Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet Levien määrä o Ekologinen luokittelu 1
Itämeri on ainutlaatuinen koska o Maailman toiseksi suurin murtovesiallas o Matala suljettu meri, stagnaatio o Nuori meri o Vuodenaikaisuus (jää, lämpötilakerrostuneisuus) Itämeri-kalvosarja: Furman E., Salemaa, H., Välipakka, P. 9.12.2010 2
Itämeri-kalvosarja: Furman E., Salemaa, H., Välipakka, P. o Valuma-alue n. 1.7 milj. km 2 o Asukastiheys n. 85 milj. o Maa- ja metsätaloutta, teollisuutta o Yksi maailman saastuneimmista alueista 9.12.2010 Etunimi Sukunimi 3
Andersen ym. 2010, HELCOM 2009 Itämeren rehevöityneisyys-aste o Koko Itämeri rehevöitynyt o Heikoimmassa kunnossa ovat mm. Varsinaisen Itämeren alueet, Suomenlahti ja Riianlahti Drogdenin kynnys Darssin kynnys
Merialueen tilaa tarkkaillaan seurantaohjelmien avulla Velvoitetarkkailun perusohjelma: o o o o o Kemiallinen, fysikaalinen ja hygieeninen tarkkailu Kasviplanktonseuranta Pohjaeläinseuranta Lahtivesien tarkkailu Alg@line jatkuvatoiminen seuranta Määrävuositarkkailut: o Määrävuosittain tehtäviä laajempia tarkkailuja. Esim. pohjaeläimet, kasviplankton, eläinplankton, veden kem., fys. ja hyg. laadun laaja tarkkailu Omat tarkkailut: o o o Lahtivedet Akvaattiset vieraslajit Töölönlahden seuranta
Knaperskär Katajaluoto Länsi-Tonttu 6
1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Jätevedenpuhdistuksen kehitys pääkaupunkiseudulla Knaperskärin tunneli Fosfori, typpi ja BHK mereen Helsingistä ja Espoosta Fosforin poisto Suomenojalla 1600 Katajaluodon tunneli Typen poisto 14000 1400 Fosforin poisto Helsingissä 12000 1200 10000 kg fosforia d -1 1000 800 600 400 Biologinen puhdistus Suomenojalla Biologinen jälkikäsittely Helsingissä 8000 6000 4000 kg typpeä d -1, kg BHK d -1 200 2000 0 0 Fosfori Typpi BHK 9.12.2010 7
Ulkoinen ravinnekuormitus Helsingin merialueella 9.12.2010 8
Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden suolapitoisuuden heilahtelut SYKE, Merikeskus 9.12.2010 9
vaikuttavat myös happitilanteeseen erityisesti Suomenlahden osalta SYKE, Merikeskus 9.12.2010 Etunimi Sukunimi 10
Suolaisuuden kehitys ulkosaaristossa suhteessa syvyyteen ja aikaan 9.12.2010 11
Happipitoisuuden kehitys ulkosaaristossa suhteessa syvyyteen ja aikaan Vähähappisuuden raja 2.8 mg l -1 9.12.2010 12
Sisäinen kuormitus o Pohjasedimenttiin varastoituneiden ravinteiden (fosfori) vapautuminen veteen o Vapautumista tapahtuu hapettomissa oloissa o Määrät suuria verrattuna ulkoiseen kuormitukseen o Merkittävin Suomenlahden rehevyyttä säätelevä tekijä Päivi Munne 9.12.2010 13
Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kevätkukinta Sinileväkukinnat Intensiivisyys vaihtelee Yleensä myrkyllisiä lajeja piilevät ja panssarisiimalevät valon määrä kasvaa, paljon ravinteita jää sinilevät valon määrä vähenee lämmin vesi vähän ravinteita (kumpuamiset) jää
Liukoiset ravinteet sekoittuvassa kerroksessa NO 3 -N, NO 2 -N, NH 4 -N o Leville suoraan käyttökelpoisessa muodossa olevat ravinteet o Liukoisia ravinteita kertyy veteen talvella ja ne käytetään keväällä levätuotantoon o Kesällä liukoisten ravinteiden kierto nopeaa PO 4 -P 15
Kokonaisravinteet sekoittuvassa kerroksessa o Käsittää mm. kasvi- ja eläinplanktoniin sekä muihin hiukkasiin sitoutuneet että liukoiset ravinteet o Kehittyivät pitkän ajan keskiarvojen mukaan keväällä keskimääräistä alhaisempia arvoja Outlier? 9.12.2010 16
Kasviplankton o Ulkosaariston levämäärä alkukesällä keskimääräistä alhaisempi ja kesällä korkeampi panssarisiimalevien ja sinilevien runsas esiintyminen o Kuvastaa Suomenlahdelle tyypillistä tilannetta 17
VPD hyvä tila a-klorofyllin määrä ulkosaaristossa heinä-syyskuussa 18
Ekologinen luokittelu Chl-a, näkösyvyys & ravinteet Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Helsinki 9.12.2010 19