1 Länsi-Uudenmaan klusteriselvitys Bioenergia: Julkistamistilaisuus 1.2.2008
2 Sisällysluettelo Johdanto, tausta ja tavoitteet Työryhmään osallistuneet ja odotukset Bioklusterin toimijat Trendit Klusterin dynaaminen SWOT-analyysi Bioenergiasegmentit ja arvioita klusterin toimintavolyymista ja työvoimatarpeesta Klusterin visio 2012 Klusterin kehittämistarpeet ja hankkeet
3 Johdanto, tausta ja tavoitteet
4 Tausta Elinkeinopolitiikan alueella keskitytään selvittämään elinkeinoelämän toimialakohtaisten klustereiden muodostumista ja kehitysnäkymiä tulevaisuuden toimenpiteiden priorisointia varten. Hiiden alueen (Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti, Siuntio ja Vihti) pienuudesta johtuen klustereiden kehittämisessä otetaan huomioon myös pääkaupunkiseudun vetovoima ja käytännön yhteistyö Raaseporin alueen (Hanko, Inkoo, Karjaa, Pohja ja Tammisaari) kanssa. Hiiden ja Raaseporin alueella toimii rajallinen määrä isompia yrityksiä, jotka lisäksi toimivat hyvin itsenäisesti ilman merkittäviä yhteistyöyhteyksiä alueen muihin yrityksiin. Toisaalta alueelle on kehittymässä uusia teknologioita ja palvelumahdollisuuksia hyödyntäviä pieniä yrityksiä, joiden ympärille tulevaisuudessa saattaisi kehittyä uutta yritystoimintaa. Alueen klusteriselvityksellä pyritään saamaan parempi kuva alueen yrityskentän klustereiden rakenteesta ja tarvittavista panostuksista niiden kehittämiseen.
5 Tavoitteet Päätavoitteena on laatia Länsi-Uudenmaan klusteriselvitys ja hakea sen avulla vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Mitkä ovat alueen elinkeinoelämän pääklusterit? Mitä kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia pääklustereihin kohdistuu? Mitkä edelliseen perustuen ovat tärkeimmät alueelliset kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet viiden vuoden aikajänteellä? Mitä kehittämishankkeita ja missä järjestyksessä alueella tulee toteuttaa (priorisoitu toimenpideohjelma)? Mitkä ovat kunkin toimijan (yritykset, kunnat, oppilaitokset, julkiset kehittämisorganisaatiot) vastuut toimenpideohjelman toteuttamisessa? Välillisinä tavoitteina selvitystyössä ovat seuraavat: Luoda edellytykset yhteistyöhön sekä erityisesti määritellä yhteiset tavoitteet ja tehdä tarvittavat päätökset. Aikaansaada osallistuvien tahojen sitoutuminen klusteriselvitykseen ja sen johdonmukaiseen toteuttamiseen kaikilla niillä osa-alueilla, joista toimijat ovat vastuussa. Antaa toimijoille yhteinen työkalu ja opittu prosessi, joiden avulla varsinaista klusteristrategiaa voidaan jatkossa työstää.
6 Toteutusprosessi Selvitys elinkeinopolitiikasta Elinkeinopoliittinen ohjelma Yrittäjyys 2000-luvulla Lohjan seudulla Raaseporin elinkeinoelämän kehitysehdotuksia Tilastotiedot klustereista Swotin osaaminen, kokemus ja benchmarking-tiedot Tulosten jatkuva analyysi Taustamateriaalin analysointi Valmistelutyöt + hahmotusseminaari Klusterikohtaiset työkokoukset Yhteenveto + raportointi Esittelyseminaari Ohjausryhmän työskentely Länsi-Uudenmaan klusteriselvitys Klusterikohtaisten yhteisten kehittämishankkeiden jatkosuunnittelu ja toteutus Valittujen painopisteklustereiden kasvuyritysten kehittäminen
7 Klusterityöryhmät Bioenergia Matkailu Hyvinvointi- ja hoivapalvelut Teknologiateollisuus
8 Miksi Bioenergia? Bioenergia on tulevaisuuden kannalta erittäin kiinnostava energia, kun haetaan vaihtoehtoisia energiamuotoja. Valtiovalta panostaa bioenergiahankkeisiin. Raaseporin alueella on ollut aiempia energia-alan kehityshankkeita, minkä pohjalta on luontevaa rakentaa eteenpäin mahdollista bioenergiaklusteria. Yrkeshögskolan Sydväst Tammisaaressa tulee koulutusohjelmissaan panostamaan myös bioenergiaan. Hanke toteutettiin 10/2006 2/2007 välisenä aikana.
9 Työryhmään osallistuneet ja odotukset
10 Työryhmän kokouksiin osallistuneet henkilöt Nimi Yritys Sähköposti 28.11.2006 18.1.2007 Ahlvik Anders Raaseporin elinkeinokeskus anders.ahlvik@raasepori.fi x x Backman Rainer Yrkeshögskolan Sydväst (1.3. alkaen) rainer.backman@sydvast.fi x Biström Lennart Raseborgs Trä Ab Oy, Södra Skogsreviret lennart.bistrom@revir.org x x Böckelman Thomas Yrkeshögskolan Sydväst thomas.bockelman@sydvast.fi x Fagerholm Kaj Finx Oy kaj.fagerholm@finx.fi x x Fagerstedt Göran Västra Nylands yrkesskola goran.fagerstedt@vny.fi x Holmström Frank Ekenäs Enegi, Tammisaaren Energia frank.holmstrom@ekenas.fi x Ingman Svante Hanmek Oy hanmek@hanmek.inet.fi x x Korhonen Jorma Lohjan kaupunki jorma.korhonen@lohja.fi x Maaranta Antti Metsäliitto antti.maaranta@metsaliitto.fi x Mattsson Patrik Kardonar patrik.mattsson@kardonar.com x x Peltomaa Harri Lohjan Puhtaanapito harri.peltomaa@lohjanpuhtaanapito.fi x Peltonen Erkki Lohjan Yrityspalvelukeskus erkki.peltonen@lohja.fi x x Pettersson Kari LVI-Toimisto Novaputki Oy kari.pettersson@novaputki.com x Raitis Erkki Lohjan Puhtaanapito erkki.raitis@hotmail.com x Sederholm Robban Karjaan Energia robban@robban.com x Tahvanainen Petri Metsäliitto petri.tahvanainen@metsaliitto.fi x
11 Osallistujien odotukset hankkeelle Hyödyntää kasvavaa mahdollisuutta verkostoitumalla Aikaansaada kasvavaa markkinaosuutta Länsi-Uudellamaalla Esimerkiksi optimoiduille pannuille Miten hyödyntää ekoenergiaa Bioenergian kuljetusten/materiaalivirtojen kehittäminen Bioenergian näkyvyyden lisääminen Viljelijöiden kytkeminen mukaan bioenergiatuotantoon ja käyttöön Miten aikaansaada uudenlaista ajattelua opiskelun alusta lähtien Löytää tapa stimuloida ajattelua ja saada energiaa Yhteistyötä eri toimijoiden välillä, esimerkiksi pannujen valmistajat, LVI jne. Aikaansaada käytäntö, jossa alan toimijat kokoontuvat määrävälein
12 Bioklusterin toimijat
13 Bioklusterin toimijat Metsäviljely Peltoviljely Jäte Biojäte Kuljetus ja logistiikka Laitevalmistajat Energian tuottajat sähkö, lämpö, biodiesel Laitetoimittajat ja asentajat Konsultointi ja koulutus Loppukäyttäjät Huolto ja ylläpito Kaupungit ja kunnat Toimintaedellytysten luojat ja tukijat Yrityspalvelukeskukset Oppilaitokset TE-keskus - TEKES Finpro Finnvera Työvoimapalvelut
Keskeiset yritykset 14 Aktiiviset toimijat hankkeessa: Ekenäs Energi/Tammisaaren Energia Raseborgs Trä Ab Oy, Södra Skogsreviret LVI-Toimisto Novaputki Oy Lohjan Puhtaanapito Hanmek Oy Kardonar Karis Energi/Karjaan Energia Finx Oy Mangsin Voima Metsäliitto Muita toimijoita: Folkhälsan Maatalousyrittäjät ProAgria Länsi-Uudenmaan metsänhoitoyhdistys ry SP Minerals Oy Ab Stora Enso Oyj Fortum: Hanko, Inkoo & Karjaa Metsämannut Oy Seleniuksen Puu Oy UPM-Kymmene Oyj Insinööritoimisto N.Liukkonen Kustens Skogscentral Ovako, Koverharin voimalaitos Muut LVI-toimijat
15 Länsi-Uudenmaan alueen LVI-alan toimijat Alue: Hanko, Inkoo, Karjaa, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Pohja, Sammatti, Siuntio, Tammisaari ja Vihti Toimiala 0-4 henkilöä 5-9 henkilöä 10-19 henkilöä 20-49 henkilöä Yhteensä Henkilöitä yhteensä (Swot arvio) LVI-asennukset 110 15 8 1 140 480 LVI-laitteiden ja -tarvikkeiden tukkukauppa 16 4 21 60 LVI-tekninen suunnittelu 27 27 54 Yhteensä 153 19 8 1 188 594 Henkilöitä yhteensä (Swot arvio) 306 133 120 35 594 Lähde: Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri
16 Trendit
17 Bioenergiasektorin trendejä Globaalit ja yleiset trendit Asiakas ja markkinalähtöiset trendit Teknologialähtöiset trendit Toimialan muutostrendit Ympäristötrendit
18 Globaalit ja yleiset trendit Tarve vähentää riippuvuutta fossiilisista sekä tuodusta polttoaineista ja siirtyä esimerkiksi bio-öljyyn, turpeeseen ja hakkeeseen Öljyvarat vähenevät Öljyn hinta kallistuu Kuitupuun hinta laskee ja puu menee polttoon Yhteiskunnan tukipolitiikan ja verotuksen muutos Ympäristömuutosten vaikutus ja mitä voidaan tehdä niiden vähentämiseksi Kokonaisvaltainen ympäristön huomioon ottaminen: Päästöt Raaka-aineen valmistus Kuljetus Esimerkki: Palmuöljyn tuonti, Ruotsi tuo bioetanolia Brasiliasta
19 Asiakas- ja markkinalähtöiset trendit Hinta: tarve olla edullisempi kuin nykyinen, erityisesti verrattuna öljyyn ja sähköön Asiakkaat eivät aina ole valmiita maksamaan kokonaisjärjestelmästä Energianmuodon tilantarve Asiakkaiden halu saada ympäristöystävällinen lämmitysjärjestelmä Asiakkaiden halu saada helppokäyttöinen lämmitysjärjestelmä Tarve saada samaan järjestelmään useita eri energian ja polttoaineen muotoja Pienyrittäjyys lisää bioenergian käyttöä Bioenergian näkyvyys viestimissä lisääntynyt Biodieseliä markkinoidaan vihreänä polttoaineena, jossa Bio-osuus on kuitenkin varsin pieni
20 Teknologialähtöiset trendit Tekniikan kehittyminen voimakkaasti ja jatkuvasti Pienkäyttäjäystävällisen ja helppokäyttöisen biotekniikan kehittyminen Monia eri energiamuotoja käyttävien järjestelmien kehittyminen (pelletti, puu, bioöljy, aurinkopaneelit, akustot) Kemian teknologia kehittyy: puusta öljyä, alkoholia jne. Lambda sondit ja automaattinen nuohous yleistä Keski-Euroopassa
21 Toimialan muutostrendit Lisääntynyt aktiivisuus eri biomassojen hyödyntämiselle Haetaan aktiivisesti vaihtoehtoisia lämmityslähteitä: maalämpö, ilmalämpöpumput Tarve yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen eri osaamisten kesken: elektroniikka, LVI & metalli Peruskoulutuksen tarve lisääntyy Jatkokoulutuksen, aikuiskoulutuksen tarve ja mahdollisuus Peltoviljely siirtyy osittain energiantuotantoon
22 Ympäristötrendit Loppukäyttäjät ovat ympäristötietoisempia Tarve, halu ja mahdollisuus vähentää kasvihuoneilmiötä Halutaan irti CO2 päästöistä Tarve luoda puhtaampi ympäristö EU luo parhaillaan päästönormeja puu-/monikäyttö pannuja varten Pienhiukkasten päästöt tarkempaan tarkasteluun
23 Klusterin dynaaminen SWOT-analyysi
24 SWOT: Bioenergia Vahvuudet Raaka-aineiden paikallinen saatavuus Olemassa oleva käyttäjäkunta Yhdistetty osaaminen Toimiva kehitysfoorumi olemassa Mahdollisuudet Miten saada olemassa oleva tieto kumuloitumaan Länsi-Uusimaa on omavarainen ja jos toimii riittävän nopeasti, voi saada vankan aseman Pellettituotanto ja logistiikka (valmista pellettiä kannattaa kuljettaa) Ruotsalaisen osaamisen hyödyntäminen (pelletti, hake; Itävaltalainen osaaminen parempi pannuissa) kursseja yrityksille (miten saada heidät kiinnostumaan) Ammattikoulua ja ammattikorkeakoulua pitää hyödyntää Pakko-ohjata sisään kouluttajia ja kursseja Käynnistää harjoittelukäytäntö - mestari/kisälli Heikkoudet Yhteistyötä rajoittaa näkemys että eri osa-alueilla on kilpailua, kun todellisuudessa alueet voisivat täydentää toisiaan Kaikkien biotuotteiden käyttäjiä ei ole (esim. viljely, kross ) Pellettien jakelutoiminta puutteellinen Yritykset eivät ota harjoittelijoita, osaaminen ei laajene Vaikea saada opettajia yritysmaailmasta Uhat VAPO on liian dominoiva Suomessa kilpailun paikka Poliittisten päätösten muutosherkkyys: eduskuntavaalit lähellä, toteutuvatko suunnitellut tuet Ei tarpeeksi henkilöitä, joilla käytännön koulutusta Toisen asteen koulutukselle saatava opetusta Verotus
25 Dynaaminen SWOT Vahvista Kehitä Paikallista pienimuotoista pellettivalmistusta Mahdollisuuksia tutkia, että voisiko Tammisaaren Energia perustaa pellettivaraston Foorumia Bioenergialle. Foorumin pitää jatkaa ja viedä työtä eteenpäin Hyödynnä Bio-öljy mahdollisuuksia, esimerkiksi rypsiä Pelletin ja öljyn kombinaatiota lämmityksessä Yrkeshögskolan Sydvästin vahvaa panostusta bioenergiaan henkilöresurssien ja tutkimuksen muodossa LVI alan koulutusta Pellettienergiayhdistyksen toimintaa Ruotsissa olevaa osaamista Pelletin valmistusta raaka-ainesekoituksista Pellettiä lähempänä Mangsin voiman mahdollinen bioenergiahanke, YTV yhteistyömahdollisuus Valmiutta jakaa ja luovuttaa tietoa Kokonaisvaltaisten bioenergia-vaihtoehtojen hyödyntämistä Lämmitysyrittäjäkursseja (vertaa Pohjanmaan yrityskulttuuria) Vesikiertoa taloissa Sähkö liian arvokas energiamuoto lämmittämiseen, luo bioenergialle kehitysmahdollisuuksia Monitoimisia pannuja: Bioöljy, pelletti, puu Varaudu Kaavoitukselliseen säädäntöön lämmitysvaihtoehdoissa
26 Dynaaminen SWOT - Vahvista 1. Vahvista Paikallista pienimuotoista pellettivalmistusta Valmistetaan sahapurusta mutta myös muusta Missä on raaka-aineita: sahat, huonekaluteollisuus, jalostetut puutavarat Voi ja kannattaa kuljettaa Suomessa raaka-aineet halvat verrattuna Ruotsiin (Lähimmät valmistuspisteet tällä hetkellä: Turenki ja Kemiö) Mahdollisuuksia tutkia, että voisiko Tammisaaren Energia perustaa pellettivaraston Foorumia Bioenergialle. Foorumin pitää jatkaa ja viedä työtä eteenpäin Kehitysvaihtoehtoja on paljon Vaihtoehtojen talous-teknillisten analyysien laadinta; riittävät lähtökohdat analyysille on nyt olemassa
27 Dynaaminen SWOT - Hyödynnä 2. Hyödynnä 1/2 Bio-öljy mahdollisuuksia, esimerkiksi rypsiä UPM-Kymenlaakson esimerkki aikomuksesta rakentaa bio-öljylaitos Pelletin ja öljyn kombinaatiota lämmityksessä Yrkeshögskolan Sydvästin vahvaa panostusta bioenergiaan henkilöresurssien ja tutkimuksen muodossa LVI alan koulutusta Pellettienergiayhdistyksen toimintaa Maanlaajuinen yhdistys, myös ruotsinkielen osaamista Ruotsissa olevaa osaamista Internetin kautta osa Mentaaliset esteet raivattava - kaikkea ei tarvitse oppia kantapään kautta Pelletin valmistusta raaka-ainesekoituksista (käytetään myös turvetta, heinää jne.) Pellettiä lähempänä Pellettiä menee paljon vientiin
28 Dynaaminen SWOT - Hyödynnä, Mangsin Voima 2. Hyödynnä 2/2 Taustatekijöitä Ekoenergia/bioenergia Hanke on hyvin oleellinen päätös bioenergiataseessa Ekoenergia toimii eri kustannusluokassa Päätökset tehdään eri tasolla, mutta silti asia kannattaa huomioida Hyödyntämismahdollisuuksia YTV yhteistyömahdollisuus Mitä lisäfunktioita laitos tarvitsisi tai mahdollistaisi halvan energiatuotannon lisäksi Esimerkiksi paikalliset kuljetusyritykset
29 Dynaaminen SWOT - Kehitä 3. Kehitä Valmiutta jakaa ja luovuttaa tietoa Toimijat pikemminkin täydentävät toisiaan kuin kilpailevat Kokonaisvaltaisten bioenergia-vaihtoehtojen hyödyntämistä Lämmitysyrittäjäkursseja (vertaa Pohjanmaan yrityskulttuuria) Osuuskuntamuotoinen toiminta Yrittäjätoiminta Vesikiertoa taloissa Erinomainen taustatekijä bioenergiamuotoon siirtymiselle Sähkö liian arvokas energiamuoto lämmittämiseen, luo bioenergialle kehitysmahdollisuuksia Monitoimisia pannuja: Bioöljy, pelletti, puu
30 Dynaaminen SWOT - Varaudu 4. Varaudu Kaavoitukselliseen säädäntöön lämmitysvaihtoehdoissa Ei pelkästään halvin investointimielessä (suora sähkö), vaan myös elinkaaritaloudellisuus huomioitava Samojen virheiden toistamisen estäminen uusrakentamisen lämmitysratkaisuissa
31 Bioenergiasegmentit ja arvioita klusterintoimintavolyymista ja työvoimatarpeesta
32 Bioenergiasegmentit ja raaka-aine Segmentti Käytetty raaka-aine 1. Isot voimalaitokset/käyttäjät Kuinka paljon voidaan käyttää muihin energiatarpeisiin? Esimerkiksi Mangsin Voima 2. Suuremmat kunnalliset voimalaitokset Esimerkiksi Tammisaaren Energia Kaikkia raaka-aineita käytetään Käyttää lähes kaikkia raaka-aineita Kaasu, raskas polttoöljy 3. Pienemmät aluelämpölaitokset Kaupunginosa tai kylä Käyttää valikoituja polttoaineita Esimerkiksi hyvää haketta 4. Pienkuluttajat 1-3 kiinteistöä Vaatii huippulaatuista polttoainetta
33 Klusterin visio
34 Bioenergiaklusterin visio 2012 Työryhmä kirjasi toimialan vision 2012 seuraavaan muotoon: Bioenergian käyttö on noussut kolminkertaiseksi.
35 Klusterin kehittämistarpeet ja -hankkeet
36 Klusterin käynnissä olevat kehittämistarpeet ja hankkeet: Käynnissä olevat hankkeet: Yksittäisten metsänomistajien hakkeen käyttö, Lennart Biström Energiamessut 2/2007 ja jatkossa joka toinen vuosi, Rainer Backman Tutkimus & koulutus, Yrkeshögskolan Sydväst/Rainer Backman Triplakattilahanke (öljy, pelletit & puu + sähkö), Hanmek Oy/Svante Ingman Tammisaaren Energian uusi voimala, Frank Holmström Pienikokoisten bioenergialaitosten tunneutuisuuden & osaamisen kehittäminen, Kardonar/Patrick Mattsson
37 Klusterin uudet kehittämistarpeet ja hankkeet: Tarvittavat uudet hankkeet: Koulutuksen lisääminen, Rainer Backman & Göran Fagerstedt Tietotaitoa Ruotsista, Pohjanmaalta Liiketoimintamallit ja laskelmat Kirjanpito Kannustus bioenergiayrittäjyyteen, TE-keskukset/Anders Ahlvik & Jorma Korhonen Teemapaketit, paketti yrittäjille, esimerkit Työllistämiskurssi Bioenergiaklusterin eteenpäin vieminen, Rainer Backman Laajentaa koulutusta sekä sisällyttämään koulutukseen yrittäjyys- ja liiketoimintakoulutusta Laajentaa ymmärtämystä ja osaamista Mangsin voimalahankkeen kerrannaisvaikutukset, Erkki Peltonen
38 Bioenergiaklusterin seuraava kokous Seuraava kokous Aika: Kesä/Syksy 2007 Paikka: Tammisaari, Raaseporintie 9 Kokoonkutsuja: Rainer Backman/Anders Ahlvik
39 KIITOS!