SELVITYS NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖN TILASTA 2005 Nokian kaupunki Ympäristökeskus ympäristönsuojeluyksikkö 2005
Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. ILMA... 3 3. VESISTÖT... 5 3.1. Pohjavesi... 5 3.2. Reittivesistöt... 6 3.3. Järvet... 7 3.4. Muut vesistöt... 7 4. PILAANTUNEET MAA-ALUEET... 8 5. MELU... 9 6. LUONTO... 10 6.1. Luonnonsuojelu... 10 6.2. Luontoon vaikuttavat tekijät... 11 7. JÄTTEET... 12 8. YHTEENVETO... 13 LÄHTEET... 15 LIITTEET
1. YLEISTÄ Tämä selvitys Nokian kaupungin ympäristön tilasta ja ympäristön kuormittumisesta perustuu ympäristönsuojelulain 25 pykälään. Ympäristönsuojelulaissa sanotaan, että kunnan on alueellaan huolehdittava ympäristön tilan seurannasta ja seurantatiedot on julkaistava tarvittavassa laajuudessaan. /1/ Nokialla olevan teollisuuden, energian tuotannon ja liikenteen päästöt aiheuttavat haittaa ympäristölle. Ympäristön tilaa arvioidaan ja tutkitaan päästöjen sekä niiden vaikutusten perusteella. Kaikki päästöt eivät kuitenkaan vaikuta välittömästi ympäristöön, vaan vaikuttavat ajan kuluessa välillisesti. Selvityksessä kartoitetaan Nokian ympäristön tilaa aiemmin tehtyjen tutkimusten ja selvitysten pohjalta. Selvitys on jaettu kuuteen eri osa-alueeseen. Kussakin osaalueessa tullaan käsittelemään ympäristön tilaan vaikuttavia syitä, päästöjä, tämän hetkistä ympäristön tilaa, päästöjen vaikutuksia ympäristöön sekä ympäristön tilaan vaikuttavien syiden ja päästöjen torjuntaa. Selvityksessä käydään läpi eri osa-alueiden tulevaisuuden näkymiä eli arvioitua kehitystä ja sen suuntaa. Selvitystä varten ei ole tehty laskennallisia analyysejä osa-alueiden tulevaisuuden ennustamiseksi. Sen sijaan tulevaisuuden näkymissä tullaan ottamaan huomioon yleinen kehityssuunta. Viimeisessä osiossa eli yhteenvedossa käydään läpi asioita, joita tarvitsisi tutkia tai seurata nykyistä enemmän. Selvityksen teossa ovat avustaneet Sinikka Jalo, Veikko Tervo ja Riitta Jurttila Pirkanmaan jätehuolto Oy:stä, Heikki Kokkonen Pirkanmaan ympäristökeskuksesta ja Marketta Hyvärinen Tiehallinnosta. 2. ILMA Nokian ilmaa kuormittavat lähinnä teollisuus, liikenne ja energian tuotanto. Kuormittavista tekijöistä liikenne ja energian tuotanto ovat haitallisempia ympäristölle kuin teollisuus. Teollisuuden ilmapäästöksi voidaan lukea myös hajupäästöt ja liuotinpäästöt. Nokian ilman laatu on ollut hyvä kahdenkymmenen vuoden ajan. Ilman laatu on viimeisten kymmenen vuoden aikana parantunut entisestään, kun PVO Lämpövoima Oy:n, Fortum Oy:n ja Valmet Oy:n energian tuotannossa käytetty hiili ja öljy on korvattu osittain maakaasulla. /2/ Öljyn käyttöä lämpöenergian tuotannossa ei kuitenkaan ole lopetettu kokonaan. Uusilla pientaloalueilla lämmitetään pääasiassa sähköllä ja vanhoilla alueilla on kaukolämpö. Liikenne aiheuttaa suuren osan Nokian ilmapäästöistä. Kolme valtatietä ja raskasta teollisuutta palveleva liikenne yhdessä kasvavan asukasmäärän ja hajautuvan yhdyskuntarakenteen kanssa lisää liikenteestä aiheutuvia päästöjä myös tulevaisuudessa. /2/ Ilmaa kuormittavien rikkidioksidi- ja typpioksidien pitoisuudet ilmassa Nokialla eivät ole ylittäneet raja-arvoja yli kahteenkymmeneen vuoteen. Pääosin ilman typpioksidit 3
ovat peräisin PVO Lämpövoima Oy:n energian tuotannosta ja liikenteestä. Vuonna 2000 typpioksidipäästöt teollisuudesta sekä energian tuotannosta olivat 89,95 tonnia ja liikenteestä 425 tonnia. /3/ Vuonna 1989 Oy Nokia Ab Paperin voimalaitoksen eli nykyisin PVO Lämpövoima Oy:n typpioksidipäästöt olivat 738 t. Oksidipäästöjen ilmassa olevien pitoisuuksien määrä ei ylitä raja-arvoja. Tämän vuoksi alueella ei tarvita jatkuvaa ilman laadun mittaamista. Oksidipäästöjen lisäksi Nokian ilmaa kuormittavat hiukkaset, joiden määrä ilmassa erityisesti keväisin on suuri. Keväisin hiekoitushiekan kuivumisen seurauksena hiukkasten kokonaisleijuman raja-arvo ylittyy. /2/ Nykyään haitta-aineiden pitoisuudet ovat laskeneet uuden tekniikan ja maakaasun käyttöön oton myötä. Ilman typen oksidien määrän kehitystä on mallinnettu. Mallinnuksen perusteella vuonna 2020 typenoksidien määrä vähenisi vuoden 2000 pitoisuuksista noin 43 prosenttia. Suurimman osan ilman typen oksideista tulee tulevaisuudessa tuottamaan liikenne. /3/ Nokialla tehdyssä ilman laadun perusselvityksessä (1990) ehdotettiin tehtäväksi jäkäläkartoituksia, joiden avulla voitaisiin selvittää rikkilaskeuman vaikutusta ympäristöön. Jäkäläkartoituksia Nokialla on suoritettu vuosina 1991 ja 1997. Kartoituksen mukaan jäkäläkanta oli elpynyt rikkipitoisuuksien laskun seurauksena. Nokialla oli kuitenkin vieläkin vuonna 1997 jäkäläautioita. Typpikuormituksesta hyötyvän viherleväpeitteen määrä oli lisääntynyt. /2, 4, 5/ Nokian suurimmat toimijat ilmoittavat päästönsä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Nokialla toiminnoista ilmaan aiheutuvat päästöt ovat hiilidioksidi, metaani, VOC -yhdisteet ja typenoksidit. Liitteessä 3 on esitetty päästöistään ilmoitusvelvollisen teollisuuden ja energiantuotannon ilmapäästöt vuodelta 2003. /6/ Teollisuuden ja energiantuotannon aiheuttamien ilmapäästöjen lisäksi aiheutuu liikenteestä ilmaa kuormittavia päästöjä. VTT:llä lasketaan vuosittain kuntakohtaisesti liikennemäärien perusteella liikenteen ilmaan aiheuttamat päästöt. Liikenteen laskennalliset päästöt Nokialla vuonna 2003 on esitetty liitteessä 5. /7/ Verrattaessa liikenteen ja ilmoitusvelvollisten toimintojen päästöjä toisiinsa, liite 3 ja liite5, voidaan huomata liikenteen kuormituksen olevan suurempi. Kuitenkin on huomioitava, että liikenteen ja toimintojen päästöt sisältävät erilaisia yhdisteitä, joiden vaikutukset ilman tilaan ovat erilaisia. Nokialla sijaitseva teollisuus aiheuttaa ilmaan myös hajupäästöjä. Nokian keskustaalueella sijaitsevien Nokian Renkaat Oyj:n ja Nokian Jalkineet Oy:n tehtaat aiheuttavat ajoittain hyvinkin runsasta hajua ympäristöönsä. /2/ Myös Nanso Oy:n tehtaalta pääsee joskus ilmaan hajupäästöjä. Ilmaan joutuvat hajupäästöt johtuvat prosessien kuumentamisvaiheiden ilmaan haihtuvista kemikaaleista. Vuonna 2002 Nokian Renkaat Oyj ja VTT tekivät yhdessä selvityksen hajupäästöjen esiintymisestä rengastehtaan ympäristössä. /8/ Myös Nokian kaupungin jätevedenpuhdistamoilta pääsee välillä hajupäästöjä. 4
3. VESISTÖT 3.1. Pohjavesi Nokialla on paljon vesistöjä. Vesistöinä tässä selvityksessä tarkoitetaan pohjavettä, reittivesistöjä, järviä ja jokia. Nokialla sijaitsee yksi merkittävä pohjavesialue. Järviä on yli 60 kappaletta ja jokia kuusi kappaletta. Nokialla olevia vesistöjä tutkitaan ja niiden laatua seurataan jatkuvasti. Sarpatin- / Maatialanharjussa sijaitsee I luokan pohjavesialue, josta valmistetaan talousvettä suurimmalle osalle Nokian asukkaista. Pohjavesialueeseen kuuluu osana tekopohjaveden imeytysalue, joka sijaitsee kaupungin keskustassa Viikinharjussa. Haja-asutusalueella asuvista kuntalaisista vain osa on kunnallisen vesihuollon piirissä. Muut haja-asutusalueiden asukkaat ovat riippuvaisia omista kaivoistaan. Viikinharjun pohjavesialueen tilaa ja kuormitusta seurataan jatkuvasti. Seuranta on tarpeellista, koska pohjavesialue on riskialtis ja siellä on useita riskejä aiheuttavia toimintoja. Pohjavesialueella sijaitsee 40 vuotta sitten käytöstä poistettu Häpesuon kaatopaikka, polttoaineiden jakeluasema, hautausmaa ja asutusta. Alueen asuinkiinteistöillä on öljylämmitys. Pohjavesialueen läpi kulkee Nokian moottoritie ja Nokianvaltatie, joka on kaupungin pääväylä ja sisääntuloväylä kaupunkiin. Myös Vihnusjärvi on Nokian vedenhankinnan kannalta tärkeä. Vihnusjärven vettä pumpataan tekopohjaveden muodostamista varten Viikinharjuun. Vihnusjärven vettä kulkeutuu myös vedenottamon pohjavesikaivoihin rantaimeytyksen kautta. Vihnusjärven rannalla olevat uimaranta ja kesäteatteri sijaitsevat lähellä vedenottamoa. Vihnusjärveen laskee Myllypuro, joka kulkee Tampereen puolella teollisuusalueen lävitse. /9, 10/ Pohjavesialueella riskejä ovat polttoaineiden jakeluasemien säiliöiden vuodot sekä talojen öljysäiliöiden vuodot. Pohjavesialueilla sijaitsevien teiden suolaus ja teillä tapahtuvien haitallisten tai vaarallisten aineiden kuljetukset aiheuttavat sellaisenaan riskin. Myös onnettomuus-tilanteissa autoista maahan valuvat nesteet ovat riski pohjavedelle. Kaatopaikalta ja hautausmaalta voi pohjaveteen joutua haitallisia aineita, kuten raskasmetalleja. Pohjavedelle riskejä aiheuttaa Vihnusjärven uimaranta, jonka hiekkarannan kohdalla pohjavesi lähellä maanpintaa aiheuttaen veden rantaimeytyksen. Osa Vihnusjärven vedestä joutuu rantaimeytyksenä pohjaveteen, jonka takia Vihnusjärven ja Myllypuron veden saastuminen aiheuttaa pohjaveden saastumisen. /10/ Pohjavesien ongelmina, erityisesti haja-asutusalueilla, ovat olleet radon ja arseeni. Radon ja arseeni johtuvat Nokian maaperästä. Arseenia esiintyy myös keskustassa sijaitsevalla pohjavesialueella. Radonia ja arseenia voidaan poistaa vedestä, mutta se on kustannuksiltaan kallista. Ongelmia ollaan poistamassa rakentamalla kaupungin vesijohtoverkostoa haja-asutusalueille, jonne perustetaan vesiosuuskuntia. Verkosto laajenee muutaman vuoden sisällä esimerkiksi Sorvaan ja Tottijärvelle. /9/ 5
3.2. Reittivesistöt Nokian keskusta-alueen pohjavesi on laadultaan hyvää. Muiden pohjavesien laatu on yleisesti hyvää, mutta paikoin veden laatu on tyydyttävää arseenin, radonin, raudan, mangaanin tai maaperän muuten huonon laadun takia. Pohjaveden laatua tarkkaillaan säännöllisesti keskustan pohjavesialueella ja Häpesuon kaatopaikan alueella kaupungin toimesta. Häpesuon kaatopaikalle on tekeillä riskiselvitys. Muita pohjavesiä tarkkaillaan ainoastaan silloin, kun kaivovesien laatua tarkastellaan kaivon omistajan toimesta. Nokialla yhtyy monta reittivesistöä. Monien eri vesistöjen vedet virtaavat Nokianvirran kautta kohti Kokemäenjokea ja rannikkoa. Koska reittivesistöt ovat olleet tärkeitä kulkuväyliä ennen vanhaan, on vesistöjen rannoille rakennettu kyliä, kaupunkeja ja tehtaita. Vesistöjen rannoilla olevat toiminnot, kuten jätevedenpuhdistamot ja teollisuuslaitokset kuormittavat vesistöistä lähinnä Nokianvirtaa ja Kulovettä. Nokialle tulevat Tampereen suunnalta Ähtäri Pihlajaveden reitti, Keuruun reitti ja Näsijärven reittiin. Ähtäri Pihlajaveden ja Keuruun reitti laskevat Näsijärven reittiin ennen Nokialle tulemista. /11/ Hämeenlinnan suunnalta Nokialle tulevat Längelmäveden Hauhon reitti ja Vanajaveden reitti. /11/ Ikaalisten suunnalta tulee Ikaalisten reitti. Ikaalisten reitti laskee Kuloveden - Rautaveden reittiin, johon laskevat myös Näsijärven reitti, Längelmäveden Hauhon reitti ja Vanajaveden reitti. /11/ Reittivesistöt kuuluvat kaikki Kokemäenjoen vesistöalueeseen. Reitti-vesistöjen veden laatua tarkkaillaan säännöllisesti Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n, alueen kuntien ja alueellisten ympäristökeskusten toimesta. /12/ Nokialle tulevien Pyhäjärven ja Ikaalisten vesistöreittien veden laatu vaihtelee välttävästä erinomaiseen. Pyhäjärven veden laatu on tyydyttävää. Veden laatu muuttuu hyväksi vasta Nokianvirrassa, Melon voimalaitoksen ja Kuloveden välillä. Ikaalisten reitin vesi on laadultaan hyvää, joten se ei huononna Kuloveden Rautaveden reitin veden laatua. Vesistö puhdistaa itse itseään. Tämä on huomattavissa vesistöjen tilasta tehdyissä selvityksissä. Pintavesien laatu Pirkanmaalla 2000 2003 on esitetty liitteessä 2. /13/ Kaupungilla on kaksi jätevedenpuhdistamoa, Haavistolla ja Siurossa. Jätevedenpuhdistamoiden puhdistetut jätevedet lasketaan Haavistolta Nokianvirtaan ja Siurosta Kuloveteen. Jätevesien ravinne- ja haitta-ainepitoisuudet kuormittavat jonkin verran purkuvesistöä, kuitenkin pitoisuudet ovat pysyneet annetuissa raja-arvoissa. Ravinne- ja haitta-ainepitoisuudet ovat laskeneet vuosien aikana. Veteen kohdistuvien päästöjen lista on pitkä. Veteen kohdistuvista päästöistä tärkeimpiä ja määrällisesti suurimpia ovat ravinnepäästöt, joista tärkeimmät on esitetty 6
liitteessä 4 (Nokialla toimivien päästöistään ilmoitusvelvollisten toimintojen päästöjä veteen vuodelta 2003). /6/ Vesistöjen veden laatu tulee toivottavasti parantumaan lainsäädännön ja tekniikan kehittymisen myötä. Nokialla veden laatu on parantunut osittain sisäisen luonnollisen puhdistumisen kautta. Eliöt ja eläimet käyttävät vedessä olevia ainesosasia ravinnokseen. Uhkana kuitenkin on uuden Tampereen kaupunkiseudun jätevedenpuhdistamon sijoittaminen Nokialle. 3.3. Järvet 3.4. Muut vesistöt Nokialla sijaitsee kokonaan tai osittain yli 60 järveä. Nokian vesistöjen yhteispinta-ala on 53,40 km 2. Pinta-alassa on mukana myös joet. Luvussa on mukana Pyhäjärven ja Kuloveden selkävesiä, joita käsitellään myös kohdassa 3.2. /12/ Veden laatua tutkitaan vuosittain eri vuodenaikoina useilla järvillä. Kaksi Nokian järvistä on mukana valtakunnallisessa leväseurannassa kesäisin. Kyseinen seuranta tehdään viikoittain samasta kohtaa Vihnusjärvellä ja Tottijärvellä. Levän esiintyminen ja sen määrä kuvaa järven tilaa laadullisesti. /14/ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry on tehnyt julkaisun Nokian järvien veden laadusta ja virkistyskelpoisuudesta. Julkaisussa on luokiteltu järvet laatuluokkiin happitalouden, rehevyystason, happamuusasteen ja humusleimaisuuden perusteella. /12/ Muutama järvi on mukana neutralointi-projektissa, jonka Partek Oyj lahjoitti Nokialle vuonna 1998. Projektin hoitoa on jatkanut Nordkalk Oyj vuodesta 2001 lähtien. Projektissa mukana olevat järvet kuuluvat Alinenjärven reittiin. Happamia järviä on kalkittu vuosina 1992, 1995,1997,1998, 2001 ja 2003. Kyseisten järvien veden laatua seurataan mittauksilla vuosittain. Kalkituksen seurauksena on järvien veden laatu parantunut. /12, 15/ Nokialla järviä kuormittavat haja-asutuksen jätevesipäästöt, metsien ja peltojen kuivatusvedet sekä happamat sateet. Haja-asutuksen jätevesien ravinnepäästöt järviin aiheutuvat puutteista käsittelyjärjestelmissä. Talousjätevesien käsittelyä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa on annettu aikaa 1.1.2014 asti aikaa muuttaa käsittelyprosessi säännösten mukaisesti ympäristöä vähemmän kuormittavaksi. /16/ Nokialla on vuonna 2000 tehty haja-asutuksen jätevesiselvitys, jossa on kartoitettu haja-asutusalueella käytössä olevia puhdistusmenetelmiä. Nokian järvien veden laatu vaihtelee vuosittain. Laadun muutoksiin eivät vaikuta ainoastaan kuormitus vaan myös vuosittainen sadanta. Merkittävin tekijä, joka muuttaa järvien veden laatua on valuma-alueilta tuleva ravinnehuuhtouma. Tulevaisuudessa tulisikin kiinnittää huomiota valuma-alueiden laadulliseen kuntoon ja haja-asutuksen jäteveden käsittelyyn. Muut vesistöt eli Nokialla sijaitsevat joet ja purot ovat riippuvaisia järvien tilasta sekä ympäristön toiminnoista. Tässä selvityksessä käsitellään vain merkittävimpiä alueen jokia ja puroja. 7
Nokian taajama-alueen halki virtaavat Kyyninoja ja Laajanoja ovat Pohjois-Nokialla sijaitsevien järvien laskuojia. Kumpikin puro kulkee asutusalueiden ja kaupungin keskustan halki. Purot yhdistyvät toisiinsa ennen laskuaan Nokianvirtaan. Kummassakin purossa esiintyy alkuperäinen purotaimenkanta. Purotaimenen luonnollisten elinolojen turvaamiseksi on Laajanojalle vuonna 2005 tehty kunnostusselvitys. Tarkoituksena on palauttaa puro luonnonmukaiseksi, jotta taimenkanta olisi turvattu. Puroja kuormittavat liikenteen päästöt, keskusta-alueen asutus sekä teollisuus. Kuormittavana vaikutuksena puroihin voidaan laskea myös tehdyt rakenteet, jotka poikkeavat purojen luonnollisista rakenteista, kuten sillat ja rummut. Kyyninojaa kuormittaa kaatopaikan suotovedet, joiden määrä ja haittaainepitoisuudet ovat vähentyneet vuonna 1992 tehtyjen kaatopaikan viemäröintien avulla. /12/ Matalusjoki on Pinsiön harjusta alkunsa saava joki, joka laskee Jokisjärveen. Joki on rauhoitettu ja se kuuluu Natura 2000 verkostoon. Matalusjoessa elää uhanalainen laji sekä luontotyyppeinä on edustettuna pikkujokien vesikasvillisuus, lähteet, lähdesuot ja pohjoiset lehdot. Joessa on uhanalaisen lajin lisäksi myös taimenia. Veden laatu vaihtelee yläjuoksun hyvästä alajuoksun tyydyttävään ja paikoittain välttävään. Veden laatuun vaikuttaa hajakuormitus ja erityisesti joen varrella olevilta pelloilta tuleva typpikuormitus. Pirkanmaan ympäristökeskus tarkkailee Matalusjoen vedenlaatua säännöllisesti. /12/ Lanajoki, toiselta nimeltään Sarkolanjoki, saa alkunsa Murtoon-järvestä ja laskee Kuloveden Sarkolanlahteen. Lanajoki on yksi Nokian suurimmista joista. Sen vesi on laadultaan tyydyttävää. Laatuluokitus perustuu Murtoonjärvestä tehtyihin määrityksiin, koska Lanajoen vesi on ainoastaan Murtoonjärven vettä. Lanajokea kuormittaa joen varren maanviljelys ja haja-asutuksen jätevesipäästöt. /12/ Lanajoen rannalla on toiminnassa oleva saha sekä kaksi käytöstä poistettua myllyä. 4. PILAANTUNEET MAA-ALUEET Nokialla on runsaasti pilaantuneita maa-alueita. Osa likaantumisista on tapahtunut vähitellen ajan kuluessa. Ennen ympäristöä ja sen kuormittamista ei huomioitu samalla tavalla kuin nykyään. Nokian maaperää kuormittavia tekijöitä ovat polttoainevuodot, öljyvuodot, kemikaalivuodot, jätteet ja teiden suolaukseen käytettävä natriumkloridi. Osa kuormittavista tekijöistä pilaa maata vain harvoin onnettomuuden tai vahingon seurauksena. Muutamat tekijät, kuten suola ja jätteet kuormittavat maaperää säännöllisesti. Nokialla pilaantuneita maa-alueita on 49 kappaletta. Eri maa-alueiden pilaantumisen tasossa on eroja. Pilaantuneet maa-alueet jaetaan kolmeen eri riskiluokkaan. Nokialla korkeimmassa riskiluokassa (A) on vain 8 maa-aluetta. Kahdessa alemmassa riskiluokassa (B-C) on yhteensä 41 maa-aluetta. Pilaantumisen erot aiheutuvat pilaavan aineen laadusta ja vaikutusajasta. Pilaantuneiden maiden esiintymiseen Nokialla vaikuttaa teollisen toiminnon loppuminen tai tuotantolaitosten siirtyminen uusiin paikkoihin kunnan sisällä. /17/ 8
Taulukko 1, Pilaantuneiden maiden jakautuminen eri toimintoihin ja luokkiin Yhteensä Luokka A Luokka B Luokka C Tekstiili- ja nahkateollisuus 1 1 Sahat 2 2 Kyllästämöt 4 4 Kemiallinen metsäteollisuus 1 1 Kemian- ja muoviteollisuus 2 2 Metalliteollisuus 4 2 1 1 Huolto- ja jakeluasemat 13 3 10 Korjaamot ja romuttamot 6 2 4 Energialaitokset 1 1 Kaatopaikat 8 3 4 1 Jätevedenpuhdistamot 2 2 Ampumaradat 5 4 1 Nokian keskustassa kaava-alueella sijaitsee vanha käytöstä poistettu Häpesuon kaatopaikka. Häpesuolle perustettu kaatopaikka on toiminut muutaman vuosikymmenen Nokian kaatopaikkana. Sinne on viety yhdyskuntajätteen lisäksi myös teollisuuden jätettä. Kaatopaikan toiminta on loppunut 1960 luvulla. Vanhan kaatopaikan vaikutuksia ja kuormitusta ympäristöön tarkkaillaan jatkuvasti, koska se sijaitsee I luokan pohjavesialueella. Kaatopaikan päälle on rakennettu osittain pienteollisuus- ja asuinrakennuksia. Häpesuon entisen kaatopaikan alueelle tullaan tekemään ympäristöselvitys lähi aikoina. Pilaantuneita maa-alueita on viime vuosien aikana kunnostettu, jos pilaantumisen taso tai alueen nykyinen käyttö on kunnostuksen mahdollistanut. Osa pilaantuneista maaalueista saadaan kunnostettua lähivuosien aikana. Kunnostamisen korkeiden kustannusten takia on joissakin tapauksissa odotettu kunnostettavalle alueelle käyttötarvetta, joka tekisi kunnostamisen kannattavaksi. Pilaantuneita maa-alueita löytyy ja syntyy lisää ajan kuluessa. Pilaantuneiden maaalueiden lukumäärällistä kehitystä ei voida arvioida, koska pilaantumiset tapahtuvat yleensä vahingossa. Samalla aikaa pilaantuneita maita kunnostetaan jatkuvasti. 5. MELU Nokialla melua aiheuttavat pääasiassa teollisuus, liikenne, ampumaradat ja moottoriradat sekä rakentaminen siihen liittyvine louhintoineen ja murskauksineen. Teollisuuden aiheuttama melu on paikkakohtaista ja sen laajuus ei ole suuri. Teollisuuden melukuormitusta esiintyy Linnavuoressa ja kaupungin keskusta-alueella tehtaiden ympäristössä. Linnavuoressa melua aiheuttaa Sisu Diesel Oy ja Patria Aviation Oy. Keskusta-alueella melua aiheuttavat Nokian renkaat Oyj, Georgia- 9
Pacific Finland Oy ja Nokian Lämpövoima Oy. Teollisuuslaitosten aiheuttamia meluja on mitattu ja melualueita kartoitettu. Melkein kaikissa teollisuuslaitoksissa Nokialla on tehty useita meluselvityksiä ja melumittauksia. Meluselvitykset kuuluvat osana teollisuuslaitosten ympäristölupiin. Nokialla on vuonna 1991 suoritettu melumittauksia taajama-alueella. Mittauksissa selvitettiin katu- ja tiealueen aiheuttamaa melua. Päiväaikaan suoritetuissa mittauksissa liikenteen aiheuttama melu oli valtatie 11:n ja 12:n sekä paikoittain Nokian valtatien ja Emäkoskentien alueella hieman päälle 70 db(a), joka oli korkein melutaso koko taajama-alueella. /18/ Myös Nokian moottoritiestä, valtatie 12:sta ja muista Tiehallinnon teistä on tehty meluselvitykset. Kaupungin läpi kulkee Tampere-Pori rata, jolla on henkilö- ja tavaraliikennettä. Nokialla rautatien varrella on paljon asutusta, minkä vuoksi rautatieliikenteen aiheuttamasta melusta on tehty melumittauksia ja selvityksiä. Nokialla sijaitsee kolme ampumarataa. Ampumaratojen ympäristölle aiheutuvaa meluhaittaa pyritään määrittämään erilaisilla selvityksillä. Kaikilla kolmella ampumaradalla on ympäristölupakäsittely kesken. Yhdellä ampumaradalla on suoritettu kattavat melumittaukset. Kahdella muulla ampumaradalla ei ole melumittauksia ja -mallinnuksia vielä suoritettu, mutta ne tullaan suorittamaan lähiaikoina. Nokian pohjoisosissa sijaitsee Nokian Renkaat Oyj:n koeajorata, ajoharjoittelurata sekä moottoriurheiluratoja. Moottoriradat sijoittuvat kaikki samalle alueelle. Radoille on haettu ympäristölupia, jotka ovat tällä hetkellä valitusvaiheessa. Ympäristölupahakemuksissa on määritettynä moottoriratojen aiheuttamat meluhaitat ympäristöön. Meluhaittojen selvittämiseksi on alueella tehty melumittauksia ja melumallinnuksia. 6. LUONTO Selvityksen luonto-osuudessa käsitellään luonnonsuojelu ja luontoon vaikuttavat tekijät omina kokonaisuuksinaan. Nokialla on useita erilaisia luontotyyppejä. Luontotyyppien kirjo takaa useiden eri eläin- ja kasvilajien esiintymisen. Lajien joukkoon mahtuu muutama harvinainen ja uhanalainen laji. Nokialla on luonnonsuojelualueita, Natura 2000 -alueita, luokiteltuja arvokkaita kallioalueita ja uhanalaisia sekä harvinaisia eläimiä ja kasveja. Keväisin ja syksyisin kaupungin alueella pysähtyy useiden eri lajien muuttolintuja muuttomatkallaan. Suojellut alueet ovat jo suojelun turvin osittain turvattuja päästöiltä. Kaikkia päästöjä ei voida poistaa tai rajoittaa. 6.1. Luonnonsuojelu Nokialla on Natura 2000 -alueita kuusi kappaletta. Nokian Natura 2000 alueita ovat Kaakkurijärvet, Luotosaari, Pöllönvuori, Matalusjoki (osittain Hämeenkyrön puolella), Myllypuro (osittain Tampereen puolella) ja Lapinvuori. /19/ Ainoastaan osa Kaakkurijärvien alueesta ja osa Luotosaaresta sijaitsevat Nokian omistamilla maa- 10
alueella. Muut Natura 2000 alueet sijaitsevat kokonaan yksityisten omistajien maaalueilla. Matalusjoesta on kerrottu enemmän kohdassa 3.4. Natura 2000 alueet aiheuttavat rajoituksia myös lähialueiden toiminnoille. Luonnonsuojelualueita Nokialla on 17 kappaletta ja lisää alueita tullaan perustamaan varsinkin Natura 2000 -alueille. Nokialle on perustettu luonnonsuojelualueita kaupungin hakemuksesta ja yksityisten ihmisten maille maanomistajien hakemuksesta. Luonnonsuojelualueista kahdeksan on kokonaan tai osittain Natura 2000 -alueilla. Luonnonsuojelualueilla on uhanalaisia kasvilajeja sekä kahdella alueella on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä kallioalueita. Luonnonsuojelualueiden lisäksi Nokialla on kahdeksan luonnonmuistomerkkiä. Muistomerkit voivat olla puita, puuryhmiä, kiviä tai muita luonnonerikoisuuksia. Nokialla on esimerkiksi Pirkkalankoivuja ja Pirunpesänkivi luonnonmuistomerkkeinä. Nokialla on luokiteltu arvokkaita kallioalueita ja luontokohteita sekä -tyyppejä. Alueellisesti merkittäviä kalliokohteita Nokialla on 27 kappaletta. /20/ Maakunnallisesti luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita kallioalueita Nokialla on 18 kappaletta. Nokialla sijaitsevat kallioalueet kuuluvat pääasiassa arvokkaaseen tai erittäin arvokkaaseen arvoluokkaan. /21/ Uuteen selvitykseen on lisäksi valittu 13 muuta arvokasta luontokohdetta. Nokialla luontokohteisiin on valittu mm järvien lahtia, joilla useat linnut pesivät tai pysähtyvät muuttomatkan aikana lepäämään. Tiettyä luontotyyppiä edustavia alueita on 31 kappaletta, mutta vain seitsemästä alueesta on tehty päätökset. Luontotyypeistä pähkinäpensaslehdot ja jalopuumetsiköt ovat yleisempiä Nokialla. Nokialta löytyy myös uhanalaisia ja harvinaisia eläimiä ja kasveja. Vain muutamat näistä sijaitsevat Natura 2000 alueilla tai luonnonsuojelualueilla. Harvinaisten kasvien esiintymiä Nokialla on 22 kappaletta. Uhanalaisten kasvilajien esiintymiä on 87 kappaletta. Uhanalaisten eläinten esiintymäalueita on yhdeksäntoista kappaletta, joista suurin osa on liito-oravien pesimäalueita. Pääasiassa esiintymät ovat suojelemattomilla alueilla. Harvinaisia kasveja ja eläimiä uhkaavat yhdyskunnan laajeneminen sekä muut ympäristön muutokset. Alueita, joilla harvinaisia ja uhanalaisia eläimiä ja kasveja on, ei voida kokonaan suojella yhdyskunnan laajentuessa vielä rakentamattomille alueille. 6.2. Luontoon vaikuttavat tekijät Luonto reagoi ympäristössä tapahtuviin muutoksiin herkästi. Kuormituksen vaikutuksesta ovat useat kasvi- ja eläinlajit kadonneet tai taantuneet. Nykyisen kehityksen ja päästöjen haitta-ainepitoisuuksien pienentyessä ovat useiden lajien muutokset palautuneet alkuperäisiksi sekä lajien yksilömäärät ovat alkaneet lisääntyä. Luonnon kuormittamista voidaan säädellä erilaisilla luvilla. Lupien ehtoihin voidaan sisällyttää aikarajoja sekä muita rajoitteita toimintaa ympäröivän luonnon kuormittumisen vähentämiseksi. Lupien avulla saadaan esimerkiksi pienennettyä melun, ilmapäästöjen ja jätteiden aiheuttamia kuormituksia. Lupien ehtoja tukee lainsäädännön uudet ja vanhat rajat ja määräykset. Nokian pohjoisosissa on useita kiviaineksen louhinta-alueita. Maa-aineksen oton seurauksena katoaa kallioita ja niiden mukana useat alueelle tyypilliset eläin- ja 11
kasvilajit katoavat. Maa-aineksen otto aiheuttaa melukuormitusta laajalle alueelle. Nokian pohjoispuolella sijaitsevat Natura 2000- ja luonnonsuojelualueet ovat alttiita maa-aineksen otosta aiheutuvalle melulle. Nokian kaupunki on ympäristö-luvissa rajoittanut maa-aineksen oton tietyllä ajan jaksolla suojellakseen ympäristöalueiden luontoa. 7. JÄTTEET Tässä selvityksessä jätteellä tarkoitetaan yhdyskunta-, teollisuus- ja ongelmajätettä. Yhdyskuntajäte sisältää myös jätevesilietteet Nokian kaupungilla on yleiset jätehuoltomääräykset, jotka ovat vuodelta 1998. Määräyksissä annetaan ohjeita jätteiden oikealle käsittelylle ja sijoitukselle. Ohjeissa käsitellään lisäksi jätteiden keräystä ja kuljetusta. Määräyksien tarkoituksena on suojella ympäristöä ja vähentää ympäristökuormitusta. Jätehuoltomääräyksiä ollaan päivittämässä yhteistyössä muiden Pirkanmaan jätehuollon osakaskuntien kanssa vuoden 2005 aikana. /22/ Nokian kaupungin alueelta jätteet kerätään ja kuljetetaan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Koukkujärven jätteenkäsittelykeskukseen (kuivajätteet) ja Tarastejärven jätteenkäsittelykeskukseen Tampereelle (biojätteet). Koukkujärven jätteenkäsittelykeskus sijaitsee Nokian pohjoispuolella. Koukkujärvi oli aikaisemmin Nokian kaupungin omistama ja ylläpitämä kaatopaikka. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n perustamisen yhteydessä vuonna 1994 Koukkujärven kaatopaikka siirtyi vuoden 1995 alusta Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hoidettavaksi. /23, 24/ Koukkujärven jätteenkäsittelykeskukseen tuotiin vuoden 2004 aikana 132 485,89 tonnia jätettä. Jätteenkäsittelykeskukseen tuotu jäte sisälsi kaatopaikkajätettä, kuivajätettä, lietettä, siistausjätettä, erityisjätettä, maa-aineksia, puujätettä, rakennusjätettä ja risuja. Alla olevassa taulukossa on eriteltynä Nokialta Koukkujärven jätteenkäsittelykeskukseen vuonna 2004 viedyt jätejakeet määrineen. /25/ Taulukko 2, Nokialta vuonna 2004 Koukkujärven jätteenkäsittelykeskukseen viedyt jätteet /25/ Jätelaatu Määrä (t) Kaatopaikkajäte (ei asumisessa syntyvää jätettä) 2 641,84 Kuivajäte (asumisessa syntyvä jäte) 5 175,48 Rakennusjäte 753,92 Puujäte 471,00 Risut 343,64 Liete 13 145,22 Siistausjäte 6 439,12 Muu muuntumaton jäte 4 131,20 Erityisjäte 439,92 Ylijäämämaa 3 277,62 Lievästi pilaantunut maa 2 549,70 Yhteensä 39 368,66 Nokian kaupungin jätevedenpuhdistamoiden lietteet on viety jätteenkäsittelykeskukseen kompostoitavaksi ja edelleen hyödynnettäväksi kaatopaikan maisemoinnissa. Lietteen käsittely tulee muuttumaan vuoden 2006 alusta lähtien. 12
Lietteen kompostoinnin ympäristölupa päättyy vuoden 2005 lopussa. Lietteen käsittelyyn aumakompostointina on haettu jatkolupaa, mutta lietteen käsittelyyn suunnitellaan myös laitosratkaisua, jolla pyritään vähentämään kompostoinnin hajuhaittoja. /26/ 8. YHTEENVETO Nokian kaupungin ympäristön tila on kokonaisuutena katsottuna hyvä. Joidenkin osaalueiden kohdalla on kuitenkin hieman parantamisen varaa. Muutokset voivat tapahtua itsellään tekniikan ja ajattelumallien kehittyessä sekä uudistuvan lainsäädännön myötä. Ei ole tarpeen alkaa tehdä laaja-alaisia mittauksia tai selvityksiä. Muutaman osa-alueen kohdalla annetaan ehdotus mittauksien suorittamiseen tai selvitysten laatimiseen. Selvityksessä mainitut ympäristöntilan seurantamuodot ovat melkein kaikki jatkuvia. Seurannoissa tarkasteluaika vaihtelee kahdesti vuodessa tehtävistä mittauksista muutaman vuoden välein suoritettavaa tutkimukseen. Seurantaa suorittaa Nokian kaupunki, Pirkanmaan ympäristökeskus sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry sekä konsulttiyritykset eri toiminnanharjoittajien toimeksiannosta. Ilman laadun jatkuvaan seurantaan Nokialla ei ole tarvetta tulevaisuudessa, koska rikki- ja typpidioksidipäästöt ovat sen verran pienet ja päästöjen määrät eivät tule kasvamaan raja-arvot ylittäviksi. Ainoastaan liikenteen ilmapäästöt tulevat kasvamaan tulevaisuudessa jonkin verran. Järvivesien laadun seurantaa jatketaan samalla tavalla, kuin on toimittu lähivuosina. Tutkimuksia voitaisiin suorittaa lisäksi sellaisilla järvillä, joissa tutkimuksia ei ole lähivuosien aikana suoritettu. Tulevaisuudessa tulee löytymään uusia pilaantuneita maa-alueita. Lupamenettelyn ja valvonnan kautta tulee pilaantuneiden alueiden määrä kuitenkin laskemaan. Muiden kuin lupavelvollisten toimintojen tarkempi ohjeistaminen ja valvonta vähentäisivät myös pilaantumisen riskiä. Meluselvityksiä ja mittauksia tulisi tehdä lähivuosien aikana uudestaan lisääntyneen liikenteen takia. Uusissa selvityksissä tulisi huomioida erikseen teollisuuden ja liikenteen aiheuttamat meluhaitat. Uudet selvitykset tulisi ulottaa keskusta-aluetta laajemmalle alueelle, jolloin voitaisiin vertailla Nokian meluhaittoja kokonaisvaltaisesti. Teollisuuslaitosten melumittaukset on joissakin tapauksissa määritelty tehtäväksi tietyin aikavälein ympäristölupapäätöksessä, jos se on katsottu tarpeelliseksi. Luonnolle aiheutuvaa kuormitusta voidaan tulevaisuudessa pienentää ihmisten käyttäytymismallien muutoksilla ja uuden tekniikan käyttöönotolla. Tulevaisuudessa tulisi tutkia mahdollisuutta uusien luonnonsuojelualueiden perustamiseksi uhanalaisten ja harvinaisten kasvilajien sekä uhanalaisten eläinlajien esiintymien ja reviirien ympärille. Lintujen muuttomatkojen lepäilyalueille tulisi perustaa 13
uudentyyppisiä luonnonsuojelualueita, jotka toimisivat luonnonsuojelualueina vain lintujen muuttoaikoina. Jätteitä tullaan käyttämään yhä enemmän hyödyksi ja kierrättämään. Tekniikan kehityksen mukana tulee jätteiden määrä vähenemään, koska jätestatus katoaa hyötykäytön ja kierrättämisen takia. Jätteestä tulee raaka-ainetta tai lisäainetta sekä jalostettuna valmis tuote. Jätteen vähentämiseen ja hyödyntämiseen tarvitaan kuntalaisten ja yritysten yhteistyötä. Myös uudistuvan lainsäädännön ja kehittyvien käsittelytekniikoiden myötä tulee hyödyntämiskelvottoman jätteen määrä vähenemään. 14
LÄHTEET 1. Ympäristönsuojelulaki 86/2000 2. Nokian kaupunki, Ilmanlaadun perusselvitys, AIR-IX Oy, 1990, Tampere 3. Nokian kaupungin jäkäläkartoitus vuonna 1997, Jyväskylän yliopisto, ympäristöntutkimuskeskus, Tutkimusraportti no. 153/1997, 1997 4. Nokian kaupunki, Jäkäläkartoitus, AIR-IX Oy, 1991, Tampere 5. Ilmatieteen laitos Ilman laadun tutkimus, Tampereen seudun typenoksidipäästöjen leviämismallit vuosille 2000 ja 2020, 2002, Helsinki 6. Ympäristöhallinto, Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä, kuntavahti 7. VTT, Lipasto, Liisa, internet-sivut, www.lipasto.vtt.fi, 11.08.2005 8. Nokian Renkaat Oyj, internet-sivu, www.nokiantyres.com, Nokian Renkaat Oyj:n ympäristöselonteko 2003 9. Nokian kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma, 2004 10. Nokian pohjavesialueen suojelusuunnitelma, Nokian kaupunki ja Hämeen ympäristökeskus, 1995, Tampere 11. Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, internet-sivu, www.kvvy.fi, 20.06.2005 12. Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, selvitys, Nokian kaupunki, Veden laatu ja virkistyskelpoisuus Nokian kaupungin alueella sijaitsevissa järvissä, 2001 13. Ympäristöhallinto, internet-sivut, www.ymparisto.fi, 27.06.2005, Pirkanmaan ympäristökeskus, Vesien käyttökelpoisuusluokitus 14. Ympäristöhallinto, internet-sivut, www.ymparisto.fi, 20.06.2005, Pirkanmaan ympäristökeskus, Leväseuranta 15. Nordkalk Oyj, internet-sivut, www.nordkalk.fi, 22.08.2005 16. Valtioneuvoston asetus 542/2003 Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 17. Puhelinkeskustelu Heikki Kokkosen kanssa 10.08.21005 18. Melumittaukset, Nokian kaupunki 19. Ympäristöhallinto, internet-sivut, www.ymparisto.fi, 28.06.2005, Pirkanmaan ympäristökeskus, Nokian Natura-alueet 20. Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan merkittävät kallioalueet, inventointi 1991, 1992, Tampere 21. Suomen ympäristökeskus, Hämeen läänin luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet, 1996, Helsinki 22. Nokian kaupunki, Jätehuoltomääräykset, 1998 23. Pirkanmaan jätehuolto Oy, internet-sivut, www.pirkanmaan-jatehuolto.fi, 13.07.2005 24. Sinikka Jalon ja Veikko Tervon sähköpostiviesti, 14.07.2005 25. Riitta Jurttilan sähköpostiviesti, 09.08.2005 26. Pirkanmaan ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut nro 351, Pirkanmaan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma, vaihe 1, 2004, Tampere 15
LIITTEET Liite 1: Nokian kaupungin kartta Liite 2: Pintavesien laatu Pirkanmaalla 2000 2003 Liite 3: Nokian kaupungin alueella toimivien päästöistään ilmoitus-velvollisten toimintojen päästöjä ilmaan vuodelta 2003 Liite 4: Nokian kaupungin alueella toimivien päästöistään ilmoitus-velvollisten toimintojen päästöjä veteen vuodelta 2003 Liite 5: Nokian kaupungin alueen laskennalliset liikenteen pakokaasupäästöt vuodelta 2003 Liite 6: Nokian alueen Natura-, luonnonsuojelu- ja luontotyyppialueet sekä muut luontokohteet kartta 16
Liite 1 NOKIAN KAUPUNGIN KARTTA 1:150 000 17
Liite 2 18
Liite 3 NOKIAN KAUPUNGIN ALUEELLA TOIMIVIEN PÄÄSTÖISTÄÄN ILMOITUSVELVOLLISTEN TOIMINTOJEN PÄÄSTÖJÄ ILMAAN VUODELTA 2003 Hiilidioksidi, FOSS (t) Metaani (kg) Muut VOC-yhdisteet (NMVOC) (kg) Typen oksidit NO 2 :na (t) Fortum Lämpö Oy, 1 984,95 7,00 Pitkäniemi Nanso Oy 3100,00 6 500,00 5,5 Nokian lämpövoima Oy 226 229,96 74,14 Nokian Renkaat Oyj, 55 200,00 Nokian tehdas Patria Finavetic 2 860,00 Pirkanmaan Jätehuolto Oy, 1 000 000,00 Koukkujärven jätteenkäsittelykeskus Rikkidioksidit SO 2 (t) Hiukkaset (t) Sisu Diesel 1 074 18 500 9,6 0,4 0,3 Suomen Kumitehdas Oy 40 250,00 Yhteensä 232 388,91 1 000 000,00 123 310,00 96,24 0,4 0,3 Lähde: Ympäristöhallinto, Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä, kuntavahti; ympäristölupahakemukset 19
Liite 4 NOKIAN KAUPUNGIN ALUEELLA TOIMIVIEN PÄÄSTÖISTÄÄN ILMOITUSVELVOLLISTEN TOIMINTOJEN PÄÄSTÖJÄ VETEEN VUODELTA 2003 BOD 7 (kg) BOD 7 ATU (kg) COD dikromaatti (kg) Kokonaisfosfori (kg) Kokonaistyppi (kg) Virtaama jätevesi (m 3 ) Virtaama jäähdytysvesi (m 3 ) Georgia- Pacific Finland Oy 69 058,76 560 923,66 1 677,67 21 048,54 7 213 781,00 Nokian Lämpövoima Oy 34 000 000,00 Nokian Renkaat Oyj 5 145 548,00 Nokian viemärilaitos, Kullaanvuori 19 422,00 155 130,00 656,70 95 800,00 2 580 240,00 Nokian viemärilaitos, Siuro 1 348,70 8 929,00 32,73 8 573,00 213 466,00 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pitkäniemi 198,61 1 586,70 10,92 1 038,90 38 506,00 Purso Oy 2 347,55 583,42 13 588,27 Yhteensä 69 058,76 20 969,31 728 916,91 2 378,02 127 043,86 15 205 129,27 34 000 000,00 Lähde: Ympäristöhallinto, Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä, kuntavahti 20