METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 27. ELOKUUTA 2015 Nro 16 WWW.METSALEHTI.FI PERUSTETTU 1933 Kannot suojaan Koneyrittäjät ja metsäyhtiöt ovat eri mieltä kantokäsittelyn hinnasta ja sen maksajasta. Sivut 10 11 Kuva Seppo Samuli Uutinen: Kemeratukia saa odottaa sivut 2 3 Puukauppa: Koivun viilutyvi käy kaupaksi sivu 12 Metsänhoito: Paljonko koivua sekaan? sivut 14 15 Kokeiltua: Näin terän haritus onnistuu sivu 20
2 a j a s s a LYHYET Tornator kasvoi Virossa Metsäyhtiö Tornator kohensi tulostaan alkuvuonna. Liikevoittoa kertyi tammi-kesäkuussa runsaat 28 miljoonaa euroa, mikä on miljoona euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Puuta yhtiö luovutti lähes samaan tahtiin kuin vuosi sitten, yhteensä 1,2 miljoonaa kuutiota. Tornator arvioi kysynnän piristyvän syksyllä. Yhtiö kävi vilkkaasti metsätilakauppaa Virossa, jossa sen omistama maa-ala nousi yli 50 000 hehtaariin. Metsä Wood lomauttaa sahoillaan Metsä Groupin puutuoteliiketoiminnasta vastaava Metsä Wood sopeuttaa kuusisahatavaran tuotantoa Suomessa. Yhtiö on aloittanut yt-neuvottelut ja suunnittelee lomauttavansa Vilppulan ja Rengon sahojen koko henkilöstön enintään kolmeksi viikoksi vielä tämän syksyn aikana. Taustalla on markkinoilla vallitseva ylitarjonta ja hintakilpailu, jotka ovat johtaneet suomalaisen sahatavaran heikkoon hintakehitykseen. Heinäkuu hiljensi puumarkkinat Puukauppaa käytiin heinäkuussa totutun laiskasti. Teollisuuden ostot jäivät 1,5 miljoonaan kuutioon, mikä on lähes 2 miljoonaa kuutiota vähemmän kuin kesäkuussa, mutta lähes saman verran kuin vuotta aiemmin. Tukkia ostettiin yhteensä runsaat 620 000 kuutiota: kuusitukkia 330 000 kuutiota ja mäntytukkia 270 000 kuutiota. Kuivuus uhkaa pohjoisen metsiä Ennusteiden mukaan ilmasto lämpenee boreaalisella vyöhykkeellä nopeammin kuin millään muulla kasvillisuusvyöhykkeellä. Esimerkiksi globaalin lämpötilan nousu neljällä asteella vuosisadan loppuun mennessä merkitsisi 4 11 asteen keskilämpötilan nousua boreaalisella vyöhykkeellä. Samaan aikaan sademäärä lisääntyisi vain vähän. Tämä johtaa lisääntyvään kuivuuteen ja puiden kasvun taantumiseen tai jopa metsäkuolemiin, sanoo dosentti Timo Kuuluvainen Helsingin yliopiston metsätieteiden laitokselta. Valkoselkätikka elpyy hitaasti Valkoselkätikan seurannoissa on löytynyt 180 parireviiriä, joilta varmistui 118 pesintää, Metsähallitus kertoo. Metsähallitus kartoitti tikkakantaa yhdessä WWF:n ja lintutieteellisten yhdistysten kanssa. Pesimäaikaisten parireviirien määrissä ei ollut muutoksia viime vuoteen verrattuna. Kanta on kuitenkin hitaasti elpymässä. Uusi kemera tukki metsäkeskuksen MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva Metsänomistajien into uusiin kemeratöihin on tukkinut Suomen metsäkeskuksen tietojärjestelmät. Uuden lain mukaisia rahoitushakemuksia on tehty kesäkuusta alkaen edellisiä vuosia enemmän. Kesän kuluessa saapunut, noin 20 000 hakemusta ja uusia tulee 1 300 viikossa, hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen metsäkeskuksesta kertoo, Hakemusten käsittely alkoi metsäkeskuksessa lomien jälkeen. Samalla käsittelemättä on runsaasti vanhan lain mukaisten kemerahankkeiden toteutusilmoituksia. Niskanen lupaa, että hakemusruuhka saadaan purettua lokakuuhun mennessä. Metsäkeskuksen hankesihteerit ovat häntä pessimistisempiä. Hakemusruuhkaa pahentaa sekin, että ensimmäiset uuden kemeran mukaiset työt ovat jo tehty, ja niistä tulee toteutusilmoituksia. Toteutusilmoituksia ei pidä lähettää, ennen kuin metsäkeskukselta on tullut rahoituspäätös hankkeelle. Kiirehtiminen ei nopeuta tukien saamista, vaan vaikeuttaa hakemusten käsittelyä entisestään, Niskanen toteaa. Hänen mukaansa kemeratukien maksaminen metsänomistajille alkaa lokakuussa. Kemeratukia lähtee maksuun aikaisintaan lokakuussa. Osa tänä vuonna haetuista metsänhoidon tuista siirtyy ensi vuoteen. Kiirehtiminen ei nopeuta tukien saamista, vaan vaikeuttaa hakemusten käsittelyä. Rahat loppuvat, työt jatkuvat Metsäkeskuksen metsäjohtaja Anna Rakemaa arvioi, että metsäkeskukseen kesän aikana tulleiden rahoitushakemusten yhteissumma on noin 25 miljoonaa euroa. Loppuvuoden kemeravaroja on käytettävissä 15 miljoonaa euroa, joten vaje on kymmenen miljoonaa euroa, hän toteaa. Tämä tarkoittaa, että melkoinen osa tänä vuonna tehtävien kemerahankkeiden tuista maksetaan vasta ensi vuonna. Metsänhoitotöitä metsäkeskuksen kemeratukkeuma ei ole hiljentänyt. Kaikki metsurimme ovat taimikonhoitotöissä ja uusia hankkeita suunnitellaan koko ajan, kertoo Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon toiminnanjohtaja Petri Pajunen. Hän harmittelee tilannetta. Laskutamme metsänomistajia, kun työt ovat valmistuneet. Samalla hankkeista laaditaan toteutusilmoitukset. Kemeravarat ohjautuvat suoraan metsänomistajille, mutta he joutuvat odottamaan tukien saamista pitkälle loppuvuoteen.
ajassa 3 Rahoitushakemus ennen metsään menoa Kaikista kemeravaroin tuettavista töistä on ennen töiden aloittamista tehtävä rahoitushakemus, joka lähetetään Metsäkeskukseen. Hakemuksen jättämisen jälkeen työt metsässä voi aloittaa. Metsäkeskus käsittelee hakemuksen ja tekee sen perusteella hankkeesta rahoituspäätöksen. Kun työt on saatu valmiiksi, metsäkeskukselle on tehtävä toteutusilmoitus, jonka perusteella kemeratuki lopulta maksetaan. Rahoitushakemuksen voi tehdä itse tai sen voi teettää esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen tai metsäyhtiöiden ammattilaisilla. Kemeravaroin tuetaan taimikon varhaishoitoa, nuoren metsän hoitoa, juurikäävän torjuntaa, suometsien hoitoa sekä metsäteiden rakentamista ja kunnostusta. Sähköisesti loppuvuodesta Tällä hetkellä kemerahankkeiden käsittely on 80-lukulaisella tolalla. Hakemukset ja työkuvioiden kartat joudutaan tallentamaan käsityönä metsäkeskuksen tietojärjestelmiin. Virheettömän hakemuksen käsittelyyn hankesihteereiltä kuluu kymmenen minuuttia. Vähänkin epäselvien paperien kanssa tuhraantuu monin verroin kauemmin. Aiemmin tuen saamiseen riitti, että tehdyistä metsänhoitotöistä laadittiin toteutusilmoitus. Nyt samasta hankkeesta on tehtävä sekä hakemus että toteutusilmoitus. Tämä lisää byrokratiaa. Ennakkohakemukset tulivat uuteen kemeralakiin EU:n vaatimuksesta, Niskanen korostaa. Metsänomistajien palvelupäällikkö Veikko Iittainen Suomen metsäkeskuksesta lupaa että vuoden lopulla tilanne helpottuu. Marraskuussa Metsään.fi-palveluun saadaan laajennus, jolla varhaisperkauksen ja nuorten metsien hoitohankkeiden rahoitushakemukset voidaan laatia sähköisesti. Todennäköisesti myös juurikäävän torjuntahankkeiden ilmoitukset tulevat Metsään.fi-palveluun, hän kertoo. Seuraavaksi palvelua on määrä laajentaa niin, että myös näiden työlajien toteutusilmoitukset voidaan tehdä sähköisesti. Pajusen mukaan myös metsänhoitoyhdistyksillä on valmiit ohjelmat uusien kemeratietojen siirtämiseen. Se voidaan aloittaa heti, kun metsäkeskus saa omat järjestelmänsä kuntoon. Vähemmän kauppoja kalliimmalla hinnalla Hehtaari metsämaata maksoi viime vuonna keskimäärin 3 163 euroa. MIKKO HÄYRYNEN Metsätilakauppojen määrä väheni vuoden alkupuoliskolla, mutta hehtaarihinnat nousivat, Maanmittauslaitoksen kauppahintatilasto osoittaa. Metsätalousmaan yli kahden hehtaarin kauppojen keski- eli mediaanihinta oli alkuvuonna 2 700 euroa ja keskiarvohinta 3 163 euroa hehtaarilta. Hinnat olivat viisi prosenttia viime vuotta korkeampia. Mediaani tarkoittaa tehtyjen kauppojen keskimmäistä hintaa, eli kalliimpia ja halvempia hehtaarihintoja on yhtä paljon. Yksittäiset kalliit hehtaarihinnat nostavat keskiarvoa, mutta eivät mediaania. Hintahaitari on leveä. Kalleinta, lähes 6 000 euron keskiarvohintaa maksettiin Uudellamaalla. Lapissa keskiarvo oli niukasti yli 1 500 euroa. Puhtaita metsätilakauppoja tehtiin yhteensä 1 513, mikä on 16 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vilkkaimmin kauppaa käytiin Pohjois-Pohjanmaalla, mutta sielläkin kauppojen määrä jäi vähän yli sata kappaletta viime vuotta pienemmäksi. Metsätilakauppa on aiempien vuosien tilastojen perusteella kiivaimmillaan vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, joten tänä vuonna voidaan vielä kiriä viime vuoden tasolle, johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta ennakoi. Vaikka tilakauppa määrällisesti pieneni, niin kauppahintojen kokonaissumma nousi 14 prosentilla 126,4 miljoonaan euroon. Toissavuoteen verrattuna kauppasumma on kasvanut 27 prosenttia. Metsäyhtiöt ja Metsähallitus ovat myyneet viime vuosina isoja metsäalueita Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. UPM:n tekemät suuret metsäkaupat näkyvät erityisesti Kainuun ja Pohjois-Karjalan luvuissa. Metsätilakauppojen keskipinta-ala oli Kainuussa toissa vuoden alkupuoliskolla 97 hehtaaria, mutta tänä vuonna 142 hehtaaria. Pohjois-Karjalassa keskipinta-ala on noussut kahdessa vuodessa 35 hehtaarista 64 hehtaariin. Idässä tilakauppa käy Metsätilakaupat yli 2 ha, alkuvuosi 2015 maakunta lukumäärä pinta-alan keskiarvo keski-arvo kpl ha /ha Uusimaa 30 12,29 5 989 Varsinais-Suomi 57 10,91 4 758 Satakunta 74 17,29 4 191 Kanta-Häme 22 19,3 4 632 Pirkanmaa 95 17,35 4 353 Päijät-Häme 37 19,85 5 181 Kymenlaakso 71 14,29 3 885 Etelä-Karjala 64 12,7 3 868 Etelä-Savo 107 22,6 3 915 Etelä-Pohjanmaa 114 15,25 2 851 Pohjanmaa 84 8,89 3 028 Keski-Pohjanmaa 31 23,38 2 223 Keski-Suomi 96 26,42 3 610 Pohjois-Savo 134 23,91 2 983 Pohjois-Karjala 124 64,28 2 773 Kainuu 119 141,55 1 726 Pohjois-Pohjanmaa 197 27,26 1 736 Lappi 55 48,35 1 515 Ahvenanmaa 2 Koko maa 1 513 33,83 3 163 Lähde: Maanmittauslaitos Yhteismetsää myyntiin Metsähallitus pyrkii tulostavoitteeseensa omaisuuttaan realisoimalla. HANNU JAUHIAINEN Metsähallitus myy kaikki omistamansa yhteismetsien osuudet. Metsähallituksella on osuuksia lähes kaikissa suurissa yhteismetsissä sekä osassa pienempiä. Isojen yhteismetsien osuuksia on jo aiemmin myyty ja nyt laitetaan loputkin myyntiin. Metsähallituksen Laatumaa kauppaa tällä hetkellä esimerkiksi Inarin, Enontekiön ja Kemijärven yhteismetsien osuuksia. Loppukesän aikana myyntiin tulee lisää eri yhteismetsien osuuksia. Maakauppapäällikkö Perttu Finne kertoo, että Metsähallituksen hallinnassa on osuuksia noin viidessätoista yhteismetsässä eri puolilla Suomea. Pienempiä osuuksia on tarjottu suoraan yhteismetsien osakaskunnille ja suuremmat on tulevat yleiseen myyntiin. Tavallisimmin osuuksia myydään tarjousten perusteella. Osuudet on yleensä sidottu johonkin metsätilaan. Kauppa voidaan silloin tehdä metsätilasta tai osuudet laitetaan erikseen myyntiin. Yhteismetsien osakaskunnilla on mahdollisuus lunastaa myyntiin tulevia osuuksia omien säädöstensä mukaisesti. tässä numerossa AJASSA Syysistutukset pääsevät alkuun Sivu 5 Mielikuva metsäalasta vaihtui nopeasti Metsäalalla on silmiinpistävän hyvä yhteishenki, sanoo Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Marja Viluksela. Sivu 6 Budjettiesitys ei metsäalaa hyväile Sivu 7 Tarjoa metsääsi riistakohteeksi Sivu 8 METSÄSTÄ Sepelkyyhkystä suosituin riistalintu Sivut 16 17 Shutter Stock Images Uusi metsänomistaja toivoo kärsivällisyyttä Sivut 18 19 Maanmittarin kaikki työ ei näy Sivu 21 Metsän monet arvoantimet Pelkästään vuosittaisen marjasadon arvo lähtentelee sataa miljoonaa euroa. Sivut 22 23 PILKKEITÄ Metsäylioppilaiden raskaat uhraukset Sivu 24 Maahanmuuttajat metsäpeuran pelastus Sivu 25 Voiko vesurilla parantaa maailmaa? Ainakin Klaus Virtanen on kohentanut sillä Nepalin naisten asemaa. Sivu 26 Kaukokartoitus ei korvaa maastotyötä Sivu 27
4 ajassa METSALEHTI.FI VERKKOKESKUSTELU Kävin läpi kahden hehtaarin alueen. Alueella oli tehty harvennus neljä vuotta sitten ja toistakymmentä puuta oli nurin. Kannattaako tuulenkaatoja kerätä? Harrastelija Kannattavuuden voi ajatella niin monelta kantilta. Pelkkä taloudellinen kannattavuus tuossa hommassa saattaa olla kannattamatonta, mutta saahan siinä hyötyliikuntaa ja siistimmän metsän. Pihkanaama Miten sen nyt laskee. Jos itselle haluat työpalkan ja myydä puut yhtiölle, niin ei kannata. Metsuri Motokuski Tuulenkaadot olen pyrkinyt jos suinkin mahdollista korjaamaan pois metsästä. Olen vanhan kansan ihminen, joka pitää tuulenkaatoa rumana ja kansantaloudellisena tappiona, jos hylkää märkänemään. Metsäkupsa Olen kaikki tuulenkaadot, mitä olen löytänyt, kerännyt pinoon. Aina niistä joku euro jää omaan käyttöönkin. Moottorikelkalla ajan. Metsä-Eemeli Ei todellakaan aina kannata, mutta kannattaa muistaa tuo metsätuholaki, mikä velvoittaa korjaamaan tuulenkaadot pois. Hyöteikkö Lähimmältä palstalta keräsin ja samalla harvensin hieman lisää. Paksummat suorat osat jätin vajaa kolmen metrin pätkiksi ja kuorin ne, ohuet haloin suoraan metrin haloiksi metsässä. Sitten kuskasin moottorikelkalla tavarat tienvarteen. Pihkatappi PÄÄKIRJOITUS Metsäala näyttää mallia Yhteiskuntasopimusta sorvattaessa tuli selväksi, että Suomen kilpailukykyä on parannettava. Sen sijaan keinoista mieleen jäi lähinnä työajan pidentäminen, vaikka työtä voi tehostaa myös tavoilla, joista hyötyvät niin työnantajat kuin -tekijät. Vanha viisaus on, että työssään viihtyvä ihminen on paitsi onnellinen myös tehokas. Lisäksi hän on luova. Juuri nyt kyky luoda uutta on tärkeä, kun työelämässä eletään muutosta, jota on vaikutuksiltaan verrattu teolliseen vallankumoukseen. Metsäalalla murros alkoi näkyä jo viime vuosikymmenellä tehtaiden lakkauttamisina. Metsämiesten Säätiössä huoli tulevaisuudenuskon hiipumisesta synnytti idea laajasta metsähyvinvointiohjelmasta. Sen tavoitteeksi tuli auttaa ihmisiä ja samalla parantaa alan kilpailukykyä. Idea sopi hyvin säätiön tarkoitukseen, joka on metsäalan kehittäminen ja metsän parissa toimivien hyvinvointi. NÄKÖKULMA Auta tikkaa Kesän päätteeksi metsästä kuultiin hyviä luontouutisia: valkoselkätikan pesintä oli onnistunut kohtuullisesti ja Suomen uhanalaisimman metsälinnun hidas elpyminen jatkuu. Kannan kohentuminen selittyy ennen muuta aktiivisilla suojelutoimilla. Hyvää kehitystä on myös mahdollista jatkaa, sillä valkoselkätikka voi pärjätä myös talousmetsissä. LUKIJAKUVA Hyvinvointiohjelman viisaita perusajatuksia on, että kaikkein paras tapa kohdata muutos on auttaa sitä syntymään. Ilman Metsämiesten Säätiötä näin laajaa hanketta tuskin olisi saatu aikaan. Säätiö on rahoittanut ohjelmaa jo lähes 1,5 miljoonalla eurolla. Sen lisäksi yritykset ja yhteisöt ovat sijoittaneet työhön omia varojaan, minkä ansiosta työelämän parantamiseen on viime vuosina investoitu huomattavan paljon. Rahaa on käytetty erilaisiin hankkeisiin, joiden sisältö on vaihdellut haketuksen turvallisuudesta muutoksessa elävän metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointiin. Uusin aluevaltaus on metsäalan johtajien koulutus. Vuonna 2011 käynnistyneen ohjelman asiantuntijana on toiminut Työterveyslaitos ja käytännön toteuttajana Metsäteho. Siellä se tarvitsee kuitenkin apua. Metsänomistajat voivat mahdollisuuksien mukaan ottaa tikan tarpeet metsänhoitotoimissaan huomioon. Esimerkiksi hakkuissa tulisi säästää lehtipuita ja lahopuita, maanmuokkauksessa pitäisi taas varoa rikkomasta maalahopuita ja tilaisuuden tullen sopivia kohteita voisi uudistaa koivulle. JUSSI COLLIN Metsähyvinvointi on ensimmäinen näin laaja ja kokonaista toimialaa koskeva työhyvinvointiohjelma. Se sopii hyvin esimerkiksi siitä, miten työn tuottavuutta ja suomalaisten kilpailukykyä voidaan parantaa. Samalla ohjelma on hyvä osoitus metsäalan kyvystä ja halusta yhteistyöhön. Kukin organisaatio ja yritys joutuu uudistumaan itse, mutta kokemusten jakamisesta hyötyvät kaikki. ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@ metsalehti.fi SITAATTI Hallituksen tavoite puunkäytön lisäämiseksi 15 miljoonalla kuutiolla, on kunnianhimoinen ja vaatii rinnalleen järeitä keinoja, jotta puu saadaan metsistä liikkeelle. Metsäpolitiikan toimenpiteet (sukupolvenvaihdos, yrittäjävähennys, metsävähennys ja perikunnat) tulisi toteuttaa yhtenä pakettina. Metsäteollisuus ry:n edunvalvontapäällikkö Riikka Pakarinen blogissaan. gallup Häiritseekö metsämarjojen kaupallinen keruu? Kyllä 38% Ei 62% vastaajia 280 Uusi kysymys: Aiotko tehdä puukaupan? Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti.fi Teini-ikäinen hybridihaapa Kuten kuvasta näkee, vahvuus aika lähellä 30:tä senttiä. Vuoden 2000 keväällä istutettu, ja tämäkin kasvukausi vielä hiukan kesken. Jees H-valta Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/metsalehti/lukijoidenkuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi
ajassa 5 Kasvatuspäällikkö Jari Peteri arvioi, että Rovaniemen korkeudellakin taimet kehittyvät lämpimän loppukesän ansiosta istutuskelpoisiksi. FAKTA Vähemmän riskejä Havupuiden taimia voidaan istuttaa loppukesän ja alkusyksyn aikana. Riittävän aikaisin istutetut taimet ovat heti seuraavana keväänä valmiina hyvään kasvuun. Syysistutuksessa on vähemmän riskitekijöitä kuin kevätistutuksissa. Syysistutusten määrä on viime vuodet pysytellyt vajaassa 10 miljoonassa taimessa. AJANKOHTAINEN Syysistutuksiin viivästyksiä Etelässä taimitoimitukset on jo aloitettu, pohjoisessa ne viivästyvät noin viikolla. HANNU JAUHIAINEN, teksti JUHA OLLILA, kuva Syysistutustaimia päästään toimittamaan asiakkaille vasta syyskuun alkupuolella, noin viikkoa normaalia myöhemmin, kasvatuspäällikkö Jari Peteri Fin Forelian Rovaniemen taimitarhalta kertoo. Myöhäisen ja kolean kesän vuoksi taimien kasvu on viivästynyt, ja osa taimista on vielä liian pieniä. Latvojen kehitys on myös vielä kesken. Kasvuaikataulusta ovat Peterin mukaan jäljessä etenkin lämmittämättömissä kausihuoneissa kasvatetut taimet. Niiden keskipituus ylsi viime viikolla juuri ja juuri yksivuotiaita taimelta vaadittuun seitsemän sentin alarajaan. Lämmitetyissä kasvihuoneissa taimet olivat keskimäärin 11 sentin mittaisia. Peteri uskoo, että elokuun alkupuolen lämpimän sään ansiosta taimista tulee vielä ihan kelvollisia. Rovaniemeltä lähtee tänä syksynä noin 850 000 tainta asiakkaille. Syystaimilla on nyt hyvä kysyntä, sillä viime syksyn aikainen pakkanen verotti osan kevätistutuksiin tarkoitetuista taimista, Peteri sanoo. Etelässä lähes normaalia Pohjan Taimen toimitusjohtajan Rauno Katajan mukaan taimien kehitys on Etelä-Suomessa lähes normaalilla tasolla. Tilanne näytti vielä heinäkuussa sateisen ja kolean alkukesän jälkeen huonolta, mutta sitten säät paranivat suotuisammaksi. Etelässä taimitoimitukset on aloitettu asiakkaille. Pohjan taimi toimittaa tänä syksynä noin kaksi miljoonaa tainta metsään istutettavaksi. Syystaimien osuus on noin 15 prosenttia yhtiön koko tuotannosta. Taimi-Tapio toimittaa tänä syksynä 3 4 miljoonaa tainta syysistutuksiin. Toimitusjohtaja Tero Kauppisen mukaan taimimäärä on selvästi normaalia syksyä suurempi. Viime keväänä oli paikoin pulaa taimista ja osa kevään istutuksista on siirtynyt syksyyn. Kulunut kesä näytti taimien kannalta Kauppisenkin mukaan vielä heinäkuun alussa todella huonolta. Sitten taimet alkoivat kasvaa, ja lopputulos on kohtuullisen hyvä. Taimiaines on normaalia lyhyempää, mutta kelvollista. KOLUMNI Tyypillinen metsuri? Viidenkympin ja viimeisen voitelun välillä oleva tosiäijä? Maalaistalosta tullut kova jätkä? Vai onko sillä väliä, mistä tulee ja mitä sukupuolta edustaa? Itselleni metsäala ei ollut edes mielessä ensimmäisen 28 elinvuoteni aikana. Tulen pääkaupungista, asun kaupungissa. 10 vuoden kotiäitiyden jälkeen aloin 28-vuotiaana etsimään koulutusta, josta valmistua ammattiin. Työkokemusta oli siivoojana, yksityisenä lastenhoitajana ja kauppapuutarhasta kurkkuviljelmällä. Taustaltani olin vihreästi ajatteleva ajokortiton kierrätyksen kannattaja. Kortti tuli ajettua vasta 26-vuotisena. Luin aikuisena työttömänä ammatinvalintaopasta aakkosjärjestyksessä vuoden. Vähänkin kiinnostavan ammatin kohdalla luin tarkempaan ja arjessa mietin jokaisen kohtaamani ihmisen työn luonnetta. Olen ollut aina kiinnostunut valistuneesta kuluttamisesta. Olisin halunnut kuluttaja-asiamieheksi, mutta täällä päin ei ollut siihen valmistavaa koulutusta. Kolmen alaikäisen lapsen yksinuoltajana ei oikein ollut mahdollista lähteä vain koulun perässä. Lopulta yhteishakuuni suodattui sadoista ammateista kaksi, elintarviketyöntekijä ja metsätalouden perustutkinto (silmissäni näin itseni metsäluonnnonhoitajana). Pääsin opiskelemaan metsätaloutta. Viikossa minulle selvisi, ettei sieltä valmistu suoraan metsäluonnonhoitajaksi vaan metsuriksi tai metsäkoneenkuljettajaksi. Jos mielin eteenpäin, olisi lähdettävä muualle jatko-opiskelemaan. Perustutkinto oli kuitenkin saatava, joten jäin. Eläissäini en ollut nähnyt edes raivaussahaa! No, sen kun sain hyppysiini, alkukangertelun jälkeen aloin tosissani tykkäämään sen kanssa työskentelystä. Myös moottorisahaus harvennuksilla oli mukaansa tempaavaa työtä. Huomasin pärjääväni. Kanssaopiskelijat olivat pääosin teinejä, joista mummo voi painua kotiinsa lapsia hoitamaan. Teinien kanssa oli aluksi vaikea tulla toimeen, koska olin aikuinen ja nainen. Kurssimme minua vanhempi mies oli heistä ok. Itse suhtauduin opiskeluun kuin olisin ollut töissä. Moni oli siellä vain, koska ei muualle päässyt. Kevätlukukaudella ajattelin jo, että minusta voi tulla metsuri vallan hyvin. Valmistuin hyvin arvosanoin 32-vuotiaana. Seuraavalla viikolla valmistumisesta olin yhtiöllä kesätöissä raivaamassa. Seuraavana keväänä metsurin pesti jatkui ja minut vakinaistettiin. Jo kymmenen vuotta tällä tiellä. Sukupuolta en itse juuri ajatellut. Enemmän epäilyt tulee ulkopuolisilta ja kummastelu: Eikö se ole kauhean raskasta työtä? Olen ollut myös siivoojana, ei ole herkkua sekään. Tai tehdassalissa kesähelteillä tai puutarhassa puurtamassa. Nykyaikana ei pidä enää jaotella ammatteja sukupuolen mukaan. Naisia on metsureina, poliiseina, armeijassa, palomiehinä, metsäkonekuskeina. En ole feministi, mutta en pidä tytöttelystä. Kun on ammatti josta tykkää ja jonka osaa, merkitsevää on, että itse hyväksyy itsensä ja työnantaja palkkaa töihin. Ammattitaito ja se, mitä on korvien välissä, ratkaisee pärjäämisen ei se, mitä on koipien välissä. Hillevi lehmusjärvi Kirjoittaja on metsuri ja Puuliiton valtuuston jäsen.
12 ajassa 15% Paperi- ja kartonkiteollisuuden uusien tilausten kasvu kesäkuussa vuodentakaisesta. Lähde: Tilastokeskus puukauppa Kiinasta kahtalaista MIKKO HÄYRYNEN Kiinan talous yskii ja devalvaatiot heikentävät ostovoimaa, mutta maasta vastikään vienninedistämismatkalta palannut Suomen Sahojen toimitusjohtaja Kai Merivuori tuo kannustavaa viestiä. Vaikka talouskasvu heikkenee, niin kasvu on kuitenkin muita markkinoita kovempaa. Kiina pyrkii hillitsemään asuntojen hintakuplaa. Pekingissä yksityiset eivät saa ostaa kuin yhden asunnon ja asuntolainaa varten vaaditaan aiempaa suurempaa omarahoitusta. Kiina on Suomelle suurin kuusisahatavaran vientimaa ja vienti kasvoi alkuvuonna yli puolella. Vienti on etenkin pintalautaa, jota lankkujen sahauksessa tulee tietty määrä muiden sivutuotteiden tapaan, ja jonka määrää ei voi kasvattaa. Suurin osa sahatavarasta käytetään huonekaluihin ja etenkin lastenhuoneiden huonekaluihin. Kiinalainen maku on, että oksat eivät saa näkyä, ja laudat pätkitään oksattomiksi. Kiina alkaa ostaa myös järeämpää sydäntavaraa, jolloin tuotantoa voi suunnitella Kiinan kysynnän varaan. Suomelle myönteinen trendi on, että trooppisten lehtipuiden saatavuus heikkenee ja kysyntä suuntautuu havutavaraan, joskin halvimpien laatujen osalta Suomi ei pysty kilpailemaan Kanadaa ja Venäjää vastaan. Metsän halutuinta ta Koivun viilutyvillä on niin kova kysyntä, että ostamiseen käytetään salaisia agentteja. MIKKO HÄYRYNEN, teksti JUHA METSO, kuva Viilukoivu on arvokkainta mitä tavallinen talousmetsä tuottaa, ehkä erikoispuuksi laskettavaa sorvivisaa lukuun ottamatta. Viilukoivun hankinta-alueen pohjoisraja on valunut etelämmäs, sillä Pohjois- ja Keski-Suomen valmistajat, Iissä toiminut Nordic Veneers ja Rautalammin Viilutuote menivät konkurssiin muutama vuosi sitten. Etelässä kilpailu on entistä kovempaa. Viilutehtaita ovat Mahogany Oy Lohjalla ja Kotkan Viilutehdas KVT Oy nimensä mukaisesti Kotkassa. Lisäksi maan isoimpiin mekaanisiin puujalostajiin kuuluvan Koskisen Oy:n tuotevalikoimassa on myös koivuviilu. Käytettäisiin, jos saataisiin Jos saataisiin, niin hyvälaatuista koivun tyvitukkia käytettäisiin 3 500 kuutiometriä vuodessa, kolmatta Raakapuun hintatilastot, viikkojen 31 34 keskiarvo Koko maa Kantohinnat 53,88 54,11 41,6 15,71 16,62 15,43 22,64 22,26 Uudistushakkuu 55,74 55,12 43,25 17,63 17,94 17,29 24,57 22,70 Harvennushakkuu 47,17 46,53 37,08 14,93 14,94 14,52 20,72 20,30 Ensiharvennus 11,67 10,62 11,56 Hankintahinnat 57,22 55,8 46,1 28,11 29,95 29,09 32,11 27,02 KYMI-SAVO Kantohinnat 55,53 54,70 42,88 15,40 16,70 15,05 21,62 22,58 Uudistushakkuu 57,25 55,82 44,49 17,14 18,04 16,94 Harvennushakkuu 48,95 46,68 38,18 15,19 15,15 14,84 21,16 Ensiharvennus 11,42 10,96 11,42 Hankintahinnat 57,17 54,77 45,45 29,11 29,12 28,74 Etelä-Suomi Kantohinnat 55,18 55,76 43,05 15,55 17,46 15,49 22,49 Uudistushakkuu 56,90 56,60 44,94 16,57 18,66 17,24 24,22 Harvennushakkuu 48,35 48,49 15,19 15,51 14,79 21,81 Ensiharvennus 11,59 11,80 Hankintahinnat 60,46 57,69 45,35 29,59 31,1 29,87 ETELÄ-POHJANMAA Kantohinnat 53,82 53,12 16,4 16,75 16,19 23,02 25,09 Uudistushakkuu 55,68 54,02 18,12 17,87 17,77 25,53 26,04 Harvennushakkuu 46,76 45,06 15,22 14,14 14,17 21,18 Ensiharvennus 12,02 Hankintahinnat 54,58 53,02 28,35 28,41
ajassa 13 Muotoonpuristettua viilua käytetään pintamateriaalina mitä erilaisimmissa kohteissa lampun varjostimista kiväärin periin ja kitaran kauloihin, Kotkan viilutehtaan Markku Lappalainen näyttää. varaa vuotta toimivan Kotkan Viilutehtaan toimitusjohtaja Markku Lappalainen sanoo. Mutta kun ei saada. Tutun toiminnanjohtajan kanssa on laskettu, että hakkuumäärästä viilukoivua on kolme promillea. Kyhmytön, suora, oksaton, Lappalainen luettelee laatuvaatimuksia. Latvaläpimitta minimissään 28, maksimissaan 60 senttiä. Pituus vähintään 2,2 metriä. Pyrimme ostamaan täysiä rekkakuormia, mutta nuppikuormatkin kelpaavat. Pienin kuorma tuotiin traktorilla ja kaukaisin kuorma tuli Joensuun pohjoispuolelta. Viilutyvet luokitellaan kolmeen luokkaan. Parhaimman laadun hinta tehtaalle tuotuna on suurin piirtein havutukin kantohinta kolminkertaisena. Mitä tahansa ei kuitenkaan makseta, sillä Baltian tuotanto asettaa hintakaton. Salaiset agentit Kotkan Viilutehtaan puunhankinta on kolmen välittäjän käsissä Päijät-Hämeessä, Järvi-Suomessa ja Joensuun alueella. Lappalainen ei kuitenkaan kerro, keitä nämä salaiset agentit ovat. Laatutyvien hankinta on kuin pilkkikilpailua, kalapaikat pidetään omana tietona. Muuten kilpailijat tarjoavat pikkuisen päälle ja ostavat kaikki. Lappalainen pitää eteläsuomalaisen koivun laatua jokseenkin heikkona. Hän huokaa, että voi kun aikoinaan olisi kasvatettu sekametsiä, jolloin kilpailu kuusen kanssa olisi kuivattanut alaoksat. Nykyiset istutuskoivut ovat pientä oksaa täynnä, viilu kuin haulikolla ammuttua. Oksien lisäksi laatua pilaa ruskotäpläkärpäsen toukka. Lappalaisen tuntuman mukaan hyönteisviat ovat yleistyneet Järvi-Suomen alueella. Vioitusta ei voi havaita pystypuusta ja vaikeaa se on kaadetustakin. Älyttömän hankalaa Metsänhoitoyhdistys Uusimaa toimittaa koivutukkia useaan osoitteeseen. Toiminnanjohtaja Timo Leirimaa vahvistaa, että huippulaadun viilukoivua löytyy tavattoman vähän. Jos yhdistys yrittäisi hankkia hakkuukauden aikana edes 500 kuutiometriä viilukoivua pinoon, se vaatisi yhden miehen työpanoksen. Koivutukkien lajittelu laadun mukaan ja toimittaminen eri ostajille on vaikeaa. Koivun käyttäjiä eivät kiinnosta rungon muut osat jos paras tyvitukki on myyty muualle. Metsänomistaja voi myydä yksittäiset viilutyvet itsekin, mutta silloin väli- ja latvatukki uhkaavat jäädä käsiin. Parhaat rungot kasvavat havupuuston sekapuustona. Puhtaissa koivikoissa ruskotäpläkärpänen jyllää. Ostomäärät viikolla 34 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Etelärannikko 9 818 Pohjanmaa 12 495 Lounais-Suomi 23 278 Häme-Uusimaa 38 869 Kaakkois-Suomi 23 257 Pirkanmaa 28 535 Etelä-Savo 54 867 Kantohintojen kehitys Etelä Suomi /m³ 60 50 40 30 20 10 Metsäkeskus Määrä m 3 Etelä-Pohjanmaa 35 287 Keski-Suomi 42 340 Pohjois-Savo 50 408 Pohjois-Karjala 68 116 Kainuu 15 122 Pohjois-Pohjanmaa 31 434 Lappi 23 108 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2011 2012 2013 2014 2015 Koko maan viikko-ostojen määrä 2013 Miljoonaa m³ 1,5 1,2 0,9 0,6 0,3 456 936 m3 Puun ostomäärä koko maassa viikolla 34 2014 viikot 1 34, 2015 0 vko 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukki- ja kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. ETELÄ- POHJANMAA KESKI- SUOMI ETELÄ- SUOMI LAPPI KAINUU- POHJANMAA SAVO- KARJALA KYMI- SAVO KESKI-SUOMI Kantohinnat 54,83 54,73 40,49 15,73 16,88 15,37 21,62 Uudistushakkuu 56,91 55,75 42,03 17,27 18,33 17,46 Harvennushakkuu 48,61 47,27 36,75 15,75 15,19 14,81 21,55 Ensiharvennus 12,05 11,58 Hankintahinnat 57,23 56,78 29,39 30,26 29,29 KAINUU-POHJANMAA Kantohinnat 51,96 50,36 15,96 16,19 15,57 22,62 23,88 Uudistushakkuu 53,91 51,68 18,06 17,14 17,30 25,15 25,54 Harvennushakkuu 45,15 43,77 14,25 13,32 19,82 Ensiharvennus 11,53 10,31 Hankintahinnat 54,36 54,79 26,31 29,06 SAVO-KARJALA Kantohinnat 53,83 52,42 40,82 15,13 15,39 15,24 21,83 22,73 Uudistushakkuu 55,74 53,33 42,55 17,27 16,78 17,15 Harvennushakkuu 46,55 45,29 36,49 14,54 14,11 14,68 19,98 Ensiharvennus 11,4 9,72 11,88 Hankintahinnat 55,69 53,68 46,83 27,92 27,81 29,13 LAPPI Kantohinnat 48,05 44,89 16,24 15,91 20,05 Uudistushakkuu 49,56 46,16 18,67 17,47 25,01 Harvennushakkuu 43,79 14,56 14,9 19,02 Ensiharvennus 13,01 Hankintahinnat 27,53 27,3
14 M E T S METSÄNHOITO Koivua havupuutaimikon sekaan Lehtipuusekoitus täydentää kuusi- ja mäntytaimikkoja, mutta havupuille pitää antaa alkuvaiheessa riittävä etumatka. ä s t ä VALTTERI SKYTTÄ MIKKO RIIKILÄ Sekametsän syntymistä on Suomen oloissa usein lähes mahdotonta estää. Etenkin koivuja ilmestyy luonnostaan istutettuihin tai kylvettyihin havupuutaimikoihin. Koivut täydentävät parhaimmillaan muutoin vajaata havupuutaimikkoa, mutta sopivan lehtipuusekoituksen aikaan saaminen vaatii työtä. Havupuutaimikon varhaisperkauksessa lehtipuuta ei tarvitse säästellä, mutta taimikon harvennusvaiheesta eteenpäin 10 20 prosentin lehtipuusekoitus voi lisätä etenkin kuusikon tuottoa. Koivuille täysperkaus Rauduskoivu, kuusi ja mänty alkavat kasvaa samaa tahtia, kun eri puulajien pituus on taimikossa noin kaksi metriä. Tätä aikaisemmin havupuutaimia isommat koivut on siis perattava pois. Varhaisperkauksessa vapautetaan kasvatettavat havupuut lehtipuun kilpailulta. Koivuja ei tule säästellä, vaan ne voidaan kaataa kaikki. Varhainen täysperkaus ei silti vaaranna koivusekapuuston syntyä taimikkoon. Pienimpiä koivuja jää aina väkisinkin sen verran kaatamatta, että taimikon sekaan muodostuu riittävä koivikko, sanoo erikoistutkija Timo Saksa Luonnonvarakeskus Lukesta. Taimikon aukkopaikkoihin kannattaa varhaisperkauksessakin jättää koivuja, jos niitä on tarjolla. Tavallisimpia perkauskohteita ovat 4 6 vuoden ikäiset istutetut kuusentaimikot. Aukkopaikkoihinkaan ei pidä jättää taimia pidempiä koivuja, jos valinnanvaraa on. Koivun vesak- varhainen täysperkaus ei vaaranna koivusekapuuston syntyä. kopuskat tulee myös ehdottomasti poistaa, Saksa neuvoo. Sekoitus ratkaistaan toisella hoitokerralla Varsinaisia ratkaisuja lehtipuusekoituksen suhteen tehdään taimikon toisella hoitokerralla eli taimikon harvennuksessa. Kuusentaimikot harvennetaan, kun taimikko on saavuttanut noin kolmen metrin pituuden. Männyntaimikoissa kannattaa odottaa kunnes taimet ovat 5 7-metrisiä. Tässä vaiheessa taimikon sekaan voi jättää runkoluvusta laskien 10 20 prosenttia koivuja, ensisijaisesti rauduksia, jos niitä vain löytyy. Turvemailla sekapuiksi kelpaavat hieskoivutkin. Taimikon harvennuksessa jätettävät koivut saavat olla havupuutaimien mittaisia. Koivuja ei kannata jättää kahta metriä lähemmäs kuusia, muuten kuuset kärsivät lehtipuista. Pieni aukko ei juuri vähennä puuston tuotosta, todennäköisesti liian lähelle havupuuta kasvavasta koivusta on enemmän haittaa, Saksa arvioi. Havupuiden sekaan jätettävissä koivuissa tulee aina suosio rauduskoivua. Rauduskoivusta tulee hieskoivua todennäköisemmin hyvälaatuista ja arvokasta tukkipuuta, sillä hieskoivu on puuntuotokseltaan noin 25 prosenttia rauduskoivua heikompi. Kuusten seassa laatukoivua Mänty-koivusekametsän ja kuusi-koivusekametsän myöhemmissä harvennuksissa koivua tulee jättää kasvamaan eri tavalla. Männikössä koivua kannattaa harventaa rankemmin niin, että päätehakkuussa on käytännössä jäljellä enää mäntyjä. Kuusikossa rauduskoivun osuu- Poista koivua harvennuksissa. Mänty-koivusekametsä kasvaa nuorena hyvin, mutta varttuneella iällä huonommin. Päätehakkuussa koivua tulee olla seassa enää hyvin vähän. den voi säilyttää jopa 25 prosentissa päätehakkuuseen saakka, jos luvassa on arvokkaita koivutyviä. Ylispuukasvatuksessa kuusi-koivusekametsää voi kasvattaa myös kaksijaksoisena. Selvästi kuusentaimia pidempiä rauduskoivuja eli ylispuita jätetään taimikonhoidossa 300 500 puuta kuusikon päällyspuustoksi. Ensiharvennuksessa puolet koivuista poistetaan ja kuusikko harvennetaan. Toisessa harvennuksessa parhaat, tukkipuiksi kasvaneet koivut poistetaan. Hyvin hoidettu kuusi-koivusekametsä tuottaa 3 5 prosenttia enemmän puuta kuin puhdas kuusikko. Lehtipuusekoitus täydentää havupuutaimikon puutteita. Se tuo metsään myös monimuotoisuutta ja erilaista maisemaa. Juttua varten on haastateltu myös Luonnonvarakeskuksen emeritusprofessori Kari Mielikäistä.
METSÄSTÄ 15 Vinkit lehtipuusekoituksen syntyyn Jätä lehtipuita nuoressa taimikossa vain selkeisiin aukkokohtiin. Perkaa muut lehtipuut surutta pois. Pitkät nurin. Varttuneeseen havupuuvaltaiseen taimikkoon jätettävät koivut saavat olla enintään ympärillä olevien havupuutaimien mittaisia. Suosi raudusta. Siemensyntyinen rauduskoivu on usein kannattavin sekapuu havupuutaimikoissa. Parhaat koivutukit kaadetaan tavallisesti kuusten seasta. Koivusta ei ole enää havupuille vaaraa, kun taimet ovat kaikki noin kaksimetrisiä. Myöhemmässä harvennuksessa valitaan lehtipuusekoitus lopullisesti. Jätä istutuskuusikkoon koivuja taimikonhoidossa 10 20 prosenttia eli 200 300 puuta/hehtaari. Anna etumatkaa. Kookkaita koivuntaimia kannattaa jättää aukkokohtiinkin vain pakon edessä. Havupuiden etumatka koivuun nähden riittää, kun kaikki taimet ovat samanaikaisesti noin kaksimetrisiä. Jätä mäntytaimikkoon koivuja taimikonhoidossa 10 prosenttia eli noin 200 hehtaarilla. Pidä koivu aluksi lyhyempänä Havupuiden ja taimikkoa täydentävien rauduskoivujen pituudet, kun tavoitteena on tasapituinen sekametsä. Havupuiden pituus, m Mänty, tuore kangas Rauduksen pituus Kuusi, tuore kangas Kuusi, lehtomainen kangas Säästä yksittäisiä pihlajia, raitoja ja haapoja, jos ne eivät haittaa havupuutaimien kehitystä. 1 1,5 2,0 2,5 3,0 Lähde: Taimikonhoito-kirja, Luke 0,7 1,3 2,0 - - 0,8 1,5 2,0 - - 0,4 1,0 1,7 2,4 3,0 Poista mäntytaimikosta aina haavat, sillä ne levittävät mäntyjen kasvaimia haittaavaa versoruostesientä. Sekametsä hyödyntää paremmin ravinteita VALTTERI SKYTTÄ Luonnonvarakeskus julkaisi kesän korvalla uuden sekametsätutkimuksen, joka on herättänyt keskustelua tämänkin lehden lukijakirjoitusosastolla. Mallilaskelmiin perustuvan tutkimuksen mukaan kuusi-koivusekametsä tuottaa eniten puuta, kun puista puolet on aluksi koivuja. Männyn kanssa paras puuntuotoskyky saavutetaan puolestaan, jos koivuja on mäntyjen seassa kymmenen prosenttia. Mallinnustulos tarvitsee vielä lisätutkimusta muun muassa siinä, miten kasvu jakautuu eri puutavaralajeittain ja miten sekametsästä saadaan paras tuotos irti eri harvennuksissa, kertoo erikoistutkija Raisa Mäkipää Lukesta. Ravinteita eri kerroksista Mäkipään mukaan sekametsien hyvä kasvu johtuu siitä, että puut pystyvät käyttämään tehokkaammin maaperän ravinteita kuin yhden puulajin metsissä. Kun sekoitetaan kaksi puulajia, jotka ovat vaatimuksiltaan erilaisia, puuyksilöiden välinen kilpailu on pienempää kuin yhden puulajin metsikössä. Esimerkiksi koivu ja kuusi ottavat juurillaan ravinteita eri maakerroksista. Merkittävin tekijä puiden kasvussa on maaperän typpi, ja sitä sekametsä hyödyntää paremmin. Metsänpohjan karikkeen hajoamistoiminta on myös sekametsissä vilkkaampaa ja täydellisempää, koska seassa on lehtipuukariketta, Mäkipää sanoo. Myös havupuusekametsät eli mänty-kuusimetsät kasvavat tutkimuksen mukaan paremmin kuin yhden puulajin metsiköt. Sekametsän etuihin voi kuulua se, etteivät puunmyyntitulot riipu vain yhden puutavaralajin hinnasta. Samoin sekametsä voi ehkäistä yhden puulajin metsiköihin kohdistuvien hyönteis- ja sienituhojen voimaa.
22 METSÄSTÄ Parempiin suihin Metsissä kypsyy tänä vuonna runsaasti marjoja. Valtaosan niistä syövät metsäkanalinnut, karhut ja metsän pieneliöt. Ilman ulkomaisia marjanpoimijoita marjakauppa loppuisi Suomesta. LIINA KJELLBERG, teksti ANNA BACK, kuvitus 750 miljoonaa kiloa. Sen verran Suomen metsät voivat enimmillään vuodessa tuottaa marjaa. Tänä vuonna määrästä ei jäädä kauas. Nyt on selkeästi menossa hyvä vuosi. Sekä mustikan että puolukan satomäärät nousevat tänä vuonna 300 miljoonan kilon nurkille. Muita luonnonmarjoja kypsyy kaikkiaan 50 miljoonaa kiloa, arvioi Luonnonvarakeskus Luken vanhempi tutkija Kauko Salo. Kaikkiaan metsissä kypsyy siis tänä vuonna noin 650 miljoonaa kiloa marjoja. Luvun hahmottaminen vaatii vertailua: Litra mustikoita painaa noin 700 grammaa, litra puolukoita noin 600 grammaa. Marjasato nousee siis reiluun miljardiin litraan. Samaan kilomäärään taas päästään, jos pinotaan päällekkäin esimerkiksi noin 30 000 Ponssen Scorpion-harvesteria. Luonnontuotealan toimialajärjestön Arktisten Aromien toiminnanjohtaja Simo Moisio on tosin varovaisempi arviossaan. Hänen mukaansa mustikkaa tuli hyvin Etelä- ja Keski-Suomeen mutta ei pohjoiseen. Puolukan sadon hän ennakoi jäävän melko heikoksi, mutta lakan satokausi on ollut hyvä. Murto-osa talteen Runsas marjasato on saanut ihmiset metsään, mutta eniten tilanteesta hyötyvät metsäkanalinnut sekä karhut ja muut metsän nisäkkäät. Ne syövät marjasadosta noin puolet. Ihmiset poimivat marjamäärästä vain kymmenisen prosenttia, loppu katoaa pieneliöiden ja mikrobien suihin. Usein harmitellaan, että mustikat mätänevät metsiin. Se on harhaluulo, josta voitaisiin jo luopua. Ihminen pärjää kyllä ilman mustikoita mutta metsän eläimet eivät, Salo sanoo. Mihin metsästä poimitut marjat päätyvät? Salon mukaan valtaosa marjoista, hyvänä vuonna noin 50 miljoonaa kiloa, poimitaan omiin tarpeisiin. Eniten marjaa saadaan yleensä Pohjois- ja Itä-Suomesta. Elintarviketeollisuudelle myytävien marjojen määrää kartoittaa Maaseutuvirasto vuosittain tehtävän Marsi-tutkimuksen avulla. Viime vuoden luvut kertovat, että luonnonmarjoja poimittiin teollisuuden tarpeisiin vajaat kymmenen miljoonaa kiloa. Luvusta puuttuu kuitenkin osa marjoja ostavista yrityksistä ja torikaupasta. Salo arvioi, että tämä nostaa määrää muutamalla miljoonalla kilolla. Myyntimäärät nousussa Tänä vuonna marjoja poimitaan myyntiin todennäköisesti viime vuotta enemmän. Ennätykset saattavat paukkua. Esimerkiksi mustikkaa poimitaan yleensä myyntiin viidestä kuuteen miljoonaa kiloa, mutta tänä vuonna määrä voi lähennellä kymmentä miljoonaa kiloa. Taustalla on Salon mukaan hyvän marjasadon lisäksi se, että ulkomaisia marjanpoimijoita on Suomessa tänä vuonna ennätysmäärä. Viime vuonna ulkomaiset marjanpoimijat poimivat myyntiin menevästä luonnonmarjasta lähes 80 prosenttia. Ilman ulkomaisia marjanpoimijoita marjakauppa loppuisi Suomesta. Suomalaiset poimivat kyllä ahkerasti mutta omaan laariin, Salo sanoo. Samaa mieltä on Arktisten Aromien Moisio. Väitetään, että ulkomaisista poimijoista ei jää tuloja Suomeen. Se ei pidä paikkaansa. Marjakauppa työllistää kuljetusyrityksiä valtavasti, ja Länsi- Suomi Poimintatulot pohjoiseen Marjanpoimijoiden tienaamasta lähes 15 miljoonasta eurosta valtaosa tulee Pohjois-Suomessa kerätyistä marjoista. Lähde: Marsi 2014 Lapin lääni Oulun lääni Itä- Suomi marjoja ostavat ja jalostavat yritykset työllistävät ympärivuotisesti yli 1200 henkilöä, hän sanoo. 50milj. kg Poimitaan omiin tarpeisiin. Lapin lääni Panoksia jalostukseen Mitä teollisuus tekee ostamillaan marjoilla? Moision mukaan valtaosa menee vientiin. Kaikkiaan Suomesta viedään marjoja noin 20 maahan. Mustikkaa viedään eniten Kiinaan, Saksaan ja Japaniin, puolukkaa Saksaan ja Itävaltaan. Siihen, miten paljon teollisuus ostaa marjoja, vaikuttavat Moision mukaan sekä satomäärät että kansainvälinen marjakauppa. Jos Eurooppaan tulee esimerkiksi Kiinasta puolukkaa, ostavat yritykset sitä, sillä se on halvempaa kuin suomalainen puolukka. Mustikan kysyntään taas vaikuttaa se, miten paljon sitä saadaan Ukrainasta, Valko-Venäjältä, Venäjältä, Baltian maista ja Ruotsista. Mustikka kypsyy siellä aiemmin kuin Suomessa. Marjoista valmistettujen tuotteiden vienti on kasvussa, mutta usein Suomen rooli on olla puhtaasti tavarantoimittaja. Marjajauheet ja -liköörit sekä kuivatut marjat tekevät kyllä kauppansa, mutta mehuilla ja hilloilla suomalainen teollisuus ei pärjää kansainvälisille jäteille, Moisio sanoo. Hänen mukaansa Suomi on myös jäljessä kehityksestä. Marjatuotteita kehittävä teollisuus on vakiintunut Japaniin, Kiinaan, Italiaan ja Saksaan, ja kuluttajamarkkinoille pääsy vaatii kokonaan uudenlaisten tuotteiden kehittämistä. Teollisuuden Suomessa käyttämistä marjoista suuri osa tulee ulkomailta, varsinkin Ruotsista. Miljoonien arvosta Miten arvokas metsissämme kypsyvä marjasato on? Salon
METSÄSTÄ 23 Usein harmitellaan, että mustikat mätänevät metsiin. Se on harhaluulo, josta voitaisiin jo luopua. Ihminen pärjää kyllä ilman mustikoita mutta metsän eläimet eivät. Itä Suomi UUTINEN vuonna 1980 20 Suomesta viedään marjoja noin 20 maahan. Länsi Suomi Ruotsalainen metsäammattilainen ennen ja nyt. Sädekehä himmeni JUSSI COLLIN Oulun lääni laskelmien mukaan koko marjasadon arvo on 80 90 miljoonaa euroa. Myyntiin poimituista marjoista saatiin Marsi-tutkimuksen mukaan viime vuonna vajaat 15 miljoonaa euroa. Metsistä saatavia kantorahatuloja marjoilla ei kuitenkaan kateta. Esimerkiksi viime vuonna bruttokantorahatuloja kertyi lähes kaksi miljardia euroa. Parisataa harvesteria marjarahoilla sen sijaan ostaisi. x 200 Marjarahatuloilla ostaisi parisataa harvesteria. Ympäristötietoisuuden vahvistuminen 1960- ja 70-luvuilla näkyi myös metsäammattilaisten arvostuksessa. Uudet tuulet tuntuivat ensin Ruotsissa, ja lokakuussa 1980 Metsälehti raportoi ruotsalaisten metsänmiesten maineen rajusta muutoksesta. 20 vuotta sitten ruotsalainen metsäammattimies oli vielä kaikkien rakastama pyhimys, aluemetsänhoitaja Bengt Brynte kertoi lehdelle. Metsänhoitajaan luotettiin myös suurena luonnonystävänä, joka istui yleensä esimerkiksi luonnonsuojeluyhdistyksen hallituksessa. 60-luvun jälkeen tilanne kuitenkin muuttui: Alkoi kuulua väitteitä, että metsänhoitajat eivät ymmärrä mitään luonnosta. Metsäammattimiehestä tuli pirun lähettiläs tai vähintään hänet leimattiin valtaa pitävien edustajaksi, jota vastaan piti hyökätä. Brynten mielestä metsäammattilaiset saivat syyttää tilanteessa osin itseään. Ammattiylpeyteen on saattanut sekoittua omahyväisyyttä tyyliin mehän nämä asiat tiedämme paremmin kuin muut. Lisäksi on usein vaiettu, kun olisi pitänyt selittää metsänhoidon perusasioita. Ratkaisuksi löytyi avoimuus ja keskustelu. Politiikkamme on tänään se, että emme yritä salata mitään, vaan selitämme metsätalouden toimintaa ja olemme varautuneet keskusteluihin. Sarjassa seurataan Metsälehden uutisia viiden vuoden välein.