkotieto (marraskuu 2010) Preliminary data (November 2010) 1 GWh = 0,036 PJ (petajoule) Metsäteollisuuden ostosähköstä huomattava osuus on energiayhtiöistä, joiden osakkaita metsäteollisuusyritykset ovat. Ostosähköön luetaan myös tehtaiden yhteydessä olevien omien voimalaitosten tuotanto. Vuoden 2000 jälkeen omistajaa vaihtaneet voimalaitokset sisältyvät edelleen 'Oma sähköntuotanto' -sarakkeeseen. Sähkön kokonaiskulutusluvussa otetaan huomioon siirto- ja jakeluhäviöt. A considerable proportion of purchased electricity is generated by energy companies, in which forest industry companies have shares. Purchased electricity also includes powerplants integrated to mills. Power plants where ownership has changed are still included in the column 'Own electricity generation' after the year 2000. Total consumption of electricity also includes losses in transmission and delivery of electricity. Lähtde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja 2010 307
9 Energy 9.9 Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineet Suomessa 1992 2009 Mill fuels of the forest industries in Finland, 1992 2009 Vuosi Fossiiliset pottoaineet Fossil fuels Turve Puupolttoaineet Wood fuels Tehdaspoltto- josta Year Raskas Kivihiili Maakaasu Yhteensä Peat Metsäteollisuuden Kiinteät puu- Yhteensä aineet kaikkiaan puupolttoöljy Coal Natural Total jäteliemet polttoaineet Total Mill fuels, total polttoaineet Heavy gas Black liquor and Solid wood of which fuel oil other concentrated fuels wood fuels liquors Petajoulea PJ % 1992 10 14 32 56 11 83 29 112 180 62 1993 11 11 31 53 12 95 36 131 196 67 1994 12 11 33 56 12 104 38 142 211 68 1995 18 10 36 64 11 109 39 148 224 66 1996 21 8 36 65 15 110 39 149 229 65 1997 17 6 39 62 17 129 43 171 250 69 1998 16 4 44 64 19 135 45 181 264 68 1999 16 4 41 61 18 143 46 189 267 71 2000 14 3 41 58 16 138 46 184 258 71 2001 14 1 44 59 16 127 47 174 249 70 2002 16 1 43 60 17 140 49 189 265 71 2003 13 1 44 58 17 141 52 193 268 72 2004 12 1 41 54 17 148 53 201 272 74 2005 10 1 38 49 14 132 50 182 244 74 2006 11 1 39 51 19 156 51 207 277 75 2007 8 1 31 40 14 153 40 193 247 78 2008 7 1 31 39 13 144 38 182 234 78 2009* 5 1 25 31 11 110 38 148 190 78 * Ennakkotieto (marraskuu 2010) Preliminary data (November 2010) Tehdaspolttoaineita käytetään sähkön ja lämmön tuotantoon sekä suoraan teollisiin prosesseihin. Tilaston laadintaperusteet muuttuivat vuonna 2007. Mill fuels are used for the generation of electricity and heat, and directly in industrial processes. The compilation method of the statistics was changed in 2007. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland 308 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010