Apuneuvoja suomalais-ugrilaisten kielten opintoja varten Hilfsmittel für das Studium der finnisch-ugrischen Sprachen X X Alho Alhoniemi MARIN KIELIOPPI Helsinki 2010 Suomalais-Ugrilainen Seura
Apuneuvoja suomalais-ugrilaisten kielten opintoja varten Hilfsmittel für das Studium der finnisch-ugrischen Sprachen X X Alho Alhoniemi MARIN KIELIOPPI Helsinki 2010 Suomalais-Ugrilainen Seura
Alho Alhoniemi: Marin kielioppi Apuneuvoja suomalais-ugrilaisten kielten opintoja varten Hilfsmittel für das Studium der finnisch-ugrischen Sprachen X Suomalais-Ugrilainen Seura www.sgr.fi 2. painos 2010 (1. painos 1985, Vammalan Kirjapaino) Tilaukset Tiedekirja Kirkkokatu 14 FI-00170 Helsinki www.tiedekirja.fi Yliopistopaino Helsinki 2010 ISSN 0356-5785 ISBN 951-9019-88-X (painettu) ISBN 978-952-5667-26-4 (verkko)
Lisäys 2. painokseen L. P. Vasikovan vuonna 1994 julkaiseman ortografiaoppaan mukaan länsimarin vokaalien merkintä muuttuu: /ä/:n merkkinä on ä ja /ә/:n ӹ myös jälkitavuissa. Nyt esim. ləγəštäš kutittaa kirjoitetaan лӹгӹштäш (ennen лӹгышташ). Myöskään я:ta ei enää käytetä foneemikombinaatio /jä/:n merkkinä; /jä/ kirjoitetaan nyt muuallakin kuin sanan alussa йä; esim. äjäš taivuttaa kirjoitetaan äйäш (entisen ortografian mukaan äяш). Näin ollen tämän kirjan 19. :n selvitys ei päde seuraavaa kohtaa lukuun ottamatta uudistettuun ortografiaan. Koska я:lla yhä ilmaistaan edeltävän konsonantin liudentuneisuus ja siltä puuttuu etuvokaalinen kirjainparikki, se on tässä asemassa edelleen niin /a/:n kuin /ä/:nkin merkki, esim. нямаш = ńamaš syödä, лявӹргäш = ĺäβәrγäš tulla lokaiseksi, äнят = äńät ehkä. Vastaavasti liudentuneen konsonantin jäljessä ю:lla voidaan merkitä myös /ü/; omaperäisessä sanastossa tällaisia sanoja ei kuitenkaan liene. Tekijä
Lisäys 2. painokseen L. P. Vasikovan vuonna 1994 julkaiseman ortografiaoppaan mukaan länsimarin vokaalien merkintä muuttuu: /ä/:n merkkinä on ä ja /ә/:n ӹ myös jälkitavuissa. Nyt esim. ləγəštäš kutittaa kirjoitetaan лӹгӹштäш (ennen лӹгышташ). Myöskään я:ta ei enää käytetä foneemikombinaatio /jä/:n merkkinä; /jä/ kirjoitetaan nyt muuallakin kuin sanan alussa йä; esim. äjäš taivuttaa kirjoitetaan äйäш (entisen ortografian mukaan äяш). Näin ollen tämän kirjan 19. :n selvitys ei päde seuraavaa kohtaa lukuun ottamatta uudistettuun ortografiaan. Koska я:lla yhä ilmaistaan edeltävän konsonantin liudentuneisuus ja siltä puuttuu etuvokaalinen kirjainparikki, se on tässä asemassa edelleen niin /a/:n kuin /ä/:nkin merkki, esim. нямаш = ńamaš syödä, 2 лявӹргäш = ĺäβәrγäš tulla lokaiseksi, äнят = äńät ehkä. Vastaavasti liudentuneen konsonantin jäljessä ю:lla voidaan merkitä myös /ü/; omaperäisessä sanastossa tällaisia sanoja ei kuitenkaan liene. 2 L:n ortografia on radikaalisti muuttunut 1990-luvulla; ks. s. 13. Tekijä
Apuneuvoja suomalais-ugrilaisten kielten opintoja varten Hilfsmittel für das Studium der finnisch-ugrischen Sprachen 1. 1894. VIII + 128 s. K. B. Wiklund, Kleine lappische Chrestomathie mit Glossar. II. 1901. X + 167 s. Yrjö Wichmann, Wotjakische Chrestomathie mit Glossar. 2., erg. Aufl. 1954. Anhang: Grammatikalischer Abriss von D. R. Fuchs. III. 1907. VIII + 97 s. Joh. Kujola, Karjalan kielen opas. Kielennäytteitä ja sanasto. Uus. laitos. 1922. IV. 1909. V + 20 + 159 s. H. Paasonen, Mordwinische Chrestomathie mit Glossar und grammatikalischem Abriss. 2. Aufl. 1953. V. 1923. VIII + 134 s. Yrjö Wichmann, Tscheremissische Texte mit Wörterverzeichnis und grammatikalischem Abriss. 2. Aufl. 1953. VI. 1938. VIII + 191 s. T. E. Uotila, Syrjänische Chrestomathie mit grammatikalischem Abriss und etymologischem Wörterverzeichnis. VII. 1960. X + 188 s. Erkki Itkonen, Lappische Chrestomathie mit grammatikalischem Abriss und Wörterverzeichnis. 2. Aufl. 1969. VIII. 1983. IX + 188 s. M. V. Mosin & N. S. Bajuškin, Ersämordvan oppikirja. Suomeksi kääntänyt ja toimittanut sekä sanaston laatinut Eino Koponen. IX. 1984. 44 s. Komisyrjäänin kielioppia ja tekstejä. Toimittanut Paula Kokkonen apunaan Erkki Lyytikäinen ja Jaakko Yli-Paavola. X. 1985. 172 s. Alho Alhoniemi, Marin kielioppi. 2. painos 2010. XI. XII. 1986. 129 s. Alho Alhoniemi, Marin kielen lukemisto sanastoineen. 1995. 204 s. Udmurt texts. Edited by Pirkko Suihkonen with the cooperation of Bibinur Zagulyayeva. XIII. 1997. 120 s. Terho Itkonen, Nimestäjän opas. XIV. 1999. 319 s. Valentin Kel'makov & Sara Hännikäinen, Udmurtin kielioppia ja harjoituksia. 2., korjattu painos 2008. XV. 2007. 279 s. Ulla-Maija Kulonen, Itämansin kielioppi ja tekstejä. ISSN 0356-5785 ISBN 951-9019-88-X