Tekniikan alan kesäkandiseminaari 2016 Tiede ja tieteen pelisäännöt Stina Giesecke Vanhempi yliopistonlehtori 31.05.2016
Käsiteltävät asiat Mitä tiede on? Tieteellisen työskentelyn hyvät käytännöt
Tieteen tuntomerkkejä Esität opinnäytteesi julkisesti Osallistut tieteelliseen keskusteluun Autonomisuus Tieteen harjoittaminen tapahtuu tiedeyhteisössä, joka valvoo tieteellisyyden standardeja Edistävyys Tiede etsii luovasti uusia totuuksia ja pyrkii järjestelmällisesti eliminoimaan aikaisempia virheitä Kriittisyys Tutkija soveltaa tieteen menetelmiä siten, että virheiden mahdollisuus on mahdollisimman vähäinen Tiede on julkista ja avointa; tieteen tulokset voidaan asettaa kyseenalaisiksi Tiedeyhteisö käy kriittistä keskustelua esitetyistä tuloksista (Niiniluoto, 2002)
Tiede on Kykenet soveltamaan tieteellisen työskentelyn periaatteita omaan opinnäytteeseesi Systemaattista ja rationaalista uuden tiedon tuottamista Uuden tieteellisen tiedon luominen on organisoitu tiedeyhteisöihin Yliopistot, tutkimuslaitokset Tulokset kootaan systemaattisiksi tiedon järjestelmiksi : Teoriat ja mallit, käsitejärjestelmät jne.
Ja tämä ilmenee mm Tiedeyhteisön on hyväksyttävä tutkimusmetodologia Kandityössä tiedeyhteisöä edustavat mm. ohjaaja ja valvoja Tiedeyhteisön kritiikki Tieteellisen työskentelyn laadunvarmistus - opponointi Tutkimussuunnitelma on usein ensimmäinen kommunikointiväline tiedeyhteisön kanssa omasta tutkimusaiheestasi
Tutkimusteksti Kirjoitat opinnäytteesi tieteellisen tutkimustekstin sääntöjä noudattaen Lukijan tulisi ymmärtää Mitä on tutkittu ja miksi Miten on tutkimuksen toteutuksessa menetelty Miksi on tutkimus tehty valitulla tavalla Mitä tuloksia on saatu Miten tuloksia on tulkittu Miten tuloksia voidaan edelleen tulkita (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara, 2007)
Tieteellisen tekstin konventionaalisuus Kirjoitat opinnäytteesi tieteellisen tutkimustekstin sääntöjä noudattaen Tieteellinen teksti rakenteeltaan konventionaalista (sopimuksenvaraista), asiat esitetään tietyssä järjestyksessä Tieteellisen tekstin rakenne: johdanto, teoriatausta, aineisto ja menetelmät, tulokset, pohdinta Viittauskäytännöt Tekstirakenteet ja niihin kohdistuvat odotukset kulttuurisidonnaisia Angloamerikkalainen konventio: tutkimuksen päätulokset ja argumentit ensin Saksalaisperäinen konventio: esseemäisyys, ajatteluketjun näyttäminen lukijalle Konventiot auttavat lukijaa, helpottavat kirjoittajan työtä
Miksi arkiajattelu ei ole tieteellistä? Epäluotettavat havainnot Ihmisen havaintokyky on rajallinen Havainnot ja muistikuvat vääriä Tunnistat tieteellisen tiedon ja arkiajattelun eron Selektiiviset (valikoivat) havainnot Tieteellisessä tutkimuksessa havaintoja kerätään eri menetelmin Tieteellisessä tutkimuksessa selektiivisyys on tarkoituksellista, perusteltua ja systemaattista Liiallinen yleistäminen Yleistykset omien havaintojen perusteella
Miksi arkiajattelu ei ole tieteellistä? Puutteellinen päättely Tunnistat tieteellisen tiedon ja arkiajattelun eron Epäjohdonmukaisuus Logiikan puute, päättely tuloksista irrallaan, poikkeus vahvistaa säännön Lyhytjänteisyys Ensimmäinen selitys hyväksytään Asioiden tarkastelu irrallaan asiayhteydestään Kuinka paljon on paljon
Mitä on hyvä tieteellinen käytäntö?
Hyvä tieteellinen käytäntö Tieteellinen tutkimus voi olla eettisesti hyväksyttävää ja luotettavaa ja sen tulokset uskottavia vain, jos tutkimus on suoritettu hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla (http://www.tenk.fi) tutkimuseettinen neuvottelukunta).
Hyvän tieteellisen käytännön keskeisiä lähtökohtia (1) Tutkimuksessa noudatetaan tiedeyhteisön tunnustamia toimintatapoja: Rehellisyys Yleinen huomaavaisuus ja tarkkuus tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimusten arvioinnissa Sovelletaan tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia ja eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä Toisten tutkijoiden työn ja saavutusten ottaminen huomioon, viittaaminen asianmukaisella tavalla
Hyvän tieteellisen käytännön keskeisiä lähtökohtia (2) Tutkimuksen suunnittelu, toteuttaminen ja raportointi sekä aineistojen tallennus tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten mukaisesti Tarvittavien tutkimuslupien hankkiminen, tarvittaessa eettinen ennakkoarviointi Ennen tutkimuksen aloittamista tai tutkijoiden rekrytointia sovitaan työnantajan, vastuullisen tutkijan ja ryhmän jäsenten oikeudet, tekijyyttä koskevat periaatteet, vastuut ja velvollisuudet sekä aineistojen käyttöoikeuksia koskevat kysymykset Rahoituslähteet, merkitykselliset sitoumukset ilmoitetaan asianosaisille ja tutkimukseen osallistuville ja raportoidaan tuloksia julkistettaessa
Hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset (1) Epäeettinen ja epärehellinen toiminta, joka vahingoittaa tieteellistä tutkimusta ja pahimmillaan mitätöi sen tulokset Vilppi tieteellisessä toiminnassa Piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä
Hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset (2) Vilppi tieteellisessä toiminnassa Havaintojen tai tulosten sepittäminen Havaintojen tai tulosten vääristely Plagiointi Anastaminen: muiden tutkijoiden tulosten, havaintojen tai ideoiden esittäminen omina
Hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset (3) Piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä Muiden tutkijoiden osuuden vähättely julkaisuissa (esim. mainitsematta jättäminen), sekä puutteellinen tai epäasiallinen viittaaminen aikaisempiin tutkimustuloksiin Tutkimustulosten tai käytettyjen menetelmien huolimaton ja siten harhaanjohtava raportointi Tulosten ja tutkimusaineistojen puutteellinen kirjaaminen ja säilyttäminen Samojen tulosten julkaiseminen useita kertoja näennäisesti uusina (ns. itsensä plagiointi) Tiedeyhteisön johtaminen muulla tavoin harhaan oman tutkimuksen suhteen
Tieteen etiikka Eettiset kysymykset tutkimuksen suorittamisen eri vaiheissa, mm. Mitä hyvä tieteellinen käytäntö tarkoittaa? Tiedeyhteisön tunnustamien toimintatapojen noudattaminen Tutkimuseettinen neuvottelukunta (määrittelee ja valvoo) Mitkä teot loukkaavat hyvää tutkimuskäytäntöä? Piittaamattomuus ja tutkimusvilppi Onko tutkijalla oikeus hankkia tietoa mistä tahansa asiasta? Mitä erityisiä näkökohtia on otettava huomioon tutkittaessa ihmistä? Tutkijan vapaus ja vastuu (ETIIKKA tarkastelee asioita moraalisesta näkökulmasta, moraalisiin kysymyksiin kohdistuva tutkimus)
Kirjallisuutta Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2007) Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi Karjalainen, S., Launis, V., Pelkonen, R. & Pietarinen, J. (2002) (toim. ) Tutkijan eettiset valinnat. Tampere: Gaudeamus. Kinnunen M. & Löytty, O. (2002) Tieteellinen kirjoittaminen. Tampere. Vastapaino. Löppönen, P., Mäkelä, P.H. & Paunio, K. (Eds.) (1991) Tiede ja etiikka. Juva: WSOY. Niiniluoto, I (2002) Tieteen tunnuspiirteet. Teoksessa Karjalainen, S., Launis, V., Pelkonen, R. & Pietarinen, J. Tutkijan eettiset valinnat. Tampere: Gaudeamus, s. 30-41. Simonsuuri-Sorsa, M. (2002) Tutkimusetiikka tutkijankoulutuksessa. Teoksessa Karjalainen, S., Launis, V., Pelkonen, R. & Pietarinen, J. Tutkijan eettiset valinnat. Tampere: Gaudeamus, s. 118-125. Uusitalo, H. (1991) Tiede, tutkimus ja tutkielma. Johdatus tutkielman maailmaan. Juva, Wsoy. Tutkimuseettinen neuvottelukunta: http://www.tenk.fi
Kysymyksiä? Kommentteja!