Tuuli-Tytti Sivusaari Tuuli-Tytti ja tytär Sanna Tuuli Tytti Sivusaari syntyi 25.1.1964 Vaasassa. Hänellä on kaksossisar Päivi Piia.
Kaksoset Vanhemmat Simo ja Liisa Sivusaari. Tuuli eli avoliitossa Matts Robert Sundenin (s. 1969 Vaasassa) kanssa. Pari sai kaksi lasta: Toni Petteri Sunden syntyi 11.11.1991 ja Sanna Ilona Sunden 12.11.1994, kumpikin Uumajassa Ruotsissa. Toni Petteri Sunden Tuuli harrastaa musiikkia (bändit HeartnBones, Gubbrockarna) ja säveltää lauluja. Tuuli ja Mats tapasivat Uumajassa, olivat työssä sairaalan keittiössä. Tuuli asui Uumajassa vuodet 1987-1996. Perhe muutti Ruotsista takaisin Vaasaan. Toni Ja Sanna käyvät ruotsinkielistä koulua.
Tuuli muistelee lapsuuttaan: "Talvet olivat Vaasassa Vetokannaksella hyvin kylmiä. Lunta oli valtavat kinokset aurattujen teiden varsilla, kun asuimme Väinölänkadulla. Asuimme siellä ensin pari vuotta yhden huoneen hirsimökissä ja isäni alkoi sitten rakentaa meille toista kotitaloa samalle tontille. Taimi-mamma oli tuttu näky meidän pihalla kun hän poimi kauniita viola- ja ruusukimppuja isälle ja äidille torilla ja hautausmaalla myytäväksi. Isä on kovin eläinrakas ja meillä oli aina jotain pikku lemmikkejä, kaneja, lintuja, hiiriä. Kerran kaneja oli enimmillään 21! Meillä oli myös papukaija Viki, joka osasi puhua. Sen lempilauseita oli "Simon Viki" ja sen päätä sai silittää kaltereiden välistä. Mutta vain isä sai ottaa sen käteensä ilman että se puri, ja hänen mukanaan se kulki kesäisin olkapäällä autolla maalle. Lampaitakin meillä oli kaksi, Tuku ja Päkä. Niille oli kiva syöttää kauraryyniä kädestä. Matti-setä, Tuuli ja Päivi sekä isä Simo. Matti-setä ja Eeva-täti asuivat meidän lähellä Kalevankadulla ja kävimme usein lapsena sisareni kanssa heidän luonaan. Muistan, että heillä oli valtava lasipullo
olohuoneessa, johon he keräsivät pikkurahoja. En ollut ikinä nähnyt niin isoa pulloa. Matti-sedällä oli kellarissa jännittävä askarteluhuone, jossa hän maalasi ja teki erikoisia merenpohjaa esittäviä tauluja, joihin hän liimasi löytämiään fossiileja ja muita luonnon "esineitä". Kerran saimme sisareni kanssa painaa siellä myös käden jäljet pehmeään sementtiin. Se oli erikoista. Matilla ja Eevalla oli myös kiva Tuffi-koira ja meitä nauratti Piian kanssa kun Matti-setä sanoi että Tuffi ei syö kokonaista nakkia kun se luulee että se on ihmisen sormi! Muistan myös että kerran kun Tiina oli käymässä kotona, sain häneltä kirjan Tiinaa harmittaa. Silloin innostuin lukemaan Tiina-kirjoja. Kerran saimme Matilta ja Eevalta ratsastuslippuja joululahjaksi. Se oli joku sellainen kymmenen kerran paketti. Oltiin aivan onnessa. Meihin oli heppahulluus iskenyt ja kävimme yhteen aikaan lähes joka päivä tallilla. Tällaisia välähdyksiä on jäänyt mieleen. Tuuli ja Päivi Eräänä kesänä myös Lailan perhe kävi tervehtimässä. Teimme uimarantareissun, sullouduimme Lailan punaiseen kuplavolkkariin kaikki kakarat: Leila, Jaakko, Matti sekä minä ja systerini! Meidän perhe kävi myös kerran Jarmon ja Eilan luona Keravalla, joka on jäänyt kesäisen vihreänä mieleeni. Matkustimme isäni vaaleansinisellä paketti-transitilla ja meillä oli kaksi kania mukana. Valkoisia ja oikein söpöjä. Ne matkustivat auton katolla puulaatikossa jossa oli heinää ja porkkanaa eväänä. Kun ne sitten pissasivat, auton katolta valui kylkeä pitkin ohut, keltaoranssi vana! Kävimme samalla reissulla myös Korkeasaaressa eläimiä katsomassa. Kun minä ja Piia oltiin jo 18-vuotiaita, kävimme kerran Tukholmassa äidin kanssa Katrin ja Junnun luona. Se oli jännittävä reissu. Olin ensimmäistä kertaa Ruotsissa. Tukholma oli valtava. Ja Junnulla oli mahtava kesämökki Tukholman saaristossa. Käytiin Junnun kanssa silakoita pyytämässä hänen pikku veneellään.
Heillä oli myös kiva Emma-koira. Piia oli juuri saanut ajokortin ja Junnu sanoi että menkää vaan tytöt ajelemaan ja hän antoi kuplavolkkarinsa avaimet. Se oli hieno metaflake väri sininen. Kyllä me oltiin sitten niin aikuisia ja mahtavaa kun seikkailtiin siellä rannikon hiekkateillä. Ilmassa oli seikkailun makua! Niin se nykyään menee kun ihmiset muuttavat työn ja rakkauden takia, että ne sukulaissuhteet jäävät vähemmälle ja muut ihmiset tulevat läheisemmiksi. Se on tätä länsimaalaista kulttuuria ja siinä on hyvät ja huonot puolensa."