3/2012. 55. vuosikerta

3/2012 55. vuosikerta 1

Tanhuviesti 3 / 2012 Sisällysluettelo Pääkirjoitus - Pleipäkkiä... 3 Tallennustoimikunnasta terveisiä... 3 Toukotanssit ja KTNL 30 vuotta... 4 Mahtimeiningit kutsuvat Saarijärvelle... 5 Saarijärven kanteleperinne... 6 Ikiliikkujat Hauholta... 7 Kansantanssia kirjallisuudessa 6... 8 Suomalainen kansantanssi elää myös Sveitsissä... 9 Kansantansseja Himalajan juurella... 9 Koulutustoimikunnan terveisiä... 11 Muistelmia NORDLEK-tapahtumasta Norjan Steinkjerissä... 11 Tarkkailija Tanssipidoissa... 12 Kansallispuvun - feresin käyttö esiintymisissä... 13 Kansantanssia kansainvälisenä tanssin päivänä... 14 Lasten nurkka... 14 Tanhuviestin historian havinaa, KTNL 20 vuotta... 15 Kansallispukuja myydään... 17 Tapahtumakalenteri... 18 Lasten nurkan vastaukset... 18 Valokuva kansallispuvun myynti-ilmoitukseen... 18 Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry Päätoimittaja: Risto Elo Osoite: Tanhuviesti / Suomalaisen Kansantanssin Ystävät Döbelninkatu 5 B 21, 00260 Helsinki p. (09) 441 803 tai 045 2777 283 ti 14.00 18.00, ke ja to klo 10.00 14.00 tanhuviesti@kansantanssinyst.fi ISSN-L 1799-1404 ISSN 1799-1404 Aineisto- ja julkaisupäivät! Aineiston tulee olla toimituksella torstaina viikoilla 1, 11, 31 ja 41. Tanhuviesti ilmestyy torstaina viikoilla 3, 13, 33 ja 43. Toimituksen sähköposti: tanhuviesti (at) kansantanssinyst.fi Kannen kuva: Tanssipidot 2012, pääjuhla Velisinfonia, Risto Elo 2

PÄÄKIRJOITUS - PLEIPÄKKIÄ Suomalais-ugrilaisten kansojen festivaalilla Udmurtiassa koin äänentoiston ihmeitä. Savjalovan kaupungin keskusaukiolle oli pystytetty esiintymislava ja äänentoistolle oli laitettu rivi mikrofoneja lavan etureunaan. Mahtavat kaiutintornit olivat kahta puolen esiintymislavaa, ja ääntä riitti. Eri ryhmien esityksiä katsoessa ei voinut kuin ihailla taitavia äänimiehiä ja korkealaatuista äänentoistoa; soittivatpa esiintyvän ryhmän pelimannit missä päin lavaa tahansa, niin ääni kuului loistavasti. Kun oman esityksemme aika tuli, äänimiehet koettivat häthätää rakentaa etulavan mikrofoneista jonkinlaista vahvistusta melko suurelle orkesterillemme. Tulos taisi olla aika surkea. Miksi useimpien muiden ryhmien musiikit kuuluivat sitten niin hyvin? Salaisuutena oli se, että niiden musiikki tuli taustanauhalta ja soittajat vain soittivat mukana. Tässäpä meille uusi musiikin ammattilaisten ryhmien, hyvien playback-pelimannien tarve. Miten paljon mukavampaa olisi kansantanssiesityksiä seurata, kun säestyksestä vastaisi taitavien playback-pelimannien ryhmä, joka osaisi hyvin esittää taustanauhalta tulevat, korkeatasoisten kansanmusiikkiryhmien soitteet. Äänimiehille olisi myös suuri helpotus, ettei playback-pelimannien mikrofoneihin ja soittimiin tarvitsisi oikeasti vetää niitä satoja metriä kaapeleita, mikä on pakko tehdä tavallisten pelimannien esiintyessä. Minusta on aina vähän steriilin ja konemaisuuden tuntua kansantanssiesityksissä, jotka esitetään pelkän äänitteen avulla. Lahjakkaat playbackpelimannit pystyisivät taidoillaan elävöittämään näitä tanssiesityksiä. Taustanauha toisaalta varmistaisi sen, että musiikki tulee juuri sellaisena, kuin se on harjoituksissakin kuulunut eikä yksittäisen soittajan moka pääse pilaamaan tunnelmaa. Nyt syksyn harjoituskauden alkaessa saisimme ehkä myös paljon uusia ihmisiä harrastuksemme pariin, jos hakisimme tavallisten pelimannien lisäksi playback-pelimanneja. Playback-pelimannin vahvuus olisi esiintymistaito, vakuuttava soittamisen esittäminen. Soittotaito sen sijaan ei olisi välttämätön. Antti Järvensivu puheenjohtaja Pelimannikilta TALLENNUSTOIMIKUNNASTA TERVEISIÄ! Suomalaisen Kansantanssin Ystävien arkistoon on kertynyt monipuolisesti kansantanssin harrastustoimintaa liittyvää materiaalia. Tallennustoimikunta on arkistoa luetteloinut usean vuoden ajan. Työ tehdään vapaaehtoisena ja tuntuu, että se ei tule valmiiksi ja toisaalta ei kuulukaan tulla. Otamme jatkuvasti vastaan aktiivitoimijoilta ja muilta lahjoituksina materiaalia kansantanssitoiminnasta. Kansanmusiikki- ja -tanssialan yleisteema vuodelle 2011 ja 2012 oli nostaa esille tallentajat ja arkistot ja arkistojen aarteet sekä innostaa tämän ajan perinteen tallentamiseen. Syynä tähän on se, että vuonna 2011 tuli kuluneeksi 100 vuotta, merkittävän suomalaisen kansanmusiikin tallentajan ja tutkijan, Erkki Ala-Könnin syntymästä. Folklandian teemaksi oli valittu Höyrypäät ja mopopojat Musiikkia ja tanssia tallentamassa. Kansanmusiikin- ja tanssin yleisteeman puitteissa haluttiin aktivoida ihmisiä itsekin tallentamaan nykyajan perinnettä. Mikä tässä päivässä on sellaista, joka kansanmusiikin ja -tanssin alalta tulisi tallentaa arkistoihin, kertomaan meistä itsestä? Folklandia -risteilyllä tallennustoimikuntamme teki haastatteluja ja videoi esityksiä. Näiden materiaalien käsittelyä jatketaan. Tallennustoimikunta pyrkii saamaan arkistoaineiston harrastajien ja tutkijoiden käyttöön. Mielellämme kuulemme ehdotuksia alan harrastajilta, miten parhaiten voimme toimijoita palvella ja tuoda esille arkistojen aarteita. Aineistossamme on ohjaajien tekemiä esityskokonaisuuksia ja erilaisia kansantanssisarjoja. Näkemykseni mukaan niitä voitaisiin edelleen esittää ja näin ollen tuoda uusia, siis vanhoja hyviä, kokonaisuuksia näyttämölle. Olemme saaneet lahjoitukset alan harrastajien ja tutkijoiden käyttöön. Tervetuloa tutustumaan materiaaliin. Toimikunnan jäseniltä voi myös kysellä materiaalista. Itse toivon, että saisimme luettelot Suomalaisen Kansantanssin Ystävien nettisivuille, niin että tarvitsijat saavat tietoa aineiston sisällöstä. Leena Aho Leena Aho Folklandian tallennuspisteessä nauhurin, videokameran ja mikrofonin kera Kuva Matti Lankinen 3

TOUKOTANSSIT JA KTNL 30 VUOTTA ToukoTansseja vietettiin jo kolmannen kerran harjoituskauden päättäjäisiksi Hyvinkäällä lauantaina 5.5. Nyt paikkana oli Hyvinkään Yhteiskoulun lukio. Sää ei nyt ollut yhtä suosiollinen kuin aikaisempina vuosina. Sateinen ja kolea sää piti osallistujat pääasiassa sisätiloissa. Onnitteluvuorossa Hyvinkään Kansantanssijat, Birgitta Sipilä ja Jari Pohjasniemi sekä vastaanottamassa Hanna Heinonen, Erja Askolin ja Erkki Lehtimäki Osa osallistujista uskaltautui uloskin tutustumaan Rautatiemuseoon, pihapeleihin ja tietovisaan sekä PR-esityksiin kaupungilla. Sisälläkin oli paljon mielenkiintoista tekemistä erilaisten työpajojen parissa. Tapahtuma oli mitä oivallisin paikka viettää myös KTNL:n 30-vuotisjuhlaa. Puoliltapäivin alkoi onnittelujen vastaanotto ja herkulliset kakkukahvit nautittiin rupatellen naapuriyhdistysten kuulumisia kuunnellen. Konsertti oli KTNL:n 30-vuotisjuhlan päätapahtuma, jossa huomioitiin ansioituneita ohjaajia. Vuoden ohjaajaksi valitulle Krista Kallioperälle ojensivat puheenjohtaja Hanna Heinonen ja varapuheenjohtaja Erja Askolin kiertopalkintona toimivan leipälapion ja kunniakirjan. Kultamerkkejä oli hallitus myöntänyt seitsemälle henkilölle, joista Jari Komulainen ja Sanna Laakso eivät päässeet paikalle. Hallituksen ehdotuksesta vuosikokous kutsui pitkään KTNL:n hallituksessa työskennelleen ja koulutuksesta vastanneen Sinikka Mäkelän KTNL:n kunniajäseneksi. Kultamerkin saajista paikalla olivat Eila Ulenius, Ritta Pohjasniemi, Tuija Koskinen, Tarja Partanen ja Riitta Kangas Hallituksen jäsenet Erkki Lehtimäki ja Matti Lankinen esittelevät ja onnittelevat kunniajäseneksi kutsutun Sinikka Mäkelän Konsertin jälkeen vielä jatkettiin työpajoissa ja päivä kiteytyi villiin illanviettoon poloneeseineen ja leikkeineen. Onnistuneesta juhlasta järjestäjänä toiminutta Hyvinkään Kansantanssijoita lämpimästi kiittäen. Kansantanssinuorten Liitto Matti Lankinen Esiintyjiä konsertissa oli mm. turkulainen Väkkärät ja hyvinkääläinen Usva Kello kolmeksitoista suunniteltu tanhukatselmus muuttui ilmoittautuneiden vähäisyyden vuoksi kansantanssikonsertiksi. Pari ryhmää sai kuitenkin toivomaansa palautetta konserttiesityksestään. Esiintyviä ryhmiä oli Turusta ja Hyvinkäältä. Konsertin juonti nuorekkaalla ja raikkaalla tyylillä hyvinkääläinen Elsa Halme. Poloneesissa joutui kävelemään käsin kaverin ohjatessa jaloista Kuvat Matti Lankinen Soittopaja esitti päivän päätteeksi oppimiaan kappaleita 4

MAHTIMEININGIT KUTSUVAT SAARIJÄRVELLE, KESKI-SUOMEEN Suomalaisen Kansantanssin Ystävien valtakunnallinen kesäjuhla 14.-16.6.2013 Kolmen päivän aikana kansantanssi ja -musiikki näkyy ja kuuluu Saarijärven eri tapahtumapaikoissa. Virolainen Puhjan kansantanssiryhmä Opsal sekä Saarijärven ystävyyskunta Amt Trittaun kansantanssiryhmä kunnioittavat vierailullaan tapahtumaamme. Kotimaiset kansantanssi- ja -soittoryhmät esittävät vaihtelevaa ja mielenkiintoista ohjelmaa paikkakunnan taitajia unohtamatta. Tapahtuman nimi Mahtimeiningit juontuu paikallisesta ilmaisusta mahtipitäjä, mahtisoittajat ja mahtihäät. Pelimannimusiikkiperinne paikkakunnalla on vahva kanteleen rakentamisen ja soittotaidon lisäksi. Saarijärvi oli Suomen maineikkaimpia kantelepitäjiä vielä 1900-luvun alkupuolelle saakka. Tietoja paikkakunnan kanteleperinteestä on 1800-luvulta alkaen. Valtakunnallisesti tunnettuja pelimanneja olivat mm. Riku Vallivaara, Arvi Pokela, Veikko Manninen ja Varvikon suku. Nykyiset nuoret, vahvat soittajamme ovat valtakunnan mestareita. Juhlaohjelma on vielä avoin. Tapahtuman avajaisia vietetään Saarijärven torilla perjantaina 14.6. Samana iltana järjestetään myös tapahtumaan liittyvä illanvietto eri ohjelmineen. Kesäjuhliin sisältyy myös kansainvälinen konsertti sekä pelimannikonsertti ja hartaushetki Saarijärven kirkossa. Lauantai-iltana ovat lavatanssit Kukonhiekan huvikeskuksessa. Sunnuntaiaamuna 16.6. lasketaan seppeleet sankarihaudoille. Näyttävä juhlakulkue kulkee keskustan alueen läpi urheilukentälle, jossa Mahtimeiningit päättyvät pääjuhlaan. Tapahtumaa juhlistavat eri kohteissa myös paikkakunnan kädentaitajat, yrittäjät ja yhteisöt. Kansanmusiikkia ja tanssia nähdään PR-esityksinä myös keskustan eri kohteissa. Saarijärvellä ja lähikunnissa toimii useita eri harrastaja- ja ammattiryhmiä, joiden panos tapahtumassamme on esillä. Tanssiryhmät, kuorot, instrumenttien soittajat, laulajat, lausujat, näyttelijät sekä eri alojen taitajat yhdessä takaavat sen, että mahtipontisesti ja runsaslukuisina esiintyen tarjoamme myös tuleville vieraillemme ikimuistoisen viikonlopun. Heäpijot -kesäjuhla Saarijärven urheilukentällä 16.6.1996. Kuva Saarijärven arkisto Kesäjuhlien aikana Saarijärven museossa on esillä laaja kantelenäyttely saarijärveläisistä ja keskisuomalaisista kanteleista, kanteleen rakentamisesta, merkkihenkilöistä sekä kanteleperinteestä. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Saarijärven museon ja Kari Dahlblom kanssa. Saarijärven museo esittelee myös 1940-luvun Saarijärven kirkonkylän keskustan pienoiskoossa. Saarijärvi on terveen elämän kasvuympäristö yrittämisen, kulttuurin ja osaamisen seutukeskus. Kulttuuri on Saarijärven keskeinen elementti ja vahvuus. Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskuksen teema vuosille 2012-2013 on Kantele palaa! Saarijärvi juhlistaa vahvasti kanteleperinnettä myös Mahtimeiningeissä. Saarijärven Kansantanssin Ystävät ry:n puolesta, toivotan Teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi Mahtimeininkeihin. Juhlatoimikunnan puheenjohtaja Eila Peura Saarijärven kansalaisopiston Saarijärven pienoismallin rakentamiskurssi käynnistyi kevättalvella 2003. Rakenteilla oleva pienoismalli Pajupuron entisellä koululla 1.8.2012. Saarijärven kirkko (korkeus rististä mitattuna 10 cm, leveys 10 cm) ja Palavasalmen seutu 40 -luvulla. Kuvat Kari Kotilainen. 5

MAHTIMEININGIT JA SAARIJÄRVEN KANTELEPERINNE Kansanmusiikin ja -tanssin teema 2013 Kantele palaa! Suomessa kanteletta on soitettu enimmäkseen sormilla näppäillen, mutta kanteleen vanhempi soittotekniikka on ollut ns. sulkutyyliä, jossa osa sävelistä saadaan lyömällä vasemman käden etusormella, nahanpalalla tai puutikulla vapaita kieliä, jotka ovat vasemman käden sormin sammutettavien kielien välissä. Vasemman käden sormin myös näppäillään kieliä, jolloin soitto on oikeammin sekatyyliä, eli saarijärveläisittäin höystötyyliä. Saarijärven kantele Kuuluisa on Suomen soitto, ihmeellinen taikakalu, Väinölän omintakeinen kantele, jolla vanhat esi-isät surujaan suistivat, murheitaan pois soittaen lauloivat (kansanperinteen kerääjä Vilho Itkonen, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura v. 1907). Tuohon aikaan Saarijärvellä oli kanteleiden ennätyksellinen kaupallinen tuotanto, mikä vaikutta kantelekuvan muodostumiseen koko Suomessa. Saarijärven kanteleet ovat jo rakenteeltaan ns. lautakanteleita. Ne on rakennettu useista osista, useimmiten laudoista yhteen liimaamalla. Saarijärven kantele muodostui käsitteeksi koko Suomen suurruhtinaskunnassa. Saarijärven kanteleperinne sai vaikuttimia ainakin Keski-Pohjanmaalta v. 1883. Tasapäiset ja pyöreäpäiset Saarijärven kanteleet voidaan jakaa kahteen tyyppiin. Vanhemmat ovat Pohjanmaalla jo varhemmin tunnettuja pyöreäpäisiä, ja uudemmat kanteleet tasaperäisiä. Yhdistävänä tunnusmerkkinä on kannen aukkoon leikattu lyyran kuva. Vanhempien kanteleiden kielet kulkevat viuhkamaisesti laajentuen perästä viritintappisivulle. Kanteleiden mittasuhteet vaihtelivat. Pyöreäperäisten kanteleiden pituus saattoi olla yli 100 cm. Kieliä on useimmiten 18-21. Varhaisissa soittimissa kolme bassokieltä on asetettu harvennetuin välien. Myöhemmissä tasaperäisissä kanteleissa bassokieliä saattoi olla lähekkäin unisonossa kaksi, jopa kolme. Kieliluku saattaa olla jopa 36. Sulkutyylillä höystäen Saarijärven kanteleella esitettävä musiikki on ollut usein iloista johtuen soittotyylin soveltuvuudesta nopeisiin kappaleisiin. Kanteleen vanhin soittotapa on soittaminen lyhyemmät kielet lähinnä soittajaa. Soitettaessa kantele on joko polvella tai pöydällä. Näin on kanteletta soitettu Saarijärvelläkin. Saarijärven kanteleharrastuksen neljä näkyvintä piirrettä Oma, paikallinen soitintyyppi, joka symbolisena merkkinä on kannen aukkoon leikattu lyyrankuva, kanteleenvalmistuksen ennätyksellinen määrä, soiton yleistyminen ja yhtenäisen, paikkakunnalle ja koko Keski-Suomelle ominaisen soittotavan, sulkutyylin vakiintuminen. Paikkakunnan lukuisista taitavista kanteleenrakentajista valtakunnallisesti tunnetuin oli puuseppä Juho Tamminen (1868-1929). Paikkakuntalaisia kanteleen rakentajia olivat myös mm. Vihtori Honkonen (1901-1974); Matti Lulli (1862-1913), mestaripelimanni Arvi Pokela (1914-1984), hänen merkityksensä Saarijärven kanteleen elvyttämisessä on ollut merkittävä soiton opettajana, sekä Taito Leppämäki (1919-). Leppämäki keräsi kanteleperinnettä ja rakensi kanteleita. Mahtimeiningeissä esiintyvät Suomen kantelemuseon kanteleyhtye sekä Väinämöduo, Tuula ja Kari Dahlblom. Tahtia, mahtia, polkan tahtia koittele oppia, jos oot notkia. Tahtia, mahtia tanssikin vaatii, toahtovi vaatia veljeni Saarijärven Kansantanssin Ystävät ry, Mahtimeininkien juhlatoimikunnan puheenjohtaja Eila Peura MUISTA ILMOITTAUTUA ENSI VUODEN OHJELMISTOKURSSEILLE! Mahtimeiningit -kesäjuhlaa vietetään Saarijärvellä 14.-16.6.2013. Ohjelmistokursseilla Hämeenlinnassa lauantaina ja sunnuntaina 1. ja 2.9. opetellaan kesäjuhlaohjelmistoja. Ilmoittautumiset perjantaihin 24.8. mennessä Matti Lankiselle, 0400-422 417 tai matti.lankinen (at) kansantanssinuoret.fi. Kurssitiedotteet löytyvät SKY/KTNL nettisivuilta. 6

IKILIIKKUJAT HAUHOLTA Ikiliikkujat Hämeen Hauholta ja Lammilta tempaisivat kevään tanssin päivän merkeissä monipuolisella ohjelmallaan. Tanssin päivän tapahtuma Hämeenlinnan pääkirjastolla oli kolmetuntinen liikuntafoorumi. Kansantanssinäytöksiä oli kolmituntisen tapahtuman aikana kaksi: Hämeenlinnan Kansantanssinuoret Merita Virtasen ohjaamana ja Ikiliikkujat Kahdeksanniitinen -ohjelmallaan. Muut tanssit olivat suurelta osaltaan ulkomaisia. Tapahtuman koordinoija Pirjo Tuomi sanoi, että meidän ohjelmamme oli paras. Sen kyllä huomasimme mekin etenkin jälkeenpäin videolta katsoessamme: Yleisö antoi aplodeja ensimmäisestä pyörinnästä ohjelman loppuun asti. Ikiliikkujat olivat laatineet ja harjoitelleet monipuolisen seitsemän minuuttia käsittävän ohjelman. Ohjelma kudottiin kokoon noin kahdeksasta tanssista, askelikkolajista, otteesta, vakio-osasta. Siitä tuli nimi Kahdeksanniitinen. Tarkoituksena oli näyttää yleisölle, miten paljon perinteisessä kansantanssissa on mahdollisuuksia niinkin lyhyessä ohjelmassa, kuin meille annettiin aikaa. Ohjelma oli yhtenäinen siten, että tanssien välissä oli taukoa vain pari sekuntia. Kahdeksanniitinen yksittäisinä osina: Tanssit: Haili Lemiltä, Haili Rantasalmelta, Juustopolska, Kolmen kontra, Kahvipannu, Kalanpaistaminen, Polkkakättönen ja polkkaa yksittäin poistuen. Askelikot: kävely, laukka, polskapyörintä pareittain takatanssiotteessa, polskapyörintä pareittain käsivarsiotteessa, hyllytys, hyppyaskelikko, polkkaa paikalla, polkkaa pyörien Otteet: piiriote, kädet alhaalla, kädet vyötäröllä, kädet käsissä, käsi kädessä, kyynärvarsiote, takatanssiote ja juusto-ote (kultatuoli). Vakio-osat: piiripyörintä, paikanvaihto, laukkavastuu, polskapyörintä takatanssiotteessa sekä käsivarsiotteessa, ajo, paripyörintä kyynärkoukussa, enkeliskakierto, vastuu ja kättely. Leenan ja Annelin polskapyörintä Rantasalmen Hailissa Kuva Hannu Lehtonen Haili Lemiltä: Sillinpäitä, pappilan häitä, rokka paloi pohjaan Kuva Hannu Lehtonen Ikiliikkujilla on muutakin kulttuuritoimintaa ja periaatteita. Ikiliikkujat aloitti toimintansa syksyllä 2003. Aluksi toimimme villinä ryhmänä, mutta vuonna 2006 tarvitsimme rekisteröityä taustayhteisöä opintokeskuskursseja varten. Ei ollut yhdistystä, joka olisi huolinut uutta toimintaryhmää, elvytimme tauolla olleen Raittiusyhdistys Sarastus III ry:n, jonka ryhmänä olemme siitä alkaen toimineet. Toimimme tiiminä, jossa jokainen osallistuu päätöksentekoon. Ohjaaja voi tällöin olla mukana tanssissa. Se onkin pienellä paikkakunnalla monesti välttämätöntä, koska osa ryhmästä on ollut vuorotyössä. Ohjaaja täyttää tarvittaessa tyhjän paikan. Se tietysti hidastaa etenemistä, kun ohjaajan ei ole aina mahdollista katsoa, milloin on opittu jokin vaihe. Hyvänä puolena siinä on, että jää kaikille tilaa oppia omassa tahdissaan ja jokainen saa tuntea vaikuttavansa asioihin. Olemme vuosien aikana tarjonneet apuamme eri yhteisöille joko esiintyen tai ohjaten heidän tapahtumissaan yleisöä kansantanssiin ja muuhun joukkotanssiin toimien tarvittaessa näyttöpareina. Asuina olemme käyttäneet juhlavissa tilaisuuksissa kansallispukua ja muissa perinneasua. Olemme myös järjestäneet kansallispukujen esittelyjä ja erilaisia kansantanssiin ja kansallispukuihin liittyviä palveluita. Viimeksi järjestimme Karjalaisten Kesäjuhlien kulkueeseen Lahdessa Hauhon karjalaseuran lippujoukkueen ja sille kansallispuvut. Kesällä 2010 järjestimme Hovinkartanon ja paikallisen karjalaseuran kanssa yhteistyössä Karjalaisen Iltapäivän. Meidän osuutenamme oli aluksi kansantanssiesitys, jonka jälkeen kutsuimme yleisöä mukaan poloneesin alkuvuoroihin ja marssiin silloiselle kesäteatteripaikalle, jossa muu ohjelma tapahtui. Meidän osuutemme siellä oli kesäpelimannimme Anssi Seppälän hanurinsoitto ja kansallispukujen esittely, jossa esiintyi 30 kansallispukuista tyttöä, poikaa, naista ja miestä. Suullisessa esittelyssä kerrottiin suomalaisista kansallispuvuista yleensä ja niiden alueellisista eroista, valmistamisesta ja arvoista. Joitakin yksittäisiä pukuja esitteli puvun kantaja itse. 7

Osallistuimme eräänä kesänä myös kirkkovenesoutuun, jossa muodostimme oman venekunnan. Asuinamme olivat aiheenmukaiset perinneasut. Kaisu Kyllönen Hauhon vaimon asussa ja Anna-Kaisa Rantala Hauhon tytön asussa. Taustalla Hämeen nainen ja Akaan mies Kuva Sanna Jurvainen Ryhmämme on pieni ja siinä on ollut paljon vaihtuvuutta. Olemme ihmetelleet, etteivät kaikki halua käyttää näin hyvää liikunnan, kaikinpuolisen terveyden, sosiaalisuuden sekä henkisten kykyjen ylläpitämisen ja parantamisen keinoa. Onko globaalisuuden ihannointi mennyt liian pitkälle? Omaa ei arvosteta, kuvitellaan muiden kulttuuri paremmaksi ja tavoitellaan sitä. Tämä on pääteltävissä esimerkiksi muutama päivä sitten saapuneesta kansalaisopiston ohjelman koostumuksesta. Tanssin nimikkeen alla siinä on 121 ryhmää, joista 2 on (suomalaista) kansantanssia. Lisäksi yksi kuudesta lyhytkurssista on FolkJamia. Kuvaavaa on, että 0 15 -vuotiaille lapsille on 40 omaa ryhmää aikuisten oppilaitoksessa. Niissä ei ole yhtään kansantanssiryhmää, paitsi kolmessa on mukana kansantanssinkin aineksia. Anneli Ilonen Löytyykö jokaiselle paikka veneessä? Ikiliikkujat asettumassa kirkkoveneeseen. Kuva Pauli Salminen KANSANTANSSIA KIRJALLISUUDESSA 6 Viime jytkyvaalien aikaan 22.4.11 sattui silmään Helsingin Sanomien Kulmapöydästä juttu Soini jytkyttää rahapolskaa. Se on aiheellista palauttaa mieliin, kun taas on vaalit tulossa. Ja suomalais-virolaiset Tanssipidot saatu onnelliseen päätökseen. Kulmapöytä on saanut Pohjanmaalta uutta tietoa Timo Soinin jytkystä. Kuten tiedetään jytkyiksi kutsutaan muun muassa riehakasta tanssia. Jytky on myös Pohjanmaalla häissä tanssittu kansansävelmä rahapolska. Siinä tanssiin osallistuvat antavat rahaa morsiamelle, joka sitten tallentaa ne kiltisti sulhasen taskuun. Rahapolska on yleensä instrumentaali kansansävelmä, mutta Lappajärvellä tunnetaan tällainen säkeistö: Soinin pojat ne jytkyttää, Soinin pojat ne taitaa. Soinin poikain pöksyissä on pari kolme raitaa. Soini puhui vaalivoiton yhteydessä tilipäivästä. Niin kuin rahapolskassa, rahantulosta on kyse vaaleissakin, kun puoluetukea alkaa kilistä kassaan. Suomalaisen rahapolskan sanoja ei löydy kirjoista ja kansista, mutta virolaisen rahapolkan sanat löytyvät: Sul on raha, mul on raha, ega see pole mitte paha! Toinen virolainen kansanlaulu vahvistaa asian: Killingid kõlisevad, Rublatükid robisevad. Esko Kannusmäki 8

SUOMALAINEN KANSANTANSSI ELÄÄ MYÖS SVEITSISSÄ Suomen kansanperinne ja suomalainen kansanmusiikki elää myös Suomen ulkopuolella. Suomalainen kansantanssiryhmä WENLAT Sveitsistä esittää suomalaista kansantanssia sveitsiläiselle yleisölle. WENLAT on yhdistys, joka on perustettu vuonna 1975. Alusta alkaen päämäärämme on ollut hoitaa ja esittää kansantanssia ja suomalaista perinnettä. Alkuvuosina jäsenet koostuivat ennen kaikkea suomalaisista naisista, jotka potivat kotiikävää. Nykyään olemme värikäs ryhmä eri kansalaisuuksia, joista noin puolet on suomalaisia. Meitä yhdistää suomalaisen kansantanssin ja -musiikin innostus. Tanssiohjaajamme Ruth Aukia on sveitsiläinen, joka on asunut vuosia Suomessa ja tutustui silloin Suomen kansantanssiin ja suoritti ohjaajakoulutuksen Suomessa 2010. Meidän puheenjohtaja Kaija Hofmann-Kanerva, syntynyt Suomessa, on asunut yli 40 vuotta Sveitsissä. Viikottaisissa harjoitusilloissa puhutaan iloisesti suomen, sveitsinsaksan ja saksan kirjakielen sekamelskaa. Kuitenkin kaikki osanottajat oppivat ajan kanssa automaattisesti tärkeimmät kansantanhukäsitteet suomeksi. Tämä ei ole tärkeätä vain harjoitusiltoina, vaan myös ulkomailla, esimerkiksi Nordlekissä tai Kaustisilla, ovat Wenlojen edustajat aktiivisesti mukana. Harjoitukset pidetään keskiviikkoisin klo 19.30-21.30 osoitteessa: Quartierzentrum Hardau, Bullingerstr. 63, 8004 Zürich (katso google mapissä). Suomalaiset vieraat, kauttakulkijat tai kestovieraat, ovat aina tervetulleita (kontaktiosoite: www.wenlat.ch, siellä voi tarkistaa tulevat tapahtumat). Teksti ja kuvat Ruth Aukia KANSANTANSSEJA HIMALAJAN JUURELLA Turkulainen Sampan kansantanssiryhmä Samppa folklore ry sekä pelimanniorkesteri SydWest osallistuivat Nepalissa järjestettävään kansainväliseen kansantanssifestivaaliin (http:// folkfestivals.org.np/) keväällä 2012. Suomalaisten lisäksi, joka toinen vuosi järjestettävillä festivaaleilla, oli mukana kaksitoista maata mm. Liettua, Puola, Italia, Intia ja Bangladesh. Tanssijat ja soittajat olivat tutustuneet kutsuvaan ryhmään kesällä 2011 ranskalaisella kansantanssifestivaalilla ja heti syyskauden alettua ryhmää odotti kutsu Nepaliin. Tästä alkoi tiivis valmistautuminen eksoottiseen matkakohteeseen. Esitettävä tanssikokonaisuuksia harjoiteltiin, feresejä valmistettiin, rokotuksia otettiin ja paikallisiin olosuhteisiin valmistauduttiin kirjallisuuteen tutustumalla sekä esityksiä Nepalista kuunnellen. Poikkeuksellinen matkakohde sai 24 tanssijaa sekä 6 pelimannia sekä muutaman turistin ilmoittautumaan mukaan matkalle. Matkamme kohde Nepal sijaitsee Intian ja Kiinan välissä ja puolet valtion pinta-alasta on Himalajan vuoristoa. Maailman korkein vuori Mount Everest sekä kahdeksan maailman kymmenestä korkeimmasta huipusta sijaitsee Nepalissa. Nepal kuuluu Pitkäksi venyneet kulkueet puikkelehtivat usein pari tuntiakin pitkin kapeita ja pölyisiä katuja kohti. Menoa seuraa toinen paikallisista oppaistamme Dipendra Ram Bhandary. Kuva Airi Laine 9

Päätimme matkamme ylimääräiseen lomapäivään Chitwanin kansallispuiston Tigerland Safarissa. Safarin upeat puitteet ja mahdollisuus rentoon yhdessäoloon kruunasi matkamme. Safarista jäi lähtemättömänä kokemuksena mieleen ratsastus norsulla sekä pelimanni Elinan yön pimeydessä laulama Finlandia. Esiintyminen Katmandun urheilustadionilla Kuva Reija Halonen maailman köyhimpiin valtioihin ja ihmisten keskimääräinen vuosiansio on noin 500 euroa. Maata hallitsee presidentti ja siellä on voimassa väliaikainen perustuslaki vuodelta 2007. Valtava väenpaljous (n. 30 miljoonaa asukasta), kirkkaat värit ja uskomattoman kauniit maisemat odottivat suomalaisia, kun he maaliskuussa saapuivat maan pääkaupunkiin Katmanduun. Festivaalin avausseremonia tapahtui Katmandussa Nepal Academyssä, jossa jokaisella ryhmällä oli kahdenkymmenen minuutin esiintyminen. Muuten kuusipäiväinen tapahtuma kiersi ympäri Nepalia vieraillen viidellä eri paikkakunnalla. Ryhmä vieraili mm. Lumbidin kaupungissa, jossa Buddhan kerrotaan syntyneen sekä Pokharassa, josta tehtiin retki Sarangot:iin katsomaan auringon ensimmäisiä säteitä Himalajan takaa. Jokaisessa kaupungissa järjestettiin Street rallykulkue, joka keräsi pölyisten katujen varsille tuhansia katsojia, jotka seurasivat kulkuetta esiintymispaikoille. Esiintymistä seurasi tuhatpäisen yleisön lisäksi paikalliset sotilaat uniformuissa ja täysissä aseissa. Meille tanssijoille jäi se käsitys, että he olivat turvaamassa yleistä järjestystä esiintymispaikoilla, mutta myös suojelemassa ulkomaalaisia kansantanssijoita. Dangin maakunnan läpi ajettaessa esiintyjien linja-autokolonna sai jopa turvakseen sotilassaattueen. Paikalliset eivät sotilaiden läsnäoloon kiinnittäneet juuri mitään huomiota. Nepalin liikennekulttuuri näytti suomalaisten silmissä täydelliseltä kaaokselta, mutta se oli silti sujuvaa. Keskinopeus kiharilla ja jyrkänteiden reunustamilla tiellä oli vain 10 40 km tunnissa. Kuljettajan lisäksi linja-autossamme oli aina myös apumies, joka korvasi länsimaisen peruutustutkan. Viikon aikana pyrimmekin selvittämään apumiehen taputusten ja vihellysten koodiston, siinä kuitenkaan onnistumatta. Kotiin päästyämme laskimme, että olimme istuneet linja-autossa viikon aikana yli 70 tuntia ja esiintyneet yleisölle noin tunnin. Pienet vastoinkäymiset kuten vatsataudit, lämpimän veden puuttuminen ja erikoinen ruoka antoivat oman säväyksen matkallemme, mutta kokonaisuudessaan matka oli huikea kokemus. Uskomattomat maisemat, nepalilaisten värikäs pukeutuminen Nepalilaiset kerääntyivät sankoin joukoin seuraamaan kulkueitta (Huomaa turvalliset sähköjohdot) Kuva Seija-Riitta Helmi sekä paikalliset rakennukset tallentuivat matkan aikana satoihin ellei tuhansiin valokuviin. Mieleen jää myös ikuisiksi ajoiksi erikoiset tuoksut, kirkkaat värit ja ennen kaikkea nepalilaisten ihmisten ystävällisyys ja avuliaisuus. Matkan onnistumiseen vaikutti myös ryhmän hyvä yhteishenki sekä nepalilaisten oppaittemme sydämellisyys. Namaste! Satu Helmi Ilmeet ja käsien liikkeet korostuivat tässä tanssissa Paikalliset kuormaautot olivat koristeellisia ja kapeita Kuvat Satu helmi 10

KOULUTUSTOIMIKUNNAN TERVEISIÄ Syksyn kursseja Kesäjuhlien ohjelmistokurssit järjestetään Hämeenlinnan VPK- talolla. Kansantanssinopettaja Pia Pyykkisen suunnittelema aikuisten ohjelma opetellaan la 1.9.2012. Lasten ja nuorten ohjelman on suunnitellut kansantanssinopettaja Marjuska Santala ja niitä opetellaan su 2.9.2012. Molempien kurssien hinta on 55 euroa. Lauantaina 20.10.2012 järjestetään Mäntsälässä kurssi Tanhuvakan uusista tansseista rannikkoseudulta ja ruotsinkieliseltä alueelta. Opettajana on kansantanssinopettaja Heidi Palmu. Teemavuodet Kansanmusiikin- ja tanssin edistämiskeskus on valinnut useista vaihtoehdoista vuosien 2013-2014 teemaksi RAJATAPAUS- aiheen, joka tarkentuu vielä työryhmän sitä tutkiessa ja miettiessä. Teema pitää sisällään raja-alueita, tulkintoja, mielipide-eroja ja ajatuksenvaihtoa niin musiikin, tanssin kuin kulttuurinkin eri osa-alueilta. Mielenkiintoinen ja paljon kysymyksiä herättävä teema, joka toivottavasti laajenee moniin eri suuntiin ja niin pitkälle, että raja tulee vastaan! Höyrypäät ja mopopojat- tallennusteema jatkuu vielä tämän vuoden. Vuosien 2012-2013 teemahan on Kantele palaa! Kansanmusiikin Isompi ilta järjestetään jälleen 24.11.2012 Musiikkitalossa Helsingissä. Ohjaajakoulutus Järjestöjen yhteistä ohjaajakoulutusta järjestetään kolmena viikonloppuna Suomen Nuorisoopistolla Mikkelissä. Ensimmäinen jakso järjestetään Opistolla 28.-30.9.2012 aiheenaan kansantanssin opetuksen perusteet. Kouluttajina tanssinopettaja (AMK) Susanna Kivinen ja tanssinopettaja (AMK) Heidi Palmu. Kurssin hinta on 55 euroa, jos osallistujia on vähintään 20. Hinta on 70 euroa, jos osallistujamäärä on pienempi. Ilmoittautumiset ja lisätiedot 10.9.2012 mennessä Hannu Nipuli/hannu.nipuli at nuorisoseurat.fi / puh. 050 468 6388. Toinen jakso, sisältönään kansantanssin tekniikka ja musiikki, järjestetään 16.-18.11. 2012. Kolmannen jakson, 14.-16.12.2012, aiheena on kansantanssin opettaminen ja kehonhuolto. Uusia ohjaajia tarvitaan! Toivottavasti yhdistyksistämme löytyy innokkaita, varsinkin nuoria ohjaajia koulutukseen ja ryhmän opettamiseen tarvittavia valmiuksia oppimaan. Riitta Kangas MUISTUMIA NORDLEK -TAPAHTUMASTA NORJAN STEINKJERISSÄ 10.-15.7.2012 Steinkjerin pieni kaupunki Trondheimin vuonon perukassa tarjosi kauniin ympäristön Nordlektanssitapahtumalle. Silmä tavoitti jylhiä vuoria minne katsoikin. Sää oli puolipilvinen, parina päivänä saimme sadekuuroja. Niiden vuoksi lauantain pääjuhla siirrettiin sisätiloihin urheiluhalliin, vaikka alun perin se oli suunniteltu kaupungin puistoon. Juhlakulkue kulki kuitenkin kaupungin halki, onneksi poutasäässä. saimme ihailla useissa konserteissa. Tällä kertaa ruotsalainen Klintetten- ryhmä vei voiton ja yleisön suosikiksi kiipesi verrattoman taitava ryhmä Tanskasta. Tiedot ryhmien ja bändien nimistä jäivät minulle hatariksi, koska konserteissa ei ollut painettuja ohjelmia. Tapahtuma konsertteineen ja tanssitupineen oli värikäs, musisoiva ja tanssiva kuten aiemmatkin juhlat. Juhlapaikkana oli yläasteen koulu. Sen vieressä sijaitseva urheiluhalli tarjosi tilat tansseille. Alueelle oli rakenteilla entisten lisäksi uusia campus-tyyppisiä asuinrakennuksia, joissa osa osallistujista oli majoitettuna, osa kaukaisemmilla kouluilla. Kisabussi hoiti liikennettä kaukaisemmille majoituskouluille ja konserttipaikoille. Kisaruokalassa meille tarjottiin maukasta lähialueen kalaa ja perinneruokaa. Pelimanniryhmät kilpailivat mestaruudesta ja säestivät upeasti iltatansseja. Kansantanssiryhmät kilpailivat myös paremmuudesta, ja niitä Grönlantilaiset torstai-illan halliesityksessään Kuva Erkki Rantala 11

Suomenruotsalaisten ja ahvenanmaalaisten suorat rivit Lappfjärdin menuetissa torstain halliesityksessä. Kuva Erkki Rantala Pääjuhla oli jaettu kolmeen osaan: keskiviikkoiltana esittivät Suomi (suomenkielinen), Tanska, Norja ja Färsaaret oman ohjelmansa, torstaiiltana muut maat. Pääjuhlassa lauantaina kunkin maan ryhmä tanssi vain sen tanssin, joka alunperin oli suunniteltu kenttäohjelmassa kaikkien pohjoismaiden yhteisesti tanssittavaksi. Tämän seurauksena pääjuhlassa nähtiin verraten yksinkertaisia tansseja toinen toisensa jälkeen, poikkeuksena suomenruotsalaisten kaunis Lappfjärdin menuetti. Kehitysvammaisten ryhmät Ruotsista ja Tanskasta esittivät omat laululeikkinsä antaumuksella ja taitavasti opastettuina, josta kiitoksen saivat sekä esiintyjät että tukijoukot. Kaupungin torille oli rakennettu parin aarin kokoinen mukava tanssilattia, jossa festivaaliosanottajat ja kaupunkilaiset saattoivat pyörähdellä pelimanniorkestereiden PResitysten tahtiin. Torin laidalla museorakennuksessa oli antoisa kansallispukujen ja käsitöiden näyttely. Myös historiallisille tansseille oli järjestetty oma illallistilaisuus tansseineen. Marja Nick TARKKAILIJA TANSSIPIDOISSA Suomalaisvirolainen Tanssipidot oli viime kesän suuri ponnistus naapurikansojen kulttuurin esittelyssä. Tavoitteena oli tuoda tutuksi molempien maiden kulttuuria ja varsinkin kansantanssin puolelta. Tässä onnistuttiin päätösjuhlan Velisinfoniassa. Ratinan kentällä oli noin 4700 tanssijaa molemmista maista, joka säväytti todellisena spektaakkelina. Suomen Kalevi sytyttää juhlatulen Ulkomaisilla festareilla suomalaiset kansallispuvut saavat runsasta ihailua. Esitys Keskustorin näyttämöllä Paukkuja oli uhrattu runsaasti päätösjuhlaan, mutta missä oli suomalaisvirolaiset tanssituvat, illanvietot tai muuten yhteiset tapaamiset. Kaupungissa oli 2500 virolaista, jolloin olisi ollut otollinen tilaisuus järjestää yhteisiä kulttuurinvaihtotapahtumia. Keskustorilla oli päivällä esityksiä, jotka vetivät katsomon täyteen joka kerta. Hieno tapa tarjota yleisölle kansantanssia ja musiikkia. Esiintyjinä olivat kotimaiset ja ulkomaiset ryhmät. Kansallispukuja näkyi harmittavan vähän varsinkin kotimaisilla ryhmillä. Ulkomaiset ryhmät käyttivät toiveiden mukaisesti omia esiintymisasujaan. Onko kansallispuku väistymässä esiintymisasuna kotimaassa? Yhtenä päivänä katselin Keskustorilla tanssiesityksiä. Ilahduttavaa oli se, että tanssiryhmissä oli nuoria taitavia tanssijoita. Esitykset olivat kooste aika tavalla laidasta laitaan. Toisaalta oli kansantanssiin perustuvia kokonaisuuksia ja toisaalta tanssi lähenteli vapaan nykytanssin muotoja asuja myöten. Tässä vedetään uusia tulkintoja termille kansantanssi. Kalevi ja Kalev kättelevät maiden välille rakennetulla sillalla 12

Suomalaisvirolaisissa Tanssipidoissa oli vieraita Tsekistä, Makedoniasta, Venäjältä sekä Intiasta. Nämä taitavat ryhmät toivat terveiset omista kulttuureistaan ja antoivat eksoottista väriä Tampereen katukuvaan. Mutta mitä tekemistä näillä oli suomalaisvirolaisen kulttuurin kanssa? Eivätkö järjestäjät luottaneet, että suomalaisista ja virolaisista ryhmistä saataisiin koottua laadukas ja näyttävä kokonaisuus näiden maiden kulttuurin esittelemiseksi. Nyt jäi vähän sillisalaatin maku. Virolaisten suorat rivit läpi Ratinan stadionin Samaisena päivänä olin muutaman ryhmän tanssiesityksiä tunnin verran. Ulkomaisella ryhmällä oli säestämässä elävät soittajat. Kotimaiset ryhmät tyytyivät äänitettyyn musiikkiin. Tanssiesitysten jälkeen lavalla alkoi pelimannien tunti. He soittivat omia kappaleitaan ilman tanssijoita. Tuntui jotenkin omituiselta, kun kovasti puhutaan pelimannien ja tanssijoiden yhteistyöstä ja kuitenkin molemmat esiintyvät erikseen omina ryhminä. Tämä ei ainakaan edistä yhteistä asiaa perinteen elävänä pitämistä. Teksti ja kuvat Risto Elo Poikien Tikkuristiä Juhla päättyi presidenttien kädenpuristuksesta lähteneeseen viestiin, joka eteni läpi kentän tanssijoiden kaatuessa vuorollaan kyykkyyn dominopalikoiden tapaan KANSALLISPUVUN FEREESIN KÄYTTÖ ESIINTYMISISSÄ Edellisessä Tanhuviestissä 2/2012 avasin keskustelun esiintymisissä käytettävistä asuista kansallispuku, fereesi vai joku muu. Pyysin yhdistyksiltä kommentteja pukukäytännöistä tai mielipiteitä yleensä asujen käytöstä. Tanhuviestiin ei ole tullut yhtään kommenttia. Joko kaikille on ihan selvää mitä asuja milloinkin käytetään tai kenellekään ei ole tullut mieleen, että asujen käytöstä on SKY:llä omat ohjeensa. SKY:n toimintaperiaatteissa on määritelty asujen käytöstä seuraavasti: pyritään mahdollisuuksien mukaan pysymään paikallisessa ja ajallisessa tyylissä. Historiallisesti mahdotonta ainesta tai aineiston yhdistelyä on kartettava. Toimintaperiaatteen ohje on ilmeisesti riittävä, ettei tarvitse muuttaa käytäntöä. Ajatuksia voi silti lähettää Tanhuviestin toimitukseen tanhuviesti (at) kansantanssinyst.fi. Risto Elo Ryhmät esiintyivät erilaisissa asuissa Tampereen keskustorin lavalla Kuva Risto Elo 13

KANSANTANSSIA KANSAINVÄLISENÄ TANSSIN PÄIVÄNÄ Saimme kutsun tulla esiintymään Helsinki- Vantaan lentoasemalle sunnuntaina 29.4. kansainvälisenä tanssin päivänä. Meidän ei tarvinnut kauan harkita haluammeko olla mukana. Kyllä! Teimme jopa niin, että jätimme Sikstuksen kappelin kierroksen Roomassa tuon takia. Noh, ehkä päätös oli helppo sen vuoksi, että olimme sen käytävän valtavassa ihmismassassa kävelleet läpi. Palasimme siis vain päivää aikaisemmin kotiin reissulta. Menimme lentoasemalle sunnuntaina iltapäivällä. Kokoonnuimme ennen ensimmäistä turvatarkastusta, me tanssijat ja pelimannit. Tanssijoista oli mukana Pena ja Arja, Raija ja Hannu, Ykä ja Liisa, Minna, Tarja ja Tuija sekä Matti ja me. Oli harmillista, että Riitta ei päässyt mukaan. Pelimanneista mukana olivat Antti Keipi, Simo-Pekka Lindström, Patrik Weckman ja Juhani Kaivosoja. Ei tarvinnut kauan kävellä kansallispuvut päällä, kun joku turisti jo tuli kysymään, saako kuvata. Lupa heltisi helposti. Turvatarkastuksessa pääsivät/joutuivat pelimannit suurine soitinpaketteineen tarkempaan tarkasteluun. Lopulta olimme non-schengen alueella esiintymispaikalla lähellä uutta Kiinan porttia. Alussa oli katsojina lähinnä viereisen kahvilan työntekijät, mutta kuten aina, tilanne elää kentällä matkustajien liikehtimisen myötä. Erityisesti japanilaiset matkustajat olivat ilahtuneen oloisia tansseihimme ja pelimannien esittämään elävään musiikkiin. Esitimme katrilleja sekä Lappfjärdin menuetin ja polskan. Vuoroteltuamme pelimannien soitannan kanssa esitimme tanssiohjelmamme kolmeen kertaan. Ja aina oli yhtä hauskaa. Tanssin hytkeessä mukana Annukka ja Olli Kuvat Matti Lankinen Syksy on jo ovella ja on aika kerätä aivosolut kesälaitumilta. Jos osaa sananlaskut, ei voi olla kovin paha, sanotaan Keski-Euroopassa. Nytpä siis muistellaan joitakin niistä. Täytä puuttuva sana! 1. Ei parta kasva. 2. Autuaita ovat sillä he eivät huku. 3. Ei kannettu kaivossa pysy. 4. Ei ole karvoihin katsomista. 5. Ei vahinko tule kaulassa. 6. Harjoitus tekee 7. Hiki laiskan, vilu tehdessä 8. Hulluilla on halvat 9. Joka toiselle kaivaa, itse siihen 10. Veikö kielen? 11. Kenen syöt, sen lauluja 12. on linnani. 13. Kukas se kissan nosta, jos ei kissa itse. 14. Parempi myöhään kuin ei 15. Suutarin lapsilla ei ole... Vastaukset sivulla 18 14

TANHUVIESTIN HISTORIAN HAVINAA Jäsenlehtemme Tanhuviesti otti ensimmäiset askeleensa jo yli 50 vuotta sitten. Vuonna 1958 ilmestyi ensimmäinen numero lehdestä, jolle silloin etsittiin nimeä ja jota kutsuttiin ensin alkuun vain Ystäväksi tai Kansantanssin Ystäväksi. Tanhuviesti julkaisee otteita vanhoista numeroistaan. Tässä lehdessä juttua ja kuvia numerosta 4/2002, jolloin Kansantanssinuorten Liitto (KTNL) täytti 20 vuotta. 15

16

KANSALLISPUKUJA MYYDÄÄN Myydään hyväkuntoinen Munsalan kansallispuku. Koko 42 44. Sisältää kuvien mukaiset asusteosat. Lisäksi toinen paita ja toinen esiliina ja alushame. Mukana myös kaavat (Helmi Vuorelma Oy) Hintapyyntö 400 Yht. otot Aija, 040 749 5206 Myytävänä Naisten Helmi Vuorelman valmistama Kaukolan asu 850. Miesten Koiviston asu 950. Myytävänä myös - supikkaat (koko 42) 30, - hela-vyö 40, - Kauhavan kaksoispuukko 80. Lisätietoja 040 566 1478/ Pirkko/Jyväskylä leppanen.pirkko@kolumbus.fi Myydään Karstulan naisen kansallispuku, koko n. 38-40. Puku on uutta vastaava, itse valmistettu Vuorelman materiaaleista. Kokonaisuuteen kuuluu hame, paita (solki), liivi, essu, huivi, tykkimyssy, silkkinauhat, avain sekä puvulle valmistettu pukupussi, pukupussissa sisätaskut koruille, nauhoille, kengille jne. Hameen vyötärönympärys on 74-80 cm, pituus käy n. 165 cm -170 cm tytölle tai naiselle, nilkkapituinen. Liivissä säätövarat sekä olkasaumoissa että kylkisaumoissa. Puvusta on mahdollisuus saada kuvia sähköpostilla. Ota yhteyttä! Hinta: 930. Yhteydenotot sähköpostilla: mari.huistinoja@gmail.com Myytävänä kolme kansallispukua ns. vanhan Kokkolan pukua 1950-luvun lopusta ja 1960-luvun alusta. Eli, siis Keski-pohjanmaan pukuja. Kaksi aikuisten naisten, toisessa mukana kaikki, ohuet sukat mukaan lukien. Toisesta puuttuu huivi. Koko naisten puvuissa noin 40. Lasten puku on noin 7 -vuotiaalle tytölle. Hinta a 500 euroa. maija.kaanta@helsinki.fi, puh.0407702795 Myydään naisten kansallispuku, Häme Täydellinen, Helmi Vuorelman valmistama Vain vähän käytetty. Koko 38-40 Hintapyyntö 500 tai tarjoa. Tiedustelut: Outi Lohi, 050 4692336 e-mail: outi.lohi@nbl.fi Myydään Janakkalan alueen naisten kansallispuku päänauhalla. Koko 40. Erittäin hyväkuntoinen, muutaman kerran pidetty. Janakkalan naisen kansallispuvun on suunnitellut Tyyni Vahter 1953. Pitäjän vanhan kansanpukuaineiston puuttuessa mallina on käytetty kansanpukujen osia muualta Etelä-Hämeestä. Vastaavan uuden OVH 2380 euroa. Hintapyyntö: 700 euroa. Yht. otot Terhi Luokkanen, p. 040-5773140 Kuvia kansallispuvuista löytyy mm. www.kansallispuvut.fi sivustolta Myydään pukutarvikkeita Ompeletko itsellesi Tuuterin pukua? Puvun puseron koristeisiin tarvittavat Vuorelmalta ostetut langat + puserokoru myytävänä. Hinta 600 euroa. Langat ja koru Tuusulassa, postitus ei ongelma. Tiedustelut: Maija Lyly-Hosia, 040 504 2514 17

TAPAHTUMAKALENTERI SYYSKUU 2012 1.9. 2.9. 28.-30.9. LOKAKUU 2012 13.10. 20.10. Aikuisten 2013 ohjelmistokurssi, Hämeenlinna Lasten ja nuorten 2013 ohjelmistokurssi, Hämeenlinna Kansantanssin ohjaajan peruskurssi I jakso, Suomen Nuoriso-opisto Paukkula, Mikkeli Kuopion Tanhuujien 50-vuotisjuhla Tanhuvakan uudet tanssit rannikkoseudulta ja ruotsinkieliseltä alueelta -kurssi, Mäntsälä MARRASKUU 2012 16.-18.11. 24.11. 24./25.11. Kansantanssin ohjaajan peruskurssi II jakso, Suomen Nuoriso-opisto Paukkula, Mikkeli Kansanmusiikin Isompi ilta, Musiikkitalo, Helsinki Vaalikokouskurssi, paikka avoin Vaalikokoukset JOULUKUU 2012 14.-16.12. Kansantanssin ohjaajan peruskurssi III jakso, Suomen Nuoriso-opisto Paukkula, Mikkeli TAMMIKUU 2013 11.-12.1. Folklandia -risteily, Silja Europa, Turku Lasten nurkan oikeat vastaukset: 1. pahoilla, 2. puupäät, 3. vesi, 4. koiraa, 5. kello, 6. mestarin, 7. syödessä, työtä, 8. huvit, 9. kuoppaa, lankeaa, 10. kissa, 11. leipää, laulat, 12. Kotini, 13. hännän, 14. milloinkaan, 15. kenkiä VALOKUVA KANSALLISPUVUN MYYNTI-ILMOITUKSEEN Tehosta kansallispukusi myynti-ilmoitusta valokuvalla! Kuvan puvustasi saat mukaan ilmoitukseen toimittamalla sen ilmoituksesi mukana osoitteeseen tanhuviesti (at) kansantanssinyst.fi (sähköisessä muodossa) tai Suomalaisen Kansantanssin Ystävien toimistoon, Döbelninkatu 5 B 21, 00260 Helsinki (paperikuvat). Valokuvallisen ilmoituksen hinta on 10, mikäli kuva on sähköisessä muodossa. Paperikuvan julkaisemisesta veloitamme 12. Pelkän teksti-ilmoituksen hinta on 7. 18