Säteily radonin aiheu1amat terveyshaitat Suomessa 1
Radon ( 222 Rn) radioak4ivinen kaasu peräisin luonnosta syntyy jatkuvas4 kaikessa kiviaineksessa uraanin hajoamissarjassa: kalliossa, hiekassa, ja näistä valmistetuissa rakennusmateriaaleissa ei vähene eikä lopu maaperästä, täyaömaista eikä rakennusmateriaaleista hajuton ja näkymätön 2
Suomessa on korkeita radonpitoisuuksia sisäilmassa Maa- ja kallioperän suuri uraanipitoisuus (granii4t) Maaperän suuri läpäisevyys (harjut) Kylmä ilmasto Porakaivot Talojen ominaisuudet: Maavaraiset laatat Kevytsoraharkkorakenteet Rinnetalot Huono ilmanvaihto Radonpitoinen huokosilma kulkeutuu alipaineiseen asuntoon laatassa olevien rakojen kau1a 3
Radon on suurin yksi1äinen säteilyal<stumisen lähde 4
Radon on tupakoinnin jälkeen toiseksi merki1ävin tunne1u keuhkosyövän aiheu1aja Lineaarinen annosvaste, ei kynnysarvoa eli <200 Bq/m3 pitoisuuksilla lisääntynyt keuhkosyöpäriski AiheuAaa Suomessa vuosiaain noin 300 kehkosyöpäkuolemaa 14% (5-25%) kaikista keuhkosyövistä johtuu radonista (85% näistä tupakoivia) Radon aiheuaaa noin 40 keuhkosyöpää tupakoimaaomilla Euroopassa sisäilman radon aiheuaaa noin 9% keuhkosyöpäkuolemista ja 2% kaikista syöpäkuolemista Riskinarvio perustuu epidemiologisiin meta- analyyseihin asuntojen radonista ja keuhkosyövästä (Eurooppa, P- Amerikka, Kiina) 5
Tupakoinnin lope1aminen vähentää radonista johtuvaa keuhkosyöpäriskiä 700 Bq/m3 30 v: keuhkosyöpäriski kaksinkertaistuu 10 % - > 20 % tupakoijilla 0,5 % - > 1 % tupakoimaaomilla 6
Radon on yksi kansanterveydellises< merki1ävimmistä ympäristöal<steista TAUTITAAKKA Asikainen ym. 2013 7
Vertailutasoja radonpitoisuudelle (tulossa muutoksia) Säteilyasetus 27 työnaikaisen radonpitoisuuden vuotuinen keskiarvo työpaikalla, jolla työskennellään pysyväs4 < 400 Bq/m3 STM:n päätös n:o 944, 1992 Asunnon huoneilman radonpitoisuuden ei tulisi yliaää 400 Bq/m 3 Asunto tulee suunnitella ja rakentaa siten, eaä radonpitoisuus ei yliaäisi 200 Bq/m 3 Suomen rakentamismääräyskokoelma Osa B3 Pohjarakenteet (2004) Rakennuspaikan radonriskit on oteaava huomioon suunniaelussa ja rakentamisessa Osa D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto (2003) Uudessa rakennuksessa kannaaa sisäilman radon mitata takuuaikana Uusien rakennusten suunniaelun ohjearvo 200 Bq/m 3 8
Julkisen <lan sisäilman radonpitoisuuden toimenpidearvot Päiväkodeissa, kouluissa ja muissa vastaavissa julkisissa <loissa toimenpidearvo on 400 Bq/m 3 riippumaaa vuotuisista oleskelu- tai työtunneista (ST12.1) Poikkeuksena 4lat, joihin esim. oppilailla ei ole pääsyä 9
Radonia esiintyy koko maassa... eniten Hämeessä ja Kaakkois- Suomessa (Itä- Uusimaa, Kymenlaakso, Päijät- Häme, Pirkanmaa, Etelä- Karjala, Kanta- Häme) Al#stuminen radonista tulee arviolta: 95% kotona 5% työpaikalla tai julkisissa #loissa Arvio: 200 Bq/m 3 yliaäviä asuntoja 220 000 300 100 000 400 60 000
Radonpitoisuuden keskiarvot : 121 Bq m - 3 Pientaloissa 49 Bq m - 3 Kerrostaloissa 96 Bq m - 3 Yhteensä 11
Porakaivovesien radon 10 % porakaivoista radonia yli 1000 Bq/l Radonkaasu liukenee veteen ja vapautuu ilmaan pesukoneiden tai suihkun käytössä : vedessä 1000 Bq/l => ilmaan 100 Bq/m 3 Porakaivot Radon, keskiarvo (Bq/l) alle 100 100-300 300-1 000 yli 1 000 Ei mittauksia 12
Toiminnanharjoi)ajan on selvite)ävä julkisen 3lan sisäilman radonpitoisuudet RADONRISKIRAKENNUKSESSA ST 12.1 Jos (1. krs) julkinen #la sijaitsee: 1. Alueella, jolla #edetään esiintyvän suuria radonpitoisuuksia (miaausvelvoitekunnat) TAI 2. Soraharjulla tai muulla ilmaa hyvin läpäisevällä maaperällä TAI 3. OsiAain tai kokonaan maan alla TAI 4. Jos #lassa on tehty edellisen radonmiaauksen jälkeen korjaustöitä, joissa #lojen ilmanvaihtoa on oleellises# muuteau tai jos lajarakenteita on jouduau avaamaan TAI 5. Jos edellisestä miaauksesta on kulunut kymmenen vuoaa ja edellinen miaaustulos on ollut 200-400 Bq/m 3 (suositeltavaa) 13
Korkean radonpitoisuuden kunnat ns. mi1ausvelvoitekunnat hap://www.stuk.fi/proinfo/valvonta/ luonnonsateily/radon_tyopaikoilla/fi_fi/ kuntalista/ Ohje ST 12.1: työpaikkojen radonpitoisuus tulee selviaää niillä alueilla, joissa pientaloissa mitatuista radonpitoisuuden vuosikeskiarvoista vähintään 10 % yliaää arvon 400 Bq/m³ Velvoite ei pääsääntöises4 koske 4loja, jotka sijaitsevat rakennuksen toisessa tai sitä ylemmissä kerroksissa STUK selvitys miaausvelvoitekun4en päiväko4en radonpitoisuuksista julkistetaan lähiaikoina EI AINOA KRITEERI, kts ed. sivu 14
>400Bq/m3 % % % % Asikkala 17 Järvenpää 15 Lemi 18 Porvoo 14 Askola 26 Kajaani 22 Lempäälä 19 Pukkila 15 Enontekiö 20 Kangasala 15 Loppi 14 Pyhtää 31 Hamina 17 Kauniainen 14 Loviisa 34 Pälkäne 14 HaAula 12 Kitee 12 Luhanka 18 Riihimäki 11 Hausjärvi 15 Ki)lä 11 Luumäki 26 Ruokolah4 12 Heinola 17 Kivijärvi 11 Miehikkälä 22 Ruovesi 19 Hollola 34 Kolari 17 Myrskylä 21 Savitaipale 22 Humppila 25 Kotka 27 Mäntsälä 20 Siun4o 11 Hyvinkää 12 Kouvola 20 Nastola 26 Sodankylä 10 Hämeenkoski 29 Kuhmoinen 14 Nokia 16 Taipalsaari 38 Hämeenlinna 13 Kärkölä 27 Orima)la 18 Tammela 15 Ii) 14 Lah4 31 Padasjoki 19 Tampere 20 Imatra 12 Lapinjärvi 28 Parikkala 16 Tohmajärvi 10 Janakkala 17 Lappeenranta 10 Pornainen 12 Virolah4 20 Ylöjärvi 12 15
Maaperä Läpäisevillä maalajeilla julkisten 4lojen radonpitoisuus mitaaava Maaperäkartan tarkastelu GTK Maankamara- palvelu hap://gtkdata.gtk.fi/maankamara/index.html Maaperän uraanipitoisuus ei juuri ennusta sitä, kuinka suuri sisäilman radonpitoisuus on (rakennus tärkeämpi) Varminta on rakennusvalvonnassa vaa4a radonputkisto tms. kaikkiin uusiin rakennuksiin Radonkorjaus on hankalampi ja kalliimpi tehdä kuin rakennusaikainen radontorjunta 16
Radonpitoisuus selviää vain mi1aamalla MiAauskausi: 1.11. 30.4. MiAausaika vähintään 2 kk MiAauksia voi 4lata eri toimijoilta hap://www.stuk.fi/stuk- valvoo/luonnonsateilylle- al4stava- toiminta/radon- tavanomaisilla- tyopaikoilla/stukin- hyvaksymat- radonmiaausmenetelmat STUKin hinnat: asunnot 57,04 ja työpaikat 42,90 / miaauspurkki hap://verkkokauppa.stuk.fi/ MiAauksia tehty vain noin 6 %:ssa pientaloista Nykyään suurin osa miaauksista yksityisten 4laamia (aiemmin kun4en ympäristöterveyden 4laamia) 17
Radonpitoisuus vaihtelee - radonpurkkimi1auksen tulos ei aina anna oikeaa kuvaa oleskeluaikaisen hengitysilman radonpitoisuudesta Vuodenajan mukaan Radonpitoisuus on yleensä suurin talvella, jolloin sisä- ja ulkoilman lämpö4laero (ja siten myös paine- ero) on suurin Vuorokauden ajan ja vuorokauden mukaan Yöllä ja viikonloppuna radonpitoisuus on suurempi kuin päivällä, jos ilmastoin4 pois päältä 18
Radonkorjaukset Jos korkea radonpitoisuus löytyy, rakennukseen voidaan tehdä radonkorjaus (n.2,5 k ) Asuntojen radonkorjaaminen STUK- A252 Radonsanering av bostäder STUK- A237 Korkea radonpitoisuus voi olla merkki myös muista rakennuksen ongelmista (la)alaaaa ei ole 4ivis, tms.) Kosteus- ja homekorjaushankkeissa voisi radonongelman hoitaa samalla kertaa?! 19
luonnonsateilynvalvonta@stuk.fi Päivi Kur)o 20