PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖARVOSANAT, TOISEN ASTEEN VALINTA & LUOKKIEN VÄLISET EROT

PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖARVOSANAT, TOISEN ASTEEN VALINTA & LUOKKIEN VÄLISET EROT METROP-SEMINAARI 0..06 sirkku.kupiainen@helsinki.fi Viimeisenä peruskoulukeväänä tehtävä toisen asteen valinta on merkittävin yksilön omaa tulevaisuutta koskeva päätös, jonka alaikäinen Suomessa tekee. Lukiovalintaa ohjaava ja hyväksytyksi tulemista säätävä keskiarvokynnys määrittää vahvasti sen, hakeeko nuori lukioon vai ammatilliseen koulutukseen. PÄÄTTÖTODISTUKSEN ARVOSANAT Tyttöjen arvosanat ovat kaikissa oppiaineissa poikien arvosanoja paremmat. Arvosanoissa on huomattavia oppiaineiden välisiä eroja, joiden vaikutus oppilaiden (sukupuolittuneisiin) valintoihin on ilmeinen (Ouakrim- Soivio, Kupiainen & Marjanen, painossa). Kaikki Tytöt Pojat Ero Äidinkieli ja kirjallisuus 7,9 8,6 7, 0,8 Matematiikka 7,7 7,87 7,60 0,7 A-kieli 8,08 8, 7,9 0,8 B-kieli 7,7 7,90 7,0 0,8 Biologia 7,9 8, 7,60 0,6 Maantieto 7,9 8,8 7,6 0, Fysiikka 7,80 7,9 7,68 0, Kemia 7,8 8,0 7,60 0, Historia 7,9 8,0 7,77 0,8 Yhteiskuntaoppi 7,96 8, 7,7 0, Uskonto / ET 8, 8,0 7,80 0,70 Terveystieto 8, 8,8 7,8 0,7 Ka 8,0 8,8 7,6 0,

KUNTIEN VÄLISIÄ EROJA Myös kuntien välillä Kunta Kunta Kunta Kunta Kunta Kunta Kunta 6 7 on selviä eroja sekä Äidinkieli 8, 8,0 8,0 7,97 7,8 7,89 7,7 arvosanojen Matematiikka kokonaistasossa 8,0 7,90 7,90 7,6 7,6 7,7 7, että eri oppiaineiden A-kieli 8, 8,06 8,7 7,9 8,0 7,8 7,70 arvosanojen välillä. B-kieli 7,6 7,6 7,60 7,8 7, 7, 7,7 Erot eivät kaikin Biologia 8,0 7,90 8,0 8,0 7,88 7,8 7,7 osin vastaa Maantiede 8, 7,87 8,07 7,9 7,86 7,8 7,7 oppilaiden välisiä Fysiikka 8,08 7,9 7,96 7,6 7,6 7,8 7, MetrOPtutkimuksessa Kemia 8,06 7,9 7,99 7,6 7,76 7,7 7, Historia 8,7 8,0 8,07 8, 7,7 7,6 7,6 ilmenneitä eroja tai koulumenestystä Yhteiskuntaoppi 8, 8,9 8,07 8, 7,90 7,6 7, pitkälti selittäviä Uskonto/ET 8, 8, 8,7 8, 8, 8, 7,79 eroja oppilaiden Terveystieto 8, 8, 8, 8,0 8,6 8, 8,08 kotitaustassa. Ka 8, 7,98 8,07 7,90 7,8 7,80 7,6 PÄÄTTÖARVOSANAT, OPPIAINEKOHTAINEN OSAAMINEN, AJATTELUTAITO, OPPIMIS- ASENTEET JA VANHEMPIEN KOULUTUS 0.80 0.60 0.0 0.0 0.00 Luk Ka ÄI & Mat Ajattelutaito Oppimisasenteet -0.0 Vanh. Koul. -0.0-0.60 Kunta Kunta Kunta Kunta Kunta Kunta Kunta Kunta Kunta Kunta Kunta Kunta Kunta Kunta 6 7 8 9 0 TYTTÖJEN JA POIKIEN OSUUS LUKUAINEIDEN KESKIARVON MUKAISISSA RYHMISSÄ 00% 90% 80% 70% 60% 0% 0% Pojat Tytöt 0% 0% 0% 0% -6,0 6,0-6, 6,-7,0 7,0-7, 7,-8,0 8,0-8, 8,-9,0 9,0-9, 9,-0 N=97 N=0 N=7 N=8 N=07 N=09 N=97 N=88 N=97 Kuvion palkit esittävät tyttöjen ja poikien suhteellista osuutta kuhunkin arvosanaryhmään kuuluvien joukossa, eivätkä siis ilmaise ao. ryhmään kuuluvien tyttöjen ja poikien osuutta koko hakijajoukossa...06 6

SAMA OPPILAIDEN MÄÄRÄÄN SUHTEUTETTUNA Lukioon hakeutuvien osuus metropoliseudulla (66 %) Olisiko suhtautuminen ongelmaan toinen, jos kuvion siniset pylväät edustaisivat poikia?..06 7 Tyttöjen ja poikien väliset arvosanaerot ovat siis ilmeiset, ja niiden valossa tyttöjen ja poikien epäsuhtainen hakeutuminen ammatilliseen koulutukseen ja lukioon on ymmärrettävää ja jopa väistämätöntä. Koulutuspoliittisesti keskeinen kysymys on, miksi pojat selvästi alisuoriutuvat koulussa? Ero syntyy jo alaluokilla, mutta kasvaa oppilaiden koulupolun edetessä. Tutkimuksen mukaan kyse ei kuitenkaan ole eroista oppimisen edellytyksissä, joskin valinta-ajankohta saattaa lievästi suosia varhemmin kypsyviä tyttöjä. (Shayer & Wylam 978). PÄÄTTÖARVOSANAT TOISEN ASTEEN VALINTA LUOKKIEN VÄLISET EROT

Toiselle asteelle hakeneista 66 % haki ensimmäisenä valintakohteenaan lukioon ja % ammatilliseen koulutukseen. 89 ( %) haki vain ammatilliseen koulutukseen, 7 (6 %) vain lukioon ja 68 (9 %) sekä ammatilliseen koulutukseen että lukioon. Ero ammatilliseen koulutukseen ja lukioon hakevien nuorten peruskoulumenestyksessä on ilmeinen (Helsingissä ka 6,8 vs. 8,0, koko metropolialueella 7,00 vs. 8,). Eri lukioihin hakevien arvosanoissa on huomattava ero (ensisijainen haku ka 6,99 vs. 9,), mutta lukioiden yleis- ja erikoislinjoille hakevien välinen ero on pieni (ensisijaisilla hakijoilla ka 8, vs. 8,9). Ammatillisessa koulutuksessa ero eri aloille hakevien välillä on selvästi suurempi (ka,0 8,9), mutta korkeimmat keskiarvot ovat vain pienen hakijamäärän aloja. Lukioon hakeutuminen on Kauniaisissa, Espoossa ja Helsingissä selvästi muita metropolialueen kuntia yleisempää (7 % 89 %). Helsingin muita laajempi erikoislukiotarjonta vetää puoleensa myös naapurikuntien parhaita oppilaita. Ensisijaisesti lukioon hakeneista 7 % valitsi kohteekseen oman kunnan lukion ja 6 % muun metropolialueen lukion. Ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen hakeneista % haki oman kunnan, 6 % muun metropolialueen kunnan, % lähikunnan ja % muun kunnan alueella sijaitsevaan oppilaitokseen. VALINNAN SUKUPUOLITTUNEISUUS Tytöt Pojat Yht. Tytöistä Pojista Vain ammatillinen 9 % 6 % 00 % 0 % % Molemmat % % 00 % 7 % % Vain lukio 7 % % 00 % 6 % 8 % Yht. 00 % 00 % Vaikka moni nuori hakee sekä ammatilliseen koulutukseen että lukioon, sukupuoliero valinnoissa on selvä. Poikien osuus vain ammatilliseen koulutukseen hakeneista on puolta suurempi kuin tyttöjen, kun taas pelkästään lukioon hakee neljännes enemmän tyttöjä kuin poikia. Joka kolmas poika haki vain ammatilliseen koulutukseen (tytöistä joka viides). Lähes kaksi tyttöä kolmesta haki vain lukioon, pojista alle puolet.

VALINNAN YHTEYS KOTITAUSTAAN Vanhemman koulutus Valinta / äidin koulutus Valinta / isän koulutus Koulutuksen periytyvyys on peruskoulusta huolimatta ilmeistä, ja korostuu osin kouluvalinnasta johtuen koulutasolla, missä se näkyy koulujen ja luokkien välisinä eroina. On kuitenkin kysyttävä, missä määrin erojen täydellinen tasaaminen on mahdollista tai edes toivottavaa emmekö me odota myös kansallisella tasolla, että koulutuksella on tulevaisuuteen ulottuvia vaikutuksia? (vrt. Ontarion Raise the bar and close the gaps ) Lukio Erityis-lukio Lukio Peruskoulu tai alempi keskitason tutkinto % 7 % % 0 % 8 % % Yo-tutkinto tai ylempi keskitason tutkinto % 0 % 6 % % % 6 % Alempi korkeakoulututkinto 0 % 60 % % % 7 % % Ylempi korkeakoulututkinto % 6 % 7 % % 6 % 6 % Ka 0 % % 9 % 9 % % 9 % Ammatillinen Ammatillinen Erikoislukio VALITUKSI TULEMINEN Nuorten koulutussuunnitelmat ja heidän näkemyksensä omista valituksi tulemisen mahdollisuuksistaan näyttävät olevan varsin realistisia, sillä lähes kolme hakijaa neljästä tuli valituksi ensisijaiseen hakukohteeseensa ja vielä useampi haluamalleen opintoalalle tai - linjalle. Ensisijaiseen hakukohteeseen hyväksymisessä ei ollut merkittävää eroa ammatillisen koulutuksen ja lukion välillä (77,6 % vs. 7,0 %). Lukio-opintoja havittelevien ensisijainen toive jäi useimmin toteutumatta haettaessa erikoislukioon tai lukion erikoislinjalle (hyväksyttyjä 6, %). AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA PYSYMINEN Hyväksytty Läsnä syksy 0 Läsnä kevät 0 Alan vaihtajia Alalla keväällä % Liiketalous 8 787 766 6 760 9, % Sosiaali- ja terveysala 68 8 90,8 % Sähkö- ja automaatiotekniikka 9 89, % Autoala 0 97 9 88,0 % Hotelli-, ravintola- ja catering-ala 6 9 9 0 80, % Tieto- ja viestintätekniikka 6 0 0 90, % Rakennusala 88 69 6 8 8 78,7 % Talotekniikka 0 9 90,9 % Logistiikka 6 0 90, % Tieto- ja tietoliikennetekniikka 8 6 0 98 76,6 %

PÄÄTTÖARVOSANAT TOISEN ASTEEN VALINTA LUOKKIEN VÄLISET EROT Oppilaiden jakaminen tai jakautuminen kouluihin ja luokkiin osaamisen tason mukaan on kansainvälisesti laajasti sovellettu käytäntö (OECD 0). Siinä, miten jako tapahtuu, on kuitenkin selviä maiden välisiä eroja niin sen suhteen, miten oppilaat eri kouluihin tai luokkiin valitaan tai valikoituvat, kuin sen, missä vaiheessa oppilaan koulupolkua valinta tai jakaminen tapahtuu. Joissain OECD-maissa oppilaat jaetaan suhteellisen varhaisessa vaiheessa eri opetussuunnitelmia noudattaviin kouluihin tai linjoihin, kun taas toisissa kaikki oppilaat seuraavat ainakin pääosin samaa opetussuunnitelmaa läpi oppivelvollisuuden tai jopa pidempään (Eurydice 0, OECD 0). Siinä, missä ensin mainittu vaihtoehto edustaa avointa osaamistason mukaista oppilasallokointia, myös jälkimmäiseen voi sisältyä osaamisen tasoon tai johonkin muuhun oppilaskohtaiseen tekijään perustuvaa valikointia. Tällöin erittely tapahtuu allokoimalla oppilaita eri kouluihin tai eri linjoihin ja luokkiin koulujen sisällä joko kaikissa oppiaineissa tai vain osassa niistä. Ryhmittely voidaan nähdä koulutuspoliittisena valintana (koulutuksen järjestäjä / vanhemmat), joka vaikuttaa siihen, miten oppilaiden väliset osaamis-, oppimisasenne- ym. erot jakautuvat yksilö, luokka- ja koulutason vaihteluun. Koulutuspoliittisena ongelmana tämä nähdään erityisesti silloin, jos ryhmien väliset erot kasvavat ajan myötä eli on aihetta olettaa luokanmuodostuksen vaikuttavan eriyttävästi oppimisen kehitykseen. Asuinalueeseen perustuvat erot eivät näy erityisenä koulutuspolitiikkana, mikä saattaa vaikuttaa siihen, ketkä haluavat käyttää mahdollisuuttaan kouluvalintaan (ks. Seppänen, Kalalahti, Rinne & Simola 0). Ryhmittelyn muodosta (koulu / luokka) riippumatta sen puolesta ja sitä vastaan esitetyt argumentit ovat pääosin samoja. 6

Argumenttien taustalla on useimmiten kysymys todellisesta tai kuvitellusta tasapainoilusta tehokkuuden ja tasa-arvon välillä (Hanushek & Woessman006, Duru-Bellat & Mingat 998; Seppänenym. 0). Keskeinen argumentti ryhmittelyn puolesta on, että homogeeninen opetusryhmä sallii opetuksen kognitiivisen tason, menetelmien ja etenemisnopeuden valinnan siten, että se mahdollistaa kunkin ryhmän kaikkien oppilaiden maksimaalisen oppimisen (Slavin & Madden 00, Zimmer00, Lefgren00, Duflo, Dupas & Kremer0). Argumentit ryhmittelyä vastaan viittaavat usein oppilaiden kotitaustan mukaisiin eroihin koulun alkaessa ja huoleen varhaisen ryhmittelyn johtamisesta näiden erojen voimistumiseen oppilaiden koulupolun edetessä (Duru-Bellat & Mingat 998, Entwistle & Alexander 99; vrt. Hayes & Gershenson0). KOULUJEN JA LUOKKIEN VÄLISET EROT SUOMESSA Suomalainen peruskoulu on noussut PISA-tutkimuksen myötä maailmanmaineeseen onnistuessaan yhdistämään oppilaiden korkea suoritustaso pieniin koulujen välisiin eroihin ja kotitaustan suhteelliseen vähäiseen selitysosuuteen osaamisen vaihtelusta. TIMSS 0 -tutkimuksessa Suomi erottuu kuitenkin pohjoismaisista naapureistaan huomattavan suurilla luokkien välisillä eroillaan, jotka eivät tue näkemystä perusopetuksemme tasa-arvoisuudesta: (Yang Hansen, Gustafsson, & Rosén, 0) AINEISTO JA MUUTTUJAT Tämän luokkien välisiä eroja koskevan tarkastelun kohteena ovat ne 60 yli oppilaan luokkaa, joissa vähintään kaksi kolmasosaa oppilaista osallistui sekä syksyn 0 (7. lk) että kevään 0 (9. lk) tutkimukseen (87 % ao. luokista, N = 6 0). Päättelytaito Sanallinen päättely Matemaattinen ajattelu Muuttujan vaikutuksen arviointi Oppiainekohteinen osaaminen (6. lk) Äidinkieli Matematiikka Oppimista tukevat asenteet Koulun koettu tärkeys Saavutusorientaatio Oma yrittäminen Oppimista haittaavat asenteet Välttämisorientaatio Luovutusherkkyys Usko sattumaan menestyksen tai sen puutteen selittäjänä Lukuaineiden keskiarvo peruskoulun päättötodistuksessa 7

00 OSAAMISEN KEHITYS LUOKKATASOLLA 00 90 80 70 60 0 0 0 0 0 90 80 70 60 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Molempina vuosina tutkimukseen osallistuneiden oppilaiden ajattelutaidon kehitys 7. lk 9. lk. Useimmissa luokissa osaaminen on parantunut yläluokkien aikana, mutta joukossa on niin muita enemmän osaamistaan parantaneita luokkia kuin sellaisia, joissa osaaminen näyttää yläkoulun aikana heikentyneen. Jälkimmäisessä kyse lienee luokista, joissa oppilaat eivät syystä tai toisesta ole suhtautuneet tehtäviin yhdeksännellä luokalla samalla paneutumisella kuin seitsemännellä luokalla. KOULU- JA LUOKKATASON VAIHTELU Koulu selitti oppilaiden päättelytaidossa esiintyvästä vaihtelusta tässä normaaliopetuksen luokkiin rajatussa aineistossa seitsemännellä luokalla 9, % ja yhdeksännellä luokalla 9, %. Ero oli molempina vuosina hieman suurempi matematiikan (9, % ja 0,6 % ja yhdeksännellä luokalla myös äidinkielen tehtävissä (9,6 %). Luokan itsenäinen selitysosuus (siis huomioimatta koulun selitysosuutta) oli seitsemännellä luokalla,7 % ja yhdeksännellä luokalla,8 %. Koulun selitysosuus vaihtelusta pysyy siis yläluokkien aikana samana, mutta luokan selitysosuus kasvaa, joskin maltillisesti. Muutosta tarkastellaan jakamalla luokat oppilaiden päättelytaidon perusteella viiteen ryhmään (kvintiilit) luokkatason keskiarvon mukaan. LUOKKAKVINTIILIT 7. JA 9. LUOKAN AJATTELUTAIDON MUKAAN.00.00 0.0 0.0 0.00 0.00-0.0-0.0 -.00 -.00 Jos tilannetta tarkastellaan seitsemännen luokan alun tilanteesta käsin, ryhmien väliset pienenevät yläkoulun aikana. Jos ryhmät kuitenkin muodostetaan toisen asteen valinnan kannalta keskeisen yhdeksännen luokan osaamisen mukaan, ryhmien väliset erot kasvavat yläluokkien aikana. 8

ÄIDINKIELI JA MATEMATIIKKA.00 0.0 0.00-0.0 Osaamiserot kasvavat myös oppiainekohtaisessa osaamisessa. Ero ryhmien välillä on molempina vuosina jonkin verran pienempi äidinkielen kuin matematiikan tehtävissä. Seitsemännellä luokalla ero on sama kuin ajattelutaidossa, yhdeksännellä luokalla vähän ajattelutaidossa ilmennyttä eroa pienempi. On kuitenkin perusteltua olettaa, että luokkatasoa vastaavissa tehtävissä ero olisi ollut ajattelutaitoeroa suurempi. -.00 EROT OPPIMISASENTEISSA KOULUN KOETTU TÄRKEYS SAAVUTUSORIENTAATIO OMA YRITTÄMINEN VÄLTTÄMISORIENTAATIO USKO SATTUMAAN MENESTYKSEN SELITTÄJÄNÄ LUOVUTUSHERKKYYS 7 7 6 6 Oppimista tukevat asenteet Oppimista haittaavat asenteet Luokka selittää vain muutaman prosentin oppimisasenteiden vaihtelusta ja myös ryhmien väliset erot ovat selvästi pienemmät kuin erot osaamisessa. Päinvastaisista viesteistä huolimatta oppilaiden oppimista tukevat asenteet asettuvat lievästä laskusuunnastaan huolimatta käytetyn mittarin keskiarvon yläpuolelle ja oppimista haittaavat sen alapuolelle. KOULUMENESTYS (LUKUAINEIDEN KESKIARVO) 9.00 9.00 8.7 8.0 8. Äidinkieli Matematiikka A-kieli 8.7 8.0 8. 8.00 7.7 Historia Kemia 8.00 7.7 7.0 7.lk 9. lk 7.0 Eri oppiaineiden arvosanojen laskussa saattaa olla kyse eroista ala- ja yläluokkien oppilasarvioinnissa, mutta myös todellisesta erosta oppilaiden osaamisessa suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin. Päinvastoin kuin edellä esitetyssä osaamisessa, ryhmien väliset erot arvosanoissa pienenenivät yläluokkien aikana. Tulos tukee aiempia oppiainekohtaisten arviointien tuloksia, joissa on toistuvasti havaittu koulukohtaisia eroja oppilaiden arvosanojen ja heidän arvioinnissa osoittamansa osaamisen välillä. 9

SUKUPUOLI JA KOTITAUSTA 00% 80%. 60% 0% Tytöt Pojat. Äidin koulutus Isän koulutus 0%. 0% Sukupuoli ( = tyttö, = poika, ka,0 Kotitausta (vanhempien koulutus) Luokkaryhmät eroavat toisistaan niin tyttöjen ja poikien osuuden kuin oppilaiden kotitaustan suhteen tavalla, joka seuraa aiempaa tutkimusta. Sukupuolella on kuitenkin ilmeinen roolinsa myös siinä, miten oppilaiden osaaminen tai halu sen näyttämiseen testitilanteessa kehittyy yläluokkien aikana. Yhdeksännellä luokalla entistä useampi poikavaltainen luokka on pudonnut heikoimmin osaavien luokkien ryhmään, kun taas osaaminen on kehittynyt jonkin verran muita vahvemmin tyttövaltaisissa luokissa. KIITOS! LÄHTEET Duflo, E., Dupas, P. & Kremer, M. 0. Peer effects, teacher incentives, and the impact of tracking: Evidence from a randomized evaluation in Kenya. American Economic Review 0, 79 77.doi=0.7/aer.0..79. Duru-Bellat, M. & Mingat, A. 998. Importance of Ability Grouping in French Collèges and its Impact upon Pupils Academic Achievement. Entwistle, D. R. & Alexander, K. L. 99. Summer setback: `Race, poverty, school composition, and mathematics achievement in the first two years of school. AmericalSociological Review, 7, 7-8. Hanushek, E.A. & Woessman, L. 006. Does Educational tracking affect performance and inequality? Differences-in-differences evidence across countries. The Economic Journal, 6 (March), C6 C76. Hayes, M. S., & Gershenson, S. (0). What Differences a Day Can Make: Quantile Regression Estimates of the Distribution of Daily Learning Gains (No. 90). Institute for the Study of Labor (IZA). Lefgren, L. Educational peer effects and the Chicago public schools. Journal of urban Economics, 6(), 69-9. Kupiainen, S. & Hienonen, N. (tulossa). Luokkakoko. Suomen Kasvatustieteellinen Seura. Kasvatusalan tutkimuksia XXX. Oukarim-Soivio, N., Kupiainen, S. & Marjanen, J. (tulossa). Vaarantaako selkeiden arviointikriteerien puuttuminen arvosanojen vertailtavuutta? Perusopetuksen päättöarvosanoissa ja lukion kurssiarvosanoissa esiintyvä oppiainekohtainen sekä sukupuolen mukainen vaihtelu. Teoksessa XXXX (Forum Criteriorum -seminaarin esityksiin perustuva toimitettu julkaisu). Kasvatusalan tutkimuksia XXX. 0

Rimpelä, M. & Bernelius, V. (toim.) 00. Peruskoulujen oppimistulokset ja oppilaiden hyvinvointi eriytyvällä Helsingin seudulla. Helsingin yliopisto: Geotieteiden ja maantieteen laitoksen julkaisuja B. Helsinki: Yliopistopaino. Seppänen, P., Kalalahti, M., Riine, R. & Simola, H. (toim.) 0. Lohkoutuva peruskoulu. Perheiden kouluvalinnat, yhteiskuntaluokat ja koulutuspolitiikka. Suomen kasvatustieteellinen seura. Kasvatusalan tutkimuksia 68. Slavin, R. E. & Madden, N. A. 00. One million children: Success for All. Thousand Oaks, CA: Corwin. Vainikainen, M.-P. & Rimpelä, A. (toim.) 0. Nuorten kehitysympäristö muutoksessa Peruskoulujen oppimistulokset ja oppilaiden hyvinvointi eriytyvällä Helsingin seudulla. Helsingin yliopiston opettajakoulutuslaitoksen tutkimuksia 6. Yang Hansen, K., Gustafsson, J.-E., & Rosén, M. 0. School performance difference and policy variations in Finland, Norway and Sweden. In K. Yang Hansen, J.-E. Gustafsson, M. Rosén, S. Sulkunen, K. Nissinen, P. Kupari, R.F. Ólafsson, J.K. Björnsson, L.S. Grønmo, L. Rønberg, J. Mejding, I.C. Borge, & A. Hole. Northern Lights on TIMMS and PIRLS 0. TemaNord 0:8, 8. Zimmer, R. (00). A new twist in the educational tracking debate.economics of Education Review, (), 07-.