Viides ulottuvuus. - viherkatot osaksi kaupunkia. Tieteidenvälinen tutkimus- ja kehittämishanke

Samankaltaiset tiedostot
Viides ulottuvuus -viherkatot osaksi kaupunkia

Viides ulottuvuus -viherkatot osaksi kaupunkia

Viides ulottuvuus. -viherkatot osaksi kaupunkia. IGS-FIN Salaojamattojen mitoitus Auditorio Laulujoutsen, Suomen Ympäristökeskus

Innovatiivisella viherrakentamisella kohti kestävää kaupunkia

HULEVESIEN LAADUNHALLINNAN KASVAVA MERKITYS

Hyvinvointia tukevat työympäristöt

Hulevedet ja biohiilen merkitys

Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste. FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto

BIOHIILI BIOSUODATUSRAKENTEISSA:

Luonnon monimuotoisuus & Viherkatot

Hyvinvointia tukevat työympäristöt - fiksu viherrakenne jaksamisen ja luovuuden tukena

Asukaskokemuksia viherkatoista

Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset

Viherkatot osana kaupunkisuunnittelua: uudenlaista, laadukasta ja kestävää kaupunkitilaa sekä hyvinvointia kaupunkilaisille

Kuinka tuottaa hyvinvointia ja tukea luonnon monimuotoisuutta luontopohjaisilla ratkaisuilla?

Hyvinvointi kaupunkiympäristössä: ekosysteemipalveluiden hyödyntäminen kestävän kaupunkisuunnittelun työkaluna

BIOSUODATUSRAKENTEILLA PUHTAAMPAA HULEVETTÄ?

Pajubiohiili biolaitoksissa. Ilmo Kolehmainen Pajupojat Oy

VIHERKATOILLA VIIHTYISYYTTÄ JA ILMASTONKESTÄVYYTTÄ KAUPUNKEIHIN

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Kaupunkilaisten viherkattounelmia VTM (ympäristösosiologia), tohtorikoulutettava Marja Mesimäki ViherTek-messut, viherkattoseminaari III 2013

Hyvinvointia läheltä riittääkö lähiluonto?

Kaupunkiluonto ja ekosysteemipalvelut

HULEVESIEN HALLINTA VIHERKATOILLA JA MUILLA VIHERRAKENTEILLA

Kuinka vihreä on viherkatto?

Teema 3: Kierrätyslannoitteiden hyödyntämisen ja logistisen ketjun kehittäminen

HELSINGIN YLEISKAAVA

Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä

TIEDEKULMASSA TAPAHTUU

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Liuenneen orgaanisen hiilen huuhtoutuminen ja kulkeutuminen - bayesilainen arviointi HENVI SCIENCE DAYS

Viherkatot edistämään terveyttä ja luonnon monimuotoisuutta. Jouni Heinänen Alvarium, Turku

Hulevedet uhka vai mahdollisuus?

Biohiilisuodattamo kokeilussa Sirppujoella

STADIN KATOT ELÄVÄT Helsingin kaupungin viherkattolinjaus

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

Green Fact Viherkerroin kortteleiden vihertehokkuuden mittarina. Ympäristö & Omavaraisuus, Vaasa, , Mari Ariluoma

VIHERKATOT OSANA KESTÄVIÄ YHDYSKUNTIA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 37/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/

Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen

Kestävän kehityksen kaupunkilaboratoriota rakentamassa

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla

STADIN KATOT ELÄVÄT Helsingin kaupungin viherkattolinjaus

Valiokunnan toimialueen tutkimuksen rahoitus

LCA IN LANDSCAPING. Lepaa. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.

Vihreä infrastruktuuri - kestävän kaupunkisuunnittelun lähestymistapa. Vaasa , Mari Ariluoma

Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY)

Toteuta helppo, kevyt ja kestävä viherkatto. Novarbo Viherkatot.

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Teknisiä ratkaisuja loiville viherkatoille ja kansille ViherTek Miniseminaari Marketanpuisto

VALIO BIOLAITOS LIETELANNAN RAVINTEET TEHOKKAAMMIN KÄYTTÖÖN UUDEN TEKNOLOGIAN AVULLA , ANTTI-PEKKA PARTONEN

Lounais-Suomen Alueliiga syksyn 2018 pelitulokset

HYDRO-POHJANMAA

Kustannus-hyötyanalyysi osana viherrakentamisen elinkaariarviointia. Tiina Ruuskanen KTJ seminaari,

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

Luomuliiton ympäristöstrategia

Lannoitus ja kasvualustat. Luomupäivät Eeva-Liisa Juvonen Konsentroituja lannoitteita kasvihuone ja puutarhaviljelyyn

Järviruo on korjuu monipuoliset hyödyt

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki

Puu- ja viherrakentaminen. tutkimus. Erkki Verkasalo Eeva-Maria Tuhkanen. Vain hyviä syitä 2 Hirsirakentamisen seminaari Pudasjärvi,

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa

Raki2-ohjelma: tavoitteet, rahoitusmahdollisuudet, hanke-esimerkkejä. Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla Anni Karhunen YM

Keinoja lannan ympäristöystävälliseen käyttöön

Kotimainen viljelijä Tammisaaresta, kotimaiset lajikkeet. Usean lajin sekoitus varmistaa maksaruohon viihtymisen eri puolilla Suomea

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Uudet MATO-hankkeet. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori TULANET / Suomen ympäristökeskus. Verkkosivut: mmm.fi/mato

Hyvinvointia tukevat työympäristöt

Raki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet

Järkivihreä maatila. HAMKin tutkimusyksiköt. HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät

Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet

Mitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin. Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

LAHDEN TUTKIMUS- JA OPETUSVERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTON LAHDEN TOIMINTOJEN KOKONAISUUS

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Työkaluja metropolialueen kehittämiseen - Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka - ohjelman tuloksia vuosina

VIHREÄ INFRASTUKTUURI Biohiili viherrakentamisessa käsittelee hule- ja suotovedet

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Tutkimustiedon merkitys kaupunkisuunnittelussa

Viherkatot pykälissä

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista

Tohtorikoulutus Helsingin yliopistossa 2014-

Turun Ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmän hulevesitutkimuksia Turun seudulla. Heidi Nurminen

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Ahonkylän koulun johtokunta

Ruoan tuotanto kaupunkisuunnittelun valinnoissa KIVIREKI: KAUPUNKIVILJELYN TOTEUTTAMINEN TYÖPAJA KRISTA WILLMAN TAMPEREEN YLIOPISTO

Vanajavesi Hämeen helmi

MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Transkriptio:

Viides ulottuvuus - viherkatot osaksi kaupunkia http://www.luomus.fi/viherkatot Tieteidenvälinen tutkimus- ja kehittämishanke Helsingin yliopisto Kasvitieteellinen puutarha, Luonnontieteellinen keskusmuseo Kaupunkiekologian tutkimusryhmä, ympäristötieteiden laitos + yhteistyötä useiden tieteenalojen ja tutkimuslaitosten välillä Niina Ala-Fossi

Miten tehdään täydellinen viherkatto!

Parempi asuinympäristö -Paljon hyötyjä -Hulevesien hallinnasta rakennusteknisiin -Kattomaisemasta terveydellisiin -Uutta tilaa luonnolle ja ihmiselle Taloudelliset hyödyt -Katon elinkaari pitenee -Kustannustehokasta sadeveden hallintaa -ym. ym.

Enemmän kaupunkiluontoa - Vieraslajiuhkan torjuminen - Otetaan mallia luonnosta -Paahteiset, kalliot -Ohut kasvualusta - Edistetään tietoisesti luonnon monimuotoisuutta - Kotimaiset, hupenevat lajit - Esim perhosten mesikasvit

Tavoite: monenlaisia kattoja monenlaisiin tarkoituksiin siten, että olisivat optimaalisia esteettisesti, ekologisesti, taloudellisesti, virkistyksellisesti, ylläpidollisesti Jussi Kiehelä Malgorzata Gabrych Minna Piironen

Kasvit -Mitä kasveja katoilla kasvaa nyt -Mitä voisi kasvaa LUMO Viides ulottuvuus -Mitä ei pitäisi tuoda -Suomeen sopivat säädökset ja -Kasvualustavaihtoehdot viherkatot osaksi kaupunkia kannustimet -Sammalkatot Selkärangattomat -Mitä katoilta löytyy -LUMO? -prosessit? Asenteet, säädökset -Mitä katoille halutaan -Visiot -Päätöksenteon pullonkaulat Viides Ulottuvuus Viherkatot osaksi kaupunkia Tekniset ja arkkitehtoniset -H 2 0 -LCA /MIPS -Arkkitehtoniset ratkaisut Yhteiskunta -Terveys - Talous - Kaupunkisuunnittelu

Tapahtui 2010-2011 - Verkostoituminen - Tutkimussuunnitelmat - Suunnitelma WDC-vuodelle 2012 - Rahoitusta HENVIltä, WDC:ltä ym. - 2 väitöskirjaa käyntiin (kasvit, sosiologia) - 2 gradua käyntiin (vesi, kasvit) - 1 MA-lopputyö valmistui (Savoy) - video- ja valokuvaushanke käyntiin - selkärangattomat (Post Doc.) - 2 harjoittelijaa Kuva: Malgorzata Gabrych Dianthus deltoides Kuva:www.suomenniittysiemen.fi/

Kesä 2011 V Ulottuvuudessa 1. Selvitetään mitä katoilla elää 2. Syyt selviytymiseen 3. Sadeveden pidäntä ja laatu 4. Valo- ja videokuvaus 5. Media kiinnostunut Kuvat: Niina Ala-Fossi

21.10.2011 Bio- ja ympäristötieteellinen Viherrakenteiden merkitys sade- ja valumavesien hallinnassa + Pidätyskyky > vähemmän vettä viemäriverkostoon ja kaduille Typen ja saasteiden (esim. raskasmetallit) pidättyminen > kuormitus pinta- ja pohjavesiin vähenee - H U L E V E S I E N Kiintoaineksen, fosforin ja toisinaan typenkin lähde (lannoitus) Vesistökuormitus kasvaa tiedekunta / Kirsi Vakkilainen

21.10.2011 Miten ehkäistään ravinteiden vuotaminen? Ei lannoiteta/ lann. vähemmän Pidätetään ravinteet kasvualustaan ja kasvillisuuteen - miten? Kasvilajivalinnat > vaikutus maaperän juurivyöhykkeeseen ja sen mikrobistoon? Kasvualustan rakenne? Ravinteita sitovan aineen lisäys? Muita ideoita? 10

21.10.2011 Estäisikö biohiili ravinteiden vuotamisen viherkatoilta?! Biohiili Field Course in Urban Environmental Issues, Lahti 2011 Hiilellä kyky sitoa itseensä aineita Maataloudessa käytetty estämään ravinteiden huuhtoutumista ja parantamaan veden pidätystä > kasvien kasvu paranee > parempi satotuotto 11

21.10.2011 Kontrolloitu koe Lahden ympäristökampuksella maksaruohomatto ja niittymatto biohiililisäys ja biohiilettömät verrokit > ulos tulevan veden määrä ja laatu Työryhmä: Urban Ecosystems Research Group/ Kirsi Vakkilainen, Kaarjel Narayanasamy, Johan Kotze & Heikki Setälä www.helsinki.fi/urbanecosystems Kasvillisuusmatot toimitti: envire VRJ Group 12

Kuva: Niina Ala-Fossi Miten innovaatiot leviävät? Avaintoimijat ja avainryhmät Viherkattojen yhteiskunnalliset ulottuvuudet - asukasnäkökulmat ja päätöksenteon prosessit VTM Marja Mesimäki

TUTKITAAN mm. Viherkattojen omaksumisen/ hankinnan prosessi ja siihen vaikuttavat esteet, pullonkaulat ja työntövoimat sekä avaintoimijat/ toimijaryhmät Saatavilla olevat kokemukset suomalaisista viherkatoista & visiot tulevista Erilaisten viherkattoratkaisujen hyväksyttävyys ja toimivuus yhteiskunnallisesta näkökulmasta TUOTETAAN TIETOA päätöksentekoon ja toteutukseen

Testattavia ja mallinnettavia sovelluksia Esimerkiksi koulujen oppimisympäristöt, työ- ja opiskelupaikkojen taukotilat, ikäihmisten kuntoutusympäristöt kaupunkitilan hyötykäyttö yhteistyötä tilasuunnittelun, puutarhatieteen, rakennusarkkitehtien ym. asiantuntijoiden kanssa Kuvat: Lauri Sillantie ja Gosia Gabrych mallikatot esimerkiksi urbaanin yhteisöllisyyden edistämiseksi

Tapahtuu nyt -Aineiston käsittelyä (kasvit, selkärangattomat, vesi) -Kysely postiin -Kuvapankki tekeillä -Rahoituksen haku: mm. kattokokeet, koealustat, LCA -WDC-vuoden tapahtumat, kv tutkijakokous ja yleisövierailut -Neuvottelut koekattokohteista -Ensimmäiset rakennettavat kohteet suunnittelussa -Verkostoituminen laajenee ulkomailla ja kotimaassa Fragaria vesca Campanula rotundifolia Kuvat: www.suomenniittysiemen.fi/

Ahkeroimassa mm. -LTKM: Susanna Lehvävirta, Marja Mesimäki,Gosia Gabrych, ym. -Ympäristötieteiden lts: Ferenc Vilisics, Jarmo Saarikivi, Jari Niemelä ym -HY Lahti: Kirsi Vakkilainen, Kaarjel Narayanasamy, Heikki Setälä -HY Maatalous- Metsätiet: Jari Valkonen, L. Lindén, Eeva Marttinen -Aalto: Jyrki Sinkkilä, Mari Soini (yt SITO), Markku Hakuri -Ilmatieteen laitos: Adriaan Perrels & Athanasios Votsis -Itä-suomen YO: Suvi Borgström, Tapio Määttä -MTT: Eeva Tuhkanen ja Sirkka Juhanoja ym. -Metla Liisa Tyrväinen -HAMK Lepaan puutarhaoppilaitos: Heli Salokoivu -SYKE: Maija Faehnle -Kuvaajat Niina Ala-Fossi ja Noora Lehtovuori Viola tricolor Kuva:www.suomenniittysiemen.fi/

Yhteistyössä Kaupungit: Vantaa, Lahti, (Helsinki) Yritykset: Envire VRJ group, Suomen Niittysiemen, Nordic Waterproofing, FCG, TA-rakennuttaja, NCC, Aloha Landscaping, Turun teräskaluste, Viheraluerakentajat ry, HOAS, SITO, Verdera, Schetelig, Puutarhapalvelu Hannonen, ym. Rahoittajina myös: HENVI / ENSURE WDC Kuva: Niina Ala-Fossi