Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) 2015 tulevaisuus ja rahoitustarkastelut TUURI

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) 2015 tulevaisuus ja rahoitustarkastelut TUURI YY Optima Oy, Linea Konsultit Oy, Movense Oy & WayStep Ky 24.5.2013 Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä

HLJ 2015 Tulevaisuus ja rahoitustarkastelut Esipuhe Tulevaisuus ja rahoitustasotarkastelut ovat osa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) valmistelua. Tulokset palvelevat koko HLJ 2015 prosessiajasenerivaiheita. Tulevaisuuskuviaja rahoitustasotarkasteluja voidaan hyödyntää muun muassa HLJ 2015:n strategiaselvityksessä ja sen vaihtoehtotarkasteluissa sekä vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnissa. HLJ 2015:n tulevaisuus ja rahoitustasotarkastelu pohjautuu HLJ 2011:n tulevaisuustarkasteluun, jota on tässä työssä päivitetty ja kehitetty. Tarkasteluja varten on muodostettu neljä tulevaisuuskuvaa, joiden keskeisinä muuttujina ovat seudun talous ja väestökasvu sekä seudun hallinnon rakenteet. Työssä on tarkasteltu myös erilaisten tulevaisuuskuvien heijastumista seudun yhdyskuntarakenteen muutoksiin. Tässä yhteydessä on tuotu esiin, että yhdyskuntarakenteen muutos on tulosta toisaalta yhteiskuntaa muokkaavista megatrendeistä ja toisaalta suunnittelusta. Kumpikaan ei yksin määrittele muutoksia. Työtä on ohjannut projektiryhmä, johon ovat kuuluneet Riikka Aaltonen, puheenjohtaja Arto Siitonen Tuire Valkonen Johanna Vilkuna Maarit Saari HSL HSL HSL HSL Uudenmaan ELY keskus Työn käytännön toteutuksesta on vastannut konsulttiryhmä Seppo Lampinen (projektipäällikkö, YY Optima Oy), Reijo Helaakoski (Linea Konsultit Oy), Kimmo Rönkä (Movense Oy), Anna Saarlo (YY Optima Oy), Sonja Sahlsten (YY Optima Oy), Sakari Somerpalo (Linea Konsultit Oy) ja Henriika Weiste (WayStep Consulting Ky). 2

HLJ 2015 Tulevaisuus ja rahoitustarkastelut Sisällysluettelo TULEVAISUUSSKENAARIOT......................... 4 TRENDIT.............................................5 Määritelmiä 6 Megatrendit 7 Kasvussa olevat trendit 8 Liikenteen trendit 9 Liikkumisen trendit 10 Heikot signaalit & mustat joutsenet 11 HELSINGIN SEUDUN ENNUSTEET......................... 12 Helsingin metropolialueen kasvuennusteet 13 SKENAARIOT HLJ2011 SKENAARIOIDEN PÄIVITYS JA KEHITTÄMINEN HLJ2015 SKENAARIOIKSI................. 16 Skenaarioiden kehittämisen taustaa 17 Muodostettujen skenaarioiden lähtökohtia 18 Kasvu määritelmä 19 Käyttäytymisen muutos määritelmä 20 Muodostetut skenaariot 21 Skenaariokuvaukset: 1. Korporaatiometropoli 22 Skenaariokuvaukset: 2. Pitäjämetropoli 23 Skenaariokuvaukset: 3. Paikallisten kaupunkikylien verkosto 24 Skenaariokuvaukset: 4. Voimaantunut metropoli 25 Tarkastelumenetelmät 26 Skenaariot PESTE analyysi 27 Skenaariot vaikutusten arviointi 28 YHDYSKUNTARAKENNETARKASTELUT.................29 Taustaa yhdyskuntarakenteen muutosten mekanismeihin 30 Yhdyskuntarakenteen muutokset eri skenaarioissa 32 Skenaariot yhdyskuntarakenteen muutoksen painopisteitä 35 RAHOITUSTARKASTELUT........................... 37 Rahoitustarkastelujen eteneminen ja nykyinen rahoitustaso 38 Toteutunut rahoitus infrainvestoinnit 39 Toteutunut rahoitus hoito, ylläpito ja joukkoliikenne 40 Rahoituksen painotuksia ja uusia rahoituslähteitä eri skenaariossa 41 Rahoituksen painotuksia 42 Liikennemuotojen painotus eri skenaarioissa 43 Skenaariot infrainvestointien toteuttamismahdollisuuksia 44 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET...................45 Yhteenveto trendit 46 Yhteenveto skenaariot 47 Yhteenveto rahoitustarkastelut 48 Pitkän aikavälin talouskasvu mennyt ja arvio tulevasta 49 Johtopäätöksiä ja evästyksiä tulevaisuus ja rahoitustarkasteluista 50 3

TULEVAISUUSSKENAARIOT HLJ 2015 TULEVAISUUS JA RAHOITUSTARKASTELUT 4

TULEVAISUUSSKENAARIOT: TRENDIT HLJ 2015 TULEVAISUUS JA RAHOITUSTARKASTELUT 1.8.2013 5

Määritelmiä Skenaariot ovat erilaisia polkuja nykyhetkestä tulevaisuuteen. Skenaarioiden avulla varaudumme sellaisiin tulevaisuuksiin, joita emme välttämättä olisi pohtineet. Skenaariot auttavat meitä identifioimaan heikkoja signaaleja, jotka kertovat tapahtuvasta muutossuunnasta. Skenaarioiden osia ovat megatrendit, trendit, heikot signaalit sekä mustat joutsenet (villit kortit). Megatrendi on iso trendi, joka vaikuttaa ja on vaikuttanut pidempään maailmalla. Se jatkuu todennäköisesti tulevaisuudessakin vuosia. Esimerkkejä ovat väestön ikääntyminen ja teknologian kehitys jne. Trendi on enemmän paikallinen tai ainakin pienempivaikutteinen kuin megatrendi ja se on kestänyt vähemmän aikaa. Trendi voidaan kääntää myös ilmiöksi. Trendi voi muodostua kolmella eri tavalla: ylhäältä alas (trickle down), alhaalta ylös (trickle up) tai se siirtyy alalta toiselle (trickle cross). Esimerkiksi pyöräilyn kasvu on tunnistettava trendiksi ja se vaikuttaa todennäköisesti tulevaan suunnitteluun. Heikko signaali on ensi merkki nousevasta muutoksesta tai uudesta asiasta. Asiasta voi tulla tulevaisuudessa trendi tai sitten asian merkitys hiipuu. Heikon signaalin merkitys tyypillisesti aliarvioidaan tai sen mahdollisuuksiin ei uskota. Esimerkiksi polkupyörien sähköistämistä voidaan pitää heikkona signaalina. Ilmiö saattaa vähentyä tai sitten sähköavusteisen pyöräilyn rooli tulee kasvamaan merkittävästi. Musta joutsen (villi kortti) on vertaus epätodennäköisestä, harvinaisesta tai odottamattomasta tapahtumasta, joka on tavanomaisten odotusten ulkopuolella. Mikään menneisyydestä ei viittaa sen mahdollisuuteen ja sillä on kolme luonteenomaista piirrettä: se ei ole ennustettava, sillä on valtava vaikutus, osaamme kehitellä selityksen, jonka ansiosta se vaikuttaa vähemmän satunnaiselta ja ennustettavammalta kuin olikaan. Mustia joutsenia ovat olleet mm. 9/11 iskut WTC torneihin, Thaimaan tsunami ja Japanin kolmiosainen musta joutsen 2012: maanjäristys, tsunami ja sitä seurannut ydinvoimalakatastrofi. Lähteet: Elina Hiltunen (21.9.2012): Kolme avainta tulevaisuuteen. Virpi Vaittinen (2005): Asumisen trendit Living trends. TULEVAISUUSSKENAARIOT 6

Megatrendit Globalisaatio ja kansainvälistyminen Maahanmuutto lisääntyy Suomi ja sen asukkaat kansainvälistyvät Teollisuuden rakennemuutos etenee edelleen teollisuudesta palveluihin Kaupungistuminen Suomi 20 v. kaupungistumiskehityksessä jäljessä Suuret kaupunkiseudut, kärjessä Helsingin seutu Teknologinen kehitys ja digitalisoituminen Vähintään yhtä nopeaa kuin tähänkin asti Älykkyys tulee arjen ja liikkumisen osaksi Väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen Erityisesti yli 75 ja 85 vuotiaiden osuus kasvaa Pidempien elinkaarien yhteiskunta ( Age mix ) Ilmastonmuutos vaikutus rakentamiseen ja käyttöön Energiatehokas kaupunki Energian riittävyys, uudet energialähteet http://www.urbansprout.co.za/article/climate_ change?page=27 http://www.hereandthere.eu/blog/tramexperience brussels a luxury diningexperience like no o<ther/ Helsingin seutu tulee kansainvälistymään sekä kasvamaan metropolialueena. Ihmisten liikkumista tuetaan erilaisilla älykkäillä ja energiatehokkuuteen kannustavilla palveluilla. Megatrendit muuttavat liikenteen ja liikkumisen perusrakenteita. Liikenne ja liikkuminen ulottuu yhteiskunnassa entistä laajemmalle. Liikkuminen on yhä kokonaisvaltaisempaa, ulottuu työn, asumisen, harrastusten ja vapaa ajan monelle osa alueelle. http://www.segway.com http://www.comtrol.com/pub/en/transportation1 TULEVAISUUSSKENAARIOT 7

Kasvussa olevat trendit Elämyksellisyys ja itselle sopivuus Merkitykset ja tarinat & laadukkuus ja palvelupohjaisuus Elämäntapojen erilaistuminen Vapaa ajan rooli vahvistuu Harrastukset ja vapaa aika entistä tärkeämpää Vapaa ajan liikenne kasvaa Kasvussa olevat trendit ovat jo tunnistettuja signaaleja, joiden vaikutusta liikenteeseen ja liikkumiseen ei vielä täsmälleen osata arvioida. Trendeistä on aika suuri yksimielisyys. Terveys, hyvinvointi ja pitkäikäisyys Ihmiset elävät terveempinä ja pitempään Hyvin iäkkäiden määrä kasvaa Yksinäisyys ja syrjäytyminen Yksin asuvien määrä kasvaa (Hki: 50 % 1 hengen talous, 80 % 1 2 hengen talouksia) Kaupunkitilat ja korttelit asuntojen jatkeena Elämystalous ja kuluttajan roolin kasvu edellyttävät vaihtoehtoja kuluttajat valitsevat itselleen sopivan vaihtoehdon. Kuluttaja haluaa myös osallistua ja vaikuttaa lopputulokseen. Hyvinvoinnin roolin kasvu sekä pitkäikäisyys vahvistavat kaupunginosien paikallista roolia. Käyttäjät ja kaupunkilaiset Käyttäjän ääni kuuluu ja sitä kuunnellaan Kaupunkilaisten asema vahvistuu loppukäyttäjinä Paikallisuus ja lähipalvelut Lähikaupunginosien vahvistuminen, myös paikallistalouksina Naapurustot ja tukiverkostot http://heartofthematteronline.com/becoming likeruth/ http://popupcity.net/2013/01/trend 5 local urbanculture goes global/ http://thecoastnews.com/2012/07/tournamentslongevity bridges generations/ https://blogs.aalto.fi/lahio2072/files/2012/06/portrait _symppis.png TULEVAISUUSSKENAARIOT 8

Liikenteen trendit Öljypohjaisuuden väheneminen Polttomoottoreista hybridiin ja sähköön Uusiutuvat energiat liikenteessä Teknologinen kehitys, ekologisuus ja älykkyys Automaattinen liikenne ja automaattiset kulkuvälineet Uudet sähkötoimiset/biopolttoaineella toimivat pienvälineet Väylien ja tilojen käytön tehostaminen ICT sovelluksilla Käyttäjälähtöiset mobiilisovellukset Öljypohjaisuus on länsimaisen kaupunkirakenteen hajautumisen perusta. Vuoteen 2050 mennessä kaupunkirakenteissa tapahtuu merkittävää tiivistymistä. http://www.automopedia.org/2008/07/29/n ew york city cabs go green/ Työvoiman liikkuvuus kasvaa pendelöinti kasvaa entisestään Pitkät työmatkat yleistyvät Kahden työuran perheet Liikennemuotojen asemat muuttuvat Pitkissä ja keskipitkissä yhteyksissä lentoliikenne jatkaa kasvuaan Keskipitkissä yhteyksissä raideliikenne kasvaa Autoa käytetään pitkissä työmatkoissa niillä alueilla, joilla ei ole raideyhteyksiä Helsingin seudulla erilaiset raideyhteydet vahvistuvat Bussiliikenteellä täydentävä rooli Resurssien niukkeneminen sekä energiatehokkuuden parantaminen nostavat erilaisten raideratkaisujen merkitystä Suomessa ja Helsingin seudulla. Liikenteen solmukohtien rooli vahvistuu. Työpaikat siirtyvät pitkällä aikavälillä entistä lähemmäksi raideyhteyksiä. http://marketingland.com/nevada approvesgoogle auto driving cars 11444 http://home.comcast.net/~inpictures/ip_transportation 3_shinkansen.html http://www.gomadrid.com/shopping/centro comercialprincipe pio.html TULEVAISUUSSKENAARIOT 9

Liikkumisen trendit Pyöräilyn rooli ja merkitys lyhyen ja keskipitkän http://nakedcityblog.blogspot.fi/2012/04/charl liikkumisen kulkumuotona otte trails nation in walkability.html on kasvussa. Sähköavusteisuus tulee lisäämään pyöräilymatkojen pituutta. Kävely ja käveltävyys liikenteen ytimeen Jokainen matka alkaa ja loppuu kävellen Kävely on myös merkittävä itsenäinen kulkutapa (yli 7 % työmatkoista, yli 28 % koulumatkoista ja yli 30 % ostos ja asiointimatkoista tehdään jalan, lähde: LITU 2008) Kävely ja käveltävyys suunnittelun pääperiaatteiksi kävelyyhteydet pysäkeille, asemille sekä pysäköintilaitoksiin Säältä suojatut kävelyreitit keskustoissa ja asemanseuduilla Liikkuva elää pitempään kävely kaupungin strategiassa Terveelliset kaupungit tulossa (esim. tupakointikielto New Yorkin puistoissa v. 2011 lähtien) Lisäaskeleet hyvän kaupunkiympäristön tavoitteena http://readerareadevelopment.com/tag/p lacemaking/ Käveltävyys muodostaa tulevaisuuden liikennejärjestelmien perustan. Pyöräilyn rooli vahvistuu koko 2000 luvun. http://oliveventures.com.sg/act/wpcontent/uploads/2011/07/bike traincar.jpg http://www.phyang.org/photo/bike2works f2010.htm Pyöräilyn asema liikkumismuotona vahvistuu Pyöräliikenteelle lisätilaa ja resursseja Sähköavusteisuus pidetään pyöräilymatkoja Pyöräbussit, ratikat ja juna: liikennevälineet mitoitetaan rollaattorin, lastenvaunujen ja pyörien mukaan Kävely ja pyöräily kaupunkiseudun brändääjänä Green lane vihreät pyöräkaistat Seudulliset pyöräilybaanat Käveltävät kaupunginosat (esim. 20 minuutin kaupunginosat) Kävelyn merkitys nostaa keskustojen ja asemanseutujen roolia. Kävely on entistä tärkeämpi kaupungin perusliikkumismuoto; jalankulkuun houkuttelevat ympäristöt ovat kaupungin vetovoimatekijöitä. Suunnittelun tehtävänä on luoda houkuttelevia paikkoja ja alueita, joihin syntyy riittäviä jalankulkuvirtoja ja tiloja erilaisille palveluille. Hyväksyttävä kävelyetäisyys pitenee mutta vastaavasti kävelyympäristöjen laatuvaatimukset kasvavat (sääsuojaus, talvikunnossapito). TULEVAISUUSSKENAARIOT 10

Heikot signaalit & mustat joutsenet Talvi kolmas vuodenaika talviunesta talvieloon Talvikaupunki ajattelu etenee Suomessa Tehotalvikunnossapito & talvipyöräily Sähköavusteisuus kaupungissa Sähköavusteiset polkupyörät, mopot ja kulkuneuvot Liikkumisen mahdollisuudet moninkertaistuvat Räätälöidysti kuluttajien tarpeiden mukaan toimiva joukkoliikenne Kutsuohjatun pienkalustotoiminnan läpimurto Millenium sukupolven mobiili liikkumisväline http://evworld.com/article.cfm?st oryid=1897 http://www.dn.se/sthlm/nymaskin mot cykelhalka Helsingin seudun kehitykseen vaikuttavien heikkojen signaalien vaikutusta liikenteeseen ja liikkumiseen ei vielä täsmälleen osata arvioida. Mustilla joutsenilla tarkoitetaan epätodennäköistä, harvinaista tai odottamatonta tapahtumaa, jolla on suuria vaikutuksia Helsingin seudun kehittymiselle, erityisesti liikenteelle. Kansainvälinen monipaikka asuminen Ykkös, kakkos ja kolmoiskodit: Kesät Suomessa, kevät/syksy Keski Euroopassa ja talvet Afrikassa Kaupunginosien tyhjeneminen; joukkoliikenteen palvelujen suunnittelu vaikeutuu www.into.aalto.fi www.femcafe.hu Hidastaminen (down scaling) & syventyminen (slow living) Kiireen ja kasvun sijaan merkityksiä Työpaikka haetaan pyöräetäisyydeltä; joukkoliikennettä tarvitaan enää talvipakkasilla tai poikkeustilanteissa Muutto metropolin reunoille Esimerkki mustasta joutsenesta Merenpinnan ylittävä kohoaminen, jolloin vesi turmelee Helsingin metroasemia. Katastrofin seurauksena metro voisi olla pois käytöstä 1 2 vuoden ajan. Tällainen odottamaton tapahtuma pakottaa muuttamaan liikkumista; käytetään polkupyöriä ja autoa joukkoliikenteen sijasta, jätetään matkat tekemättä Syntynyt epävarmuus muuttaa seudun kasvusuuntia. TULEVAISUUSSKENAARIOT 11

TULEVAISUUSSKENAARIOT: HELSINGIN SEUDUN ENNUSTEET HLJ 2015 TULEVAISUUS JA RAHOITUSTARKASTELUT 1.8.2013 12

Helsingin metropolialueen kasvuennusteet Väestöennusteet vuoteen 2050 Helsingin seudun väkiluku on noin 1,4 miljoonaa vuonna 2013. Väestön kasvuun vaikuttavat luonnollinen väestönkasvu (syntymät ja kuolemat), kotimaan talouden tila, Euroopan talouden ja maailman tila, asuntomarkkinat ja asumisväljyyden kasvu. Helsingin seudulle on laadittu 4 vaihtoehtoista väestöennustetta vuodelle 2050. 1. Nopeassa vaihtoehdossa Helsingin seudun talous (tuotanto ja työllisyys) kasvaa pitkällä aikavälillä nopeammin kuin EU alue keskimäärin. Helsingin seutu pysyy toimivana ja kilpailukykyisenä, hyödyntää kasautumis ja saavutettavuusetujaan ja on vetovoimainen sijoittumispaikka kilpailukykyiselle ja kasvavalle yritystoiminnalle. Myös rakennusmaa riittää asuntotuotannolle ja alueen liikennejärjestelmä ja palveluverkosto toimii. Noin 80 % muuttovoitosta tulee maahanmuuttajista. 2. Perusvaihtoehdon (loivasti hidastuva) mukaan Helsingin seudun talous kasvaa samaa tahtia kuin Suomessa keskimäärin. Tonttimaan vähäisyys ja liikennejärjestelmän ruuhkautuminen hidastavat jonkin verran kehitystä. Noin 75 % muuttovoitosta tulee maahanmuuttajista. 3. Hidastuvassa vaihtoehdossa Helsingin talouden vetovoima hiipuu 2030 luvulle mentäessä. On myös mahdollista, että tonttimaan vähäisyys ja alueen liikennejärjestelmän ruuhkautuminen hidastavat kehitystä. 4. Voimakkaasti hidastuvan vaihtoehdon mukaan Helsingin seudun kasvu jää pitkäaikaisesti hitaaksi. Keskeiset vientialat kuten ICT, ajautuvat pysyviin vaikeuksiin ja siirtävät toimintojaan pois Helsingin seudulta. Muuttovoitto tulee pelkästään maahanmuuttajista. Lähde: Helsingin seudun ja Helsingin väestökehitys. Toteutunut väestönkasvu ja projektiot vuoteen 2050. Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2012:3. Helsingin seudun (14 kuntaa) väestö 1980 2012 ja projektiovaihtoehdot vuoteen 2050. Lähde: Helsingin seudun ja Helsingin väestökehitys. Toteutunut väestönkasvu ja projektiot vuoteen 2050. Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2012:3. TULEVAISUUSSKENAARIOT 13

Helsingin metropolialueen kasvuennusteet Työpaikkamäärä vuoteen 2050 mennessä Skenaarioissa arvioidaan Helsingin seudun työpaikkamäärän kasvavan vuoteen 2050 mennessä 700 000 työpaikasta 800 000 900 000 työpaikkaan. Väestön ikääntyminen Helsingin seudulla väestö ikääntyy ja työssäkäyvien osuus tulee laskemaan. Muuttoliikkeellä tulee olemaan ratkaiseva merkitys ikärakenteen kannalta. Mitä enemmän muuttovoittoa kaupunki saa, sitä suurempi on työikäisten ja myös lasten määrä ja osuus väestöstä. Sen sijaan vanhusten määrä ei poikkea kovin paljon eri vaihtoehdoissa, mutta heidän väestöosuutensa kasvaa sitä suuremmaksi mitä hitaammin koko väestö kasvaa. Vieraskielisten osuus Helsingin seudulla Helsingin seudun kasvu on voimakkaasti riippuvainen seudulle tulevasta maahanmuutosta. Mitä suurempi maahanmuutto on, sitä voimakkaampi seudun kasvu tulee olemaan. Vieraskielisten osuus Helsingissä tulee nousemaan noin 10 %:sta 25 %:iin vuoteen 2050 mennessä. Demografinen huoltosuhde (alle 20 ja yli 65 vuotiaiden suhde 20 64 vuotiaisiin) Helsingissä 1980 2012 ja projektiot vuoteen 2050. Lähde: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2012 2050. Helsingin kaupunki, Tietokeskus, tilastoja 2011:32. Helsingin seudun luonnollinen väestönmuutos eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden sekä muuttovoitto muualta Suomesta ja ulkomailta vuosina 1980 2011 sekä arvio 2012. Kotimaan muutto voittoon sisältyy arvioitu 15 000 hengen väestönlisäys vuosina 1994 1999 kotikuntalain muutoksen vuoksi. Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus. Helsingin väestö ikäryhmittäin (15 v) 1.1.1980 2011 ja väestöprojektion perusvaihtoehto 2012 2050. Lähde: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2012 2050. Helsingin kaupunki, Tietokeskus, tilastoja 2011:32. TULEVAISUUSSKENAARIOT 14

Helsingin metropolialueen kasvuennusteet Tuotannon kasvu Skenaarioissa arvioidaan bkt:n kasvavan noin 1 3 % vuodessa. Nopeimman kasvun skenaarioissa kasvu on 2 3 % ja hitaamman kasvun skenaarioissa 0 1 %. Öljy & polttoaineet Öljypohjaisten polttoaineiden käyttö Suomessa ja Euroopassa kääntyy laskuun. Erilaiset direktiivit ajavat kulutusta pois hiilestä ja öljystä, myös maakaasun tuotanto on pitkällä aikavälillä hiipumassa EU alueella. Globaali painopiste on siirtymässä kehittyviin maihin ja etenkin Aasiaan. Euroopassa panostetaan yhä enemmän uusiutuviin energialähteisiin. Lähde: Suomalainen tulevaisuuden energialiiketoiminta skenaariot ja strategiat. SALKKU hankkeen yhteenvetoraportti. VTT. 2012. Päästötavoitteet EU 20 20 20; hiilidioksidipäästöt v. 2020 ja 2050 mennessä (kasvihuonekaasupäästöt 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä 20 %, uusiutuvien energialähteiden osuus 20 %:in, energiatehokkuus +20 %). Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n päästötavoitteiden tarkistaminen. Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 tavoitteiden tarkistaminen Tilannekatsaus. HSY. 15.8.2012. TULEVAISUUSSKENAARIOT 15

TULEVAISUUSSKENAARIOT: HLJ 2011 SKENAARIOIDEN PÄIVITYS JA KEHITTÄMINEN HLJ 2015 SKENAARIOIKSI HLJ 2015 TULEVAISUUS JA RAHOITUSTARKASTELUT 1.8.2013 16

Skenaarioiden kehittämisen taustaa Ennakointityössä yhdistetään todennettu ja olemassa oleva faktatieto asiantuntijoiden näkemykseen. Tästä syntyvä tulevaisuustieto muodostaa skenaarioiden pohjan. Työn alustavina skenaariovaihtoehtoina pidetään HLJ 2011:n mukaisia kolmea seuraavaa skenaariota: Tulevaisuusskenaario 1. Vakaa kehitys jatkuu Tulevaisuusskenaario 2. Talouskasvu hidastuu Tulevaisuusskenaario 3. Arvomuutos. Skenaarioiden tekemisessä hyödynnettiin lähtöaineistona HLJ 2011 Tulevaisuusskenaarioita. Laadittuja skenaarioita verrattiin myös Uudenmaan skenaariot 2040 raportissa tehtyihin skenaarioihin. Skenaarioiden päivittämisen aikana päädyttiin neljänteen skenaariovaihtoehtoon jakamalla skenaario 3 (arvomuutos) kahteen skenaarioon (HLJ 2015 tulevaisuusskenaariot 3 ja 4). Skenaariot 1 ja 2 ovat pääperiaatteiltaan samanlaisia kuin HLJ 2011 Tulevaisuustarkastelussa. Skenaarioissa ei oteta kantaa siihen, miten kuntarajat ovat Helsingin seudulla vuonna 2050. Sen sijaan skenaarioissa on arvioitu, että seutuhallinto vahvistuu vuoteen 2050 mennessä. Arvio perustuu Metropolihallinnon esiselvitykseen (11.1.2013), joka lähtee siitä, että seudun taloudellinen kasvu ja kilpailukyky edellyttävät seutuhallinnon vahvistamista. Jokaisessa skenaariossa tapahtuu samansuuntaista kehitystä. Tällaisia muutostekijöitä ovat mm. verkostomaisuus (yritysten arvoverkostot kehittyvät, verkostomaisuus leviää myös kaupunkien palveluihin), asiakas ja käyttäjälähtöisyyden vahvistuminen (esim. internet muuttaa loppukäyttäjän roolia kohteesta tekijäksi). Myös yritystoiminnassa tapahtuu muutoksia, kuten paikallisten pienten yritysten rooli ja merkitys kasvaa, samoin kuin kansainvälisyyden merkitys yritystoiminnassa vahvistuu entisestään. Taustalla on myös uuden liikennepolitiikan mukainen ajatus käyttäjänäkökulman vahvistumisesta. Skenaarioissa ei ole kuitenkaan otettu kategorisesti lähtökohdaksi liikennepolitiikan painotusten muutosta. Tältä osin muutosten toteutuminen on kytketty päätöksenteossa ilmenevien painotusten erilaisiin muutoksiin eri skenaarioissa. TULEVAISUUSSKENAARIOT 17

Muodostettujen skenaarioiden lähtökohdat Skenaarioissa on kaksi ominaisuutta, joihin skenaarioita verrataan: Kasvunopeus: Miten seudun kasvu toteutuu nopeana vai hitaana? Kasvu heijastuu sekä talouteen että väestönkasvuun ja kaupunkiseudulla tehtävien investointien määrään. Käyttäytymis ja arvomuutos: Miten käyttäjät asukkaat, työntekijät, vapaa ajan viettäjät ovat muuttaneet käyttäytymistään liikenteessä ja liikkumisessa? ilmastonmuutoksen torjunta ulottuu käyttäjien toiminnan tasolle ja on vaikuttanut myös yritysten sijoittumisperiaatteisiin sekä poliittiseen päätöksentekoon. Liikkumisessa ja liikenteessä on tapahtunut suuria muutoksia. Terveellinen, kestävän kehityksen mukainen elämä muodostaa lähtökohdan liikenteen ja liikkumisen suunnittelulle. Kansalaisten muuttunutta käyttäytymistä tuetaan suunnittelun keinoin. Näiden kahden muuttujan avulla saadaan matriisimainen perusrunko skenaarioille. Muuttujat ovat myös sellaisia, että niillä on selvä vaikutus sekä yhdyskuntarakenteeseen että rahoitusvaihtoehtoihin. Nopea kasvu KORPORAATIO METROPOLI Ihmisten käyttäytyminen ei muutu PITÄJÄ METROPOLI 1 4 2 3 Hidas kasvu VOIMAANTUNUT METROPOLI Käyttäytymisen muutos on merkittävä PAIKALLISTEN KAUPUNKIKYLIEN VERKOSTO TULEVAISUUSSKENAARIOT 18

Kasvu MÄÄRITELMÄ Kasvulla tarkoitetaan talouden (BKT) kasvua. Skenaarioissa puhutaan talouskasvusta ts. miten Helsingin seutu kasvaa niin, että seudun talouskasvu pysyy korkealla tasolla. Skenaariot perustuvat Helsingin Tietokeskuksen tekemiin väestöennusteisiin (ks. kohta II Helsingin seudun ennusteet). 1 2 4 3 Talouskasvun edellytyksenä on erityisesti työvoiman määrä. Talous ei voi kasvaa pitkällä aikavälillä, jos väestö ei kasva. Rakenteellisen työttömyyden ns. normaali määrä on 6 %. Työvoiman määrään vaikuttavat työikäisen väestön määrä, maahan muutto / maasta muutto sekä opiskeluajan pituus. Pitkällä aikavälillä myös syntyvyys vaikuttaa työvoiman määrään. Työikäisten maahanmuutto kasvattaa myös syntyvyyttä. Kasvuskenaariot perustuvat nopeaan (n. 2 3 %) talouskasvuun ja väestönkasvuun. Näiden skenaarioiden edellytys on se, että työssäkäyvien määrä ei laske. Tämä edellyttää seuraavia toimenpiteitä: Eläkkeelle siirrytään aikaisempaa myöhemmin (eläkeikä nousee). Maahanmuutto pysyy korkealla tasolla (maastamuutto selvästi pienempänä). Opiskeluajat lyhenevät nykyisistä. Skenaarioista 2 ( Pitäjämetropoli ) ja 3 ( Paikallisten kaupunkikylien verkosto ) ovat matalan kasvun skenaarioita ja skenaariot 1 ( Korporaatiometropoli ) ja 4 ( Voimaantunut metropoli ) voimakkaan kasvun skenaarioita. Lähde (talousosuus): Juhana Vartiainen, VATT (2013): Suomi, Eurooppa ja maailma mikä meitä odottaa. Asuntomarkkinat 2013 huippuseminaari 24.1.2013. TULEVAISUUSSKENAARIOT 19

Käyttäytymisen muutos MÄÄRITELMÄ Käyttäytymisen muutoksella tarkoitetaan arvoissa tapahtunutta muutosta, joka on johtanut myös käyttäytymisen muutokseen. Miten käyttäjät asukkaat, työntekijät ja vapaa ajan viettäjät ovat muuttaneet käyttäytymistään liikenteessä ja liikkumisessa: ilmastonmuutoksen torjunta ulottuu käyttäjien toiminnan tasolle, mikä on on ulottunut myös yritysten sijoittumisperiaatteisiin ja poliittiseen päätöksentekoon. Liikkumisessa ja liikenteessä on tapahtunut suuria muutoksia. Terveellinen, kestävän kehityksen mukainen elämä muodostaa lähtökohdan liikenteen ja liikkumisen suunnittelulle. Käyttäytymisen muutos koostuu viiden eri osatekijän yhteisestä muutoksesta: tietoisuus, tavat, tarjonta, toimintaympäristö ja toiset. Tietoisuus Energia, ilmastonmuutos ja kestävä kehitys. Tiedon ja osaamisen kerryttäminen, ymmärryksen lisääminen. Tavat Ihmisten toiminta on luonnostaan erehtyväistä, lyhytjänteistä, rutiininomaista ja ympäristön vihjeistä ohjautuvaa. Siksi tarvitaan kestävän elämäntavan kokonaisosaamista. Toimintaympäristö Jos halutaan parempia valintoja, tarvitaan parempaa valinta arkkitehtuuria (saavutettavat palvelut, yhteiskäyttömahdollisuudet, ei kaupallinen tila, tilaa omaehtoisille kokeiluille). Tarjonta Energian ja luonnonvarojen säästämismahdollisuudet, asukkaiden/liikkujien osallistumismahdollisuudet, liikkumisen edistämisen suunnitelmallisuus. Toiset Kestävät elämäntavat on väistämättä kollektiivinen projekti, osa koordinoitua yhteiselämää, koska ympäristö on yhteinen ja jakamaton. Innovatiiviset edelläkävijät, varhaiset omaksujat, varhainen pääjoukko, myöhäinen pääjoukko ja hidastelijat. Mallioppiminen, vertaisviestintä, käytännöt ja yhteisöt. Skenaarioissa 1 ( Korporaatiometropoli ) ja 2 (Pitäjämetropoli ) ei käyttäytymisessä ole tapahtunut muutosta, kun taas skenaarioissa 3 ( Paikallisten kaupunkikylien verkosto ) ja 4 ( Voimaantunut metropoli ) liikkujien käyttäytyminen on muuttunut. 1 2 4 3 Lähde (käyttäytymisen muutos): Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus, 2012: Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä. Sitran energiaohjelman päätösseminaari. TULEVAISUUSSKENAARIOT 20

Muodostetut skenaariot Nopea kasvu Tulevaisuusskenaario 1 KORPORAATIOMETROPOLI (Vakaa ts. nopea kehitys jatkuu, ei käyttäytymisen muutosta) Tehdyt väestö yms. ennusteet toteutuvat tai ylittyvät, maahanmuutto jatkuu merkittävänä. Pyrkimys taloudelliseen kasvuun ohjaa valintoja. Helsingin seutu on kasvanut kaupunkiseutuna, mutta lähiliikkumiseen painottuva kaupunginosataso on jäänyt muusta kehityksestä jälkeen. Tulevaisuusskenaario 4 VOIMAANTUNUT METROPOLI (Käyttäytymisen muutos vakaassa kehityksessä) Vakaa talouskehitys on kasvattanut seutua samalla kun sen osat ovat vahvistuneet seudullisten sopimusten mukaisesti. Seudun liikenneinfraa on rakennettu seudullisten sopimusten pohjalta suunnitelmallisesti. Kaupunginosissa paikallisuutta on samanaikaisesti vahvistettu. Seutu on kehittynyt sekä kokonaisuutena että paikallisesti. Ihmisten käyttäytyminen ei muutu Tulevaisuusskenaario 2 PITÄJÄMETROPOLI (Talouskasvu on hidasta, ei käyttäytymisen muutosta) Seudun väestönkasvu on hidastunut samalla kun talouskasvu pysyy matalana. Taloudelliseen niukkuuteen sopeudutaan kaikilla elämänaloilla. Kehitys hidastuu, mutta arvomaailma ja kehityksen suunta muuttuvat vain hitaasti. Helsingin seutu koostuu eri seudun osissa toimivista itsenäisistä yhdyskunnista. Tulevaisuusskenaario 3 PAIKALLISTEN KAUPUNKIKYLIEN VERKOSTO (Käyttäytymisen muutos hidastuvassa kasvussa) Matala talouskasvu on hidastanut yhdyskuntarakenteen laajentumista. Sen sijaan kasvua tapahtunut erityisesti paikallistasolla, mikä näkyy kaupunginosien vahvistumisena. Seudun ja kaupunkien eri osat kehittyvät eri tahtiin itsenäisesti ja toisistaan riippumatta. Paikallisrahoitusta käytetään infrastruktuurin rahoituksessa. Seudulla on suuria eroja sen osien välillä. Käyttäytymisen muutos on merkittävä Hidas kasvu TULEVAISUUSSKENAARIOT 21

Skenaariokuvaukset Tulevaisuusskenaario 1 KORPORAATIOMETROPOLI Vakaa ts. nopea kehitys jatkuu, ei käyttäytymisen muutosta: Tehdyt väestö yms. ennusteet toteutuvat tai ylittyvät. Pyrkimys taloudelliseen hyvinvointiin ohjaa valintoja. Helsingin seutu on kasvanut kaupunkiseutuna, mutta lähiliikkumiseen painottuva kaupunginosataso on jäänyt muusta kehityksestä jälkeen. 1 2 4 3 Seudulla tehdyt väestö yms. ennusteet toteutuvat tai ylittyvät. HLJ alueen väkiluvuksi ennustetaan 1,8 1,9 miljoonaa asukasta ja noin 800 000 työpaikkaa vuonna 2050. Taloudellinen kasvu pitkällä aikavälillä on kohtalaista, noin 2 3 % vuodessa. Talouskasvu lisää työllisyyttä, maahanmuuttoa ja maassamuuttoa. Kasvu keskittyy Suomessa muutamiin kasvukeskuksiin, joista Helsingin seutu on tärkein. Väkiluvun kasvu lisää yhdyskuntarakenteen hajautumispaineita. Henkilöauto ja joukkoliikenne kasvavat, mutta joukkoliikenteen suhteellinen osuus pienenee. Pyöräily suosiotaan kasvattavana liikennemuotona vaikuttaa etenkin lyhyempiin työmatkoihin. Vapaa ajan liikkumisen määrä kasvaa jatkuvasti. Elinkeinoissa palvelujen määrä kasvaa entisestään. Palvelut sijoittuvat suurimpiin keskittymiin, osin hajautuen seudun eri puolille. Tilaa vievät toiminnot hakeutuvat logistisesti paremmille sijainneille kauas keskustoista. Talouskasvu nostaa energian hintaa. Päästötavoitteiden saavuttaminen on vaikeaa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Telematiikka, tietotekniikka ja ajoneuvoteknologia parantavat liikkumisen varmuutta, palvelutasoa ja turvallisuutta. Ihmisten valinnat liikkumisen suhteen muuttuvat hitaasti. Tämän takia autoistuminen ja liikennemäärät jatkavat kasvuaan. Öljypohjaiset kulkuneuvot korvautuvat sähkö ja biokaasupohjaisilla ratkaisuilla. Autojen energiankulutus vähenee moottoriteknologian ja kevyempien/pienempien ajoneuvojen myötä. Seudullinen hallinto ei pysty päättämään seudullisista rakenteellisista linjauksista, joten metropolialue jatkaa hajautumistaan. Uusia rata ja tielinjauksia avataan samalla kuin uusia kaupunginosia suunnitellaan ja rakennetaan useisiin suuntiin. Pitkät työmatkat kuljetaan raiteita pitkin, mutta myös henkilöautoja käytetään paljon varsinkin niillä seudun alueilla, joilla ei ole raideyhteyksiä. TULEVAISUUSSKENAARIOT 22