RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 5. Vuosikerta N:o 2/62 Kesäkuu 1962 RANNIKON PUOLUSTAJAT YHTYVÄT KILLAKSI Asevelvollisuuskauden ja sotavuosien yhdessäolon aikana syntynyt yhteenkuuluvaisuuden tunne on kestävimpiä niistä monenlaisista siteistä, joita kohtalo ihmisten kesken solmii. Vaikka tiet eroaisivat pitkiksi ajoiksi, on aina mieltä lämmittävää tavata "ruotukaveri" tai "aseveli" ja johtaa keskustelu yhteisiin kokemuksiin olivatpa ne sitten kovia tai hilpeitä. Lähinnä tämänlaisissa merkeissä on jatkuvasti järjestetty tilaisuuksia, joissa ase- ja aselajiveljeyden luomaa yhteyttä on uudistettu. Vaikka rannikkojoukoissa palvelleita on eri tahoilla maata silloin tällöin minkä yksikön miehet useammin, minkä harvemmin koottu yhteisiin tilaisuuksiin, on yhteys yleensä ollut epäsäännöllistä ja järjestymätöntä. Sitäpaitsi on muodostunut piirejä, jotka osanottajiin nähden ovat pakostakin olleet suljettuja. Kokoontumisen ja yhteydenpidon tarve on kuluneen kevään aikana synnyttänyt yhdistysmuodon, jolla on toiveita poistaa tähänastiset puutteet. Vasfikään perustettu Rannikon Puolustajain K ilt a siihen myöhemmin liittyvine paikallisosastoineen tarjoaa kaikille rannikkojoukoissa palvelleille tulon kiltaveljeyden piiriin. Killan puitteissa on meillä mahdollisuus monenlaisten siltojen rakentamiseen - ikäluokkien erillään olo voidaan torjua, kun tavoitteena on saada samaan joukkoon kaikenikäiset rannikon puolustajat, sotilasarvot eivät muodosta luokittelua, vaan kilta ottaa piiriinsä yhtä hyvin tykkimiehen kuin kenraalin, sekä aktiivipalveluksessa olevat että reserviläiset löytävät toisensa leppoisan "siviilimäisen" yhdessäolon tunnelmissa, yhteisten tilaisuuksien avulla voidaan rannikon asukkaita ja sen puolustajia saada tutustumaan toisiinsa. Menneet yhdessäolon ajat, oma aselaji ja joukko-osasto ovat ne tekijät, jotka vetävät meitä yhteen. Mutta jääminen pelkkien muisteloiden varaan tekisi killan toiminnan perin yksipuoliseksi. Rannikon puolustajien kokoaminen kiltaveljeyden piiriksi tulee merkitsemään myös tulevaisuutta ajatellen maa n puolustushengen elävänä pitämistä nykyhetken suomalaisen maanpuolustushengen, joka ei kiihdytä vihaa mihinkään ilmansuuntaan päin, vaan kohottaa meidät antamaan arvoa maamme itsenäisyydelle ja sen rannikkojen koskemattomuudelle. Tällaisen hengen luominen ja sen ylläpitäminen valmistaa meidät kohtaamaan koviakin päiviä, joita emme halua odottaa, mutta joihin meidän kuitenkin on varauduttava.
RANNIKON PUOLUSTAJAIN KILLAN F*ERUSTAVA KOKOUS OLI 16. 4. 62 SAANNOT Helsingissä Katajanokan Upseerikerhossa pidettiin 16. 4. 62 evl N Simosen avaama kokous, jonka osanottajat olivat rannikkojoukoissa palvelleita henkilöitä. Kokouksessa, jonka puheenjohtajana toimi eversti A E Lyytinen ja sihteerinä kapteeni V Heinikainen päätettiin perustaa Rannikon Puolustajain Kilta r.y. ja vahvistettiin sille säännöt, jotka julkaistaan tässä lehdessä. Killan puheenjohtajaksi valittiin ekonomi, yliluutnantti Eero Salovaara ja johtokunnan muiksi jäseniksi lainopin kand., kapteeni V Heinikainen, toimistoesimies, ylikersantti Yrjö Heinonen, ye-eversti Väinö Karvinen, toiminnanjohtaja, ylivääpeli Aarre U Lehtonen, eversti Arvo Erkki Lyytinen, konttoripäällikkö, yliluutnantti Olavi Nissinen, toimittaja, vääpeli Mauno Ratia, ekonomi, kapteeni Kai Arvid Rydman, yeeverstiluutnantti Norman Adolf Simonen ja muurari, korpraali Viljo Vyyryläinen. Myöhemmin pitämässään kokouksessa valitsi johtokunta varapuheenjohtajaksi eversti A E Lyytisen. Killan tilintarkastajiksi valittiin ekonomi, kersantti Urho Aintila ja ye-majuri E B Liusvaara sekä heidän varamiehikseen toimitusjohtaja, luutnantti Helmer Elof Ekblad ja merkonomi, kapteeni Harry Ignatius. Kokous päätti, että Killan varsinaisilta jäseniltä ja naisjäseniltä peritään jäsenmaksua 300 markkaa vuodessa sekä ainaisjäseniltä 3000 markkaa ja kannattavilta jäseniltä 6000 markkaa kertakaikkisena jäsenmaksuna. Jäsenmaksuihin sisältyy Rannikon Puolustaja-lehden tilausmaksu. Suoritetussa jäsenmerkinnässä liittyi kokouksessa Kiltaan 14 ainais jäsentä, 71 varsinaista jäsentä ja 6 naisjäsentä eli yhteensä 91 jäsentä. Kokouksen kuluessa ilmoitti ye-majuri E B Liusvaara lahjoittavansa Killalle alkutoimenpiteiden rahoittamista varten 100.000 markkaa. Suuriarvoisesta lahjoituksesta kokous esitti lahjoittajalle kiitoksensa. Muita lahjoituksia on saatu entisen RT 2:n historia- ja avustussäätiöltä sekä Rannikkotykistön Upseeriyhdistykseltä kummaltakin 20.000:. "Rannikon Puolustajain Killan" perustavassa kokouksessa valitun johtokunnan ensimmäiseksi tehtäväksi on annettu tehdä aloitteita paikallisosastojen perustamiseksi ja uusien osastojen ohjaaminen aktiiviseen toimintaan. Siitä innostuksesta päätellen, jolla kilta syntyi perustavassa kokouksessa, josta ei erikoisemmin rummutettu, oli satakunta osanottajaa ei osastojen perustaminen tuottane vaikeuksia. Aivan erityiseksi tavoitteeksi on asetettava se, että jäsenistö muodostuu monipuoliseksi ikäluokkiin nähden. Sota-ajan veteraanit lienee helpointa saada mukaan, kun sen sijaan nuorimpien, juuri varusmiespalveluksensa suorittaneiden, veljespiiriin kytkeminen vaatii enemmän ponnistelua. Jos tässä onnistutaan, on kilta-aloite löytänyt erään tärkeimmistä toimintansa edellytyksistä. Lämmin veljeys, vanhat muistot ja yhteinen tunne velvollisuuksistamme maanpuolustusta kohtaan sekä mielenkiintoinen järjestötoiminta tulevat varmasti tekemään killastamme laajojen rannikkonpuolustajajoukkojen suositun veljesjärjestön. Rannikon Puolustajain Killan puheenjohtaja, yliluutnantti 79 Eero Salovaara Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Rannikon Puolustajain Kilta r.y., sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alue Suomen valtakunnan alue. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä Kilta. Tarkoitus ja toiminta 2 Killan tarkoituksena on maanpuolustushengen kehittäminen ja ylläpitäminen, rannikkotykistön ja rannikko jalka väen joukko-osastojen sekä rannikon väestön lähentäminen toisiinsa, toiminta jäsentensä keskeisenä yhdyssiteenä, rannikon puolustuksen piiriin kuuluvien historiallisten perinteiden ja yhteisten muistojen vaaliminen, rannikkotykistössä ja rannikkojalkaväessä palvelevien varusmiesten palvelusalttiuden kannustaminen, yhteishengen edistäminen sekä vaikeuksiin joutuneiden sotaveteraanien tukeminen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi Kilta kerää perinneaineistoa, julkaisee rannikkopuolustusta käsitteleviä painotuotteita, elävöittää historiallisia muistoja sekä järjestää juhla-, kokous-, keskustelu-, retkeily-, tutustumis- ym. samantapaisia tilaisuuksia, mikäli mahdollista yhteistoiminnassa muiden samaan päämäärään pyrkivien yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Toimintansa tukemiseksi Kilta voi asianomaisen luvan saatuaan harjoittaa ravintola-, elokuva- ja kustannustoimintaa, toimeenpanna arpajaisia ja keräyksiä sekä maksullisia tilaisuuksia. Kilta voi vastaanottaa lahjoituksia, jälkisäädöksiä ja testamentteja sekä omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta. Jäsenyyttä koskevat määräykset 3 Killan varsinaiseksi jäseneksi pääsee jokainen rannikkotykistössä tai rannikko jalkaväessä tahi niille läheiseksi katsottavassa puolustusvoimain joukko-osastossa palvellut tai palveleva miespuolinen Suomen kansalainen, vakinaista palvelusta suorittavia asevelvollisia kuitenkaan lukuun ottamatta. Jäsenet hyväksyy Killan johtokunta. Killan kokouksissa on äänioikeus vain varsinaisilla jäsenillä. Killan naisjäseneksi pääsee rannikkotykistön tai rannikko jalkaväen joukko-osastossa palvellut tai palveleva naispuolinen toimenhaltija, sotilaskoti- tai vastaavissa tehtävissä toiminut tai toimiva henkilö sekä Killan varsinaisen jäsenen naispuolinen omainen. Jäseneksi hyväksyminen tapahtuu samoin kuin edellä on varsinaisesta jäsenestä sanottu. Naisjäsenet voivat muodostaa rekisteröimättömiä naisosastoja. Killan kannattavaksi jäseneksi johtokunta voi hyväksyä vuosikokouksen määräämän kertakaikkisen tai vuosittaisen jäsenmaksun suorittaneen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön. Killan kunniajäseneksi voi Killan vuosikokous johtokunnan esityksestä hyväksyä henkilön, joka ansiokkaasti on toiminut Killan päämäärien hyväksi. Killan jäsenten on, kunniajäseniä lukuun ottamatta, suoritettava jäsenmaksu, jonka suuruudesta ja maksuajasta päätetään vuosikokouksessa. Vuosittaisen jäsenmaksun sijasta Killan varsinainen jäsen ja naisjäsen voi suorittaa ainaisjäsenmaksun, jonka suuruudesta päätetään vuosikokouksessa. Killan jäsenet voivat johtokunnan suostumuksella muodostaa epäitsenäisiä, rekisteröimättömiä paikallisosastoja Killan jäsenten keskinäistä yhteydenpitoa ja Killan tarkoitusperiä edistämään. 4 Halutessaan erota Killasta on jäsenen ilmoitettava siitä kirjallisesti Killan johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle taikka suullisesti Killan kokouksen pöytäkirjaan. Jäsenen, joka toimii vastoin Killan sääntöjä tai muuten toiminnallaan vahingoittaa Kiltaa, sen työtä ja päämääriä tai toimii muutoin Killan jäsenen arvolle sopimattomasti, johtokunta voi erottaa Killasta. Johtokunta ja sen tehtävät 5 Killan hallituksena toimii vuosikokouksen valitsema johtokunta, johon kuuluu puheenjohtaja ja kymmenen (10) muuta jäsentä. 11
Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Johtokunta valitsee myös tarpeelliset toimihenkilöt. Puheenjohtaja valitaan vuodeksi kerrallaan. Muut johtokunnan jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi. Johtokunnan jäsenistä eroaa vuosittain viisi (5) vuoron mukaan, ensimmäisenä vuotena kuitenkin arvan perusteella. Erovuorossa oleva jäsen voidaan valita uudelleen. 6 Johtokunta kokoontuu tarpeen vaatiessa, puheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään neljä (4) jäsentä sitä vaatii. Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään neljä (4) jäsentä on saapuvilla. Johtokunnan kokouksissa ratkaistaan asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 7 Johtokunnan tehtävänä on: 1) johtaa Killan toimintaa sen tarkoitusperien toteuttamiseksi, 2) pyrkiä yhteistoimintaan rannikkojoukkojen piirissä toimivien muiden yhdistysten ja järjestöjen kanssa, 3) edustaa Kiltaa, tehdä Killan puolesta sitoumuksia, mikäli ne eivät kuulu Killan kokoukselle, sekä esiintyä Killan puolesta kantajana ja vastaajana, 4) kutsua Kilta kokoukseen ja valmistella kokouksissa käsiteltävät asiat, 5) toimeenpanna Killan kokousten tekemät päätökset, 6) vastata Killan varojen ja muun omaisuuden hoidosta sekä huolehtia jäsenmaksujen perimisestä, 7) päättää toimihenkilöiden palkkioista talousarvion rajoissa, 8) päättää jäseneksi hyväksymisestä ja jäsenyydestä erottamisesta näiden sääntöjen 3 ja 4 :n mukaisesti sekä pitää jäsenluetteloa, 9) laatia vuosittain Killan toiminta- ja tilikertomukset, 10) laatia vuosittain ehdotukset Killan toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi, sekä 11) hoitaa muut Kiltaa koskevat asiat, mikäli ne eivät näiden sääntöjen mukaan kuulu jollekin muulle elimelle tai toimihenkilölle. Valtuuskunta 8 Killan johtokunnan neuvoa-antavana elimenä ja eri puolilla valtakuntaa asuvien Killan jäsenten yhdyssiteenä toimii Killan valtuuskunta. Valtuuskunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenet valitsee Killan vuosikokous vuodeksi kerrallaan. Valtuuskuntaan valittakoon päällystöön, alipäällystöön ja miehistöön kuuluvia henkilöitä. Valtuuskuntaan kuuluu enintään kolmekymmentä (30) jäsentä, jotka valitaan Killan varsinaisista jäsenistä. Valtuuskunta kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta vähintään kerran vuodessa. Kokoukset 9 Killan vuosikokous pidetään kunkin vuoden maaliskuun 15 päivään mennessä. Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus, 2) valitaan kokouksen puheenjohtaja, kaksi sihteeriä ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa, 3) esitetään Killan toimintakertomus sekä tilit ja tilintarkastajain lausunto ja päätetään niiden hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä, 4) hyväksytään alkavan toimintavuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä päätetään jäsenmaksujen suuruudesta ja maksuajasta, 5) valitaan johtokunnan puheenjohtaja ja johtokunnan jäsenet erovuoroisten tilalle, 6) valitaan valtuuskunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja jäsenet, 7) valitaan kaksi tilintarkastajaa ja näille varamiehet. 8) valitaan johtokunnan avuksi tarpeelliset toimikunnat, 9) käsitellään muut johtokunnan esittämät sekä jäsenten johtokunnalle ilmoittamat, vuosikokouksessa käsiteltäviksi tarkoitetut asiat. 10 Muita Killan kokouksia pidetään tarpeen mukaan johtokunnan kutsusta tai milloin vähintään 1/5 jäsenistä tai vähintään 100 jäsentä sitä kirjallisesti nimetyn asian käsittelyä varten johtokunnalta pyytää. 11 Killan kutsuu kokoukseen johtokunta ilmoittamalla kokouskutsun vähintään kahdessa pääkaupungissa ilmestyvässä sanomalehdessä viimeistään neljätoista (14) päivää ennen kokousta. 12 Killan kokouksissa ratkaistaan asiat, jäljempänä 15 ja 16 :ssä mainittuja asioita lukuun ottamatta, yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Killan tilit ja nimen kirjoittaminen 13 Killan tilikausi on kalenterivuosi. Killan tilit ja muut hallintoa koskevat asiakirjat on ennen kunkin vuoden tammikuun loppua toimitettava tilintarkastajille, joiden tulee antaa tarkastuskertomuksensa johtokunnalle hyvissä ajoin ennen vuosikokousta. 14 Killan nimen kirjoittavat johtokunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä toiminnanjohtajan, sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa. Sääntöjen muuttaminen 15 Päätökseen, joka tarkoittaa näiden sääntöjen muuttamista, vaaditaan vähintään 3/4 Killan kokouksessa annetuista äänistä. Mikäli tällainen päätös koskee sääntöjen 1, 2, 3, 15 tai 16 :n muuttamista, on se vahvistettava toisessa, aikaisintaan kuukauden kuluttua pidettävässä kokouksessa samanlaisella äänten enemmistöllä. Sääntöjen muutosehdotus on kokouskutsussa jäsenille tiedotettava. Killan purkamista koskevat määräykset 16 Killan purkamista koskevan päätöksen tekoon vaaditaan vähintään 3/4 Killan kokouksessa annetuista äänistä ja on päätös vahvistettava aikaisintaan kuukauden kuluttua pidettävässä kokouksessa samanlaisella äänten enemmistöllä. Killan purkamisehdotus on kokouskutsussa jäsenille tiedotettava. Killan purkautuessa luovutetaan sen jäljellä oleva omaisuus jollekin rannikon puolustuksen hyväksi toimivalle oikeuskelpoiselle yhdistykselle tai laitokselle Killan viimeisessä kokouksessa tehtävän päätöksen mukaisesti, lukuun ottamatta sotahistoriallista arvoa omaavaa omaisuutta, joka luovutetaan sotahistorialliselle tutkimuslaitokselle. Rannikon Puolustajain Killan sääntöjen 3 :n mukaan sen jäsenyyteen oikeutettu mies ja nainen muista toteuttaa liittymispäätöksesi! Käytännössä voit sen suorittaa ottamalla postitse tai puhelimitse yhteyden johonkin allamainituista: evl evp A Koljonen Lokkalantie 18 A, Hki puh. 482 354 ekonomi, kapt K Rydman Taivaanvuohentie 14 A 7, Hki puh. 440 451 (klo 9 16) lainop.kand., kapt V Heinikainen Hiihtomäentie 20 B 21, Hki puh. 786 581 Ilmoittautumisen yhteydessä tulisi mainita: täydellinen nimi syntymäaika sotilasarvo osoite missä joukoissa palvellut ja minä vuosina. Rannikon Puolustaja toimii tästä lähtien Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan yhteisenä tiedotuslehtenä. Ran n i kkosoti las! Älä unohda hankkia uutta vuosikirjaa. Kerro siitä ystäviliesikin. Kirjaa saa joukko-osastojen yhteysupseereilta hintaan 600:, RtTJY:n taloudenhoitajalta asettamalla postisiirtotilille 6514 700: (100: postikuluiksi) ja myös kirjakaupoista hintaan 700:. 4 5
JOHTORENGAS 25 -VUOTIAS IN MEMORIAM Kuluvan vuoden alussa täytti 25-vuotta rannikkotykistön reserviupseerien aselajikerho J ohtorengas. Kerho syntyi aselajinsa merkeissä jo ennen sotia, jolloin tällainen ajatus oli uusi ja sai muita seuraajia pääkaupungissa vasta kymmenen vuotta myöhemmin. Tammikuun 18 p:nä 1937 perustettu kerho toimi aluksi "Helsingin sk.-piirin rannikkotykistön upseerikerhona", kunnes sen jäsen, nykyisin tunnettu mainostoimiston johtaja Matti K e i j o 1 a saman vuoden syksynä keksi nykyisen aseopillis-vertauskuvallisen ominaisnimen, joka on pysynyt ainoana lajissaan koko maassa. Johtorenkaalle on aina antanut leimansa vilkas ja läheinen yhteys omaan aselajiin ja sen henkilökuntaan, jonka edustajat ovat puolestaan aina tehneet parhaansa reservin upseerien pyrkimysten edistämiseksi. Liioittelematta voidaan todeta, että kiinteä kanssakäyminen oman aselajin kanssa neljännesvuosisadan aikana on saattanut kerhon jäsenten ja aktiivipalveluksessa olevien upseerien väliset suhteet esikuvallisiksi. Sanonta "samasta perheestä" ei ole tässä kohdin tyhjää puhetta. Johtorenkaan jäsenet olivat aikaisemmin automaattisesti ja ovat nytkin suurelta osalta myös Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen jäseniä. Johtorenkaaseen kuului viime vuoden lopussa 361 jäsentä. Kerhon piirissä on vuosien aikana toiminut useita reserviupseerien järjestötoiminnassa ansioituneita ja siitä tunnustuksen saaneita reservin upseereita. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi majuri Jonne Jahnukainen vuoteen 1945. Häntä seurasivat kapteeni Karl Ignatius vuoteen -53, kapteeni Akseli Heimonen vuoteen -60 ja yliluutnantti Olavi Nissinen siitä lähtien edelleen. 25-vuotisjuhla toukokuun 11 p:nä Suomenlinnassa oli koonnut runsaan osanottaja- ja kutsuvierasjoukon. Juhlatilaisuus aloitettiin järjestäytyneellä kunnianosoituksella ja seppeleenlaskulla Suomenlinnan kirkon seinässä olevan sankarivainajien muistolaatan ääressä. Seppeleen laskivat Johtorenkaan puheenjohtaja, yliluutnantti Olavi Nissinen ja sihteeri, vänrikki Mikko Leino. Upseerikerhossa lausui vieraat ja jäsenet tervetulleiksi yliluutnantti Olavi Nissinen kertoen samalla kerhon perustamisvaiheista ja sen kulkemasta taipaleesta maamme vanhimpana aselajikerhona. Juhlaesitelmän maavoimien toiminnasta maihinnousun torjunnassa piti ye-majuri Olavi Kettunen. Juhliva kerho sai osakseen runsaasti onnitteluja. Suomen Reserviupseeriliiton hallituksen onnittelut esitti kapteeni Eero H a r- k i a, joka myös luovutti liiton kultaisen ansiomerkin eversti Reino Aalto se lie tunnustukseksi tämän työstä juhlivan kerhon ja reservin upseerien hyväksi. Onnitellessaan Helsingin Reserviupseerit ry:n puolesta jäsenkerhoa yhdistyksen puheenjohtaja majuri Randall Nybom jakoi yhdessä kapteeni A K Jokisalon kanssa seuraaville ansioituneille jäsenille Peruskalliomme Maanpuolustus-mitalit: kapteeni Olli Honkavaara, yliluutnantit Eero Ahola, Pentti H u h a n- antti ja Pentti Vähäkallio, luutnantti Jorma Valle, vänrikit Veijo Eravuo ja Matti Jäntti sekä aseteknikko Reino Laakkonen. Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentin ja Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen puolesta puhui ja onnitteli rykmentin komentaja ja yhdistyksen puheenjohtaja eversti V Karvinen. Merisotakoulun puolesta onnitteli koulun johtaja, kommodori K Kijanen ja Vaasan Rannikkopatteriston puolesta joukko-osaston komentaja, everstiluutnantti V Vuorela. Veljeskerhoista olivat edustettuina Merikerho, jonka puheenjohtaja kapteeniluutnantti L Sarvimäki lahjoitti kerholle kiertopalkinnon, ja Ilmatorjuntakerho, jonka varapuheenjohtaja luutnantti E Raesalo myös jätti muistolahjan. Kenraaliluutnantti evp V Valve lähetti juhlaan henkilökohtaisen tervehdyksensä Johtorenkaan perustajajäsenen kapteeni O. L u u m i n välityksellä. EVERSTI V S MARJANEN Eversti, dipl. insinööri Väinö Salomon Marjanen kuoli Helsingissä huhtikuun 23. pnä. Hän oli syntynyt Nurmijärvellä 24. 11. 1886, tullut ylioppilaaksi 1903 Hämeenlinnan klassillisesta lyseosta ja valmistui 1914 diplomi-insinööriksi, jonka jälkeen hän palveli valtionrautateillä vuoteen 1918. Vapaussodan puhjettua hän liittyi Perä-Pohjolan joukkoihin 28. 1. 1918 ja osallistui sen 1. kranaatinheitinpatterin ja Vaasan Rykmentin mukana erikoisesti Vilppulan ja Messukylän taisteluihin, jossa hän haavoittui. Toivuttuaan hän kävi Pietarsaaren ja Suomen Tykistökoulun, jonka jälkeen hän osallistui useihin taisteluihin, mm. Viipurin taisteluun. V. 1921 hän kävi Italian Accademia Militare'n tykistöups. täydennyskurssit Torinossa ja ilmatorjuntatykistöampumakoulun Nettunossa. Toimittuaan RPE:ssa tekn toimiston päällikkönä ev Marjanen määrättiin RT Leen ensin patterin päälliköksi ja patteriston komentajaksi ja v. 1923 rykmentin komentajaksi. Käytyään 1925' 26 SKK:n komentajakurssin ja 1933 SKK:nY9:n toisen vuosikurssin hän sai omistautua elämäntyölleen RT l:n rakentajana ja kehittäjänä aina 1. 3. 1942 saakka. Hänen isällisessä hoidossaan ja johdossaan sai rykmentti toimia peräti 19 vuoden ajan. Toimittuaan talvisodassa Helsingin lohkon ja jatkosodassa Uudenmaan Prikaatin komentajana hänet määrättiin 1. 3. 1942 Merivoimien esikunnan linnoitustoiminnan johtajaksi, jossa hän toimi eläkkeelle siirtymiseensä saakka v. 1946. Sen jälkeen hän toimi Helsingin rakennusvirastossa osastoinsinöörinä aina vuoteen 1956, jolloin hän täytti 70 vuotta. Eversti Marjasessa on menetetty etevä ja täsmällinen ja poikkeuksetta kaikkien alaistensa suuresti kunnioittama upseeri. EVERSTI PEKKA E N KAI NEN Ye-eversti Armas Pekka E n k a i n e n kuoli Helsingissä äkillisen taudinkohtauksen murtamana perjantaina toukokuun 4 pnä. Eversti Enkaisessa poistui keskuudestamme erittäin ansioitunut tykistöupseeri, jonka elämäntyö varsinkin rannikkotykistöaselajin kehittämisessä on eräs tämän alan mittavimpia. Hän oli syntynyt Nurmeksessa 12. 6 1896. Tultuaan 1915 ylioppilaaksi ja opiskeltuaan Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa nuori Pekka Enckell aloitti sotilasuransa osallistumalla vapaussotaan Karjalan rintamalla, jossa haavoittui Jänhiän taistelussa. Suoritettuaan Markkovillan upseerikokelaskurssin hän hankki perinpohjaisen upseeri- ja tykistökoulutuksen opiskellen kenttätykistön ampumakoulussa 1920 ia Kadettikoulussa 1921 22 sekä Sotakorkeakoulun teknillisellä osastolla 1923 27. Koulutuskauden päätyttyä nuori majuri määrättiin RT l:n teknillisen toimiston päälliköksi, jossa tehtävässä hän lähes 10 vuoden ajan toimi tehokkaasti tämän pääkaupungin ulkosaariston tykistörykmentin kehittämiseksi. Oltuaan Merisotakoulun johtajana 1936 38 eversti Enkaisen toimikenttä laajeni koko rannikkopuolustuksemme käsittäväksi hänen siirryttyään MerivE:n aseosaston päälliköksi, jolla paikalla hän oli myös talvisodan aikana. Jatkosodassa hän oli Itä-Suomenlahden Rannikkoprikaatin komentajana sodan loppuvaihetta 1944 lukuunottamatta, jolloin hänen komentoonsa oli määrätty 1. Rannikkodivisioona Säkkijärvellä. Sotien jälkeen eversti Enkaista odottivat myös vastuulliset tehtävät: MerivE:n esikuntapäällikkö 1944 45 ja tykistöaseen tarkastaja 1946 52, Pääesikunnan pioneeriosaston päällikkö 1952 54 ja meripuolustusosaston päällikkö 1954 56. Eläkkeelle siirtymisensä jälkeen hän toimi v 1962 saakka matematiikan tuntiopettajana MeriSK:ssa. Varsinaisen virkansa ohella ev Enkainen hoiti monia luottamustoimia ja hänet tunnettiin lukuisien sotilaallisten kurssien etevänä opettajana. 81 11
EVERSTILUUTNANTTI RAN N IKKOJAAKARIPATALJO O N A SAA LIRUN VÄINÖ ALKIO "Oi, Suomi, synnyinmaa, suo helmahas sun poikasi onnellisna nukahtaa, kun hän henkensä halvan sulle antanut on! Ei muuta kunniaa, kuin kuulla kummultansa sun kuusiesi kuiskintaa, kun sä kätkenyt olet hänet viime lepohon". Maaliskuun 1. päivänä kuoli Helsingissä everstiluutnantti evp Väinö A Alkio. Hän oli syntynyt 1. 3. 1879 Orimattilassa. Käytyään kouluopintonsa Helsingin realilyseossa hän opiskeli useita vuosia sähkö- ja konetekniikkaa Saksan eri yliopistoissa. Suoritettuaan viime vuosisadan lopussa upseerikurssin Haminassa ja vastaavan kurssin Pietarin jalkaväkikoulussa hän palveli upseerina Suomen entisessä sotaväessä, Tarkk'ampujapataljoonassa ja sen jälkeen Venäjän armeijassa, johon hänet v. 3904 kutsuttiin reservistä. Ennen ensimmäistä maailmansotaa hän toimi Varsovan komendanttina silloisen kenraali Mannerheimin ollessa Varsovan sotilaspiirin komentajana. Maailmansodan aikana hän osallistui Varsovan kaistan taisteluihin siirtyen v. 1918 vapaussodan aikana tykistön upseerina Suomen armeijaan. Vv. 1919 27 hän toimi Rannikkotykistörykmentti 3:n komentajana ja vv. 1928 32 Karjalan ja Perä-Pohjolan kutsuntapiirien päällikkönä ja vielä tämän jälkeen kaksi vuotta Kemin sotilaspiirin päällikkönä. Evl Alkio vaikutti merkittävällä tavalla itsenäisyytemme saavuttamisen jälkeen muodostetun rannikkopuolustuksemme kehittämiseen. Hänen alaisinaan toimineet upseerit ja koulutettavinaan olleet varusmiehet muistavat hänet paitsi erinomaisena sotilaskouluttajana myös kunnioitusta herättäneenä ja hienovaraisena nuoren polven kasvattajana. ITÄ-SUOMEN RAN N I KKOPRI K A ATI N JUHLA HAMINASSA Toukokuun 28 päivänä kokoontui Haminaan kuutisensataa Itä-Suomen Rannikkoprikaatissa vv. 1941 44 Suomenlahden rannikolla palvellutta aseveli juhlaan sodanaikaisen miinakomppanian pihaan. Kokoontumista seurasi seppeleenlasku sankarihaudalla, rannikkojoukkojen muistomerkillä, kaatuneitten upseerien patsaalla sekä rannikkotaisteluissa kentälle jääneiden muistomerkillä Salmenvirran rannalla. RUK:n maneesissa oli iltapäivällä päiväjuhla, jossa puhui kenraaliluutnantti Väinö Valve. Rannikkojoukkojen sodanaikaisia vaiheita selvitteli kapteeni Väinö Heinikainen. Vielä oli yhteistilaisuutena Rannikkoprikaatin sodanaikaisen esikuntatalon seinään kiinnitetyn muistolaatan paljastaminen, jolloin paljastuspuheen piti eversti Väinö Karvinen. Tämän jälkeen hajaannuttiin eri puolille kaupunkia muistelemaan keskustelujen muodossa sodanaikaisia sattumuksia. 10 Tasavallan presidentti on vahvistanut Rannikkoj ääkäripatalj oonan joukko-osastolipun. Lipun koboltinsinisessä lippukankaassa on ristikkäin asetetut kultaiset nuolet. Nuolten välisessä yläkulmassa on hopeanharmaa heraldinen linnake ja nuolten välisessä alakulmassa saman värinen W-kirjain Viipurin vaakunasta. Lippu, jonka korkeus on 45 cm ja leveys 55 cm on leikattu kielekkeelle siten, että kielekkeen sivu on 33,2 cm. Lipun reunoja kiertävät 4 cm pituiset hopeanharmaat ripsut. Lippu ehdittäneen saada naulausvaiheeseen seuraavaan vuosipäivään 15. 7. mennessä. Rannikkoj ääkäripatalj oona on eräitten kirjoitusten ansiosta herättänyt kiinnostusta erityisesti reservin upseerien keskuudessa. Tätä osoittavat monet yhteyksien otot tutustumiskäyntien järjestämiseksi. Toukokuussa kävi Obbnäsissa tutustumiskäynnillä Helsingin Reserviupseerikerhon Pioneeriosasto eräiden muiden osastojen edustajien kanssa. Käynnin muistoksi RannJP:lle lahjoitettiin arvokas kiertopalkinto yksikköjen väliseen sotilaskolmiotteluun sekä sovittiin tulevasta yhteistoiminnasta kilpailuineen. Samoin kävi pataljoonaan tutustumassa kaikkien tuntema "Johtorengas" yhdessä Turun Resupskerhon Tykistöosaston kanssa. Tämänkin vierailun muistoksi jäi turkulaisten lahjoittama kiertopalkinto. Turkulaisten mukana oli Teikarin taistelijoita, jotka ovat kiinnostuneita "nimikkoj oukko-osastostaan". Tämä kevät on pataljoonalle ollut myöskin sikäli historiallinen, että ensimmäiset rannikkoj ääkäripatalj oonan upseerien ja aliupseerien kertausharjoitukset on toimeenpantu. Pataljoonan toiminta joutuu tämän kesän aikana jalkaväen komentajien ja koulutusupseerien eräitten koulutustilaisuuksien kautta esittäytymään tavallista laajemmille piireille puolustusvoimiemme keskuudessa taaten siten kesäksi "täystyöllisyyden". 9
Rykmentti aloitti 44. kesänsä viettäen perinteellistä vuosipäiväänsä Isosaaressa 12. 5. 1962 paraateineen ja päivä juhlineen. Sanotaan, että "ammunta on tykistön juhlaa". Tällaiset "juhlat" rykmentti piti Isosaaren leirillä 21. 26. 5 suoritettaessa kesän meriammuntoja. Hyvin sujuneelta leiriltä on tärkeimpinä tapahtumina mainittava raskaan patterin onnistunut kouluammunta ja tykistön tarkastajan kenrl E Roschierin vierailu ammuntoja seuraamassa. Rakennustoiminta on rykmentin alueella jatkunut vilkkaana. Mäkiluodon kasarmi on kohta uudistettu kokonaan, uusi ruokala valmis ja kantahenkilökunnan asuinrakennus kunnostetaan seuraavana. Isosaarenkin asuntopula helpottuu pian tuntuvasti kahden uuden asuintalon valmistuttua syksyyn mennessä. SUOMENLINNAN RANNIKKOTYKISTÖ- RYKMENTTI Evl E Herttua siirtyy kesällä Vaasaan ja luovuttaa rykmenttiupseerin tehtävät maj J K Hannulalle, joka siirtyy rykmenttiin Merisotakoulusta. Tervetuloa! Kevät vei hautaan kaksi, rykmentin pitkäaikaista evp-upseeria. 23. 4. kuoli rykmentin toinen komentaja, eversti Väinö Salomon Marjanen. Hän palveli komentajana kaikkiaan 19 vuotta. 4. 5. kuoli äkillisesti eversti Pekka E n k a i- n e n, joka aikanaan on kuulunut rykmentin henkilökuntaan teknillisen toimiston päällikkönä. Edesmenneiden kaikkien tuntemia ansioita luettelematta suremme heitä ja kunnioitamme heidän muistoaan. TURUN RANNIKKO- TYKISTÖ RTKME NTT! 1. Turun Rannikkotykistörykmentti on sikäli harvinainen joukko-osasto, ettei sen alueella ole sodan jälkeisenä aikana rakennettu mitään uusia rakenteita paria saunaa lukuunottamatta. Pääosa varusmiehistäkin edelleen sodanajan parakeissa. asuu Nyt saanee rykmentti kuitenkin vihdoin uusia tiloja, kun Korppoossa viime talvena aloitettiin uuden kasarmialueen rakennustyöt. 2. 22. 3. 62 järjesti Turun Reserviupseerikerhon tykistöosasto Turun Varuskunnan tykistöupseereille tutustumisillan, johon myöskin rykmentin Turussa olevat upseerit osallistuivat. Tilaisuus pidettiin laivastomme entisellä koululaivalla Suomen Joutsenella, jossa miellyttävien isäntien seurassa yhdessäolo jatkui aina myöhäiseen yöhön. 3. II Patteriston tykistöleiri pidettiin Kuuskajaskarissa 14 19. 5. 62. Leirin johtajana toimi II Pston komentaja evl T Kiviranta. Leiriä suosi erinomainen sää ja ammunnat saatiin suoritetuksi suunnitelmien mukaan ja onnistuivatkin ne varsin hyvin. Ammuntoja oli seuraamassa myöskin rykmentin komentaja ev V Hassinen, joka leirin päätteeksi suoritti kunnostautuneiden varusmiesten ylentämisen alikersanteiksi ja korpraaleiksi. 4. I Patteriston tykistöleiri pidettiin 20 26. 5. 62 Utössä. Leirin johtajana toimi I Pston komentaja maj S Ravanko. Säänhaltijat eivät olleet tälle leirille yhtä suopeita kuin Kuusika j askarissa. Ammuntoja haittasi toisinaan tuuli toisinaan sumu, jonka takia niitä ei kaikkia voitu suorittaa. Leiriltä paluumatkalle lähdettäessä 26. 5. aamulla saaitiin tietää, että saksalainen matkustaja-alus Nordland oli ajanut sumussa karille Utön pohjoispuolella. Rykmentin alukset Pansio ja H-5 kiiruhtivat paikalle ja niihin sekä myöhemmin paikalle saapuneeseen merivartiolaitoksen alukseen siirrettiin Nordlandin matkustajat. Näillä aluksilla kuljetettiin matkustajat Turkuun. Matkalla Turkuun sumu hälveni ja aurinko alkoi paistaa, jolloin saksalaisilla matkailijoilla oli tilaisuus nähdä Lounais-Suomen saaristo sen parhaassa kevätloistossaan. Saaristomaisemat herättivätkin suurta ihastusta saksalaisissa. Ltn P Suorauma ja ltn R Huuhtanen nimitettiin 27. 4 ltn yp virkaan. Yliv E Toijonen siirrettiin 7. 3. rykmentin esikunnasta I Pston esikuntavääpeliksi. Rykmenttiin on siirtynyt 19. 5 kers J Saarinen RauSpE:sta. Vakinaiseen palvelukseen on rykmenttiin hyväksytty vänr M Rautanen ja vänr K Rehnbäck, alik M Helle, alik P R e Ilmonen ja alik A Syrjäkallio. Palveluksesta ovat eronneet yliv K Kaita ja kers L Valtonen. HANGON RANNIKKO- PATTERISTO Kevätkausi on patteristossa kulunut hijaisen työn ja koulutuksen merkeissä, johon toukokuussa pidetty ampumaleiri antoi oman merkittävän panoksensa. 17. 4. kävi Merivoimien Esikunnan miinatoimiston päällikkö, komentajakapteeni P Peltonen Upseerikerholla esitelmöimässä aiheesta "Miinoituksista viime sodissa". 25-28. 4. pidettiin Kotkan Rannikkopatteristossa Aliupseeriliiton shakkimestaruuskilpailut, joihin patteristosta ottivat osaa A-sarjassa yliv G Taljavaara ja B-sarjassa kers P Orpana. 30. 4. vietettiin upseeri- ja alipäällystökerhoilla onnistuneet vappujuhlat. 12. 5. järjesti Hangon Alipäällystökerho ns "Kolmenkerhon" ampumakilpailut, joihin ottivat osaa Lohjan, Dragsvikin ja Hangon Alipäällystökerhot, patteriston sijoittuessa kilpailuissa toiseksi. 2. 6. suoritti Dragsvikin upseerikerho ihanan sään vallitessa retkeilyn patteriston alueella tutustuen muun muassa Jussarön kaivokseen. Ilta päättyi Upseerikerholla vietettyyn yhteiseen illanviettoon. Patteristossa palvelevat vääpeli S Ahokas ja pursimies V Henttonen ovat hyvällä menestyksellä suorittaneet Teknillisen koulun kurssin, joten patteriston viesti- ja laivapuoli ovat saaneet tarpeellisen ja odotetun lisän teknilliseen henkilöstöönsä. 27. 4. ylennettiin alil J Lähteinen ja vänr U Myllyniemi luutnanteiksi. 9. 5 ylennettiin vääpeli Y S Sjöblom ylivääpeliksi, ylik S K o 1 i vääpeliksi ja kers A Vesterinen ylikersantiksi. 4. 6 ylennettiin yliluutnantti J Karvinen kapteeniksi, luutnantit Y Iivonen ja P Karvinen yliluutnanteiksi. 1. 6 ovat vakinaiseen palvelukseen astuneet vänr H Olkkonen, kers L Hurme, alik P Semi ja alik E Saarela. 8. 4. siirrettiin kapt T Penttilä patteristosta MeriSK:uun ja 7. 5. ylil J Karvinen MeriSK:sta patteristoon. 9. 5 myönnettiin ylivääpeli Kustaa Oskari Järviselle ero säädetyn eroamisiän perusteella. Patteristo lausuu parhaat kiitoksensa ylivääpeli Järviselle hänen patteristossa kiitettävästi suorittamastaan pitkäaikaisesta palveluksesta. VAASAN RANNIKKO- PATTERISTO Maalis- huhtikuu sujui patteristossa koulutuksessa Suomenlinnassa. Huhtikuun puolivälissä oli kuitenkin parin päivän patteriston sissiharjoitus Östersundom Malmi maastossa, missä upseerikokelaat "junailivat" johtajatehtävissä. Osa upseeristoa osallistui kuun lopulla Tykistökoulun suureen sotapeliin. Kauniin toukokuun oli patteristo melkein kokonaan "reissussa". Kuukauden alussa oli ensin patteriston parin päivän tykistöleiri Nordsjö Malmi maastossa jälleen kokelaitten "junailemana" ja sitten alkoikin patteriston kevätleiri Porkkalassa. Leiriä suosi aurinkoinen kevätsää, mikä kuitenkin kouluammuntapäiväksi muuttui sumuiseksi pakottaen siirtämään ammunnan 1. 2. seuraavaksi päiväksi. Patteristolla oli kouluammunnan jälkeen jälleen ilo kokeilla uutta kevennettyä keskiöjärjestelyä, mikä ammunnassa toimi erittäin hyvin. Toukokuun lopulla osallistui patteristo vielä Uudenmaan Prikaatin järjestämään sotaharjoitukseen Tammisaaren eteläpuolisessa saaristossa yhdessä RannJP:n kanssa, vaikkakin eri puolella toimien. Vaihteleva kevätkausi päättyi lippupäivän paraatiin Helsingin Senaatintorilla. Patteristoupseeri, majuri A Salin, palasi ruskettuneena YK-komennukseltaan Aasian mailta, Pakistanista, ja ilmoittautui 7 kk poissaolon jälkeen patteristossa toukokuun alussa. Kapteeni, dipl.ins, K A Paasinen on nimitetty VaaRPston tekntston päälliköksi pvm 1. 6. 1962. Inskapt R Aarnio siirrettiin AutoP:aan 2. 4. 62. Kapt A Metso on suorittanut MeriSK:n kapteenikurssin - 5. 5. 62. Sotmest E Lankinen on nimitetty Vaa- RPston asemestariksi 1. 3. 62 siirrettynä Asev 5:stä. Sotmest R Nordling siirrettiin SluK: uun. Ylik K S i n k k o on siirretty VaaRPstoon UudRakPrsta 1. 6. 62 ja määrätty asevaraston hoitajaksi. 10 11
KOTKAN RANNIKKO- PATTERISTO Kotkan Rannikkopatteriston, kuten ilmeisesti muidenkin rt-joukkojen tärkein kevätkauden tapahtuma oli tykistöleiri, mikä alkoi kevään sateisimpana päivänä ja päättyi auringonpaisteeseen. Leiriläiset itsekin olivat vaaleansinisen mielialan vallassa, sillä molemmat kouluammunnat näyttivät menneen kohtuullisen hyvin. Leiriä lukuunottamatta on pston kevätkausi kulunut sille normaalilla rytmillä. Terveystilanne on ollut hyvä, ellei oteta huomioon melkein epidemialuontoiseksi muodostunutta niskanikamien kulumista kallelleen. Vuoden alussa oli näet 1. Ptrin päällikkö Tilkassa kaksi viikkoa venytettävänä ja ennen leiriä joutui pstoupseeri sinne samasta syystä. Jokainen päätelköön itse, millä tavoin venyttäminen tapahtuu käytännössä, mutta molemmissa tapauksissa nikamat olivat oienneet asianomaisten pituuden säilyessä suunnilleen ennallaan. Patteristo toivoo lukijoille hyvää ja kalarikasta kesää. MERISOTAKOULU 1. Siirtyminen keväästä kesään on Merisotakoulussa tapahtunut korkeapaineisen koulutuksen merkeissä. Tällä hetkellä toiminnassa olevien kurssien lukumäärä on 3 oltuaan korkeimmillaan 6. 2. Meripuolustuksen kapteenikurssi 11 päättyi 5. 5. Tasaisessa kilvassa selviytyi parhaaksi kapt O Vehmas SlRtR:stä. 3. 32. Merikadettikussin kadettien opiskelu on kevätkaudella ollut ponnistelua teoreettisen tietämyksen lisäämiseksi luokkaop innoin ja nyt kesän alkaessa siirtyy kurssi käytännön harjoituksiin. Laivastokadetit menevät aluksille oltuaan jo 17. 4 25. 4 Englannissa saakka hakemassa uutta koululaivaa Matti Kurkea. Rt-kadetit ovat leirilinnakkeella Miessaaressa sekä osallistuvat eri sotaharjoituksiin. 4. Kanta-aliupseerien peruskurssi 20' II jakson viesti- ja merenkulkulinjat päättivät opintonsa 15. 5. kers I M Hanskin tullessa priimukseksi. Kurssin johtajana toimi kaptl V P a- 1 a t s i. Peruskurssin rt-linjat tulivat II jaksolle jo ennen edellisen päättymistä 26. 4. Kurssin johtajaksi määrättiin kapt T Penttilä. 5. Reserviupseerikursseista on jo meneillään 44, joka tuli kouluun 6. 4. ja päättää opintonsa 14. 7. Kurssin vahvuus on 134 jakaantuen seuraaviin 5 linjaan; meriv miinalinja, meriv sukellusveneentorjuntalinja, rt:n tj linja, rt:n tuaslinja sekä tavallisuudesta poikkeavasti myös rt:n viestilinja. 6. Koulussa on lisäksi järjestetty merivalvontaopetustilaisuus kantahenkilökunnalle 12. 3 24. 3 ja sen suojissa toimi reservin kertaushar j oitusupseer eista sotapoliisikomppanian päälliköitä kouluttava kurssi, joka kolmen viikon opiskelun jälkeen päättyi 26. 5. 7. Tasaista ja tiukkaa luokkaopiskelua katkovat ja piristävät paitsi käytännön harjoitukset ja erilaiset leirit myös aina eri aloilla järjestetyt tilaisuudet, joista mainittakoon mm 14. 5 Merikerhon ja Rt--osasto J o h- torenkaan vierailu koululla tervehtimässä tulevia reserviupseereita esittäen reserviupseeritoiminitaa sanoin ja kuvin, maj evp, dipl ins Haukilahden esitelmä puolustustaloudellisesta suunnittelutyöstä ja samana iltana komdri evp Saukkosen suorittama Laivastoliiton esittely. 23. 5 osallistui Merisotakoulu Isoympyrän lenkkiin Haminassa, mutta ei pystynyt uusimaan viimevuotista voittoaan. Lisäksi on kevään kuluessa pidetty hengellinen iltapäivä ja Helsingin Varuskuntasoittokunnan Sibeliuskonsertti. Yliluutnantti Jukka Ilmari Karvinen siirtyi 7.5. HanRPstoon. Järjestetyssä kahvitilaisuudessa luovutti koulun johtaja komdri K K i j a n e n hänelle Merisotakoulun pienoislipun kiittäen monivuotisesta työstä koulun eri kursseilla. Kouluun on tullut kapt T Penttilä HanRPstosta. Alil T Turtiainen ylennettiin luutnantiksi 27. 4 ja kapt A Kajaani nimitettiin majurin virkaan 18. 5. Ru-osaston vääpeli sotm T Osa täytti 50 vuotta 17. 5. RANNIKONPUOLUSTAJA R tu Y: n ja Rannikon puolustajain Killan tiedotuslehti Päätoimittaja evl V Vuorela, Suomenlinna, VaaRPsto Toimittajat: kapt M Lappalainen, Helsinki, PE Levikki: n 700 kpl ltn T S a r i o. Suomenlinna, MeriSK Helsinki 1958. Maalaiskuntien Liiton Kirjapaino.