Vesi- ja viemäriverkostojen käyttökokemuskyselyn yhteenveto Putkeen menee! hankkeessa

Vesi- ja viemäriverkostojen käyttökokemuskyselyn yhteenveto Putkeen menee! hankkeessa Kyselytutkimus Petri Kurki Maveplan Oy Putkeen menee! -hanke Joulukuu 2012 MAVEPLAN OY Oulun toimisto: Kiilakiventie 1, 90250 OULU, puh. (08) 534 9400, faksi (08) 373 307 Kuopion toimisto: PL 1096, Minna Canthinkatu 25, 70111 KUOPIO, puh. (017) 288 8130, faksi (017) 288 8131

1 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2 2. Kyselyn toteutus 3 3. Kyselyn tulokset 3 3.1 Perustiedot 3 3.2 Vesijohtoverkosto 4 3.3 Viemäriverkosto 5 3.4 Verkostojen huolto- ja korjauskulut 7 3.5 Muut tiedot 7 4. Johtopäätökset 8 Liitteet Liite 1 Saatekirje Liite 2 Kyselylomake Liite 3 Yhteenveto vesiosuuskuntien vastauksista (vesijohtoverkosto) Liite 4 Yhteenveto vesiosuuskuntien vastauksista (viemäriverkosto)

2 1. JOHDANTO Putkeen menee! hanke eli vesiosuuskuntien toiminnan kehittämis- ja koulutushanke käynnistyi 1.1.2012 ja kestää 30.6.2014 saakka. Hankkeen keskeisimpänä tavoitteena on kehittää haja-asutuksen vesihuoltoa mm. kouluttamalla vesiosuuskuntien hallintoa ja työntekijöitä. Toimenpiteellä ammattimaistetaan vesiosuuskuntien toimintaa ja valmennetaan niitä mm. investointien suorittamiseen. Hankkeen kustannusarvio on 138 000 euroa, josta 90 % tulee Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kautta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Yksityisen rahoituksen osuus on 10 %. Yksityiseen rahoitukseen osallistuvat vesiosuuskunnat ja hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin osallistuvat muut osallistujat. Tämä vesijohto- ja viemäriverkostojen käyttökokemuskyselyn yhteenveto on toteutettu osana Putkeen menee! hankkeen raportointia. Tavoitteena kyselyllä on ollut selvittää vesijohto- ja viemäriverkostojen toimivuutta vesiosuuskunnissa, koska selvityksiä yhteisjärjestelmien toimivuudesta pidemmällä aikavälillä ei juuri ole tehty Suomessa eikä varsinkaan maakunnassa. Kyselytutkimuksen yhtenä tavoitteena on kerätä tietoa, jota voidaan hyödyntää tulevaisuudessa järjestelmien suunnittelussa ja rakentamisessa.

3 2. KYSELYN TOTEUTUS Kysely suoritettiin sähköposti- ja kirjepostikyselynä kevättalvella 2012 ja sitä täydennettiin vuoden 2012 aikana muutamille vesiosuuskunnille tehdyillä konsultointikäynneillä. Saatekirje (liite 1) sekä kyselylomake (liite 2) lähetettiin kaikille vesiosuuskunnille (74 kpl) Pohjois-Karjalassa. Kyselylomake lähetettiin kunkin osuuskunnan hallituksen puheenjohtajalle tai toimitusjohtajalle. Kyselyn tarkoituksena on ollut selvittää sekä vesijohto- ja viemäriverkostojen toimivuutta että niissä ilmenneitä toimintahäiriöitä. Kyselyn perusteella etsittiin myös ns. pilottikohdetta, jossa selvitetään viemäriverkostossa havaittujen ongelmien, kuten hajuhaittojen ratkaisumalleja käytännön kohteessa ja laaditaan siitä yleishyödyllinen korjausselvitys esiselvitystasoisena. Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 25 kappaletta (vastausprosentti 34 %). 3. KYSELYN TULOKSET 3.1 Perustiedot Tässä kyselyssä selvitettiin vesiosuuskunnilta seuraavat perustiedot: liittyneiden kiinteistöjen lukumäärä, asukasmäärä, verkoston pituus, käyttöönottovuosi, veden kulutus, jätevesimäärä sekä huoltoon liittyviä asioita. Kaikista osuuskunnista koottu yhteenveto vesijohtoverkoston osalta löytyy liitteestä 3 ja viemäriverkoston osalta liitteestä 4. Vesiosuuskuntien liittyjätiheys vesijohtoverkoston suhteen oli keskimäärin 3,4 kiinteistöä / km (taulukko 1). Veden kulutus kiinteistöä kohti oli noin 140 litraa vuorokaudessa. Veden kulutusmäärät vaihtelivat osuuskunnissa 1500-64000 m 3 välillä vuodessa. Taulukko 1. Kyselyyn vastanneilta vesiosuuskunnilta saatuja vesijohtoverkostoon liittyviä tunnuslukuja. Kokonaiskiinteistömäärä 3349 kpl Liittyjätiheys 3,4 kiinteistöä/km Veden kulutus 139 l/d/kiinteistö Huoltokustannukset 16,5 /a/kiinteistö Huoltokustannukset 53,9 /a/km Vastaajista noin 21 % oli vesijohtoverkostolle huoltosopimus huoltoyhtiön kanssa ja noin 42 % oma vikapäivystäjä. Omia vedenottamoita oli 25 % vastanneista vesiosuuskunnista. Vesiosuuskunnissa viemäriverkoston liittyjätiheys oli keskimäärin 4,1 liittyjä / km (taulukko 2). Jätevesimäärä oli keskimäärin 169 litraa vuorokaudessa kiinteistöä kohti. Jätevesimäärät vaihtelivat osuuskunnissa 700-21000 m 3 välillä vuodessa.

4 Taulukko 2. Kyselyyn vastanneilta vesiosuuskunnilta saatuja viemäriverkostoon liittyviä tunnuslukuja. Kokonaiskiinteistömäärä 1689 kpl Liittyjätiheys 4,1 kiinteistöä/km Jätevesimäärä 169 l/d/kiinteistö Huoltokustannukset 61,5 /a/kiinteistö Huoltokustannukset 252 /a/km Vastanneista vesiosuuskunnista noin 36 % oli viemäriverkostolle huoltosopimus huoltoyhtiön kanssa ja noin 71 % oma vikapäivystäjä. Pumppaamoiden huolto-ohjelma oli noin 71 %, laitteiden huolto-ohjelma noin 36 % ja viemärilinjojen huolto-ohjelma noin 7 % vastaajista. 3.2 Vesijohtoverkosto Kyselyssä vesijohtoverkoston toimivuuteen liittyvistä asioista tiedusteltiin mm. veden laatua, tonttijohdoissa ja runkolinjoissa ilmenneitä häiriöitä sekä muissa verkostolaitteissa esiintyneitä toimintahäiriöitä. Kaikki vesiosuuskunnat vastasivat, että veden laatu on ollut hyvää tai moitteetonta. Tilapäistä veden laadun heikkenemistä, lähinnä painevaihteluista johtuvaa samentumista on esiintynyt 36 % osuuskunnista. Vesijohtoverkostojen runko- ja/tai tonttilinjoissa on ilmennyt muutamia toimintahäiriöitä (kuvio 1). Yleisimpiä häiriöitä kyselyn perusteella olivat putkien jäätymiset (29%), putkivuodot (17%) ja ilmataskut tmv (8%). Häiriöiden laajuus ja toistuvuus ovat olleet vähäisiä. Vastaajista 42 % ilmoitti, että runko- ja tonttilinjoissa ei ole ollut mitään ongelmia. Kuvio 1. Vesijohtoverkostojen runko- ja tonttilinjoissa yleisimmin esiintyneet toimintahäiriöt.

Muissa vesijohtoverkostolaitteissa on ollut vesiosuuskunnissa seuraavia häiriöitä (kuvio 2): vesimittarien jäätyminen (18%), sulkuventtiilien rikkoutumisia/jumissa (18%), vesimittarien rikkoutuminen (9%), sulkuventtiilien vuotoja (9%), vedenottamon pumppujen rikkoutuminen (5%) ja paineenkorotusaseman pumpun rikkoutuminen (5%). Noin 36 % vastanneista vesiosuuskunnista ei ollut esiintynyt häiriöitä vesijohtoverkostolaitteissa. 5 Kuvio 2. Vesijohtoverkostolaitteissa yleisimmin ilmenneet toimintahäiriöt. 3.3 Viemäriverkosto Tässä kyselyssä selvitettiin vesiosuuskunnilta myös viemäriverkostoon liittyviä käyttökokemuksia ja pumpputyyppejä. Kaikki vastanneista osuuskunnista ilmoittivat, että kiinteistöpumppaamon pumpputyyppinä on keskipakopumppu. Yleisin pumpputoimittaja oli Lining (83%), muita olivat Grundfos (8%) ja Flygt (8%). Kiinteistö-, linja- ja välipumppaamoissa on esiintynyt satunnaisia toimintahäiriöitä osuuskunnan viemäriverkoston alueella (kuvio 3), ja niistä yleisimpiä ovat olleet pumppaamon tai sen laitteiden jäätyminen (46%), pinnansäätimien viat (38%), hajuhaitat (30%), tukkeutumiset (23%) ja sähköhäiriöt (23%). Muita vähemmän esiintyneitä häiriöitä pumppaamoissa ovat olleet laakeriviat, pumppaamon pohjaosan kuluminen, moottoriviat ja pumppaamon käynnistys- tai releviat.

6 Kuvio 3. Kiinteistö-, linja- ja välipumppaamoiden yleisimmät toimintahäiriöt. Viemäriverkostojen runko- ja tonttijohtolinjoissa on vesiosuuskunnissa ollut tilapäisiä toimintahäiriöitä (kuvio 4). Yleisimpiä häiriöitä ovat olleet tonttijohdon tukkeutuminen (23%), runkolinjan tukkeutuminen (15%), tonttijohdon vuoto (15%), tonttijohdon jäätyminen (15%) ja hajuhaitat (15%). Vastaajista 23 % ilmoitti, että häiriöitä tonttijohdoissa ja runkolinjoissa ei ole ollut. Hajuhaittoja muutamissa osuuskunnissa on esiintynyt eri puolella viemäriverkostoa ja ne ovat toistuneet melko usein. Muut häiriöt ovat yleensä olleet yksittäisiä ja harvoin toistuvia. Kuvio 4. Viemäriverkostojen runko- ja tonttijohtolinjoissa yleisimmin esiintyneet toimintahäiriöt.

Viemäriverkoston muissa verkostolaitteissa ei ole juuri esiintynyt ongelmia. Vastaajista 88 % ei ollut esiintynyt mitään toimintahäiriöitä ja 12 % on ollut toimintahäiriöitä verkoston sulkuventtiileissä. 3.4 Verkostojen huolto- ja korjauskulut Kyselylomakkeeseen vastaajista 69 % ilmoittivat viemäriverkostojen huolto- ja korjauskustannusten koostuvan pumppaamojen huollosta (pesu, vuosihuolto, korjaukset). Lisäksi muita korjauskustannuksia aiheuttaneita syitä olivat sähkökatkoksista johtuvat viat tai muut sähköviat (16%), pumppaamoiden tai verkostolinjojen jäätymisten sulatus ja korjaus (8%). Viemäriverkostojen huolto- ja korjauskustannukset vesiosuuskunnissa olivat kyselyn mukaan keskimäärin 61,50 euroa/kiinteistö/vuosi ja 252 euroa/km/vuosi. Vesijohtoverkostoissa yleisimpiä huolto- ja korjauskustannuksia aiheuttaneita syitä ovat olleet sulkuventtiilien korjaus (46%), vedenottamon peruskorjaus (9%), paineenkorotusaseman laitekorjaus (9%), paineenkorotusaseman pumpun uusinta (9%) ja runkolinjan korjaus (9%). Vesijohtoverkostojen huolto- ja korjauskustannukset vesiosuuskunnissa olivat tässä kyselyssä keskimäärin 16,50 euroa/kiinteistö/vuosi ja 54 euroa/km/vuosi. 3.5 Muut tiedot Kyselyssä tiedusteltiin myös vesi- ja viemäriverkostojen suunnittelu- ja rakennustyön onnistumista sana on vapaa-periaatteella. Kaikki vesiosuuskunnat, joilla oli ainoastaan vesijohtoverkosto, ilmoittivat suunnittelutyön onnistuneen hyvin (100 %). Vesijohtoverkostojen rakennustyön sujumiseen ja työn laatuun oli 67 % vastaajista tyytyväisiä ja 33 % mielestä rakentamisessa oli pieniä puutteita. Vesiosuuskunnat, joilla oli käytössä sekä vesi- että viemäriverkosto, vastasivat suunnittelun onnistumiseen seuraavasti: onnistui hyvin (54%), suunnittelussa pieniä puutteita (38%) ja eivät olleet tyytyväisiä suunnitteluun (8%). Vastaavasti vesi- ja viemäriverkostojen rakennustyön sujumiseen ja työn laatuun oli 69 % vastaajista tyytyväisiä, 15 % ei pitänyt työn laatua riittävänä ja 8 % ilmoitti rakentamisessa olleen pieniä puutteita. Suunnittelulta toivottiin, että pumppaamoiden ym. laitteiden huoltoteiden suunnitteluun sekä verkostojen hajuhaittojen ehkäisyyn kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Rakentamistyössä kehittämistarpeena esitettiin seulakauhan käyttöä vesi- ja viemärikaivantojen esitäyttöön, että vältyttäisiin kivien aiheuttamilta putkitukkeutumisilta tai rikkoutumisilta. Lisäksi toivottiin, että valvojien pitäisi puuttua paremmin rakentamisen ongelmakohtiin. 7

8 4. Johtopäätökset Vesiosuuskunnille suoritetun vesi- ja viemäriverkostojen käyttökokemuskyselyn tavoitteena oli selvittää niin veden jakeluun kuin jäteveden siirtoon tai käsittelyyn mahdollisesti liittyviä toimivuusongelmia. Kyselyn yhteenveto on laadittu osana Putkeen menee! hankkeen raportointia. Kysely lähetettiin 74 vesiosuuskunnalle Pohjois-Karjalassa ja vastauksia saatiin 34 %. Vesiosuuskuntien vesijohtoverkostoissa on kyselyn perusteella esiintynyt jonkin verran toimintahäiriöitä osassa verkostoa, ja niiden häiriöiden laajuus on ollut pienialaista ja toistuvuus harvinaista. Yleisimpiä vesijohtoverkoston häiriöitä ovat olleet putkien jäätymiset, putkivuodot ja ilmataskut. Verkostolaitteissa sen sijaan yleisimpiä vikoja ovat olleet vesimittarin tai sulkuventtiilin jäätymiset tai rikkoutumiset. Noin 42 % vesiosuuskunnista ei ollut esiintynyt ongelmia runko- ja tonttilinjoissa ja noin 36 % verkostolaitteissa. Viemäriverkostoissa esiintyneet toimintahäiriöt ovat painottuneet pumppaamoiden toimintaan liittyviin ongelmiin, kuten pumppaamoiden jäätymiset, pintasäätimien viat, tukkeutumiset, hajuhaitat ja sähköhäiriöt. Lisäksi viemäriverkostojen runko- ja tonttilinjoissa on esiintynyt tilapäisiä häiriöitä, joista yleisimpiä ovat olleet putkien jäätymiset ja tukkeutumiset, putkivuodot ja hajuhaitat. Noin 23 % vesiosuuskunnista ei ole ollut häiriöitä tonttijohdoissa ja runkolinjoissa. Pumppaamoiden jäätymiset yleisimmin johtuvat riittävän lämpöeristyksen puuttumisesta. Tonttijohtojen tukkeutumiset sen sijaan ovat yleensä peräisin liian pienestä virtaamasta tai toisin sanoen suunniteltua pienemmästä veden kulutuksesta. Viemäriverkostojen putkien jäätymisten syynä ovat yleisimmin olleet routasuojauksen puute tai asennusvirhe. Pumppaamoissa ja verkostossa esiintyvien hajuhaittojen ennalta ehkäisevä poistaminen on monin paikoin hankalaa, koska viipymät verkostossa voivat poiketa todellisessa tilanteessa suunniteltua pienemmän veden kulutuksen vuoksi huomattavasti lasketusta viemäriverkoston toiminnasta. Hajujen poistoon on saatavissa lukuisia kaupallisia ratkaisuja. Sopivan ratkaisun löytäminen kohteeseen edellyttää pumppaamo- ja viemäriolosuhteiden tuntemista sekä tietoa jäteveden laadusta. Tämän kyselyn tuloksia ei voida kuitenkaan yleistää kaikkia vesiosuuskuntia koskevaksi, koska osuuskunnissa niin paikalliset olosuhteet kuin hallinnon osaaminen vaihtelevat suuresti ja vaikuttavat siten järjestelmien toimivuuteen ja ylläpitoon. Myöskään kyselyn aineisto ei ole niin kattava, että tuloksista voisi tehdä suurempia yleistyksiä. Kyselyn perusteella voidaan kuitenkin todeta, että viemäriverkostoissa on selkeästi enemmän häiriöitä kuin vesijohtoverkostoissa. Tämä selittyy osin sillä, että jäteveden siirto ja käsittely on teknisesti ja toiminnallisesti huomattavasti vaativampaa kuin puhtaan veden jakelu. Paineviemärijärjestelmiä on rakennettu haja-asutusalueella vasta noin 10 vuoden ajan ja toimintakulttuuri on ollut ja on osin vieläkin uutta, josta aiheutuu hieman pakostakin myös kantapään kautta opiskelua. Häiriöt viemäriverkostoissa voivat johtua mm. suunnittelun puutteista, rakennusvirheistä, käytön ja huollon laiminlyönneistä sekä verkostolaitteiden valmistusvirheistä tai laatuongelmista. Loppuyhteenvetona voidaan todeta, että hyvällä suunnittelulla, huolellisella ja suunnitelmanmukaisella rakentamisella sekä oikealla käytöllä ja huollolla voidaan saavuttaa entistä toimivampia veden jakelun ja jäteveden käsittelyn yhteisjärjestelmiä hajaasutusalueella.

9 Liite 1 SAATE 14.3.2012 Arvoisat Vesiosuuskuntalaiset! Maveplan Oy:n hallinnoimassa Putkeen menee! -hankkeessa laaditaan vesi- ja viemäriverkostojen käyttökokemuksista ja toimivuudesta yhteenveto, joka on yleishyödyllistä tietoa kaikille vesiosuuskunnille. Tämän kyselyn tarkoituksena on selvittää sekä vesijohto- että viemäriverkostojen toimivuutta ja niissä ilmenneitä häiriöitä. Kyselyn perusteella etsimme myös ns. pilottikohdetta, jossa haetaan havaittujen ongelmien ratkaisumalleja käytännön kohteesta ja laaditaan siitä myös korjausselvitys esiselvitystasoisena. Kysely lähetetään kaikille Pohjois-Karjalan vesiosuuskunnille. Kysely on jaettu viiteen osaan: 1. Perustiedot 2. Vesijohtoverkosto 3. Viemäriverkosto 4. Verkostojen huolto- ja korjauskulut 5. Muut tiedot Kyselyyn vastataan pääasiassa rasti ruutuun -menetelmällä tai muutamilla sanoilla ja lauseilla. Kyselyn vastaukset tulee toimittaa minulle sähköpostitse: petri.kurki@maveplan.fi tai palautuskuoressa 29.3.2012 mennessä osoitteeseen: Petri Kurki, Tornitie 6 C 2, 80400 YLÄMYLLY. Kyselylomake on laadittu tietokoneella täytettäväksi ja on toivottavaa, että mahdollisimman moni lähettäisikin vastaukset sähköpostitse. Vastauksenne ovat luottamuksellisia ja yksilöidyt vastaukset jäävät ainoastaan hankkeen tietoon. Yhteenvedossa vastaukset esitetään yleisellä tasolla. Yhteenvedon kyselystä toimitamme kaikille kyselyyn vastanneille osuuskunnille. Yhteistyöterveisin, Petri Kurki hankepäällikkö puh. 050 354 8753 petri.kurki@maveplan.fi http://putkeenmenee.sskoy.fi

Liite 2 VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTOJEN KÄYTTÖKOKEMUS- JA TOIMIVUUSKYSELY VESIOSUUSKUNNILLE PUTKEEN MENEE!-HANKKEESSA Vesiosuuskunnan nimi ja osoite: Yhteyshenkilö, puhelinnumero ja sähköposti: 1. PERUSTIEDOT vesijohto viemäri Vesijohto- ja viemäriverkostoon liittyneiden kiinteistöjen lukumäärä Vesijohto- ja viemäriverkostoon liittyneet, asukasmäärä (kpl) Käytössä olevan vesi- ja viemäriverkoston pituus (km) Vesijohto- ja viemäriverkoston käyttöönottovuosi Osuuskunnan vedenkulutus m3/vuosi ja jätevesimäärä m3/vuosi Onko osuuskunnalla huoltosopimusta huoltoyhtiön kanssa? K/E Onko osuuskunnalla oma vikapäivystäjä? K/E Onko pumppaamoille/pumpuille huolto-ohjelma? K/E Onko laitekaivoille ym. laitteille huolto-ohjelma? K/E Onko runko- ja tonttilinjoille laadittu huolto-ohjelma? K/E Onko osuuskunnalla oma vedenottamo / jätevedenpuhdistamo? K/E 2. VESIJOHTOVERKOSTO Millainen vedenlaatu on ollut? Onko asiakkailta tullut valituksia vedenlaadusta? Missä kohdin verkostoa on ollut laatuongelmia? A. Tonttijohdot ja runkolinjat Mitä häiriöitä (esim. jäätyminen, ilmataskuja tmv) on ollut? Niiden laajuus ja toistuvuus? Onko häiriöiden syyt saatu selvitettyä ja korjattua? Erittele alle häiriöittäin: B. Muut vesijohtoverkostolaitteet (sulkuventtiilit, vesimittarit, mittauskaivot, ilmanpoistokaivot, paineenkorotusasemat jne) Millaisia häiriöitä on ilmennyt, missä laitteissa ja miten usein? Onko häiriöiden syyt saatu selville ja ne korjattua? 10

3. VIEMÄRIVERKOSTO Mitä pumpputyyppiä on käytetty kiinteistöpumppaamoissa? Keskipakopumppu, (pumpputoimittaja, mikä? ) Ruuvipumppu, (pumpputoimittaja, mikä? ) Rastita A. Kiinteistöpumppaamot sekä väli- ja linjapumppaamot Mitä häiriöitä (esim. tukkeutuminen, ylikuumentuminen, jäätyminen, lommahdus, hajuhaitat, sähkökeskusviat tmv) pumppaamoissa on ollut? Häiriöiden laajuus ja toistuvuus? Onko häiriöiden syyt saatu selvitettyä ja korjattua? B. Tonttijohdot ja runkolinjat (sekä vietto- että paineviemäri) Mitä häiriöitä (esim. tukkeutuminen, jäätyminen, ilmataskut, hajuhaitat tmv) on esiintynyt? Missä kohden verkostoa häiriöt ovat olleet? Häiriöiden laajuus ja toistuvuus? Onko häiriöiden syyt saatu selvitettyä ja korjattua? Mainitse vietto- ja paineviemäriosuuksien mahdolliset häiriöt erikseen. Jos johtolinjoilla on esiintynyt tukkeutumisia, ovatko tukkeutuneiden johto-osuuksien putkikoot olleet suunnitelman mukaisia? C. Muut verkostolaitteet (haaraliitokset, mittauskaivot, sulkuventtiilit, ilmanpoistokaivot, takaiskuventtiilit tmv) Millaisia häiriöitä on ilmennyt ja miten usein? Onko häiriöiden syyt saatu selvitettyä ja korjattua? 11

4. VERKOSTOJEN HUOLTO- JA KORJAUSKULUT vesijohto viemäri A. Vesijohto- ja viemäriverkoston keskimääräiset huolto- ja korjauskustannukset vuodessa ( ) B. Eritelkää kulut, mikäli voitte (jos ette voi, täytä kohta C.) - Huoltoyhtiön korvaus vuodessa ( ) - Pumppaamoiden ja laitteiden huolto ja korjaus euroa/vuosi - Tonttijohtojen huolto ja korjaus euroa/vuosi - Runkolinjojen huolto ja korjaus euroa/vuosi - Muut kustannukset, mitä (euroa/vuosi) C. Mistä huolto- ja korjauskustannukset koostuvat? 5. MUUT TIEDOT Miten verkoston suunnittelutyö eteni ja onnistui? Miten rakennustyöt sujuivat ja millainen oli työn laatu? Muuta mainittavaa, sana on vapaa: KIITOKSET VASTAUKSISTA JA VAIVANNÄÖSTÄNNE! KYSELYN TIETOJA KÄYTETÄÄN VAIN HANKKEEN TOIMINNASSA. KYSELYN PERUSTEELLA TEHDÄÄN YHTEENVETO VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTOJEN TOIMIVUUDESTA YLEISELLÄ TASOLLA. 12

13 Vesijohtoverkosto Liite 3 Vesiosuuskunta Liittyneet Asukas- Verkosto- Käyttöön- Veden- Huolto- Oma vika- Pumppaamot Laitteille Vesij-linjoille Oma Huoltokulut kiinteistöt määrä pituus otto- kulutus sopimus päivystäjä huolto-ohj. huolto-ohj. huolto-ohjelma VO euroa kpl hlö km vuosi m3/vuosi K/E K/E K/E K/E K/E K/E vuodessa VOSK 1 196 550 45 1987 21000 ei ei kyllä ei ei kyllä 1400 VOSK 2 12 30 3 2012 ei ei ei ei ei ei VOSK 3 330 920 48,43 1956 31200 ei ei ei ei ei ei 1000 VOSK 4 60 131 10 2001-2004 3600 ei kyllä kyllä ei ei ei 50 VOSK 5 152 380 20 2011-2012 7500 ei kyllä ei ei ei ei 0 VOSK 6 94 229 11,24 1973 12117 ei ei ei kyllä ei ei 2000 VOSK 7 118 238 46 1989 10500 ei ei ei ei ei ei 500 VOSK 8 130 325 31 1988 22000 ei kyllä ei ei ei ei 1000 VOSK 9 170 500 43 2010 11000 kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä ei VOSK 10 170 500 37 2005 11115 kyllä kyllä ei ei ei ei VOSK 11 80 200 15,7 1975 6500 ei ei kyllä kyllä kyllä ei 3700 VOSK 12 10 25 20,44 2007-2008 11589 kyllä kyllä ei ei ei ei 0 VOSK 13 21 50 7,18 1991 1493 ei ei ei ei ei ei 4500 VOSK 14 256 900 120 1990 38000 ei ei ei ei ei kyllä 6000 VOSK 15 458 1145 125 1986 63855 kyllä kyllä kyllä kyllä ei kyllä VOSK 16 154 325 52 1984 28000 ei ei ei ei ei ei VOSK 17 104 120 51 2008 3900 ei kyllä ei ei ei ei VOSK 18 83 210 27,5 1990 19400 ei ei kyllä kyllä ei ei 1000 VOSK 19 130 330 30 1986-1991 32000 ei ei kyllä kyllä ei ei 1900 VOSK 20 160 460 63,25 1986 42000 ei ei ei ei ei kyllä 1000 VOSK 21 170 450 105 1992 28000 ei kyllä kyllä kyllä ei kyllä 1500 VOSK 22 221 550 50 1983 45000 ei ei kyllä kyllä ei ei VOSK 23 44 170 17,5 1989 4797 ei ei ei ei ei ei VOSK 24 26 65 8 1988 8152 kyllä kyllä ei ei ei kyllä 5000 YHTEENSÄ 3349 8803 987,24 462718 5/24 10/24 9/24 8/24 2/24 6/24 30550 20,80 % 41,70 % 37,50 % 33,30 % 8,30 % 25 % Kiinteistömäärä Liittyjätiheys Vedenkulutus Huoltokulut Huoltokulut 3349 kpl 3,39 kiinteistöä/km 139 l/d/kiint. 16,5 euroa/kiinteistö/vuosi 53,9 euroa/km/vuosi

14 Viemäriverkosto Liite 4 Vesiosuus- Liittyneet Asukas- Verkosto- Käyttöön- Jätevesi- Huolto- Oma vika- Pumppaamoiden Laitteille Viemärilinjoille Oma jv- Huoltokulut kunta kiinteistöt määrä pituus ottovuosi määrä sopimus päivystäjä huolto-ohjelma huolto-ohjelma huolto-ohjelma puhdistamo euroa km m3/v K/E K/E K/E K/E K/E K/E vuodessa VOSK a 158 440 34 2006 10500 ei ei kyllä ei ei ei 2750 VOSK b 6 15 3 2012 ei ei ei ei ei ei VOSK c 236 707 22,78 1956-10160 ei ei kyllä ei ei ei 2000 VOSK d 69 155 10 2001-2004 4200 ei kyllä kyllä ei ei ei 500 VOSK e 152 380 20 2011-2012 ei kyllä ei ei ei ei VOSK f 180 500 43 2010 9800 kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä ei 12000 VOSK g 170 425 37 2005 kyllä kyllä kyllä ei ei ei 10400 VOSK h 168 377 48,54 2007-2008 14077 kyllä kyllä ei ei ei ei 15500 VOSK i 9 20 1,66 2010 726 kyllä kyllä kyllä ei ei ei 150 VOSK j 325 812 96 2008 21000 kyllä kyllä kyllä kyllä ei ei 43920 VOSK k 20 49 11 2012 ei ei kyllä kyllä ei ei VOSK l 96 100 51 2008 3500 ei kyllä ei ei ei ei 2500 VOSK m 20 40 2008 3000 ei kyllä kyllä kyllä ei kyllä 500 VOSK n 80 200 25 2010 5774 ei kyllä kyllä kyllä ei ei 2700 YHTEENSÄ 1689 4220 402,98 82737 5/14 10/14 10/14 5/14 1/14 1/14 92920 35,70 % 71,40 % 71,40 % 35,70 % 7,15 % 7,15 % Kiinteistöjä Liittyjätiheys Jätevesimäärä Huoltokulut Huoltokulut 1689 kpl 4,14 kiinteistöä/km 169 l/d/kiint. 61,5 euroa/v/kiint. 251,82 euroa/v/km