Kylien kuulumisia. Taajama- ja Pyörivä kylä ei sammaloidu -kiertueelta 11.2. 22.4.2010

Kylien kuulumisia Taajama- ja Pyörivä kylä ei sammaloidu -kiertueelta 11.2. 22.4.2010 Ihan pihalla tapahtuma Jaalan Liikasenmäellä 17.4.2010

Tämä kansa osasi kerran Tämä kansa osasi kerran kantaa yhteisvastuutaan vähäeleisesti: Katsoi aamulla naapurimökin suuntaan, nouseeko yksineläjämummon piisistä kahvinkeittosavut, että vieläkö siellä hengissä, asteli lämpimäisleipä kainalossa oikopolkua pellontaustorppaan kertomaan omat kolottamiset ja kyselemään naapurin hengenahdistukset, niitti kesällä lesken lampaalle heinät ja syksyllä nosti sokean mummon potaatit, eli todeksi arkipäivän toveruutta tietämättä että sillä kaikella on niin hieno nimi kuin yhdyskuntatyö. Maaseutu Puhun metsistä ja järvistä. Polkujen lempeydestä puhun, puiden ystävyydestä. Kaupungeista en nyt puhu. Tehän tiedätte metsäkansan perilliset, mitä ne ovat. Te tiedätte, kiireen ja kivien puristuksessa oman osanne valinneet halusta tai pakosta. Puhun ettemme unohtaisi. Tämän maani kauneudesta puhun. Puhun kuin rakastetun kasvoista. Herkistä. Haavoittuvista. Että muistaisimme. Maaria Leinonen (Ihminen on ihmisen toivo, 1980) Maaria Leinonen (Sydämessäni tämä maa, 2003)

KYLÄ- JA TAAJAMAKIERTUEKOHTEET KEVÄÄLLÄ 2010 11.2. Inkeroinen 18.2. Elimäki 24.2. Raussila 25.2. Myllykoski 9.3. Pilkanmaa 10.3. Jaala 11.3. Valkeala 17.3. Vuohijärvi 18.3. Utti 31.3. Hartola 7.4. Haapakimola 8.4. Niinimäki-Teuroinen 22.4. Kausala

Tiedote 17.5.2010 KYLÄPÄÄLLIKÖN KÄÄTY KAUPUNGINJOHTAJALLE Eri järjestöjen, yhteisöjen ja Kouvola kaupungin elinkeinoyhtiön kylä- ja taajamakiertueen osallistujien askartelemista paperihelmistä syntyi kyläkääty, joka luovutettiin kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäelle 21.toukokuuta. Helmi-huhtikuun aikana 13 kohteessa toteutetulla kylä- ja taajamakiertueella kartoitettiin Kouvolan ja Iitin kylien ja taajamien asukkaiden tämän hetken tuntemuksia ja voimavaroja. Tilaisuuksissa esiteltiin myös kattavasti eri toimijoiden tarjoamia tuki- ym. palveluja asukkaille, yrittäjille ja yhteisöille. Kiertueelle osallistui yhteensä 307 henkeä järjestäjät mukaan lukien. Kiertueen aikana käydyissä keskusteluissa tuli esiin mm. seuraavia kehittämiskohteita: Kouvolan alueen joukkoliikenne, kylien palvelutarpeet ja -tarjonta, kaupungin ja kylien/taajamien vuorovaikutus. Uusia ideoita syntyi ja vanhoja toivottiin elvytettäväksi, mm. entisen kauppa-auton tyyliin toivottiin monipalveluautoa haja-asutusalueille, samoin seutumatkailua haluttiin kehittää. Kyliltä löytyy tasokasta tarjontaa matkailijoiden viihdyttämiseksi. Sen osoittivat kylien omat ohjelmanumerot, jotka he valmistelivat kiertueiltaa varten. Kylä ja taajamailtojen Kurkista nurkista hankkeen esittelypisteellä oli tarjolla toiminnallinen osuus, paperihelmien askartelu kierrätyspaperista. Helmistä syntyikin monta metriä helminauhaa, joista Taito Kymenlaakson Sini Pöljä valmisti kyläkäädyn. Kiertueen palautepalaverissa syntyi idea käädyn luovuttamisesta kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäelle, onhan hän tavallaan myös Kouvolan kyläpäällikkö. Järjestelyissä oli mukana ennen näkemättömän suuri joukko paikallisia toimijoita Pohjois-Kymen kasvu ry:n Kylätalo-kyläsihteerihankkeen vetäjä Leena Borg ja Pohjois- Kymen Setlementti ry:n Päiväri hankkeen vetäjä Eevamaija Paljakka-Sippola huomasivat yhteisen tarpeen kylien tämän hetken tunnelmien ja tarpeiden selvittämiselle. Kylille jalkautumisen tehokkaimpana muotona pidettiin niissä järjestettäviä tilaisuuksia. Tiedettiin myös, että alueella on useita toimijoita, joilla voisi olla samansuuntaiset intressit asian suhteen, joten päätettiin lähettää kutsu tilaisuuden järjestämisestä mahdollisimman monelle taholle. Seuraavat tahot olivat mukana kiertueen järjestelyissä: Kouvola Innovation Oy:n Yrityspalvelut sekä Kouvolan TILTU-hanke jatähtitaajamat-kehittämishanke, ProAgria Kymenlaakso ry, Kymenlaakson Kylät ry:n Sopiva kylä -hanke, Pohjois-Kymen Kasvu ry:n Mikroyrittäjyys- ja Kylätalo-kyläsihteerihankkeet, Kouvolan kaupungin maaseutupalvelut, Pohjois-Kymen Setlementti ry:n Päiväri -hanke ja Uusi ura ammattipajasta -hanke, Taito Kymenlaakson Kurkista nurkista -hanke, Kerkko-verkosto, Värikäsi ry:n Pienten vaate- ja tekstiilivalmistajien elinkeinojen kehittämishanke sekä Kymenlaakson Jäte Oy.

Jatkoa seuraa Sekä järjestäjät että kylien edustajat kokivat kiertueen hyödylliseksi, niinpä niitä aiotaankin järjestää säännöllisesti. Tärkeänä asiana pidettiin myös sitä, että Kouvolan kaupungin edustajia olisi mukana kiertueella kohteen tarpeiden mukaisesti, esim. teknisen, ympäristötai elinkeinotoimen alalta. Seuraavan kiertueen aikataulua suunnitellaan jo ensi syksyksi. LISÄTIETOJA: Leena Borg puh. 040 5178 433 tai leena.borg@pohjois-kymenkasvu.fi Kylätalo-kyläsihteerihanke, Pohjois-Kymen Kasvu ry Kuvat Jaalan kirkonkylän, Elimäen kirkonkylän, Raussilan kylän ja Valkealan kirkonkylän illoista.

Kouvola Innovation Oy MUISTIO 27.4.2010 Kylä/taajamakierroksen purkupalaveri Aika 27.4.2010 klo 13 16 Paikka Pohjois-Kymen Kasvun toimisto, Koria Läsnä Leena Borg Heli Mutanen Jukka Ikonen Leena Gardemeister TIIVISTELMÄ KIERTUEEN ESILLE TUOMISTA KEHITTÄMISKOHTEISTA 1. Kuljetuspalvelujen kehittäminen Kouvolan kaupungin alueella a. linja-autoreitistöt b. palvelulinjat ja niistä tiedottaminen (kuka saa käyttää) c. tyhjien vuorojen hyödyntäminen d. tiedotus (mistä saa tietoa, kuka vastaa, tiedon ajantasaisuus) e. sukkuloinnin hyödyntäminen (kiertävät reitit, pistereitit) f. kaupungin tunnuksin varustetut kuljetusvälineet g. periaate tuo tullessas, vie mennessäs tuo kustannussäästöjä ja mahdollistaa pienempien keskusten palvelujen käytön (tukee niiden yrittäjien toimintaa) 2. Palvelutarpeet ja tarjonta a. kuka kerää palvelutarpeita ja millä välineellä tieto jaetaan eteenpäin b. mahdollisuus käyttää roikkuvaa ikkunaa, ts. palvelutarpeet kerätään ja jäävät odottamaan yrittäjien asiakkaalle tekemää tarjousta (esimerkiksi yritys ehdottaa sopivaa aikaa tai palvelua) c. asukkaille maksutonta, yrityksille palvelun tulisi olla edullinen koska vaihdannan kohteena monet matalasti hinnoitellut palvelut (esimerkiksi hyvinvointipalvelut) d. järjestelmän tulisi yhdistää palvelutarpeita ja tarjoajia, mahdollisesti myös saman palvelutarpeen omaavia asukkaita (yksityiset tilaajaryhmät) e. järjestelmän korkea käyttöaste voisi alentaa asukkaiden hintoja (esimerkiksi sesonkiajan ulkopuolella yrittäjien tekemät tarjoukset, toimitusketjujen tehostuminen, palveluiden tarjonnan tiivistäminen ja keskittäminen ajallisesti samalle alueelle) f. tulisi lisätä vaihdantaa ja uusyrittäjyyttä

3. Kauppa-auto monipalveluauto haja-asutus alueille a. erityisesti nousi esille Elimäellä b. mietittävä mitä kaikkia palveluita voitaisiin kiertävään autoon yhdistää 4. Kaupungin ja kylien/taajamien vuorovaikutus a. miten saadaan kaksisuuntaiseksi b. kuka toimisi kylissä yhteys/tukihenkilönä (tekniset ja tiedolliset valmiudet oltava) c. mikä tietotekninen järjestelmä jakaa tietoa, kuka siitä huolehtii (sosiaalisen median hyödyntäminen, mikä yhteys siellä liikkuvalla tiedolla on viranomaistoimintaan) 5. Seutumatkailulle hyödynnettäviä kohteita a. maastopyöräily reitit (idea Myllykoskelta) b. kohteiden kokoaminen koordinoidusti (huomio paikallishistoriaan ja sen ympärille rakennettuihin mm. kartanot, teollisuus) c. laskettelurinne (Pilkanmaa) d. tähtitorni (Hartola) e. ruokakulttuuri (Haapakimola) f. nuorten ikäryhmälle tapahtumia 6. Kehittämisen perusta a. kyläkatselmukset ja taajamakierrokset säännöllisesti b. kaupungin eri toimintojen edustajat mukaan (tekninen, ympäristö, elinkeinotoimi) c. opasteet, liittymät ym. infran kehittäminen tärkeää d. kaavoituksen merkitys esimerkiksi toimintojen sijoittelu voi johtaa palveluiden hajoamiseen kauas toisistaan kuten Valkealan kk:ssä Muistion kirjoitti Leena Gardemeister

TAAJAMAILTA INKEROISISSA 11.2.2010 KLO 18.00 Kymenlaakson opisto, Marintie 9, Inkeroinen Paikalla oli yhteensä 17 henkilöä. Toimijoista olivat mukana: - Kouvola Innovation Oy Yrityspalvelut/Leena Gardemeister, yrityspalvelupäällikkö - Kymenlaakson Kylät ry/sopiva Kylä-hanke/Sirpa Vähäuski, maakunnallinen kyläasiamies ja Salla Yrjölä - ProAgria Kymenlaakso/Jukka Ikonen, yritysasiamies - Pohjois-Kymen Setlementti ry/mervi Syd, projektipäällikkö - Kymenlaakson Jäte Oy/Kymijoen 4H/Tuula Siukkola - Tähtitaajamat kehittämishanke/armi Lampinen, projektikoordinaattori - Kouvolan Matkatoimisto Oy/Sinikka Laukas, toimitusjohtaja Ilmeisesti samaan aikaan oli muita tapahtumia, mm. tiekokouksia, jotka verottivat osanottajamäärää. Tästä huolimatta illan aikana syntyi vilkasta keskustelua Inkeroisten nykytilasta ja alueen kehittämisestä. Kommentit olivat varsin kantaaottavia, osin teräviäkin. Leena Gardemeisterin johtamassa keskustelussa tuli esille seuraavia asioita. Positiivisina asioina nähtiin hyvät palvelut, mm. terveyskeskuksen toiminta ja mahdollisuudet eri urheiluharrastuksiin. Käyttämättöminä voimavaroina koettiin mm. Kymijoki, historia ja luonto sekä sijainti asuinpaikkana keskellä Kymenlaaksoa 30 min. ajomatkan päässä on paljon erilaista tarjontaa. Esitettiin myös Inkeroisten ja Anjalan yhdistämistä markkinoinnissa kokonaisuudeksi, joka moninkertaistaisi mm. matkailumahdollisuuksia. Kouvolan Matkatoimiston edustaja toivoikin verkostoitumista kylien kesken, mitä osaltaan voisi hyödyntää matkailutarjontaa kehitettäessä. Eniten kritiikkiä saivat yleinen keskustelukulttuuri naapuria ei tarvita kuin rahanvaihdossa, mainitsi Marinkylän kyläyhdistyksen Lauri Tuovila. Vanhoja rakenteita pidetään liiaksi yllä, aggressiiviset eteenpäin menijät puuttuvat. Kansalaistoiminta on keskittynyt lähinnä sektorijärjestöihin, mm. urheiluseuroihin. Puuttuu myös paikka, jossa keskustella. Kauppoja toivottiin lisää, tyhjiä liiketiloja on paljon ja jäähallin ympäristöä toivottiin siistittävän. Konkreettisina toimina esitettiin valtatie 15:n hyödyntämistä niin, että mainoksilla ja palvelutauluilla sekä viihtyisillä pysähdyspaikoilla ja kahviloilla houkutellaan ohikulkijoita pysähtymään taajamassa. Esitettiin myös kalastus- ja kokousmatkailun kehittämistä ja kyläsuunnitelmien päivittämistä.

Kaikkien arvontakyselyyn vastanneiden kesken arvottiin Kouvolan Matkatoimiston lahjoittama matkalahjakortti, jonka voitti Reino Pinoniemi Marinkylän kyläyhdistyksestä. Arvontakyselyn antia Inkeroisista: - 8 kaavaketta - Yrityksen perustamisesta, kehittämisestä, rahoituksesta kiinnostuneita 1 - Kylän kehittämisidea 1 henkilöllä. Ei mainintaa mikä. - Kylämaiseman hoitotyöstä kiinnostuneita 6 hlö - Luontomaiseman hoidosta kiinnostuneita 4 hlö. - Kiinnostu järjestää ympäristöteemaisia tempauksia 3 järjestöä. Tilanne 19.5.2010 Inkeroisten ja Anjalan yhteistä toimintaa nähdään mm. Kymijokipäivänä 7.8., jolloin Ankkapurhan ympärillä on erilaisia tapahtumia, joita Tähtitaajamien Inkeroisten taajamaryhmä on junailemassa. Opiston rannan alueelle ollaan tekemässä hankesuunnitelmaa, samoin meneillään on erilaisia matkailuun ja Kymijoen virkistyskäyttöön liittyviä hankkeita, joissa Inkeroisten ja Ankkapurhan alueetkin ovat mukana.

TAAJAMAILTA ELIMÄELLÄ 18.2.2010 klo 18.00 Seurakuntakeskus, Vanhamaantie 15, Elimäki Paikalla oli kaikkiaan 16 henkilöä. Toimijoista olivat mukana: - Pohjois-Kymen Kasvu, Heli Mutanen, Leena Borg - Pohjois-Kymen Setlementti ry, Mervi Rocklin-Syd, Eevamaija Paljakka-Sippola - Kymenlaakson Kylät ry, Sirpa Vähäuski - ProAgria, Jukka Ikonen - Kymenlaakson Jäte Oy/Kymenlaakson 4H, Miia Torkell - Taito Kymenlaakso ry, Marita Harjula - Kouvolan Matkatoimisto, Sinikka Laukas - Tähtitaajamat kehittämishanke, Armi Lampinen Jukka Ikonen avasi tilaisuuden ja kertoi ensiksi uudesta Kouvolan TILTU-hankkeesta, jonka avulla edistetään kaupungin omaa palvelutuotantoa täydentävien palvelumuotojen syntymistä. Lisäksi hankkeella vahviste-taan palveluosaamista, lisätään asiakaslähtöisyyttä palveluja tuotettaessa, kehitetään hankintamenettelyä ja uusia palveluinnovaatioita. Keskustelussa tuli Elimäen osalta esille seuraavia asioita: - Elimäki koettiin hyvänä paikkana asua - Kirkkopuistosta tullut hyvää palautetta - välttämättä ei tarvita sirkushuveja, riittää, että tiet ovat auki, koulut säilyvät ja terveyskeskus - Lähiruokamessut oli onnistunut tapahtuma - Kymenlaakson Jätteen edustaja kertoi, että Kotkan hyötyvoimalan käyttöönoton jälkeen on hyötykäyttöön menevän jätteen osuus kaupungissa noussut 50 % > 80 %. Ongelmallisena koettiin: - lukion lakkauttaminen, osa Elimäelle muuttoa suunnitelleista on perunut muuttonsa - majoitustilojen puute, Moision kartanossa vain muutama paikka, esim. linja-autollista ei pystytä majoittamaan - yrittäminen Elimäellä ei ole helppoa, kunnanviraston tyhjeneminen on vaikuttanut asiakkaiden vähenemiseen - metsäteollisuuden rakennemuutos on hiljentänyt alueen ostovoimaa, Kymenlaakso on hankalaa aluetta teollisuuden keskittyessä puuhun - matkailupuolella uuden kehittäminen on unohtunut Hyödyntämättöminä asioina nähtiin: - kulttuuritapahtumat, esim. RaavuoriSoitto on saanut valtakunnallista huomiota radiossa - luonto mm. sienet ja marjat - eläkeläisiä muuttanut maalaismiljööstä kirkonkylän keskustaan, heillä on aikaa ja ovat kuluttajina potentiaalia Uusina ideoina ja kehittämiskohteina esitettiin: - lukiosta tulisi suunnitella valtakunnallinen oppilaitos, johon tulisi opiskelijoita muualtakin, sillä sijainti on hyvä ja pääkaupungin läheisyys on etu, vetovoima on maaseudussa - kauppa-auto/monitoimibussi olisi kehittämisen arvoinen. Ko. palvelu on muualla edistänyt ikäihmisten kotona asumista. Alueella toimii kyllä asioimistakseja, joita ylläpitävät paikalliset taksit ja joiden käyttöä sosiaalitoimisto tukee, asiakas maksaa vain bussilipun hinnan

- autopesula tai pesupaikka, iäkkäämmät eivät jaksa pestä itse ja toisaalta kotipihalla pesemisestä aiheutuu kuormitusta ympäristölle - liian kauan valitettu, että väki vanhenee ja lasten osuus vähenee, asialle pitäisi tehdä jotakin. Kun tarpeeksi puhutaan negatiivisia asioita, niin näin tapahtuu > markkinointia aktivoitava mm. pääkaupunkiseudulle, tontteja tulisi saada halvemmalla - katuvalot tulisi pitää päällä koko yön, estäisi ilkivaltaa - ent. kunnantalolle tulisi rakentaa hissi. Talolle olisi käyttöä ja toimintaa siellä voisi lisätä, mutta ikäihmiset ja liikuntarajoitteiset eivät pääse toiseen kerrokseen - kaivattiin toimintaa, joka edistäisi yhteisöllisyyttä ja naapuriapua, kylätoimintakin muuttunut lähes virkatoimeksi, käsitellään vakavia asioita. Tarvittaisiin kyläkohtainen kyläkyylä, joka hoitaisi asioita ja auttaisi naapureita. Mistä rahoitus toimintaan? - alueen kesäteatterien tarjontaa tulisi nostaa enemmän esille matkailussa Lopuksi yleisö tutustui eri toimijoiden esittelypöytiin. Arvontakyselyyn vastanneiden kesken arvottiin Kouvolan Matkatoimiston lahjoittama risteilylahjakortti, jonka voitti Tuovi Koivusaari. Elimäki: - 5 kaavaketta - Yrityksen perustamisesta, kehittämisestä kiinnostuneita 1 = yhteismarkkinoinnista - Kylän kehittämisidea 1 kpl = Tori Elimäelle. - Kylämaiseman hoitotyöstä kiinnostuneita 1 hlö. = Siisteyden ylläpito - Kiinnostus järjestää ympäristöteemaisia tempauksia: 1 järjestö = Eläkeliiton Elimäen yhdistys Tilanne 19.5.2010: Kirkkopuistossa on tehty Tähtitaajamien taajamaryhmän toimesta katselmus 19.5. Puiston avajaisia suunnitellaan pidettäväksi koulujen päättymisen jälkeen. Lähiruokamessut pidetään jälleen ensi syksynä. Siivoustalkoihin 5.5. osallistui muutamia kyläläisiä ja n. 80 koulujen 6 7 luokkien oppilasta. Kirkonkylän palveluja pyritään tuomaan esille mm. palveluhakemiston avulla ja toritoimintaa kehittämällä.

Pyörivä kylä ei sammaloidu muistio Raussila 24.2.2010 Raussilan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Seppo Kujala toivotti meidät tervetulleeksi ja Maa- ja kotitalousnaiset, Kaarina Mäkelän johdolla tarjoilivat maittavat iltakahvit herkullisten leivonnaisten kera. Esittelijöistä olivat läsnä: Eevamaija Paljakka-Sippola Päiväri hankkeesta, Sinikka Laukas Kouvolan matkatoimistosta, Marita Harjula Kurkista Nurkista hankkesta, Sirpa Vähäuski Sopiva kylä hankkeesta, Salla Yrjölä Kymenlaakson Kylät ry:stä, Helena Pakkanen ProAgria Kymenlaakso, Jäteneuvoja Miia Torkell Kymenlaakson Jätteestä, Leena Borg Kylätalokyläsihteerihankkeesta ja Jukka Ikonen monilahjakkuutena esitteli TilTu hankkeen, Yrittämisestä moneksi hankkeen ja Kinnon palvelut. Muiden yhteistyökumppaneiden toiminnoista esillä olivat esitteet ja niistä mainittiin suullisesti keskustelujen yhteydessä. Yleisöä oli läsnä parikymmentä kyläläistä, joista kaksi kesäasukasta. Heti keskustelun alussa nostettiin esiin kauppa-auto idea. Todettiin moisella palvelulla olevan kysyntää vielä tämänkin päivän maaseudulla, etenkin jos siinä olisi postipalvelu piste mukana. Ei muuta kun sopivaa yrittäjää etsimään ja homma käyntiin, jokunen nimikin putkahti ilmoille. Kylän nuorison todettiin hupenevan vuosi vuodelta, viimeistään toisen asteen koulutuksen tullessa ajankohtaiseksi. Harrastetoiminnoista mainittiin viikoittaiset jumppaillat kylätalolla ja salivuoro, johon osallistuu kyläläisiä vauvasta vaariin periaatteella. Jokisoutu on myös suosittu ja ihastusta herättänyt jokakesäinen tapahtuma, josta voisi kehitellä matkailutuotteen kylälle. Toukokuun puolivälissä toteutuva matkaratsastustapahtuma voi avata myös aivan uusia yhteyksiä ja mahdollisuuksia kylätalon hyötykäyttöön. Tiedotus hoituu pääsääntöisesti keskeisellä paikalla olevan ilmoitustaulun välityksellä. Tärkeistä tapahtumista laaditaan kylätiedote, joka jaetaan jokaisen postilaatikkoon ja tietenkin Elimäen Sanomien jutut, seurapalsta ja viralliset ilmoitukset palvelevat tiedonjanoisia. Elinkeinotoimintaa sivuavaa toimintaa: Jokin aika sitten kylätalolla isännöitiin Metso leiriä erittäin myönteisin tunnelmin. Kylätalolla onkin elintarvikelain mukainen keittiö ja yöpymisvalmiudet. Tämän tyyppisiä vuokralaisia kylätalolle huolitaan mielellään jatkossakin. Kylätalon kehittämistoimet kiinnostivat myös kyläläisiä. Vuokratulot ovat tervetulleita, sähkölasku tipahtaa postiluukusta säännöllisesti. Vapaa tutustuminen esittelijöiden pisteisiin synnytti runsasta keskustelua ja Raussila kääty venyi kunnioitettavaan pituuteen Taitokymenlaakson pisteellä. Mirja Flinckin esittämät runot toivat miellyttävän kulttuurituokion illan tietotulvan keskelle. Matkalahjakortin arvonnassa voiton vei Matti Mäkelä ja kaikki kupongit jatkavat loppukilpailuun: Kreikan matkan arvontaan.

Kooste arvontakyselyn annista: Raussila: - 21 kaavaketta - Yrityksen perustamisesta, kehittämisestä, rahoituksesta kiinnostuneita 1 - Julkisista tukityöllistämismahdollisuuksista kiinnostuneita yrittäjiä 4 hlö - Kylän kehittämisidea 2 henkilöllä. - Onko maillasi LUMO kohteita:2 Kiinnostunut hoitosopimuksesta: 0 - Kylämaiseman hoitotyöstä kiinnostuneita 8 hlö - Luontomaiseman hoidosta kiinnostuneita 0 hlö. - Kiinnostus järjestää ympäristöteemaisia tempauksia 3 järjestöä. ( Kymenlaakson eläkeliitto ja Merilät) - Ei kierrätysvinkkejä, tarinoita ei edes sukkahousuvitsejä! Ja mitä sitten tapahtui, tilanne 18.5.2010: Raussila on itsellinen kylä, joka ei ole ollut koskaan minkään kartanon alaisuudessa ja se näkyy kylän toimissa kautta linjan. Puheenjohtajan terveisinä mainittakoon, että kiertue illasta on vielä niin vähän aikaa, ettei mitään konkretiaa ole vielä toteutettu. Paljon ajatuksia jäi muhimaan. Matkaratsastustapahtuma onnistui erinomaisesti. Kuuma ilma vei mehut ratsukoilta, kyläläiset olivat innoissaan. Valokuvaajia ja kannustajia riitti reitin varrella. Perinteinen Tallusjoki risteily toteutetaan jälleen ennen juhannusta. Tervetuloa testaamaan tulevaa matkailutuotetta, seuratkaa ilmoittelua. Raussilan miehet ovat kylpeneet peräkärrysaunassa jo monta vuotta ennen Enäjärveläisiä. Saunomisrituaali suoritetaan kerran kesässä, yleensä kylvökauden päätteeksi. Kyläillassa kukaan ei muistanut hehkutella kesäkauden harrastustarjontaa. Raussilan nurmipintaisella urheilukentällä pelataan pesäpalloa keskiviikkoiltaisin. Peliin osallistuu laajalla rintamalla kyläläisiä pikkupojista vaareihin saakka, kaikkea siltä väliltä. Osalla on omia henkilökohtaisia räpylöitä ja mailoja, loput halukkaat lainaavat kyläyhdistyksen hankkimia välineitä. Syksymmällä järjestetään kylien välinen pesäpallo-ottelu. Raussilalaiset ovat jo useampana vuonna kutsuneet kuntapäättäjiä pesäpalloiltoihin vierailemaan ja jopa pelaamaan jos kiinnostus lajia kohtaan on tarpeeksi vahva. Lämpimästi tervetuloa tänäkin kesänä, toivottaa kyläläiset. Nurmikentän leikkuusta huolehtii kyläyhdistys talkoohengen voimalla ja eri tilaisuuksista saamiensa tuottojen avulla. Kesän aikana kuluu polttoainetta melkoiset määrät.

TAAJAMAILTA MYLLYKOSKELLA 25.2.2010 KLO 18.00 Paikalla oli 16 henkeä, joista toimijoita edustivat: - Kymenlaakson Kylät ry/sirpa Vähäuski, Salla Yrjölä - ProAgria/Jukka Ikonen - Pohjois-Kymen Setlementti ry/ Mervi Rocklin-Syd - Tähtitaajamat kehittämishanke/armi Lampinen Kirstarin Martat hoitivat kahvituksen. Paikalla oli myös suurimman osan aikaa Kouvolan Sanomien toimittaja Krista Lihvonen, joka teki jutun seuraavan päivän lehteen. Illan aluksi oli järjestetty ohjelmaa. Myllykoskelainen, moninkertainen pyöräilyn Suomen mestari, Carina Ketonen kertoi harjoittelustaan ja tavoitteistaan kilpailu-uran suhteen, tähtäin on Kymijoelta Thamesille eli Lontoon olympialaiset 2012. Keskustelusta ei syntynyt aivan niin monipuolista kuin kiertueen parissa ensimmäisessä taajamassa, sillä varsinaista yleisöä oli paikalla vain pari henkilöä. Keskustelussa nousi ensin voimakkaana esille koulujen lakkauttaminen ja sen vaikutukset kylien ja taajamien elämään. Keltakankaan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jussi Tapolan mielestä viesti on ristiriitainen, halutaan uusia ihmisiä, mutta palveluja ei kuitenkaan ole ja loputkin viedään. Tässä tilanteessa lapset ja vanhukset kärsivät eniten, työikäinen väestö vielä jotenkin sinnittelee. Positiivistakin löytyi. Carina Ketonen mm. käy edelleen Myllykoskelta käsin harjoittelu- ja kilpailumatkoilla, koska hänen mielestään täällä on turvallista ja rauhallista asua. Lapset voivat liikkua itse, eikä heitä tarvitse kuljettaa kouluun tai harrastuksiin kuten Keski- Euroopassa. Hyvien joukkoliikenneyhteyksien järjestäminen nähtiin erittäin tärkeänä. Myllykoskella ongelma on sama kuin muissakin taajamissa. Nykyään ei ilta-aikaan pääse harrastuksiin tai vaikka elokuviin Kouvolaan. Ihmiset pakotetaan turhaan oman auton käyttöön, vaikka julkisen liikenteen käyttäjiäkin löytyisi. Elintarvikeliikkeitä taajamasta löytyy, mutta esim. rautakaupan lopettaminen on lisännyt liikkumista Kouvolaan, jolloin muutkin ostokset tulee tehtyä siellä. Myös lastentarvike- ja urheiluliikettä kaivattiin paikkakunnalle. Yritystoiminta pitäisi alueen elinvoimaisena, mutta siihen olisi pitänyt herätä jo aiemmin, nyt on luotettu siihen, että tehdas riittää. Vapaata toimitilaa olisi, mutta rahasta on puutetta. Vaikka kaikista ei voi tulla lähihoitajia, hoiva-alalla tuntuisi olevan kysyntää, esim. perhekotien muodossa. Rauno Tenhamo totesi, että kuntien yhdistymisen jälkeen paikallisuus on kuitenkin korostunut hyvällä tavalla, mahdollinen juopa entisten kuntien eri taajamien välillä on vähentynyt ja yhteisen tekemisen meininkiä on löytynyt, elämä ei tähän lopu.

Illan lopuksi arvottiin Kouvolan Matkatoimiston lahjoittama risteilylahjakortti, jonka voitti Matti Nygren. Arvontakyselyn antia Myllykoskelta: - 9 kaavaketta - Kylämaisemanhoidosta kiinnostuneita 3 hlö - Ympäristöaiheisen tempauksen järjestämisestä kiinnostuneita 6 hlö - Lisäkommentti ja idea: Pysyvä maastopyöräilyreitti, suunnitteluun paikallinen osaaminen, ylläpito ja markkinointi. Tilanne 19.5.2010 Joukkoliikenteen ongelmat otettiin esille Tähtitaajamien taajamaryhmässä ja ryhmä tekikin virallisen aloitteen kaupungin liikennesuunnittelijoille yhteyksien parantamiseksi. Taajaman elinvoimaisuutta pyritään edistämään mm. toria kehittämällä. Torialueelle on olemassa valmis suunnitelma, joka päivitetään. Tyhjien liiketilojen täyttämistä pyritään edistämään perustamalla Tähtitaajamien kiinteistöryhmä. Ympäristöä on myös ajateltu; siivoustalkoot pidetään toukokuun lopulla/kesäkuun alussa.

Muistio Pyörivä kylä ei sammaloidu kiertueelta Pilkanmaasta 9.3.2010 Tilaisuuden aluksi Pilkanmaan koulun oppilaat esittivät tähän mennessä kiertueen parhaat ohjelmat: sketsisarja hölmöläisistä nauratti yleisöä lähes hallitsemattomaan hekotukseen saakka. Nokkahuilu musiikki oli nautittava ja hieman rauhallisempi ohjelmanumero. Keskustelu aloitettiin nuorten tarpeista ja todettiin, että rauhallinen ja turvallinen vapaa-ajan oleskelupaikka olisi tarpeen, kutupaikka nuorille, kuten kyläpäällikkö asian ilmaisi. Kylän matkailullisia helmiä pohdittaessa nousi eksoottisten nimien hyödyntäminen houkuttimena. Tervetuloa kiertoajelulle Pilkanmaan perukoille, Paskajärven Perseeseen. Astumme ulos bussista heti räntäsateen hieman laannuttua. Siinä kunnon vaihtoehto aurinkorantojen yksitoikkoiselle samankaltaisuudelle. Kehittämiskohteita löytyi jonkin verran: - Ilmaisjakelulehtien jakelualue ihmetyttää. Kyläläiset eivät itsekään tiedä tuleeko Vartti vai PK, molemmat vai ei kumpikaan ja mihin tulee. Ilmoitusten kannalta olisi hyvä, jos jompikumpi kattaisi selkeästi koko Pilkanmaan alueen. Ratkaisuna tähän oli joutilaimpien kyläläisten ( kuten peräkammarin pojat) pestaaminen lehtiä jakamaan. - Käynnissä oleva Kuntotöyryn kunnostushanke ei ole aiheuttanut mitään kummoista talkooryntäystä. Eläkeläisjoukot tuntuu olevan kylän vahvin voimavara. Nuoremmat kyläläiset ovat pitkien työpäivien, lastenhoidon ja lasten harrastuksiin kuskaamisen kierteessä. Ajan puute vaivaa. - Harrastustoiminnan muutoksia on havaittavissa: hiihtäjät ovat hävinnet, painiharrastus on selvästi suositumpaa tällä hetkellä. Ehdotuksena esitettiin vanhan perinteen elvyttämistä, takavuosina oli suosittu konsepti järjestää esim. painikisat illan aluksi ja 1,5 tuntia tanssia päälle. Sehän onnistuu helposti jatkossa, kun Kuntotöyryn remontti saadaan päätökseen. Kylän ehdottomana vahvuutena on omat treenipaikat ja harrastetilat, ei tarvitse olla kaupungin tilojen varauslistojen ja tilavuokrien armoilla. Roskaruka ( Vuohivuoren laskettelurinne) oli pudonnut pois Kouvolan kaupungin liikuntapaikkojen huoltolistalta. Viestiä kaupungille, että se on saatava takaisin huoltorinkiin. Käyttäjiä on pilvin pimein ja tänä talvena pettyneitä pulkkailijoita ja laskettelijoita oli erityisen paljon runsaslumisen talven vuoksi. Luistinradan jäädytys koulun pihassa on hoidettu talkoovoimin ja se on toiminut hyvin. - Kylä on melko selvästi kolmessa osassa: -markankylä, - keskikylä ja maaseutualue. Tämä jakauma aiheuttaa joskus ylimääräistä vaivaa etenkin tiedotuksessa. - Kouluun ollaan todella tyytyväisiä. Vanhempainyhdistys on virkistänyt toimintaa. Viimeiset 30 vuotta on oppilaita Pilkanmaan koulussa ollut aina saman verran, noin 120 oppilasta. Koulurakennukset ovat hulppeita ja tilavia ja piha toimiva. Koulu hyödyntää Kuntotöyryn hiihtomaata aktiivisesti.yleisessä maailmanparannus osiossa joku heitti kysymyksen: miksi insinöörin edessä rautatiekisko taipuu? no kun viisaampi taipuu ensin. Tavallisen arjen haasteisiin löytyy usein ratkaisu ihan tavallisten kyläläisten omasta keskuudesta, liika viisauskin on pahasta etenkin jos henkilöllä on koulutuksen tuomia rasitteita enemmän kuin koulutuksen tarjoamaa tietotaitoa.

- Lapset otetaan Pilkanmaassa mukaan tapahtumiin ja tätä toimintakulttuuria tulee vaalia ja edistää. Esiin nousi ehdotus nuorten ylläpitämästä kesäkioskista, jossa olisi myynnissä tavallisten karkki-limsa-kahvipulla linjan lisäksi paikallisia tuotteita, esim. käsitöitä. Neuvolatoiminnan suotaisiin jatkuvan - Liikenteelliset haasteet: - tiemaksut koetaan korkeiksi saatuun hyötyyn nähden. Tiehoitoavustukset ovat todella tiukassa. Linja-autovuorot ovat vähentyneet muutamassa vuodessa lähes olemattomiin. Asiointiliikenne / kutsutaksi sentään on vielä olemassa. - Kun kaupungin apua tarvitaan jonkin asian korjaamiseksi kylällä on suositeltava vaihtoehto ottaa yhteyttä asianosaiseen viranhaltijaan puhelimitse, sähköpostilla, kirjeellä ja mennä käymään. Kukin kyläläinen vuorollaan ja monta kertaa päivässä. Väsytystekniikka ja oman asian näyttävä esillä pito positiivisessa hengessä ja innostuksen vallassa saa asioihin varmimmin vauhtia. Kaupungin nettisivulla on asiakaspalaute kohta, viestit myös sinne ahkerasti ja monta kertaa päivässä. - Tiedotus on erittäin tärkeä osa kylätoimintaa ja konkreettisin esimerkki oli todella läsnä Pilkanmaan Pyörivä kylä ei sammaloidu tilaisuudessa. Leena ei lähettänyt tiedotteita kylälle jaettavaksi. Lehtiilmoitus oli niin pieni, etteivät ihmiset olleet sitä oikein huomanneet. Onneksi koululaisten kautta meni tietoa niihin perheisiin, kenen lapset olivat esiintymässä tilaisuudessa. Pilkanmaan oma tiedotuslehti kannattaa pitää hengissä! Kooste kyselykaavakkeiden vastauksista: - Pilkanmaa: - 7 kaavaketta - Julkisista tukityöllistämismahdollisuuksista kiinnostuneita yrittäjiä 1 - Hanketukea tarvitsevia kehittämisideoita 3 - Kylämaiseman hoitotyöstä kiinnostuneita 6 hlö - Vanhojen karjalaitumien ja kosteikkojen hoidosta kiinnostuneita 3 hlö - Ympäristöteema tempauksien järjestämisestä kiinnostuneita 3 hlö (Pilkanmaan Kyläjaosto) - Kierrätysvinkkeinä: Pullojen palautus, risukoiden raivauksesta kertyneet polttopuut talkoolaisten käyttöön - Ja mitä sitten tapahtui, tilanne 18.5.2010: Kylä on panostamassa tiedotukseen. www sivuja pidetään ajan tasalla ja kannustetaan ihmisiä laittamaan ilmoituksia sinne. Sivujen ylläpidosta vastaa Merja Rasalahti. Kylälehti on laadukas ja sen julkaisua jatketaan. Pilkanmaassa tehty kyläkysely ja sen pohjalta laadittu kyläsuunnitelma julkaistaan kesäjuhlilla 19.6.2010. Heti kiertue illan jälkeen olikin Kouvolan Sanomissa artikkeli Vuohivuoren kohtalosta, asia sai ansaittua julkisuutta. Rinteen hoitoa on luvattu jatkaa jälleen ensitalvena kaupungin toimesta. Kouvolan kaupungin Maaseutuyksikön johtaja Sirkka Kettunen oli paikalla ja osallistui hyvässä hengessä käytyyn keskusteluun. Kaupungille päin menevät viestit lähtivät etenemään hänen välityksellään. Tukityöllistämisestä ja yrityshanketuista kiinnostuneet ovat Helin ja Mervin hoivissa. Kylän kehittämissuunnitelmia kehitellään Kylätalokyläsihteerihankkeen kautta.

TAAJAMAILTA JAALASSA 10.3.2010 Toimijat: - ProAgria, Jukka Ikonen, Helena Pakkanen - Kouvolan matkatoimisto, Sinikka Laukas - Kymenlaakson kylät, Salla Yrjölä - Taito Kymenlaakso, Marita Harjula - Pohjois-Kymen Setlementti, Eeva-Maija Paljakka- Sippola - Pohjois-Kymen kasvu, Leena Borg - Tähtitaajamat, Armi Lampinen Paikalla oli kaikkiaan 31 henkeä eli osanotto oli runsas verrattuna muihin taajamiin. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kari Nieminen toivotti läsnäolijat tervetulleeksi, minkä jälkeen toimijat esittelivät kukin itsensä. Ensimmäiseksi Sirkka Kettunen kysyi, miten kesäasukasyhdistys saisi hanketukia Pohjois-Kymen kasvulta, johon Leena Borg totesi, että yhdistyksen tulee olla rekisteröity yhdistys ja haun tukea kasvun kehittämisohjelmaa. Hankeidean tulee myös olla yhteisöllinen. Jukka Ikonen tarkensi, että yhdistyksen jäsenten valtaosan on oltava luonnollisia henkilöitä. JEV-säätiön raha ei kelpaa omarahoitukseksi, koska se kuuluu kaupunkikonserniin, mutta Jaalan säätiön rahoitus kelpaa. Hakemukset katsotaan kuitenkin hankekohtaisesti. Maaseutualueita on tarkoitus saada hallinnon tietoisuutteen, jokaisesta kylästä kootaan kyläesite, jossa kylien tunnelma tulee esille ja jossa on ikään kuin kylän terveiset kaupungille. Sirkka Kettuselle ja Tapani Mikkolalle voi antaa palautetta, he vievät sitä eteenpäin kaupungin organisaatiossa. Pienetkin hankkeet voivat aloittaa suuria prosesseja, jos niillä on hyvä tavoite. Elinkeinotoimessa on vireillä erilaisia hankkeita, naruja on paljon, joihin tarttua, mutta aktiivisuutta tarvitaan, muuten homma ei toimi. Jukka Ikonen kertoi Kinnon yrityspalvelun tukimahdollisuuksista sekä Kouvolan Tiltu-hankkeesta. Välillä nautittiin musiikista, jota esitti harmonikalla KalervoJuntunen Jaalan pelimanneista. ELY-keskus on myöntänyt 75 000 euroa, jolla on tarkoitus toteuttaa bussikatokset, penkit ja levähdyspaikka, josta on näkymät Jaalanlahdelle, sekä opasteet Heinolantien varteen. Ko. raha on kuitenkin tällä hetkellä jossakin Kouvolan hallinnossa, Sirkka Kettunen lupasi sitä etsiä. Muistutettiin, että bussikatoksiin, penkkien luo ja levähdyspaikalle on laitettava myös roskikset. Kyläyhdistys on alkanut tehdä kyläsuunnitelmaa Kasvun puitteissa, Kymin 100-vuotissäätiöltä on anottu rahaa suunnitelman toteuttamiseksi. Tavoitteena on Jaalanlahden maisemointi ja kylänraitin siistiminen. Koko kylän yhteisöllinen hanke on kunnostaa lahtea torjumalla vesakoita. Tarkoituksena on tehdä hoitosuunnitelma ja järjestää jokavuotinen tapahtuma yhteistyössä kyläläisten ja yhdistysten kanssa. Muutama haavekin illan aikana esitettiin; Kimolan kanava tulisi saattaa kulkukelpoiseksi ja yhdistää Repoveden ja Verlan vesistöt. Sopiva kylä-hankkeessa kartoitetaan kylien tarpeita ja etsitään yrityksistä niiden täyttäjiä. Jos yrittäjiä ei löydy, on mahdollisuus käyttää myös 3. sektoria.

Jaalassa on keskeneräisiksi jääneitä tiehankkeita, mm. Mäntyharjuntien ja Heinolantien risteyksestä puuttuu ryhmittymiskaista. Samoin Kelonmäkeen kaivattaisiin kevyen liikenteen väylää, matka uimarannalle on nykyisellään vaarallinen. Sirkka Kettunen kehotti lähettämään päättäjien luokse lähetystöjä säännöllisin väliajoin. Jukka Ikonen korosti, että kannattaa tehdä valmiita kokonaisuuksia, joihin päättäjien on helpompi ottaa kantaa. Samoin kannattaa rahan lisäksi hakemuksissa mainita talkootyön osuus. Tuli esille, että talkoohenki on kuitenkin heikentynyt eikä siitä olla siinä määrin innostuneita kuin ennen. Tarvittaisiin pari aktiivia, joilla olisi myös välineitä tehdä jotakin. Toivottiin, että Kouvolan esitteissä näkyisi, että Jaala on myös lapsiperheiden asuinpaikka. On paljon nuoria perheitä, jotka haluavat asua nimenomaan Jaalassa. Yleisesti todettiin, että Jaala on pääasiassa hyvä ja rauhallinen paikka asua, ajoittain on ollut ilkivaltaa, mutta se on rauhoittunut. Palveluja, joita toivottiin, olivat kukkakauppa ja kahvila. Torille on tulossa kukkamyynti toukokuun alussa. Kesäasukkaat kyselevät mm. mansikoita, mutta lähialueelta on niitä ollut torille vaikea löytää. Maatilatorille olisi kysyntää varsinkin kesällä. Viime kesän tori oli hiljainen, mutta kyläyhdistys yrittää kuitenkin myös tänä kesänä. Paikalliset viljelijät eivät viljele vihanneksia tai marjoja vaan lähinnä viljaa, josta ei ole torilla myytäväksi. Ehdotettiin taajamien verkostoitumista, muista taajamista torilla myytäviä tuotteita löytyy. Esille tuli myös, että taajamassa on kaupungin asuntoja tyhjillään ja niitä toivottiin virallisesti myytäviksi. Asukkaita olisi tulossa lisää, mutta asuntoja ei ole myynnissä. Lopuksi kyläyhdistyksen puheenjohtaja esitteli Kari Lahtelan, joka on kehittänyt jaala.info-sivuston. Sivusto esittelee Jaalan palveluja, tapahtumia jne. Arvonnassa Tukholman risteilyn voitti Jukka Mankki, hän voitti myös koko kiertueen osanottajien kesken arvotun viikon matkan Kreikkaan Arvontakyselyn antia Jaalan kirkonkylältä: - 14 kaavaketta - Kylämaiseman hoitotyöstä kiinnostuneita 5 hlö - Vanhojen karjalaitumien ja kosteikkojen hoitoon on kiinnostusta 3 hlö:llä - Ympäristöteemaisten tempausten järjestämisestä on kiinnostunut 2 hlö.( MLL,kyläyhdistys) Tilanne 19.5.2010 Jaalanraitin maisemointi etenee. Suunnitelmia ja piirroksia on tehty kalusteista, levähdyspaikasta ja kyläportista. Nämä taajamaryhmä on käsitellyt ja suunnittelutyötä jatketaan. Tämän osahankkeen oli määrä päättyä elokuussa 2010, mutta sitä ei ehditä toteuttaa siihen mennessä ja hankkeelle anotaankin jatkoaikaa. Kelonmäen kevyen liikenteen väylästä on olemassa valmis suunnitelma, jonka toteuttamiseksi kyläyhdistys toimii aktiivisesti. Toritoiminta jatkuu myös tänä kesänä, uusia myyjiä yritetään saada toimintaa markkinoimalla. Jaalassa on myös pidetty taajaman siistimistalkoot, jotka onnistuivat erinomaisesti ja talkoista onkin päätetty tehdä perinne.

TAAJAMAILTA VALKEALASSA 11.3.2010 Nuorisoseurantalo, Kalevantie 8, Valkeala Toimijat: - Pohjois-Kymen kasvu, Leena Borg, Anne Mettälä - Kymenlaakson kylät, Sirpa Vähäuski, Salla Yrjölä - Pohjois-Kymen Setlementti, Mervi Rocklin-Syd - Taito Kymenlaakso, Marita Harjula - ProAgria, Jukka Ikonen - Kouvolan Matkatoimisto, Sinikka Laukas - Tähtitaajamat, Armi Lampinen Lisäksi paikalla oli Valkealan sanomat, Salla Oilinki, omalla esittelypöydällään. Paikalla oli kaikkiaan 17 henkeä. Valkealassa keskustelu lähti melko nihkeästi liikkeelle, mutta esille tuli kuitenkin muutamia asioita. Ongelmallisena koettiin: - nettiyhteyksien toimimattomuus keskustan ulkopuolella - tiedottaminen kyliin/taajamaan vaikuttavista asioista tai suunnitelmista - yhteishenkeä ja tekemistä kaivattiin lisää - nuoret kokevat, ettei heille ole toimintaa - liikenneyhteydet kylistä kirkonkylään. Kutsutaksi toimii joissakin paikoissa, mutta kohteena on Kouvolan keskusta, kirkolle ei pääse. Jukka Ikonen totesi, että toimijoita on paljon ja tiedottaminen on haaste. Anne Mettälä korosti, että edunvalvonta on tärkeää, joka kylässä tulisi melkein olla yhteyshenkilö, joka jakaa tietoa eteenpäin. Uusi Kouvola on toiminut vasta vähän aikaa, kaikki ei muutu yhdessä yössä ja yhteisöllisyyskin tulee jälleen viriämään. Tärkeinä asioina korostettiin: - kaavoituksen ja alueen kehittämisen tulee palvella asukkaita, asuinympäristö, viihtyisyys ja liikenneyhteydet ovat tärkeitä - vanhuspalvelujen säilyttämistä - kirkonkylän kehittämistä. Birgit Koskela oli huolissaan pienyrittäjistä, jatkumoa pitäisi saada. Ydinalueelle tulisi saada lisää asuntoja ja asukkaita, työssäkäyvää, nuorta väkeä, jotka käyttävät palveluja Hyvinä koettiin: - peruspalvelut ovat kunnossa - paljon harrastusmahdollisuuksia

Ehdotuksia tuli myös: - nuorisolle joku paikka, iltakahvila tms. - taajaman keskustaan olisi muuttajia, mutta asunnoista on pulaa Todettiin, että osa asioista sopii hyvin Tähtitaajamat kehittämishankkeen tontille. Tosin paikallisia aktiiveja tarvitaan, taajamaryhmän toimintakin on vasta alussa. Toimijat korostivat myös, että kannattaa ottaa heihin yhteyttä, esittää toiveita ja ehdotuksia työstettäväksi ja eteenpäin vietäväksi. Kymenlaakson kylät ry:n arvonnassa Tukholman risteilyn voitti Birgit Koskela. Arvontakyselyn antia Valkealan kirkonkylältä: - 8 kaavaketta - Kiinnostusta julkisista työllistämismahdollisuuksista 2 hlö. - lumo kohde löytyy 1 kpl, ei kuitenkaan kiinnostusta yhdistysyhteistyöhön. - Kylämaisemanhoitotyöstä kiinnostuneita 3 hlö. - Ympäristöteemaisen tempauksen järjestämisestä kiinnostunut 2 yhdistystä Tilanne 19.5.2010 Tähtitaajamien taajamaryhmä on selvittänyt Valkeala-talon aukioloaikoja ja valmistelee aloitetta kaupungille niiden jatkamisesta, jotta nuorisolle löytyisi kokoontumispaikka myös iltaisin. Likolammen ja harjun ulkoilualueen kehittämiseksi on suunnitelmia, joita taajamaryhmä pyrkii viemään eteenpäin. Samoin on ideoitu uusia hankkeita ympäristön siistimiseksi ja kunnostamiseksi. Valkealassa pidetään useiden muiden taajamien tavoin kevään siivoustalkoot toukokuun lopulla. Taajamaryhmä tekee aloitteet joukkoliikenteen kehittämisestä ja siihen liittyen mm. bussikatosten uusimisesta.

Muistio Pyörivä kylä ei sammaloidu kiertueelta. Vuohijärvi 17.3.2010 Seurakunnan tilat alkoivat pikkuhiljaa täyttyä ja läsnä oli parikymmentä henkilöä keskustelemassa ajankohtaisista kyläasioista. Jäteneuvojan esiteltyä asiansa, keskustelu lähti kumpuamaan mukavasti. Niin mukavia kuin kesäasukkaat muuten ovatkin, heillä on tapana jättää roskat Siwan roskikseen, niin ettei kaupan omat roskat enää mahdu sinne. Kymenlaakson jätteen asiakaslistoilta puuttuu nimiä. Asiakaslistojen tarkistus ja vertaaminen kaupungin asukasluetteloon ( vai mikä henkikirjoitusluettelo se nyt onkaan ) on tarpeen. Salakaatopaikkoja löytyy yhä metsistä. Ilmeisesti tiedon puute aiheuttaa tällaista toimintaa, kun pelätään jätemaksun suuruutta. Esim. sähkölaitteet saa viedä jäteasemalle ilmaiseksi. Joka kotiin jaettava Roskaviesti lehti ei välttämättä tavoita ihmisiä. Ihmiset eivät lue lehteä kunnolla, vielä vähemmän ne jotka tietoa eniten tarvitsisivat. Kyläläiset toivoivat huomiota herättävää tietojulistetta Siwan seinälle, josta yhdellä silmäyksellä näkisi tärkeimmän. Mökkiläisten kimpparoskikset ovat suotavia, tyhjennysvälien muutokset vain aiheuttavat vaikeuksia. Vain kesäsesonkina tyhjennettävät toimivat hyvin, mutta kesäksi tiheämmiksi ilmoitetut tyhjennysvälit eivät lähde automaattisesti toimimaan, vaan on soitettava erikseen kesän alussa. Ongelmajäte keräys aikataulu koettiin vaikeaksi. Työssäkäyvät eivät ehdi tuomaan jätteitään aikataulun mukaisesti keräyspysäkeille. Ehdotettiin, että ongelmajätteet voisi tuoda jo vaikka edellisenä iltana valmiiksi pysäkkipaikalle. Puuttuvien palveluiden kärkipäähän nousi lääkekaappi toiminta. Ainakin käsikauppalääkkeitä olisi hyvä saada omalta kylältä. Vaihtoehtoina heiteltiin neuvolan yhteydessä oleva piste tai baarin tiskin alta. Saariselän hiihtokeskuksen kahvilasta ainakin saa käsikauppalääkkeitä. Sopivan yrittäjän toivotaan ilmestyvän asiaa hoitamaan. Monitoimi kauppa-auto ei saanut erityistä kannatusta, myöskään kalakauppiaalle ei ole tarvetta. Jokainen kalastaa sen verran kun tarvii ja antaa naapurille loput jos tulee liikaa saalista. Osoitemerkinnät: tien nimet ja kiinteistöjen numerot ovat Vuohijärvellä satunnaisessa järjestyksessä ilman sen kummempaa logiikkaa. Toivottavasti hälytysajoneuvot osaavat kuitenkin perille, no ei välttämättä ellei nimiä ja numeroita vaihdeta oikeisiin paikkoihin. Soittoja vaan kaupungille, jotta asia saadaan kuntoon. Läpikulku liikennettä on paljon Repoveden ja Kalson tehtaan vuoksi. Kaunis kylämaisema houkuttaisi kulkijoita pysähtymään Vuohijärvelläkin ja jättämään muutaman euron elinkeinojen harjoittajien kukkaroon. Myös uusia yrittäjiä on mahdollisuus saada kiinnostumaan paikkakunnasta, jos kylänäkymä on siisti ja maisema kaunis. Kylämaisema koetaan tällä hetkellä hieman pusikkoiseksi, ojat ovat umpeutuneet ja siltarummut tukossa. Ratkaisuna esitettiin kyläkävelyn järjestämistä. Sitäkin pidettiin ehkä liian kevyenä vaihtoehtona, parasta olisi tehdä kyläkatselmus yhdessä kaupungin edustajien kanssa. Yhteistyöhön pyydetään mukaan ympäristökeskus ja VR, koska junarata menee lähellä. Maisemanhoitotyöt soveltuvat aika hyvin myös

kuntouttavaan työtoimintaan, joten tukityöllistämisen mahdollisuudet ovat erinomaiset maisemanhoitotyössä. Arto Toukonen on tulossa tekemään liikuntareittikatselmusta Vuohijärvelle kevään aikana. Kouvolan kaupungin maaseutupalveluiden päällikkö Sirkka Kettunen, joka oli läsnä tilaisuudessa, vie osaltaan viestiä eteenpäin Vuohijärven kyläkatselmuksen tarpeellisuudesta ja toimenpiteistä sopimisesta. Kooste kyselykaavakkeiden vastauksista: Vuohijärvi: - 17 kaavaketta - Yrityksen perustamisesta ja kehittämisestä kiinnostuneita 2 hlö - Yrityksen investointituesta kiinnostuneita 1 hlö - Kylän kehittämisidea johon kaipaa tukirahaa 2 kpl - Kylämaiseman hoidosta innostuneita 12 hlö - vanhojen karjalaitumien ja kosteikkojen hoidosta innostuneita 4 hlö - Ympäristöteemaisia tempauksia voisi järjestää 3 hlö ( Kyläyhdistys ) Ja mitä sitten tapahtui, tilanne 18.5.2010: Kiinnostus Kylämaiseman kohennukseen ja ympäristön hoitoon lähti tuottamaan tulosta. Kouvolan kaupungin liikuntapalveluiden päälliköt sekä tilaaja- että tuottajapuolelta olivat vierailulla Vuohijärvellä. Kyläkatselmus kesti kolmisen tuntia ja tunnelma oli erittäin hyvä ja yhteistyöhenkinen. Kyläläisten kunnostusehdotukset ovat nyt kaupungin organisaatiossa tiedossa. Uimapisteen siisteys ja yleisen ilmeen kohennus toteutuslistan kärkipäässä. Kyläläiset ovat itse suorittaneet talkootyönä tienvarsien siistimisen. 21.5. kyläläiset kokoontuvat vielä pohtimaan kunnostuskohteiden tärkeysjärjestystä, käytännön toimenpiteitä ja omia resurssejaan. Mikroyrittäjyyshankkeen vetäjä Heli Mutanen on haastatellut yritystoiminnasta kiinnostuneet. He ovat jättäneet tarjouksen kaupungille ateriapalvelun tuottamisesta ja odottelevat vastausta palvelun tilauksesta.

Pyörivä kylä ei sammaloidu. Muistio Utti 18.3.2010 Utissa käytyä keskustelua leimasi voimakkaasti Tiltu hankkeen ympärillä pyörivät asiat, eli oman alueen tuotteiden hyödyntäminen kaupungin tilauksissa. Jukka Ikosen johdattaessa keskustelua pohdittiin vakavasti kilpailutuksen syvintä olemusta ja markkinatuomioistuimen uhkaa. Miten kilpailusäännön ohitus onnistuu? Onko hankintalain tervejärkinen ja pk-yrityksiä tukeva tulkinta mahdollista? --- nämä ja paljon muuta selvitetään Kouvolan kaupungin Tiltu ( tilaaja-tuottaja) hankkeessa. Kehitysehdotus: Selkeät ohjeet alueen yrityksille tarjouksen tekemiseen! Monet pk yritykset putoavat nykyisin armotta pois tilaajalistoilta tilausvolyymien suuruuden vuoksi. Tarjousten arviointiin on kehitettävä oikeudenmukainen pisteytysjärjestelmä. pk yritysten tukena alueellamme toimii Pohjois-Kymen Kasvu ry:n hallinnoima Mikroyrittäjyyshanke sekä Kinnon yrityspalvelut ja ProAgria Kymenlaakson yritysneuvonta. Päiväri-hankkeen esittäydyttyä pohdinnan kohteeksi nousi syrjäytymisen ehkäisy. Uttilaiset jäivät miettimään olisiko heidän alueellaan mahdollista palkata esim. palkkatuella henkilö, joka kiertäisi katsomassa vanhuksia, yksinäisiä ja syrjäytymisvaaran alaisia henkilöitä. Palkanmaksuun liittyviin kiemuroihin on olemassa apuohjelmia (www.palkka.fi ) ja tukea saa käynnissä olevilta hankkeilta kuten Pohjois-Kymen Setlementin hallinnoimat Päiväri -ja Uusi ura ammattipajasta hanke. Jäte asioissa mainittiin Kouvolan Mäkikylään nouseva Biokaasulaitos, josta tiedotettiin helmikuussa jaetussa kirjeessä. Tiedote jaettiin rajatulle alueelle logistiikan asettamien rajoitteiden vuoksi. Tarkempi kuvaus asiasta löytyy Satoa lehden 1/2010 numerosta. Keskustelimme myös öljyn sekaisen veden kohtalosta, pieniä määriä otetaan jäteasemille, suuret määrät on vietävä suoraan Keltakankaalle jätekeskukseen, lähiosoite Ekokaari 50. Pieni ja suuri määrä erottuu sillä, että jaksatko omin voimin nostella astiat auton kyytiin vai tarvitaanko kuormainta ja lava-autoa. Kompostoinnin tuottama hinnan alennus jätemaksuissa perustuu pidempään tyhjennysväliin. Sen saa venytettyä jopa 12 viikkoon jos on kompostointi kunnossa. Kierrätystä edistää Taitokymenlaakson hallinnoima Kurkista nurkista hanke. Yleisöä kiinnosti onko hankkeella yhteistyötä esim. Parik säätiön kanssa ja vastauksena kyllä, etenkin materiaalin lähteenä. Harrastetoiminta on Utissa vilkasta, haasteena on lähinnä päällekkäisyyksien väistely. Ala-asteen liikuntasali on kovassa käytössä. Täälläkin aiheuttaa suurta tuskaa tilavuokrien suuruus. Tiedotuksen tärkeys tunnistettiin. Viestin välittyminen usein ongelmallista sekä kaupungin suuntaan että joskus myös kyläläisten itsensä kesken. Kouvolan matkatoimisto kartoittaa kylämatkailukohteita. Vetovoimatekijänä Utissa on ainakin Utti-halli jonka tarjoamat laadukkaat liikuntatilat soveltuvat hyvin liikunnalliseen lomailuun.

Kulttuuripläjäyksessä saimme nauttia Armas Tiihosen esittämästä harmonikka musiikista sekä Maire Hyökin runonlausunnasta. Tilaisuuteen erinomaisesti sopivat Maaria Leinosen runot herättivät ihastusta ja ajatuksia maailman menosta ja maaseudusta. Lämpimät kiitokset kulttuurikokemuksesta Utissa. Kooste arvontakyselykaavakkeiden vastauksista: Utti: - 11 kaavaketta - Yrityksen perustamisesta ja kehittämisestä kiinnostuneita 2 hlö - Yritysidea jonka eteenpäinviemiseksi haluaa apua 1 hlö - Lisätietoa erilaisista tukimahdollisuuksista 1 hlö - Tukityöllistämismahdollisuuksista kiinnostuneita 2 hlö - Kylän kehittämisidea, johon kaipaa Kasvun tukea 1 ja 1 lähitulevaisuudessa - Kylämaisemanhoitotyöstä kiinnostuneita 6 hlö - Ympäristöaiheisten tempausten järjestäminen kiinnosti 2 järjestöä ( Partio, MLL) Ja mitä sitten tapahtui, tilanne 18.5.2010 Tilaisuudesta oli hyötyä kylän sisäiseen viestintään. Pelkkä morjestelu ja lasten kylässä käyttäminen ei riitä, tällaisia kyläläisten keskustelutilaisuuksia kaivataan lisää. Lähemmän tutustumisen myötä valokuituhankkeen asiantuntijajäseneksi saatiin Mikko Rasimus. Pohjois-Kymen Setlementti ry:n Päiväri hankkeen innoittamana kyläläiset jäivät pohtimaan syrjäytyneiden kohtaloa Utin seudulla, asiaa edistää hankevetäjä Eevamaija Paljakka. Tiltu hankkeen tavoitteet kiinnostivat erityisesti Uttilaisia. Jukka Ikonen vie viestiä eteenpäin kilpailuttamisen ja tarjousten jättämisen koulutustarpeesta. Yritystoiminnan kehittämisestä kiinnostuneille annettiin ohjeita sekä Mikroyrittäjyyshankkeen vetäjän Heli Mutasen että Uusi ura ammattipajasta hankkeen vetäjän Mervi Rocklin-Sydin toimesta Kulttuuripläjäyksessä runoja esittänyt Maire Hyökki tilattiin lausumaan maaseutuaiheisia runoja myös Pohjois-Kymen Kasvun vuosikokoukseen 20.5.

Pyörivä kylä muistio Hartola 31.3.2010 Kari Tuomen suorittama kyläesittely oli huikaiseva kavalkadi muinaishistoriaa jääkauden vaikutuksista alkaen. Tähtitiede selvitettiin myös pikakurssina, suomen suurimman tähtitieteellisen yhdistyksen puheenjohtajana ja entisenä opettajana hänellä on taito luennoida ymmärrettävästi vaikeastakin aiheesta. Esittelykierroksen jälkeen Kari palasi vielä hetkeksi asiaan kertomalla maaseudun tarjoamista mahdollisuuksista vaatimattomaan elämään, jossa ei viimeisen päälle hiotuista palveluista ole mihinkään. Tässä muutama muistiini jäänyt anarkistinen ehdotus: - teiden auraus voidaan lopettaa, kun kaikki maaseudun asukkaat hankkivat kevythelikopterin tai palataan takaisin hevoskyytiin, - bensiinin jakelu on saatava takaisin Hartolan kyläkaupalle, maanpäälliset tankit turva-altaineen on hyväksyttävä muuallakin kuin rekkojen tankkauspisteillä ( Esim Vanhaa keloa vastapäätä oleva dieseltankki), - jätehuolto on maaseudulla ihan turha, aina ennekin isännät veivät kymmenen kilometrin päähän metsän siimekseen kaiken käyttökelvottoman, josta sitten naapurit ja luonto (hyönteisiä myöten) hyötykäyttivät jätteet kukin parhaaksi katsomallaan tavalla. Koulujen lakkauttaminen avaa monelle kylälle mahdollisuuden toimiviin harrastetiloihin, voidaan ajatella että kunta rakensi meille kylätalon. Kuinka moneen kylään kaupunki olisi valmis rakentamaan uuden kylätalon?. Maaseutu tulee toimeen vähälläkin, paikalliset ratkaisut ovat nerokkaita ja toimivia kaikessa yksinkertaisuudessaan. Keskustelun ensimmäisenä aiheena nousi esiin koulukuljetukset. Ihmeteltiin tietoomme tullutta huhua, että jokin helsinkiläinen yrittäjä olisi voittanut koulukuljetusten tarjouskilpailun. Jukka Ikosen esittelemän Kouvolan tiltu hankkeen tavoitteena on löytää ratkaisut juuri tämän kaltaisiin kysymyksiin ja saada sopimukset palveluista paikallisilta yrittäjiltä. Koululaislinja-autojen aikatauluja ihmeteltiin myös, bussit suhahtelevat Hartolan läpi milloin mitenkin, aikataulut ovat kuin jotakin salatiedettä. Paikalla ollut kaupungin henkilöliikenteen logistikko Tero Rämä luovutti oitis bussiaikataulun Kari Tuomelle. Hän lupasi myös että kaikki maaseudulla tapahtuva linja-autoliikenne järjestetään siten, että kuntalaiset voivat busseissa matkustaa. Täten esimerkiksi koulukyytien järjestäminen voi palvella myös muita kuntalaisia. Kouvolan kaupunkiin liittymisen jälkeen Huhdasjärven uimarannalla ei ole näkynyt veden laadun testaajia. Esiin nousikin ehdotus kyläläisten itsensä suorittamista vesitesteistä ja jos niistä jotain löydöksiä löytyy, niin sitten kutsutaan viralliset testaajat paikalle. Vuokko Tuomi on kemisti koulutukseltaan ja kertoi tämän menettelyn olevan täysin mahdollinen. Sopiva kylä hankkeen sopimuksellisuuden esittelyyn löytyi siis yksi kyläläisten ostopalvelumahdollisuus lisää. Ympäristönsuojeluponnisteluista huolimatta tilanne tuntuisi vain pahenevan, ennen vanhaan oli Korian kohdalla avoviemäriputki, josta kaikki Kouvolan jätevedet johdettiin kymijokeen. Maatalojen lantalat olivat avomallia ja usein tielle päin, ja aina oli raikasta maalaisilmaa tarjolla ohikulkijoille. PVY:n talon ja tanssilavan takana olevan joenrannan raivauksen ja muun ehostuksen suunnittelu sai kannatusta siinä määrin, että kokoonnumme vielä tämän kevään aikana suunnittelupalaveriin ideoimaan maisemanhoitosuunnitelmaa ja mahdollista hankesuunnitelmaa. Alustava työryhmän kokoonpano: Helena Pakkanen, Leena Borg ja kylän edustajat. Kaupungin lähettämä palvelukysely aiheutti myös ihmetystä postitusosoitteiden suhteen. Yhdistysrekisteritiedot joiden perusteella osoitteet kyselyihin kirjattiin, olivat auttamattomasti vanhentuneet. Jälleen olimme ikuisuuskysymyksen äärellä: kuka ehtisi päivittää yhteystiedot kaikkiin mahdollisiin rekistereihin?

voisivatko ihmiset itse ilmoittaa muutoksista rekistereiden pitäjille? Ja tiedostus joka epäonnistuu varmasti paitsi sattumalta, ei pettänyt taaskaan. Vain pieni osa kyläläisistä tiesi että Pyörivä kylä ei sammaloidu Hartolassa 31.3.2010 klo 18.00 20.00. Jälkiviisaus on kaikkein osuvinta. Kooste arvontakyselykaavakkeiden vastauksista: Hartola: - 12 kaavaketta - Yrityksen perustamisesta ja kehittämisestä kiinnostuneita 3 hlö - Yritysidea jonka eteenpäinviemiseksi haluaa tukea 2 hlö - tukityöllistämismahdollisuuksista kiinnostunut 1 yritys - Kylänkehittämisidea johon kaivataan tukea Kasvulta 5 hlö. ( kylämaisema, PVY talon toiminta, klubitapahtuma/ festivaalit) - Kylämaisemanhoitotyöstä kiinnostuneita 7 hlö - Vanhojen karjalaitumien ja kosteikkojen hoidosta kiinnostuneita 2 hlö - Ympäristöaiheisia tempauksia voisi järjestää 3 vastaajaa ( Vuokko, Tapsa, Ilja) - Kierrätysvinkkeinä: räsymatot, lehdet kiertoon, jätteistä taidetta. Ja mitä sitten tapahtui, tilanne 18.5.2010 : Tämä tilaisuus poiki jatkotoimenpiteenä ympäristön ja maisemankunnostuksen ideointi-illan Hartolan kyläkaupalle ke. 21.4. Mukana olivat maisemanhoidon neuvoja Helena Pakkanen ProAgria Kymenlaaksosta ja toimistopäällikkö Tuula Mikkola Pohjois-Kymen Kasvusta kertomassa tukiraha mahdollisuuksista ja tarvittavista luvista ja toimenpiteistä. Tavoitteena on suunnitelma joenrannan-, kylänraitin ja PVY:n talon ympäristön maisemankunnostuksesta sekä kylän laiturista joen rantaan. Kyläläiset jäivät pohtimaan resurssejaan ja kartoittamaan maanomistajien mielipiteitä. Leena Borg jää kuulolle asiasta. Ympäristönhoito kategoriaan kuuluu myös oma-aloitteinen vesinäytteiden otto uimapaikalta. Tuomen pariskunta edistää asiaa kotikylällä ja Leena Borg on yhteydessä kaupunkiin päin. Yritystoiminnasta kiinnostuksensa ilmaisseet saivat puhelinsoiton Mikroyrittäjyyshankkeen vetäjä Heli Mutaselta. Toiveet ja tarpeet ovat moninaiset, Heli seuraa tilannetta ja ohjaa eteenpäin mikäli tarpeen. Tukityöllistämisestä kiinnostuneet ohjattiin Uusi ura ammattipajasta hankkeen ja sen vetäjän Mervi Rocklin-Sydin hoteisiin. Taitokymenlaakson Kurkista nurkista hanke kiinnosti muutamia, ties vaikka voittajatyö tulisi Hartolasta. Liikennejärjestelyiden kehitysideat menivät suoraan perille, kun Tero Rämä oli itse paikalla.

Pyörivä kylä ei sammaloidu 7.4.2010 Haapakimola Kahvittelun jälkeen siirryimme tanssisalin puolelle kuuntelemaan kyläyhdistyksen entisen ja nykyisen puheenjohtajan tervetulotoivotukset. Seurantalo on kylän toiminnan keskus ja talolla järjestetään n. 10 suurempaa tapahtumaa (häät, syntymäpäivät jne.) vuosittain. Nettisivuilta löytyy lisää tietoa www.maakansa.com. Kyläyhdistys järjestää seurantalolla lauantaina 10.4. kotimyyntitapahtuman, johon on jo ilmoittautunut 20 myyjää. Myyntitapahtuma on kylällä ensimmäinen laatuaan, joitakin huutokauppoja on ollut, mutta tuotto on jäänyt laihanlaiseksi. Tervetulotoivotusten jälkeen järjestäjät esittäytyivät, jonka jälkeen käytiin keskustelua Iitin kyläasiainneuvottelukunnan viimeisimmistä kuulumisista. Kylän viitoitusasia on ajankohtainen, eli kylille ollaan järjestämässä kunnollisia opasteita seurantaloille, nähtävyyksille jne. Opasteet antavat hyvän kuvan kylästä ja matkalainen kokee olevansa turvassa ja oikealla tiellä. Kyläläiset pitivät hyvänä ideana myös ns. tietotolppaa, jossa kylälle tultaessa matkalainen toivotetaan tekstein tervetulleeksi. Samaan tolppaan voisi liittää myös mainokset tulevista kylätapahtumista. Kyläasiainneuvottelukunta toimii muutenkin hyvin Iitin kunnan alueella, kyläkiertueella on mukana esim. kunnan liikuntasihteeri, jolloin asukkaiden ja kunnan välinen viestiminen on mutkatonta ja suoraa. Sopimuksellisuus asia ei ole vielä ajankohtainen Haapakimolassa, esim. hiihtolatuja hoitaa tällä hetkellä kunta. Kyläläisiltä kyseltiin paikallisia matkailukohteita, tarjolla olisi metsästyspäiviä paikallisen metsästysseuran vieraana. Hirvennahkoja olisi kuulemma kaupan 200 kpl, tilaukset voi varmaankin jättää puheenjohtajalle. Kehittämisehdotuksia: - vanhemmat asukkaat kaipaavat selkokielistä kunnan palveluhakemistoa, koska kaikkia tietoja ei löydy puhelinluettelosta tai kaikilla ei ole tietokonetta kotonaan, internetistä puhumattakaan. - Iitin kunnan Internet-sivuja pidettiin monimutkaisina ja tiedon löytämistä vaivalloisena Illan päätteeksi saimme nauttia kulttuuripläjäyksestä, josta vastasi Hurma-ryhmä. Esitys kirvoitti yleisölle makoisat naurut ja esiintyjille hurjat suosionosoitukset. Lavalla nähtiin vilaukset mm. Paula Koivuniemestä, Tom Jonesista, Kirkasta, Lea Lavenista, Dingosta, Marion Rungista, Anita Hirvosesta, Anneli Saaristosta ja Village Peoplesta. Matkalahjakortin arvonnassa onni suosi Kristian Koskivirtaa, hänelle toimitamme lahjakortin postitse.

Kooste arvontakyselyn annista: Haapakimola: - kaavakkeita 11 - Yritysidea jonka edistämiseen halutaan tukea 1 hlö - Kylän kehittämisidea johon toivotaan tukea Kasvulta : 3 ideaa - Kylämaiseman hoidosta kiinnostuneita löytyi 5 hlö - Vanhojen karjalaidunten hoito: joenrantapellot hevoslaitumina - Ympäristöaiheisten tempausten järjestämisestä kiinnostuneita 5 hlö (Maakansan maatalousnaiset, Hurmaryhmä, Kyläasianneuvottelukunta, kyläyhdistys - Kierrätysvinkkinä romunkeräys, purkurakennusten arvokkaat osat ( rakennusapteekki), Uusiks-verstas. Ja mitä sitten tapahtui, tilanne 19.5.2010: Kotimyyntitapahtuma 10.4. onnistui erinomaisesti. Lehti jutuilla ja tyytyväisillä asiakkailla sekä -myyjillä on varmasti vaikutusta kylän vireän toiminnan ylläpitämisessä. Tilaisuuden synnyttämiä pohdintoja: Kylällä on monta toimijaa ja on tarpeen saada tieto kulkemaan. Toimivan tiedotuskanava miettiminen on tarpeen. Jokaiseen kylään olisi mukava saada oma kyläopas. Hänen tehtäviinsä kuuluisi kylän esittely sekä satunnaisille matkailijoille että tontin paikkaa katsastaville ja mikä ettei kyläläisille itselleen. Seuratalolla saisi olla enemmänkin vuokraajia, tiedotus ja mainostus lienee tähänkin lääkkeenä. Seuraavassa Iitin kyläasianneuvottelukunnan (KANKI) kokouksessa 7.6. käsitellään viitoitus ja opastekyltti asiaa. Kulttuuripläjäyksen esiintyjäryhmä päätti vihdoin virallistaa toimintansa. Toukokuun puolivälissä Hurmaryhmä virallisti toimintansa ja he juhlivat tapahtumaa esiintymiskeikan yhteydessä Kurjenmiekassa toukokuun viimeisellä viikolla.

Pyörivä kylä ei sammaloidu muistio. Niinimäki-Teuroinen 8.4.2010 Tilaisuudessa rikottiin osallistujaennätys, järjestäjät mukaan lukien tilaisuuden osallistujamäärä oli yhteensä 46 henkeä. Tuttuun tapaan kahvittelun jälkeen järjestäjät esittäytyivät kyläläisille. Keskustelua virisi mm. seuraavista asioista: - Asiointitaksien liikkuminen ja käyttö: tiedotus ei ole tavoittanut kyläläisiä, asukkaat eivät tiedä, milloin taksi liikkuu ja kuka sitä saa käyttää. Tero Rämä vastasi asiointitaksin palvelun olevan kaikille avoin ja kyseli vastavuoroisesti kyläläisiltä tiedotuskanavia, jotka tavoittaisivat asukkaat. Kyläläiset ehdottivat kanaviksi Elimäen Sanomia, kylien ilmoitustauluja, Niinimäen nettisivuja sekä kyläyhdistysten puheenjohtajien sähköpostiverkostoa. - Kyläläiset ehdottivat Helsingin linja-autojen liikennevuorojen ottamista käyttöön, kun esim. kesäaikana paikallisliikennöinti vähenee huomattavasti kouluvuorojen jäädessä pois. Tero Rämä lupasi selvittää, voidaanko pikavuoroja ajaa joiltain osin vakiovuoroina tai onko mahdollista muuttaa vakiovuoropysäkkejä pikavuoropysäkeiksi. Tulevaisuus näyttää, miten asia etenee. - Hevossuon pysäkkiä kyseltiin, tämän hetken tilanne on, että koko tolppa on lähtenyt karkuteille jonkun suorittaman yliohjautuneen ajoliikkeen seurauksena. - Kyläläisiltä kyseltiin, olisiko järkevää sallia maaseudulla asuville 16-vuotiaille ajokortti, mutta tämä asia ei saanut kannatusta. Tähän väliin Leena Borg veti taukojumppaa käsillä nenä-korva koordinaatiota rasittaen. - Kyläläisiltä kyseltiin vesiasioista ja kylätalon toiminnasta, mutta heidän mielestä nämä asiat ovat kunnossa, vesiosuuskunta toimii hyvin ja kylätalojen toimintoihin on löytynyt hyvin vetäjiä. - Lähiruokamessut onnistuivat vuonna 2009 yli odotusten ja tämän vuoden lähiruokamessuja ollaan jo kovaa vauhtia valmistelemassa. - Niinimäen nettisivuilla oleva yritysluettelon voisi siirtää esim. paperiversioksi kylän ilmoitustaululle, jotta Internetiä ilman olevatkin saavat tietoa kylän palveluista. - Leena Borg kehotti kylän asukkaita pitämään ääntä itsestään positiivisessa mielessä, eli näyttämään muillekin kuinka hyviä myö ollaan ja tällaisia asioita myö osataan. - Todettiin, että verottaja on tarkkana maatalouden liitännäiselinkeinoja hyväksyessään, esim. ompelupalvelu ei käy, koska palvelun toteutuksessa ei käytetä maatilan raaka-aineita. Kynnys ilmoittautua kylän palveluluetteloon vaihtelee. Osalle toiminta on puhtaasti harrasteluontoista, eikä haluta vaikeuksia verottajan tai muun lupaviranomaisen kanssa. - Kylälle toivottiin Kouvolan suuntaan menevän linjan bussipysäkille katosta, jotta matkustaja ei kastuisi linja-autoa odotellessaan jos sattuu olemaan sateinen ilma.

Keskustelun jälkeen osallistujat tutustuivat järjestäjien esitteisiin ja vapaata keskustelua käytiin noin puoli tuntia. Illan kulttuuripläjäyksessä ensimmäisenä oli runonlausuntaa, seuraavaksi lauluesitys ja viimeiseksi perinteistä pelimannimusiikkia hanurin ja kitaran esittämänä. Kylätalolle oli koottu myös hieno taidenäyttely, jossa oli esillä kyläläisten maalauksia. Illan lopuksi kaikki halukkaan saivat tutustua Teuroisten kyläyhdistyksen saunaremontin etenemiseen sekä liikunta saliin ja kudonta tiloihin. Kooste arvontakyselykaavakkeen vastauksista: Niinimäki Teuroinen: - Vastaajia 32, vastauskaavakkeita riitti 23:lle nopeimmalle. Pahoittelemme huonoa ennakointia. - Yrityksen perustamisesta tarvitsee tietoa 1 hlö - Yritysidea jonka eteenpäin viemiseksi tarvitsee tukea 1 hlö - Kylämaisemanhoitotyöstä on kiinnostunut 5 hlö - Ympäristöaiheisia tempauksia voisi järjestää 2 järjestöä : Martat ja vesiosuuskunta - Kierrätysvinkkinä: vanhat vaatteet matoiksi, jätteenlajitteluun biojätelajittelu takaisin, hyötikselle kartongin keräys, Laitan puheenjohtaja Heli Räikköselle sähköpostilla kyselykaavakkeen. Hän voi tuntemustensa mukaan laittaa viestiä eteenpäin ja pyynnön palauttaa vastaukset Leena Borgin sähköpostiositteeseen. Kiitokset vielä runsaasta osanotosta. Ja mitä sitten tapahtui, tilanne 18.5.2010: Tero Rämä oli itse paikalla, joten julkisen liikenteen solmukohdat lähtivät avautumaan jo saman illan aikana. Yritystoiminnasta kiinnostunut kävi keskusteluja mikroyrittäjyyshankkeen vetäjän Heli Mutasen kanssa. Varteenotettavaksi vaihtoehdoksi nousi Osuuskunta Innetti edistämään aloittavan yrittäjän taivalta Myöhemmin selvitettäväksi jäi vaihdantatalouden ideologia. Miten kylien ihmiset voisivat puhtaalla omallatunnolla ilmoittautua edes oman kylän palveluluetteloon, vaikka toiminta olisikin harrasteluontoista, eikä olisi edes pyrkimystä vakavasti otettavaan elinkeinotoimintaan. Ympäristöasiat ja liikenneturvallisuus ovat olleet toimenpidelistoilla Niinimäki- Teuroisissa jo vuosia. Pyörätie on parasta aikaa tekeillä ja vesi- ja jätevesiosuuskunta on toimintansa alkutaipaleella. Taitaa olla vielä joitakin pätkiä putkia maahan panematta. Pertti Halsola tunnetaan alueella asiantuntevana vesiosuuskunta miehenä, jolta tullaan kysymään käytännön neuvoja pidemmästäkin matkasta. Kulttuuripläjäyksessä esiintynyt Sirkka Toropainen pääsi Eläkeliiton SM karaokekisoissa finaaliin, eli sijoittui 8 parhaan joukkoon.