Suunnittelun ohjeita Sisällysluettelo Lattialämmityksen mahdollisuudet ja rajoitukset... 2 Tehontarve... 2 Asumisviihtyisyys... 2 Lattiamateriaalien aiheuttamat rajoitukset... 2 Eristyksen merkitys välipohjassa... 3 Lattialämmityksen toteutus... 3 Putkituksen periaate... 3 Piirijako... 5 Putkikoko... 6 Putkivälit... 7 Putkipiirin pituus... 8 Jakotukin sijoitus... 9 Huonetermostaatit... 9 Portaiden lattialämmitys... 9 Ilmastoinnin jälkilämmityspatteri... 9 Liikuntasaumat ja läpiviennit... 9 Reunanauhan käyttö... 10 Autotallin oven edustan lämpökatko... 10 Ylilämpö jakotukin edustassa... 10 AirWise Oy 1 24.1.2012
Lattialämmityksen mahdollisuudet ja rajoitukset Tehontarve Lattialämmitys on säteilylämmitys, joka soveltuu käytännössä kaikille lattiamateriaaleille. Lattialämmityksen teho perustuu lattian ylilämpötilaan ja käytännössä 1 C = 10 W/m 2 Uudisrakennusten tehon tarve on 30 60 W/m 2 Teho W/m 2 = 8,92 * (T lattia T ilma ) 1,1 Viihtyvyys ja lattiamateriaalit rajoittavat lattian maksimilämpötiloja. Suunnittelussa on tärkeää huomioida maksimiarvot, ettei lattialämmityksellä yritetä mahdottomia ratkaisuja. Asumisviihtyisyys Reuna-alueet: maksimi lattialämpötila + 35 C ( 175 W/m 2 ), laattalattia ulkoseinillä noin metrin levyinen alue, jolla ei säännöllisesti oleskella Sisäalueet: maksimi lattialämpötila +29 C ( 100 W/m 2 ), oleskelualueet, laattalattia alueet, joilla seistään +27 C ( 75 W/m 2 ), esimerkiksi keittiö Kosteat tilat: lattialämpötila 7-9 C korkeampi kuin sisäilma, yleensä +32 C ( 140 W/m 2 ) Lattiamateriaalien aiheuttamat rajoitukset Vesikiertoinen lattialämmitys ei rajaa lattiamateriaalien käyttöä, jos lämmönvastuskerroin alle 0,15 W/m 2 K. Ainoastaan lattialankku, jonka paksuus on yli 25 mm ei sovellu hyvin lattialämmitykseen. Puupäällysteiden eli parketin ja lankun lämpötila ei saa nousta yli +27 C, korkeampi lämpötila kuivattaa puuta ja voi vaurioittaa sitä. Parkettilattioiden maksimiteho on siis noin 50 W/m 2. AirWise Oy 2 24.1.2012
Eristyksen merkitys välipohjassa Lämmönsiirtyminen betonivälipohjassa, jossa kantavan osan ja pintavalun väliin ei tule eristettä (styrox 25 mm), siirtyy lattialämmityksen tehosta alakertaan merkittävä osa (jopa 40 %). Tällöin alakerrassa on yhdistetty katto- ja lattialämmitys, koska yläkerran laatta joudutaan lämmittämään liian kuumaksi. Lattialämmityksen säätö tulee ilman eristettä vaikeaksi ja lisäksi menetetään osa lattialämmityksen miellyttävyydestä. Mikäli betonisessa välipohjassa ei ole eristettä, reagoi lattialämmitys hitaasti ulkolämpötilan muutoksiin (massa). Lattialämmityksen toteutus Putkituksen periaate Putkitus suunnitellaan spiraaliputkituksena, eli putkilenkin lämpimin ja viilein putki ovat aina vierekkäin. Spiraaliputkituksella saadaan lattialämpötila tasaiseksi ja koko lattia hyödynnetään lämmityksessä, tällöin riittää alhainen menoveden lämpötila. AirWise Oy 3 24.1.2012
Lämpimin putki johdetaan eniten lämpöä vaativaan paikkaan, siis ensin putkitetaan ikkunoiden edustat, reuna-alueet ja tämän jälkeen keskilattia. Lämmityspiireihin suunnitellaan reuna-alueet ulkoseinille, ikkunoiden, ovien yms. eteen. AirWise Oy 4 24.1.2012
Piirijako Lämmityspiirit suunnitellaan niin että periaatteessa yksi piiri lämmittää yhtä huonetta. Näin suunnitellen huoneiden välinen tasapainotus ja lämpötilan säätö helppoa, koska yhteen lämmityspiiriin tehty virtaussäädön muutos vaikuttaa vain yhdessä huoneessa. Mikäli huone on suuri vaatii se useamman lämmityspiirin huolehtimaan lämmöntarpeesta (esim. olohuone) Samassa lämmityspiirissä voi olla samanarvoisia tiloja eri huoneista (esim. vaatehuoneen ja makuuhuone). Mutta esimerkiksi saunaa ja vaatehuonetta ei kannata yhdistää samaan lämmityspiiriin. AirWise Oy 5 24.1.2012
Putkikoko Lämmitysputken tulee luovuttaa lämpöä mahdollisimman tasaisesti koko lämmityspiirin osalta, joten lämmönluovutuksen oltava tasaista ja tehokasta. Tämän vuoksi on tärkeää, että virtaus lämmitysputkessa on turbulenttista, sillä jos virtaus on liian pientä (iso putki) jää virtaus laminaariseksi. Laminaarisessa virtauksessa on lämmönluovutus tehotonta, sillä putkipiirin alkuosa luovuttaa enemmän lämpöä. Laminaarisessa virtauksessa käytetään korkeampaa menoveden lämpötilaa ja lattian tasalämpöisyys karsii. Mikäli virtaus lämmitysputkessa on liian suuri, kasvaa lämmityspiirin painehäviö suureksi. Käytännössä lämmitysputkien maksimi virtausnopeus on 0,8 m/s Jotta virtaus olisi turbulenttista on virtausnopeuden oltava vähintään 0,15 m/s Putkikoko kannattaa valita rakennuksen tyypin ja/tai rakenteiden mukaan. Normaaleissa asuinrakennuksissa sopiva putkikoko on 16 * 2,0 mm, jolla pystytään (50 W/m 2 ) tekemään 10 16 m 2 huoneita yhdellä piirillä. 12 * 2,0 mm lämpöputkea käytetään kipsilevylattioissa tai muissa rakenteissa, joihin 16 mm putki ei mahdu. 20 * 2,0 mm lämpöputkea käytetään tiloissa, missä lattian tasalämpöisyydellä ole suurta merkitystä (hallit, varastot yms.) tai tarvitaan pitkiä putkipituuksia. Voidaan käyttää myös syöttöputkena, mikäli koko riittää. (suojaputkeen asennettuna). 25 x 2,0 mm lämpöputkea käytetään pääsääntöisesti syöttöputkena (suojaputkessa). Voidaan käyttää myös esimerkiksi katulämmityksissä. AirWise Oy 6 24.1.2012
Putkivälit Lattialämmityspiirit voidaan jakaa reuna- ja keskialueisiin, joista keskialue on harvemmin putkitettu alue. Lämmityspiiri voi olla myös integroitu, jolloin reuna- ja keskialue on yhdistetty. Märkätilojen putkitus suunnitellaan aina 150 mm:n jaolla (lauteiden alla 225 mm). KHH, WC, pukuhuoneet, kipsilattiat ja jos lattiamateriaalina on kivilaatta maksimi putkijako on 225 mm. 100 mm 10,00 m/m 2 Isojen ikkunoiden edustat, erkkerit, terassit, viherhuoneet (reuna-alueet) 150 mm 6,66 m/m 2 Ikkunoiden ja ovien edustat, erkkerit, kosteat tilat (reuna-alueet) 225 mm 4,44 m/m 2 Laattalattiat, piha- ja katulämmitys, tiheä keskialue 300 mm 3,33 m/m 2 Harva keskialue, hallit 450 mm 2,22 m/m 2 Hallit, teollisuustilat jne 600 mm 1,66 m/m 2 Isot hallit Keskialue Oleskelutilojen keskialueen putkitus suunnitellaan tehontarpeen mukaan: putkijako 150, 225 tai 300 mm (omakotitaloissa). Reuna-alue Reuna-alueen tärkein tarkoitus on katkaista kylmien seinien ja ikkunapintojen aiheuttama veto. Ikkunan korkeus Putkiväli/rinnakkaiset putket < 1200 mm 150/4 1200-1600 mm 150/6 1800 mm 150/8 2000-2400 mm 100/8 >2400 mm tapauskohtainen AirWise Oy 7 24.1.2012
Putkipiirin pituus Oleskelutiloissa putkipituus tehontarpeen perusteella, normaalisti voi piirin (putki ilman venttiilejä) painehäviönä pitää 15 kpa, ja jäähtymänä vedelle 7-8 C. Normaalissa rakennuksessa voi 16 mm:n putkella pitää tiloissa, joissa on suurempi lämmöntarve (nurkkahuoneet, reuna-alueet, erkkerit jne.) optimaalisena piirin pituutena 65-70 m. Vähäisemmän lämmöntarpeen alueilla (keskialueet) normaaleilla lämpöhäviöillä voi pitää optimaalisena piirin pituutena n. >80 m. On huomioitava pahimmat ongelmat syntyvät silloin kun, keskialueilla ja "toisarvoissa" tiloissa on liian lyhyitä piirejä. Käytännössä tulisi pyrkiä tilanteeseen, että lämmitettävissä tiloissa ei keskialueilla olisi seassa alle 40 m:n putkipiirejä. Järjestelmä toimii paremmin kun keskialueella on yksi 85 m:n putkipiiri, kuin että siinä olisi kaksi 45 m:n piiriä. Ellei keskialueelle ole mahdollista tehdä pitkää piiriä kannattaa pahimpien piirien pituudet tehdä normaalia lyhyemmiksi. 12 mm putkella pidetään periaatteessa voimassa samat jäähtymät ja painehäviörajat, jolloin vastaavat piirinpituudet ovat n. 50 m ja >60 m. Yläkerroissa on todellinen lämmöntarve yleensä selvästi pienempi, joten piiripituuden ylityksiä voi tehdä helpommin (poikkeuksena pienet nurkkahuoneet). Märkätiloissa sopiva maksimi piiripainehäviö on myös 15 kpa, mutta sopivana jäähtymänä voi pitää 4-5 C, joten sopiva piirin pituus on tällöin n. 55 m. KHH:ssa ja vastaavissa voi mitoittaa väljemmin, jolloin sopiva piirinpituus n. 65-70 m. AirWise Oy 8 24.1.2012
Jakotukin sijoitus Jakotukit sijoitetaan mikäli mahdollista rakennuksen keskelle, tekniseen tilaan ja esimerkiksi vaatekaappiin. Keskeinen sijainti helpottaa lämmityspiirien suunnittelua (lyhyet piirisyötöt). Jakotukin paikkaan vaikuttavat myös esteettiset näkökulmat ja syöttöputkiston toteutus. Huonetermostaatit Termostaatit on lattialämmityksessä lämpötilan rajaajia, eivät varsinaisia lämpötilan säätimiä. Termostaateilla voidaan viilentää oleskelutilojen lämpötiloja (esim. makuuhuoneessa). Termostaatteja käytetään oleskelutiloissa harkitusti, eli makuuhuoneissa, takka- ja olohuoneessa. Portaiden lattialämmitys Betonisiin portaisiin kannattaa suunnitella lattialämmitys, mikäli se on mahdollista. Lämmityspiiri toteutetaan viemällä lämmitysputki portaat alas/ylös (riippuen jakotukin sijainnista) ja paluuputkella täytetään porrastasanteet. Ilmastoinnin jälkilämmityspatteri Ilmastoinnin jälkilämmitys voidaan toteuttaa lattialämmitysvedellä. Jälkilämmityspatteri tulee olla varustettu termostaattisella patteriventtiilillä (IV- toimituksessa) ja ilmastointilaite tulee olla varustettu kunnollisella jäätymisen estoautomatiikalla. Kytkentä voidaan tehdä jakotukin piiriventtiilistä tai mieluummin rakennetaan ilmastointikoneelle kokonaan oma lämmityslinja (suositeltava). Liikuntasaumat ja läpiviennit Lämpöputki on asennettava suojaputkeen liikuntasaumojen ja selvästi ennustettavissa olevissa betonilaatan murtumakohdissa. Kantavien seinien yms. läpivienneissä on lämpöputket asennettava suojaputkeen. Mikäli lämpöputkea siirretään tasolta toiselle on putket näiltä kohdin asennettava suojaputkeen. AirWise Oy 9 24.1.2012
Reunanauhan käyttö Betonilattiassa on kantavien rakenteiden ja pintalattialaatan väli on hyvä varustaa reunanauhalla. Reunanauha toimii joustavana rajapintana lattialaatan lämpöliikkeille ja muodostaa samalla lämpöja äänikatkon seinän ja lattialaatan välille. Autotallin oven edustan lämpökatko Ajoluiska ja autotallin lattialaatta on erotettava toisistaan eristeliuskalla (lämpökatko). Lämpökatko (eriste) sijoitetaan autotallin oven sisäpuolelle, niin että se on selvästi (30-50 mm) autotallin puolella lämpimässä tilassa. Ensimmäinen lattialämmitysputki on noin 300 mm:n päässä lämpökatkosta. Ylilämpö jakotukin edustassa Jakotukeilta lähtevät piirien syöttöputket saattavat muodostaa liian lämpimän alueen esimerkiksi silloin kun jakotukki on sijoitettu käytävälle tai vaatehuoneeseen. Kyseisessä tilanteessa joka toinen lämpöputki asennetaan halutulta matkalta suojaputkeen (menoputki). AirWise Oy 10 24.1.2012
Suunnittelun kannalta on tärkeää saada: Talon pohjakuvat (lopulliset) Jakotukkien paikat Syöttöputkistot (mistä/mihin) Termostaattien sijoittelu Julkisivu- ja leikkauskuvat U-arvot Yhteystiedot ja toimitusaika Mikäli lähtötiedot ovat puutteelliset ja suunnittelutilaus on annettu voi suunnittelija arvata loput. Jos lähtötietoihin ja arvauksiin tulee muutoksia, on kyseessä muutoskuva. Air Wise Oy JRu AirWise Oy 11 24.1.2012