Nord Stream ja kulttuuriperintö

TAUSTATIETOA Marraskuu 2013 Nord Stream ja kulttuuriperintö Arkeologisesti merkittävän merenalaisen kulttuuriperinnön tutkimus ja suojelu Sisältö 1. Johdanto 1.1. Nord Streamin lähestymistapa kulttuuriperintöön 1.2. Merenalainen kulttuuriperintö 1.3. Kulttuuriperintötutkimukset Itämerellä 2. Kulttuuriperintölöydöt Nord Streamin reitillä 2.1. Venäjän reittiosuus 2.2. Suomen reittiosuus 2.3. Ruotsin reittiosuus 2.4. Tanskan reittiosuus 2.5. Saksan reittiosuus 3. Nord Streamin sitoumus Heritage Underw 1. Johdanto Nord Stream on maakaasuputkilinja, joka yhdistää Venäjän Itämeren rannikon Viipurin kaupungin lähistöllä sijaitsevalta Portovajan lahdelta Saksan Itämeren rannikkoon Lubminiin Greifswaldin lähistöllä. Putkilinjan rakentaa kansainvälinen Nord Stream AG -yhtiö, jonka osakkaat ovat OAO Gazprom, BASF SE/Wintershall Holding AG, E.ON SE, N.V. Nederlandse Gasunie ja GDF SUEZ S.A. Ensimmäinen kahdesta rinnakkaisesta putkilinjasta otettiin käyttöön marraskuussa 2011. Kummankin 1 224 kilometriä pitkän putkilinjan siirtokapasiteetti on noin 27,5 miljardia kuutiometriä maakaasua vuodessa. Toisen putkilinjan valmistuttua vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä Nord Stream -putkilinjan kokonaiskapasiteetti on noin 55 miljardia kuutiometriä maakaasua vuodessa. Tämä määrä riittää kattamaan yli 26 miljoonan eurooppalaisen kotitalouden energiatarpeen. Nord Stream piti erityisen tärkeänä kartoittaa laajamittaisen rakennushankkeen mahdolliset vaikutukset kulttuuriperintöön jo suunnitteluvaiheessa, sillä nämä esineet ja jäännökset heijastavat ihmiskunnan perintöä, nykyistä ja mennyttä elämää. Nord Stream tiedostaa Itämeren kulttuuriperintökohteiden rajallisuuden ja suhtautuu niiden vastuulliseen käsittelyyn hyvin vakavasti. Kulttuuriperintöä varjellaan lainsäädännöllä kaikissa viidessä maassa, joiden talousvyöhykkeen ja/tai aluevesien läpi putkilinja kulkee, ja maiden viranomaiset ovat luoneet menetelmiä, 1.1 Nord Streamin lähestymistapa kulttuuriperintöön Nord Stream hyödyntää kehittyneintä teknologiaa ja arkeologian kokeneita asiantuntijoita tämän herkän aiheen käsittelyssä. Yhtiö on teettänyt kattavia tutkimuksia kerätäkseen yksityiskohtaista tietoa tunnetuista, aiemmin tuntemattomista ja mahdollisista kulttuuriperintökohteista Itämerellä. Putkilinjan reitti suunniteltiin 1

välttämään kulttuuriperintökohteet. Nord Stream toimii yhteistyössä kaikkien vastaavien kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten kanssa varmistaakseen, että sen toimenpiteet ovat asianmukaisia ja että toimenpiteillä on mahdollisimman vähäinen vaikutus kulttuuriperintöön. Nord Stream kehitti useita menetelmiä varmistamaan kulttuuriperintökohteiden koskemattomuuden. Rakennustoimenpiteet mukautettiin minimoimaan merenpohjaan kohdistuvat häiriöt alueilla, jossa kulttuuriperintökohteet sijaitsevat lähellä putkilinjaa. Erityishuomiota kiinnitettiin kohteisiin, jotka ovat 50 metrin säteellä putkilinjasta. Näille alueille kehitettiin räätälöityjä ratkaisuja, eli erityisen tarkkaan hallittuja rakennustoimenpiteitä alueen koskemattomuuden varmistamiseksi ja arkeologisesti merkittävien alueiden suojelemiseksi. Erityisiä toimenpiteitä kehitettiin välttämään esimerkiksi alusten ankkuroimisen aiheuttamia vahinkoja kulttuuriperintöalueilla. Näissä tilanteissa käytettiin dynaamisesti asemoitua putkenlaskualusta (ei ankkureita). Lisäksi kulttuuriperintökohteiden ympärille asetettiin suojavyöhykkeitä, kun ankkuroitu putkenlaskualus toimii niiden läheisyydessä. Itämeren olosuhteiden vuoksi orgaanisen materiaalin säilyminen on poikkeuksellista, jopa kansainvälisellä tasolla. Merenalaisten kulttuurilöytöjen tieteellinen merkitys ja konservointiarvo ovat näin huomattavia. Kun ottaa huomioon sen, että merenalainen kulttuuriperintö on säilynyt huomattavasti koskemattomampana verrattuna maanpäällisiin kulttuuriperintöalueisiin, on Itämeren merenalaisen kulttuuriperinnön arkeloginen arvo sitäkin suurempi. 1.2 Merenalainen kulttuuriperintö Itämeren kulttuuriperintö koostuu pääasiassa kahdesta laajasta kategoriasta merenalaisia kohteita: 1) laivojen hylyt ja 2) vedenalaiset historialliset asutukset ja maisemat. Hylyt Itämeren pohjassa tiedetään olevan suuri määrä laivojen hylkyjä. Hylkyalueilla makaa monipuolinen kirjo aluksia, jotka vaihtelevat kooltaan, iältään ja tyypiltään. Osa hylyistä ei ole arkeologisesti lainkaan mielenkiintoisia, kun taas toiset ovat ainutlaatuisia johtuen niiden rakennustavasta, säilymisasteesta tai erityisistä historiallisista tekijöistä. Merenpohjassa hylyt ovat alttiita fyysisille vaurioille, joita aiheuttavat erilaiset aktiviteetit, kuten troolikalastus. Kuitenkaan hylyn ei tarvitse olla vahingoittumaton ollakseen arkeologisesti kiinnostava. Jopa hyvinkin hajonneet laivan hylyt voivat olla arvokkaan arkeologisen tiedon lähde, kun hylyn runkojäännökset ja sen laitteisto, rahti ja muut esineet on tutkittu. On siis tärkeää ottaa huomioon, että laivanhylyn kulttuuriperintöalue ei koostu vain itse hylyn rungosta vaan kokonaisuudessaan siitä alueesta, jonne laivan jäännökset ovat levinneet. Tämä alue on useimmissa tapauksessa merkittävästi laajempi kuin hylyn runko. Merenalaiset asutukset ja maisemat Itämeren rantaviiva on muuttunut merkittävästi viimeisimmän jääkauden jälkeen. Ilmaston lämpeneminen viimeisimmän jääkauden lopulla aiheutti merenpinnan nousua, joka sai yhdessä isostaattisen maannousun kanssa aikaan suuria muutoksia Itämeren rantaviivaan. Erityisesti Itämeren eteläosassa maa-alueita jäi veden alle 2

kasvavan merenpinnan tason myötä. Näillä maa-alueilla oli ihmisasutusta, muistomerkkejä ja niitä ympäröiviä maisemia. Monessa tapauksessa näiden alueiden jäämistöt ovat säilyneet paljon paremmin kuin vastaavat maanpäälliset alueet. Erityisesti orgaaninen materiaali on usein säilynyt erinomaisesti. Tämän vuoksi nämä jäänteet ovat ainutlaatuisia historiallisia tutkimuskohteita. Ne kertovat aikaisempien aikakausien ihmisistä ja heidän tavoistaan elää. 1.3. Kulttuuriperintötutkimukset Itämerellä Osana putkilinjan suunnitteluprosessia Nord Stream toteutti kattavia kulttuuriperintötutkimuksia arvioimalla aiemmin julkaistua tietoa, aikaisempia merenpohjan kartoituksia ja toteuttamalla yksityiskohtaisia merenpohjan tutkimuksia tiiviissä yhteistyössä vastaavien viranomaisten ja muiden keskeisten tahojen kanssa. Yksityiskohtaisten tutkimusten avulla putkilinjalle voitiin määrittää reitti, josta aiheutuu mahdollisimman vähän ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi merenpohjaa muokattiin niin vähän kuin mahdollista. Lisäksi valittu reitti on hyväksyttävä kulttuuriperinnön näkökulmasta, sillä putkilinjan reitti välttää kulttuuriperintökohteet aina kuin mahdollista. Nord Streamin tutkimusten aikana merenpohja kartoitettiin ja kuvattiin putkilinjan reitillä. Tutkimukset tehtiin viistokaikuluotaimella ja kauko-ohjattavalla ROV-laitteella, joka oli varustettu videokameroilla ja gradiometrillä. Videokamerat hoitivat visuaalisen kartoituksen ja gradiometri rautapitoisten kohteiden etsinnän. Ennen putkenlaskua merenpohja tutkittiin vielä kertaalleen, jotta varmistettiin, ettei putkenlaskualueella ole tapahtunut muutoksia edellisten tutkimusten jälkeen, ja ettei reitillä ole esteitä. 2. Kulttuuriperintölöydöt Nord Streamin reitillä 2.1. Venäjän reittiosuus Venäjän reittiosuudelta on paikannettu kaiken kaikkiaan 27 hylkyä. Yhdeksän hylyistä on arvioitu kulttuurisesti arvokkaiksi ja kaksi niistä makaa 50 metrin säteellä putkilinjan reitistä. Osa hylyistä on puisia ja osa metallisia. Venäjän Tiedeakatemian kulttuurihistorian instituutti on arvioinut tutkimustiedot. Heinäkuussa 2010 Nord Stream pelasti kaksi amiraliteetin ankkuria merenpohjasta. Nämä ankkurit löydettiin Venäjän aluevesiltä putkilinjan asennuskäytävästä. Pelastetut ankkurit ovat peräisin 1700- ja 1800-luvuilta, ja ne on toimitettu Kronstadtin historialliseen arkkitehtuurimuseoon tutkimusta, konservointia ja säilytystä varten. 3

Kuva 1: Kuvausmateriaalia yhdestä Venäjän aluevesiltä paikannetusta hylystä: visuaalinen tutkimus ja viistokaikuluotaimen ottama kuva. 2.2. Suomen reittiosuus Arkistolähteiden ja kartoitusten avulla putkilinjan reitiltä on tunnistettu useita hylkyjä ja mahdollisia hylkyjä. Hylkytyypit ovat hyvin erilaisia, ja niihin kuuluu muun muassa lentokone ja useita eri-ikäisiä puisia purjehdusaluksia. Museovirasto on arvioinut hylkyjen arkeologisen arvon. Suomen reittiosuudelta on paikannettu yhteensä 56 hylkyä. Niistä 25 on arvioitu kulttuurisesti arvokkaiksi. Kaksi näistä hylyistä makaa 50 metrin säteellä putkilinjan reitistäja yhdeksän hylkyä kuuluu Suomen ympäristötarkkailuohjelman piiriin. Putkilinjareitti sijaitsee noin 7,5 kilometrin päässä vuonna 1994 uponneen virolaisen matkustajalautta Estonian hylyn suoja-alueesta. Kuva 2: Viistokaikuluotaimella ja kameralla otetut kuvat hylkyalueesta Suomen talousvyöhykkeellä. Hylkyalue löytyi kartoituksen aikana. Kalloplokit (osa takilaa) ovat yhä paikallaan. 2.3. Ruotsin reittiosuus Ennen putkilinjan rakentamista suoritetuissa kattavissa merenpohjan kartoituksissa Ruotsin talousvyöhykkeeltä löydettiin yhteensä 12 laivanhylkyä.. Kymmenen näistä hylyistä löydöstä on arvioitu Ruotsin kulttuuriperintöviranomaisten 4

(Riksantikvarieämbetet, RAA) mukaan kulttuurisesti arvokkaiksi. Kaikki Ruotsin reittiosuudelta löytyneet hylyt sijaitsevat yli 50 metrin etäisyydellä putkilinjasta. Suurin osa hylyistä on kaupallisia aluksia 1700- ja 1800-luvuilta. Lisäksi vanhin hylyistä saattaa olla peräisin jopa keskiajalta. Mesoliittisella kivikaudella (keskimmäinen kivikausi, 8000-4200 eaa) osa eteläistä Midtsjöbankenia Ölannin ja Gotlannin eteläpuolella oli maata. Siksi on mahdollista, että näillä nykyisin vedenalaisilla alueilla on jäänteitä asutuksesta tai kausittaisista metsästysasemista. Riksantikvarieämbetetin mukaan Blekingen rantaviiva (noin 75 kilometriä länteen putkilinjan reitiltä) oli noin 20 metriä alempana 10 000 vuotta sitten. On siis todennäköistä, että vedenalaiset kivikauden aikaiset asutusalueet sijaitsevat noin 20 metrin syvyydessä. Varmuudella ei kuitenkaan voida sanoa, ettei vedenalaisia asutuksia voisi löytyä myös syvemmältä, sillä merenpinnan vaihtelut Itämerellä eivät ole olleet aina samoja. Putkilinjan reitti kulkee Hoburgsbankenin eteläisimmän osan halki pohjoisen ja eteläisen Midsjöbankenin välistä yli 20 metrin syvyydessä. Tutkimustiedon mukaan merenpohja alueella, jossa putkilinjan reitti kulkee pohjoisen ja eteläisen Midtsjöbankein välistä (25-45 metrin syvyydessä) koostuu pääosin moreenimaasta ja kallioperästä. Kivikautisten jäännösten löytymisen todennäköisyys on hyvin pieni, sillä näille alueille on mitä todennäköisimmin kohdistunut jonkinasteista eroosiota veden alla. Asutuskerrosten kiinnittyminen kallioperään tai jääkauden aikaiseen moreenimaahan ei ole mahdollista. 2.4. Tanskan reittiosuus Tanskan reittiosuudelta on paikannettu yhteensä 37 mahdollista hylkyä tai hylkyihin liittyvää esinettä. Näistä 34 on arviointi kulttuurisesti arvokkaiksi. 11 hylkyä on vahvistettu kulttuurisesti arvokkaiksi ja kolme hylkyä makaa 50 metrin säteellä putkilinjasta. Nord Streamin putkilinjan reittiä varten tehtyjen kartoitusten aikana läheltä Bornholmin saarta löytyi historiallinen peräsin. Kahdeksan metriä pitkän puukappaleen arvioidaan olevan 1600- tai 1700-luvulta, joten se on Tanskan kulttuuriperintölain suojelun alainen. Peräsin nostettiin merenpohjasta syyskuussa 2009 ja lähetettiin Kööpenhaminan lähellä olevaan kansallismuseoon. Peräsin on määrä asettaa näytteille Tanskan merimuseon uuteen rakennukseen Elsinoressa, kunhan rakennus valmistuu. Bornholmin ympärillä olevilta alueilta on mahdollista löytää vedenalaisia asutuksia ja muinaisia veden alle jääneitä metsiä alueilla, joissa veden syvyys on alle 40 metriä. Kuitenkaan kulttuuriperintöasiakirjoissa ei mainita vedenalaisia asutusalueita, eikä niitä löytynyt Nord Streamin toteuttamien kartoitusten aikana putkilinjan reitin Tanskan osuudella. Kalastajat ovat löytäneet muinaisia, vedenalaisia metsiä jo useiden vuosien aikana. Vaikka näillä itsessään on vain vähän kulttuuriperintöarvoa, vedenalaisten puiden kantojen iät voidaan joskus määrittää. Tämä tarjoaa arvokasta tietoa merenpinnan tasojen historiallisista vaihteluista alueella. 5

Kuva 3: Syyskuussa 2009 Viikinkilaivamuseon ja kansallismuseon työntekijät pelastivat historiallisen peräsimen Bornholmin saaren lähistöltä. 2.5. Saksan reittiosuus Saksan reittiosuudelta tunnistettiin yhteensä 26 mahdollista hylkyä tai hylkyihin liittyvää esinettä. Yhdeksän hylkyä arvioitiin kulttuurisesti arvokkaiksi. Kolme hylkyä makaa 50 metrin säteellä putkilinjasta. Putkilinjareitti kulkee Greifswaldin lahden lävitse lähellä Saksan rantaviivaa, missä upotettiin 20 alusta Suuren Pohjan Sodan aikana (vuosina 1700-1721), jotta vihollisen alukset eivät pääsisi lahdelle. Hylyt ovat historiallisesti merkittäviä ja niiden avulla saadaan runsaasti tietoa aikakauden merenkulkuteknologiasta. Putkilinjan reitti kulkee alusten alueella siten, että yksi pienikokoisista aluksista oli nostettava hallitusti, jotta noin 60 metriä leveä käytävä saatiin luotua putkilinjaa varten. Hylyn arkeologinen dokumentointi ja tutkimus suoritettiin vuoden 2008 myöhäissyksyllä ja vuoden 2009 talvella. Mecklenburg-Länsi-Pommerin vastaava viranomainen (LaKD M-V) vastasi nosto-operaatiosta. Hylyn jäänteet paikannettiin 9 metriä pitkästä ja 3 metriä leveästä löytökohdasta. Yli 50 yksittäistä osaa tunnistettiin ja pelastettiin vuoden 2009 heinäkuussa ja elokuussa. Vuonna 2010 kaksi alusta löydettiin vielä kaivausalueen viimeisten tutkimusten aikana ennen putkenlaskun aloittamista. LaKD M-V tutki myös nämä hylyt. Ensimmäinen löydetty hylky Greifswaldin lahdella tunnistettiin pienemmän rahtialuksen jäännöksiksi. Aluksella ollut tulipalo aiheutti uppoamisen ja tuli tuhosi tai vaurioitti suurimman osan aluksesta, löydetty runko ja perä mukaan lukien. Kun hylky oli arvioitu ja dokumentoitu kesäkuussa 2010, sen jäännökset sijoitettiin uudelleen noin 100 metrin päähän ja haudattiin noin metri merenpohjan alapuolelle niiden tuhoutumisen estämiseksi. Kesäkuussa 2010 Nord Stream löysi jälleen yhden keskiajalta/esimodernilta ajalta (noin 1400 1600 jaa) peräisin olevan laivanhylyn jäännökset läheltä lahden pohjukkaa. LaKD M-V luokitteli löydöksen merkittäväksi myös löytöalueen ulkopuolisesta näkökulmasta. Erityisesti rahti, joka koostui noin 65 kuparilautasesta ja useasta puutynnyristä, on tärkeä tiedonlähde sen aikakauden 6

kauppasuhteista Itämeren alueella. Lähempänä putkilinjojen rantautumispaikkaa Lubminin lähellä löytyi hylky noin 100 metrin päässä putkilinjareitiltä. BSH:lla (Bundesamt für Seeschifffahrt und Hydrographie) on runsaasti dokumentaatiota vedenalaisista esteistä (hylkyjä tai muita esteitä) alueella. Mikään näistä esineistä ei sijaitse 400 metriä lähempänä putkilinjan reittiä. Mecklenburg-Länsi-Pommerin muistomerkkien varjelemisesta vastaava viranomainen on suorittanut tutkimuksia mahdollisten vedenalaisten, kivikaudelta peräisin olevien asutusten löytämiseksi. Näiden tutkimusten tulokset osoittavat, että aikaisemmat kartoitukset olivat perusteellisia eikä uusia asutusalueita löytynyt. Kuva 4: Vasemmalla: Viistokaikuluotaimen ottama kuva hylystä lähellä Lubminia. Oikealla: 300 vuotta vanhan hylyn jäänteet pelastettiin heinäkuussa 2009 Greifswaldin lahdelta. 3. Nord Streamin sitoumus Heritage Underwater Maritime Archaeology (HUMA) -tutkimushankkeen tukemiseen Nord Stream sponsoroi Itämeren kiehtovan kulttuuriperinnön ja sen ainutlaatuisen ekosysteemin suojelemista rahoittamalla kansainvälistä Heritage Underwater Maritime Archaeology (HUMA) -tutkimushanketta. Hanke keskittyy tanskalaislyypekkiläisen laivueen jäännösten tutkimukseen ja dokumentaatioon. Laivue upposi lähellä Ruotsin Gotlannin saarta keskellä Itämerta Pohjoismaiden seitsenvuotisen sodan aikana 1500-luvulla. Gotlannissa toimiva meriarkeologiayritys, AquaArkeologen, saattoi alulle ja johtaa tutkimushanketta. Hankkeen tavoitteena on tutkia ja varjella tätä haavoittuvaista kulttuuriperintöä. HUMA osoittaa, että Gotlannin ympäristön merenpohjassa on runsaasti esineitä ja hylkyjä, joista vain osaa on tutkittu. Historialliset lähteet viimeisten 250 vuoden aikana osoittavat, että yli 2500 alusta upposi Gotlannin rannikon lähistöllä ja vain osa niistä on tähän mennessä löydetty. Osallistuminen HUMA-hankkeeseen on osoitus Nord Streamin vastuullisesta lähestymistavasta merenalaiseen tutkimukseen. 7

Osallistuminen HUMA-hankkeeseen on osoitus Nord Streamin vastuullisesta lähestymistavasta merenalaiseen tutkimukseen. Lisää tietoa Nord Stream -hankkeesta saat verkkosivuiltamme osoitteessa: Lisätietoja antaa: Lehdistöpalvelu. +41 41 766 91 90 Sähköposti : press@nord-stream.com 8