Suomen talouden ennustaminen ennakoivien indikaattorien ja mallien avulla Birgitta Berg-Andersson 9.10.2012
ETLA ORGANISAATIONA Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Toimitusjohtaja VTT Vesa Vihriälä Etlatieto Oy Toimitusjohtaja Ph.D. Petri Rouvinen Tutkimusjohtaja KTL Pekka Ylä-Anttila Taloustieto Oy Toimitusjohtaja Markku Lammi Kustannusjohtaja Laila Riekkinen
ETLAn TUTKIMUSOHJELMAT Työmarkkinat ja osaaminen Tutkimusjohtaja VTT Rita Asplund Kilpailu, innovaatio ja tuottavuus Tutkimusjohtaja FT Mika Maliranta Julkinen talous ja talouspolitiikka Tutkimusjohtaja KTT Tarmo Valkonen Kasvu, rakenteet ja suhdanteet Tutkimusjohtaja VTT Markku Kotilainen
ETLAn ENNUSTERYHMÄ Markku Kotilainen VTT, tutkimusjohtaja, yhteenveto, talouspolitiikka Paavo Suni TTM, kansainvälinen talous Reijo Mankinen VTK, yksityinen kulutus, tuotanto, hinnat ja kustannukset, mallien käyttö Hannu Kaseva VTK, julkinen talous, investoinnit, tuotanto, työllisyys Birgitta Berg-Andersson KTL, vienti, tuotanto, tuonti
KANSAINVÄLINEN SUHDANNEKEHITYS Suomen talouden tilanne on hyvin riippuvainen kansainvälisestä suhdannekehityksestä Kansainvälinen talouskehitys on ennusteen lähtökohta Kansainväliset vertailut: tietoa tarvitaan monista eri maista
LUOTTAMUSINDIKAATTORIT Kansainväliset indikaattorit Kuluttajabarometrit Teollisuuden luottamusindikaattori
ind 2000 = 100 Teollisuustuotanto Euromaat USA 113 108 103 98 93 88 M:2007/01 M:2008/01 M:2009/01 M:2010/1 M:2011/1 M:2012/1 M:2013/1
Euromaiden luottamusindikaattorit Teollisuus Kuluttajat 20 0 10 0-10 -20-30 -40-5 -10-15 -20-25 -30-35 -50 M:2007/01 M:2008/01 M:2009/1 M:2010/1 M:2011/1 M:2012/1 M:2013/1-40
Suomen luottamusindikaattorit Teollisuus Kuluttajat 30 25 20 10 0-10 -20-30 -40 20 15 10 5 0-5 -50 M:2007/01 M:2008/01 M:2009/1 M:2010/1 M:2011/1 M:2012/1 M:2013/1-10
Tavaraviennin volyymi ja vientitilaukset 60 40 vientitilauskanta (vasen) vienti, 3kk lka %- muutos (oikea) 40 30 20 20 0 10-20 0-40 -10-60 -20-80 2002/1 2003/1 2004/1 2005/1 2006/1 2007/1 2008/1 2009/1 2010/1 2011/1 2012/1-30
HUOLTOTASE Kokonaistarjonta = Kokonaiskysyntä Y+M = X+C+I+G BKT + Tuonti = Vienti + Yks.kul. + Investoinnit + Julk.kul. Y = C+I+G+(X-M) Ennustajien tärkein päämäärä on BKT:n ennustaminen.
MITÄ ENNUSTETAAN? - KANSANTALOUDEN TILINPITO Päätavoite on ennustaa Kansantalouden tilinpito Tilastokeskus julkaisee BKT-tiedot ja muiden kysyntäkomponenttien tiedot vuositilinpidossa ja neljännesvuositilinpidossa Kesäkuu, syyskuu, joulukuu, helmikuu (esim. huhti-kesäkuun tiedot saadaan syyskuussa) Suomen yleinen talouskehitys (makrotalous / toimialat) Mitä tapahtuu Suomen maantieteellisten rajojen sisäpuolella Huoltotaseen erät (vienti, investoinnit, kulutus, tuonti, BKT) toimialoittain ja/tai hyödykeryhmittäin Määrät, hinnat, arvot Muut keskeiset muuttujat (inflaatio, ansiotaso, vaihtotase, työllisyys, korot, ) Kaikkien numeroiden täytyy summautua oikein yhteen
MIKSI TARVITAAN TILASTOJA KUUKAUSITASOLLA? Ennustajat tarvitsevat tilastoja useammin kuin neljä kertaa vuodessa Jatkuva suhdanneseuranta mahdotonta ilman tiheämmin ilmestyviä tilastoja Kuukausi-indeksit antavat nopeaa tietoa - pitääkö ennustetta korjata ETLA julkaisee kuukausiraportin jossa käsitellään talouden tuoreimpia tapahtumia ja uusimpia kuukausitilastoja Ennustajien pitää olla ajan tasalla missä mennään, jotta voidaan kommentoida talouden kehityssuuntia Suhdannekäänteiden ennustaminen erityisen vaikeata Tiedotusvälineet ottavat jatkuvasti yhteyttä ennustelaitoksiin ja haluavat kommentteja USA:n, euroalueen ja muun maailman tapahtumien vaikutuksesta Suomen talouteen. Yritykset tarvitsevat päätöksenteossaan tietoa talouden kehityksestä Finanssialan sijoittajat tarvitsevat tuoretta tietoa talouden tilanteesta
Tehdasteollisuuden uudet tilaukset 160 140 120 100 80 60 40 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Uudet tilaukset LKA
Paperiteollisuuden uudet tilaukset 160 140 120 100 80 60 40 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Uudet tilaukset LKA
BKT:N ENNUSTAMISEN APUVÄLINEET Tilastokeskus laskee monia volyymisarjoja valmiiksi Tuotannon suhdannekuvaaja julkaistaan 12 kertaa vuodessa alkutuotanto, jalostus, palvelut Teollisuustuotannon volyymi-indeksi tarkalla toimialajaolla Ennustaja on eniten kiinnostunut määristä ja niiden muutoksista Huoltotase-erien volyymimuutokset
Ind Teollisuustuotanto 130,0 120,0 110,0 100,0 90,0 80,0 70,0 2002/1 2003/1 2004/1 2005/1 2006/1 2007/1 2008/1 2009/1 2010/1 2011/1 2012/1 Tuotanto kausitas. 12 kk lka
Ind Kemianteollisuuden tuotanto 130,0 120,0 110,0 100,0 90,0 80,0 70,0 2001/1 2002/1 2003/1 2004/1 2005/1 2006/1 2007/1 2008/1 2009/1 2010/1 2011/1 2012/1 Tuotanto kausitas. 12 kk lka
ETLA KÄYTTÄÄ KAIKKIA MAHDOLLISIA INDEKSEJÄ Myös hintaindeksit ovat ennustajalle tärkeitä Hintojen kehitys antaa tärkeää tietoa talouden kehityksestä (esim. KHI ja korot, raaka-aineet, öljy, kilpailun voimakkuus) Kansantalouden vaihtosuhde (vientihintojen ja tuontihintojen suhde) Voi itse laskea määrän, kun deflatoi arvon hintaindeksillä Hinnat vaikuttavat (määrien ohella) yritysten kannattavuuteen ja käyttäytymiseen Arvoindeksejäkin tarvitaan Liikevaihtokuvaajat Ansiotasoindeksi Pörssi-indeksit
DEFLATOINTI Tulli ja Suomen Pankki julkaisevat ulkomaankaupan arvotietoja, joilla voi ennakoida tulevia neljännesvuositilinpidon lukuja Tulli julkaisee kuukausitilastoa tavaraviennin arvosta toimialoittain Tilastokeskus julkaisee toimialoittaista vientihintaindeksiä Deflatoimalla tavaraviennin arvo sen hinnalla saadaan kuukausidataa tavaraviennin määrästä (yhteensä ja toimialoittain)
Tavaraviennin arvo neljännesvuosittain (milj. euroa) 18500 18000 17500 17000 16500 16000 15500 15000 14500 14000 13500 13000 12500 12000 11500 11000 10500 10000 2004/1 2005/1 2006/1 2007/1 2008/1 2009/1 2010/1 2011/1 2012/1 TK 5.9.2012 SP 15.9.2012 Tulli 8.10.2012
Milj. e SUOMEN TAVARAVIENNIN MÄÄRÄ, KAUSITASOITETTU 6500 6000 5500 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2002/1 2003/1 2004/1 2005/1 2006/1 2007/1 2008/1 2009/1 2010/1 2011/1 2012/1 Tavaraviennin määrä 12 kk lka
TILASTOJA PITÄÄ OSATA TULKITA Vaaditaan hyvää tilastojen ja niiden sisällön ymmärrystä Käsitteet ja määritelmät mitä jokin indeksi oikeasti mittaa Laskutavat ja tietolähteet ne on nykyään dokumentoitu varsin hyvin Tietojen luotettavuus ja tarkentuminen joskus lopullinen tieto voi poiketa huomattavasti ensimmäisestä ennakkotiedosta Menetelmät ja niiden muutokset (kausipuhdistus, kaksoisdeflatointi) Indeksien laskeminen, ketjuttaminen, painottaminen, perusvuoden vaihto Seurantamateriaali voi poiketa paljonkin ennustettavasta Kansantalouden tilinpidon luvut ovat parhaimmillaankin neljännesvuositietoja Seurataan kuukausitilastoja, vaikka ennustetaan viime kädessä vuositilastoja Täytyy tietää, missä määrin kuukausitiedon perusteella voidaan (tai ei voida) päätellä neljännesvuositiedon kehitystä
MALLLIEN KÄYTTÖ ENNUSTETYÖSSÄ Makromalli Nigem-malli Panos-tuotos Ekonometriset mallit
ENNUSTEET MUUTTUVAT: SYKSY 2010, KEVÄT 2011, SYKSY 2012 Syksy 2010: Kuvassa BKT 2009=100 v. 2009: toteutunut -8 % v. 2010: ennuste 3.5 %, v. 2011: 4 %, v. 2012: 2.5 % Kevät 2011: v. 2009: toteutunut -8.2 %, v. 2010: toteutunut 3.1 % v. 2011: ennuste 4 %, v. 2012: 3 %, v. 2012: 3 % Syksy 2012: v. 2010: toteutunut 3.3 %, v. 2011: toteutunut 2.7 % v. 2012: ennuste 0.5 %, v. 2013: 1.0 %, v. 2014: 2.2 %
VAIHTOEHTOISET KEHITYSURAT Nopea kasvu Perusennuste Hidas kasvu BKT:n muutos Työttömyysaste Valtion ja kuntien rahoitusjäämä, % BKT:sta Julkisen sektorin EMU-velka, % BKT:sta