PÄÄTÖS UUDELY/1057/07.00/2010 1.7.2010 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kunnostusalueen sijainti Kiinteistön omistaja Toiminta kiinteistöillä Asian vireilletulo Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Lindström Oy PL 29 00581 Helsinki Vantaan kaupunki Sinikellontie 3 RN:o 92-68-133-12 Lindström Oy Kiinteistöllä on harjoitettu kasvihuoneviljelyä. Tarkkaa tietoa toiminnan ajankohdasta ei ole, mutta sen arvioidaan loppuneen 1950 1960 -luvulla. Tällä hetkellä kiinteistö on rakentamatonta, heinittynyttä ja metsittynyttä aluetta. Tontilla on kahdet kasvihuoneen perustukset ja kaksi betonista kaivoa. Kiinteistön kokonaispinta-ala on noin 1,3 hehtaaria. Kasvihuoneiden pinta-ala on noin 200 m 2. Kiinteistölle on suunniteltu rakennettavaksi teollisuusrakennus. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin 17.6.2010 Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. Maksu 864 UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0070 www.ely-keskus.fi/uusimaa Asemapäällikönkatu 14 00520 Helsinki PL 36 00521 Helsinki
UUDELY/1057/07.00/2010 2/13 Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat - Maaperän haitta-ainetutkimus, kortteli 68133, tontti 3, Koivuhaka, Vantaa. Geo-Juva Oy. 5.11.2008. Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet Kiinteistöllä tehdyt maaperätutkimukset Kunnostettava kohde sijaitsee Vantaalla osoitteessa Sinikellontie 3 (liite 1.). Kiinteistö rajoittuu etelässä ja lännessä katualueisiin. Kiinteistön itäpuolella on teollisuusaluetta. Pohjoisessa on rakentamatonta aluetta sekä asuintaloja. Kiinteistö on kaavoitettu toimitilarakennusten korttelialueeksi. Kiinteistön maanpinta on tasainen ja sen korkeus vaihtelee tasovälillä +13,9 +14,7 metriä. Maanpinnassa on noin 0,3 metrin paksuinen silttipitoinen kasvukerros. Kasvukerroksen alla on 11,5-14,0 metrin paksuinen hyvin pehmeä savikerros. Savikerroksen alla on löyhä silttiä ja hiekkaa sisältävä kerros, jonka paksuus vaihtelee välillä 1,0-2,5 metriä. Alimpana on kalliota peittävä tiivis moreenikerros. Ainakin kahteen paikkaan kasvihuoneiden vieressä on kasattu todennäköisesti kasvihuoneiden pohjilla ollutta kasvualustojen maa-ainesta. Lisäksi kasvihuoneiden pohjalla on erilaista jätettä: rautaromua, autonosia, puuta, muovia, lasia, tiiltä, kotitalousjätettä, yms. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Vesipinta havaittiin kairausrei'issä alle metrin syvyydellä maanpinnasta. Tämä vesipinta edustaa saven päällä olevan orsiveden pintaa. Kiinteistöllä tehtiin maaperätutkimuksia lokakuussa 2008. Kiinteistöltä otettiin yhteensä viisi kokoomanäytettä: yksi kummankin kasvihuoneen alueelta, yksi kasvihuoneiden viereisistä jäte-/maa-aineskasoista ja kaksi kiinteistön eteläosasta. Näytteet otettiin lapiolla kaivetuista koekuopista kasvukerroksen pinnasta savikerrokseen saakka 0 30 cm:n syvyydeltä. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2. Kaikista näytteistä tutkittiin metallit XRF-kenttäanalysaattorilla ja öljyhiilivedyt Petroflag-kenttätestillä. Laboratoriossa analysoitiin kokoomanäytteestä G3 metallien ja öljyhiilivetyjen pitoisuudet ja kokoomanäytteestä G5 metallien, öljyhiilivetyjen, PAH-yhdisteiden sekä torjuntaaineiden pitoisuudet.
UUDELY/1057/07.00/2010 3/13 Toisen kasvihuoneen kohdalta otetussa kokoomanäytteessä G3 todettiin laboratoriossa valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon ylittävä sinkkipitoisuus 420 mg/kg. Näytteessä ylittyi lisäksi valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen kynnysarvo arseenin, antimonin ja lyijyn osalta. Kasvihuoneiden viereisistä jäte-/maa-aineskasoista otetussa kokoomanäytteessä G5 todettiin ylemmät ohjearvot ylittävät kuparin (980 mg/kg) ja sinkin (2 000 mg/kg) pitoisuudet sekä alemman ohjearvon ylittävä lyijypitoisuus 240 mg/kg. Lisäksi näytteessä ylittyi arseenin kynnysarvo. Öljyhiilivetyjen, PAH-yhdisteiden ja torjunta-aineiden pitoisuudet jäivät näytteessä G5 alle kynnysarvojen. Orgaanisista torjunta-aineista todettiin kynnysarvon alittavia pitoisuuksia DDT:ä ja sen hajoamistuotteita. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Tutkimuksissa todettiin kasvihuonealueen läheisyydessä ylemmän ohjearvon ylityksiä sinkille ja kuparille. Torjunta-ainejäämät ja öljyhiilivetyjen pitoisuudet sen sijaan jäivät alle kynnysarvon. Tutkimusten perusteella ei voi varmuudella sanoa, ovatko sinkin ja kuparin jäänteet peräisin aikoinaan käytetyistä torjunta-aineista vai tontille tuoduista jätteistä. Haitta-aineiden joutuminen sisä- tai ulkoilmaan ei ole todennäköistä. Alue on enimmäkseen kasvillisuuden peitossa, joten pölyämällä tapahtuva leviäminen ei ole todennäköistä. Pohjavesi on todennäköisesti yli 10 metrin syvyydellä eikä vedenottamoja ole lähellä. Pohjavedelle ei näin ollen aiheudu riskiä. Maaperän happamuuden lisääntyessä voivat sinkki ja kupari muuttua liukoisemmaksi ja pieni riski metallien joutumisesta entisten kasteluvesikaivojen kautta orsiveteen on olemassa. Tontille rakennettavan teollisuuskiinteistön tieltä poistetaan pintamaat, jolloin altistuminen on mahdollista maansiirtotöiden ja kaivujen aikana ilmaan joutuvan pölyn tai ihokontaktin kautta. Altistus on kuitenkin satunnainen ja lyhytaikainen. Altistusta voi vähentää asianmukaisilla suojaimilla. Kun rakennusalueelta on poistettu kasvukerros/pintamaa, ei haitta-aineille altistavia riskejä ole. Yhteenvetona riskitarkastelussa todetaan, että nykyisellään entinen kasvihuonealue on kesantona ja riski haitta-aineiden leviämiselle ympäristöön on vähäinen. Kasvihuoneiden alapuolinen savinen perusmaa on tutkimusten mukaan puhdas, haitta-aineet ovat sitoutuneet noin 0-0,1 metrin paksuiseen pintakerrokseen tai jätekasoihin. Tutkimuskohteen pohjavesi on vähintään 11-14 metrin syvyydellä, joten riski pohjaveden pilaantumiselle on hyvin pieni. Koska tutkimuskohde on teollisuusaluetta, jatkotoimenpiteitä ajatellen käytetään ohjearvovertailussa ylempää ohjearvoa.
UUDELY/1057/07.00/2010 4/13 Esitetty kunnostussuunnitelma Pilaantuneen maan määrä Kiinteistön maaperä puhdistetaan massanvaihdolla. Kunnostuksen tavoitetaso on valtioneuvoston asetuksen 214/2007 ylempi ohjearvotaso, joka on sinkillä 400 mg/kg ja kuparilla 200 mg/kg. Ennen kunnostuksen aloittamista tontilla oleva irtonainen jätemateriaali (rautaromu, tiilet, muovi, puumateriaali, ym.) lajitellaan ja viedään jäteasemalle. Kaivu pyritään toteuttamaan niin, ettei maa-ainesta välivarastoida tontilla. Puhdistustyön arvioidaan kestävän 1 3 päivää. Massanvaihdon yhteydessä poistettavien maiden metallipitoisuuksia mitataan kaivun edetessä XRF-kenttämittarilla. Testitulosten perusteella kuormat ohjataan sijoituspaikkoihin. Kenttätestien tulokset varmistetaan laboratoriossa. Massanvaihtokaivantojen laajuus määritellään kaivannon seinämistä otettavien kenttätestien perusteella. Kaivannon pohja puhdistetaan savipintaan saakka. Jäännöspitoisuusnäytteistä (3 4 kpl) analysoidaan laboratoriossa metallit. Laboratorioanalyyseillä varmistetaan, että asetetut maaperän puhdistustavoitteet saavutetaan. Kiinteistöltä poistettavat voimakkaasti pilaantuneet maat viedään käsittelylaitokseen. Kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja pilaantuneiden massojen mukana toimitetaan siirtoasiakirja jätteen vastaanottajalle. Poistettavien massojen vastaanottoon liittyvistä yksityiskohdista sovitaan kaatopaikan tai käsittelylaitoksen kanssa ennen puhdistustyön aloittamista. Jos tontin rajalle jää asetetut tavoitepitoisuudet ylittäviä haittaainepitoisuuksia, laaditaan riskinarvio, jossa arvioidaan haitta-aineista ympäristölle ja ihmisille aiheutuvaa riskiä. Mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve määritetään riskinarvioinnin perusteella. Maaperän puhdistamisen melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maanrakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Kaivutöiden ei arvioida lisäävän ilman metallipitoisuuksia kaivualueilla tai niiden ympäristössä. Kokonaisuudessaan kaivun ja lastauksen ympäristövaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Kohteesta poistettavat massat kuljetetaan käsittelypaikkoihin kuorma-autoilla, joissa on tiiviit lavat ja pressut. Mikäli maa-aines pölyää runsaasti, käytetään työn aikana tarkoituksenmukaisia suojaimia. Pilaantunutta maata arvioidaan olevan 300 m 2 :n alueella noin 60-80 tonnia.
UUDELY/1057/07.00/2010 5/13 Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Lindström Oy:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Vantaalla osoitteessa Sinikellontie 3 (RN:o 92-68-133-12), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kiinteistöltä on poistettava pilaantunut maa-aines, jonka epäorgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetetut ylemmät ohjearvotasot. Pilaantuneiden maa-ainesten kaivun tai rakennustöiden yhteydessä kaivettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on toimitettava käsiteltäväksi määräyksessä 6. edellytetyn mukaisesti. 1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 1.3. Jos kaivun aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu kiinteistön ulkopuolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haittaainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haittaainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kiinteistöllä tehdyissä tutkimuksissa todettujen epäorgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet sekä orgaanisten torjunta-aineiden pitoisuudet.
UUDELY/1057/07.00/2010 6/13 Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä. 3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava kiinteistöllä tehdyissä maaperätutkimuksissa todettujen haittaaineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 5. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t). Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään.
UUDELY/1057/07.00/2010 7/13 Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 6. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä alueelta poistettavat muut kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 7.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava naapurikiinteistöille ja kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta. 7.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista, määristä ja sijoituskohteista. 7.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027).
UUDELY/1057/07.00/2010 8/13 Päätöksen perustelut Käsitteet Yleiset perustelut Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maaaineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä. Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista.
UUDELY/1057/07.00/2010 9/13 Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kunnostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massanvaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuutta ja pilaantumisen astetta on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty ylemmäksi ohjearvoksi mm. sinkille 400 mg/kg, kuparille 200 mg/kg ja lyijylle 750 mg/kg. Alemmaksi ohjearvoksi on säädetty sinkille 250 mg/kg, kuparille 150 mg/kg ja lyijylle 200 mg/kg. Maaperän kunnostustavoitteeksi on hyväksytty kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti ylempi ohjearvotaso. Ylempi ohjearvo on katsottu riittäväksi kunnostustavoitteeksi kohteessa todetuille haitta-aineille kohteen tuleva maankäyttö ja alueen ympäristöolosuhteet huomioiden. Kohteessa saatetaan rakennustöiden vuoksi kaivaa myös kunnostustavoitteet alittavia haitta-ainepitoisia maa-aineksia. Myös kyseiset maaainekset on edellytetty toimitettavaksi käsiteltäväksi määräyksen 6. mukaisesti. (Määräys 1.1.) Ilmoitusasiakirjoissa esitetyssä pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa on huomioitu kohteessa todetut raskasmetallit. Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina muita haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen tai rakentamisen vuoksi. (Määräys 1.2.)
UUDELY/1057/07.00/2010 10/13 Pilaantuneen alueen jatkumisesta kunnostusalueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Kaivutyön aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus sekä kaivettavien maa-ainesten haittaainepitoisuudet. Kaivettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. Laboratorionäytteistä on edellytetty tarkastettavaksi myös orgaanisten torjunta-aineiden pitoisuudet, koska ne on analysoitu tähän mennessä vain yhdestä alueelta otetusta maanäytteestä. (Määräykset 2. ja 3.2.) Kunnostettavat alueet on edellytetty erotettavaksi muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 5.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. Jäännöspitoisuusnäytteet on edellytetty otettavaksi myös kaivannon pohjasta, jotta voidaan varmistua, että pilaantuneiden maiden kaivu on ulotettu riittävän syvälle kaikkien pilaantuneiden maiden poistamiseksi.(määräys 4.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.) Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 5.)
UUDELY/1057/07.00/2010 11/13 Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 7.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: http://www.suomi.fi/suomifi/ suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määräykset 7.2. ja 7.3.) Keskeisimmät lainkohdat Sovelletut oikeusohjeet Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. (Määräykset 1.1., 1.2. ja 2. - 6.) Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). (Määräykset 1.1., 1.2., 2. 4. ja 6.) Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä. (Määräykset 1.1. - 2. ja 4. - 7.3.) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)
UUDELY/1057/07.00/2010 12/13 Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 18 tuntia. Lindström Oy Markku Onnelainen PL 29 00581 Helsinki Vantaan kaupungin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Vantaan kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Kiinteistö on merkitty/merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään.
UUDELY/1057/07.00/2010 13/13 Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (liite 3.). Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Ylitarkastaja Vesa Suominen Liitteet Liite 1. Kohteen sijainti Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainti Liite 3. Valitusosoitus