Vuosikertomus 2011 Nordea Pankki Suomi

Vuosikertomus 2011 Nordea Pankki Suomi

Nordea Pankki Suomi Oyj on osa Nordea-konsernia. Nordean visiona on olla vahva eurooppalainen pankki, joka luo merkittävää arvoa asiakkailleen ja omistajilleen ja joka on tunnettu osaavasta henkilöstöstään. Teemme sen mahdolliseksi - autamme asiakkaitamme pääsemään tavoitteisiinsa tarjoamalla heille laajan valikoiman pankkitoimintaan, varallisuudenhoitoon ja vakuutuksiin liittyviä palveluja. Nordealla on noin 11 miljoonaa asiakasta ja noin 1 400 konttoria. Markkina-arvolla mitattuna Nordea on kymmenen suurimman kattavia finanssipalveluja tarjoavan pankin joukossa Euroopassa. Nordea noteerataan NASDAQ OMX:n pörsseissä Helsingissä, Kööpenhaminassa ja Tukholmassa. Sisältö Toimintakertomuksen viisivuotiskatsaus Tuloslaskelma... 3 Tase... 3 Tunnusluvut... 4 Käsitteet ja valuuttakurssit... 5 Hallituksen toimintakertomus Liiketoiminnan kehitys vuonna 2011... 7 Tuloslaskelman kommentit... 7 Taseen kommentit... 8 Tilikauden tuloksen käsittely... 8 Taseen ulkopuoliset erät... 8 Riskien, likviditeetin ja pääoman hallinta... 9 Henkilöstöhallinto... 26 Yrityksen yhteiskuntavastuu... 26 Oikeudenkäynnit... 26 Hyvä hallintotapa... 26 Nordean osakkeet... 26 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat... 26 Näkymät vuonna 2012... 26 Tilinpäätös Tuloslaskelma... 27 Tase... 28 Oma pääoman muutokset... 29 Rahavirtalaskelma... 31 Tilinpäätöksen liitteet... 33 Hallituksen esitys varsinaiselle yhtiökokoukselle... 116 Tilintarkastuskertomus... 117 Johto ja tilintarkastajat... 119 Selvitys hyvästä hallintotavasta 2011... 120 2

Nordea Pankki Suomi-konserni Toimintakertomuksen viisivuotiskatsaus Tuloslaskelma Miljoonaa euroa 2011 2010 2009 2008 2007 Rahoituskate 1 355 1 182 1 218 1 812 1 531 Palkkiotuotot ja -kulut, netto 309 289 225 215 315 Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä 937 979 1 325 770 586 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 9 6 4-4 2 Muut tuotot 34 43 53 29 169 Liiketoiminnan tuotot yhteensä 2 644 2 499 2 825 2 822 2 603 Hallintokulut: Henkilöstökulut -592-553 -599-537 -515 Muut kulut -457-479 -432-397 -375 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä -43-41 -37-33 -29 Liiketoiminnan kulut yhteensä -1 092-1 073-1 068-967 -919 Tulos ennen arvonalentumistappioita 1 552 1 426 1 757 1 855 1 684 Arvonalentumistappiot luotoista, netto -70-272 -381-133 20 Pysyviin vastaaviin kuuluvien arvopapereiden arvonalentumiset - 2 - - 0 Liikevoitto 1 482 1 156 1 376 1 722 1 704 Tuloverot -381-302 -373-389 -339 Tulos 1 101 854 1 003 1 333 1 365 Tase Miljoonaa euroa 2011 2010 2009 2008 2007 Valtion velkasitoumukset ja korolliset arvopaperit 30 866 23 937 8 906 5 620 4 364 Saamiset luottolaitoksilta 79 350 67 751 59 037 47 447 45 549 Luotot yleisölle 99 331 73 607 65 723 68 293 60 597 Johdannaissopimukset 170 228 97 251 74 520 85 662 30 731 Muut varat 19 512 23 540 12 979 12 939 6 013 Varat yhteensä 399 287 286 086 221 165 219 961 147 254 Velat luottolaitoksille 76 007 60 549 44 344 37 713 26 789 Yleisön talletukset ja muut velat yleisölle 68 260 55 459 44 526 45 279 41 709 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 49 153 39 846 39 276 31 263 29 635 Johdannaissopimukset 168 436 95 676 73 237 87 291 32 012 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 503 477 437 1 238 1 270 Muut velat 25 308 22 855 8 373 5 902 5 046 Oma pääoma 11 620 11 224 10 972 11 275 10 793 Velat ja oma pääoma yhteensä 399 287 286 086 221 165 219 961 147 254 3

Tunnusluvut 2011 2010 2009 2008 2007 Oman pääoman tuotto, % 9,6 7,7 9,0 12,1 11,2 Kulu/tuotto-suhde, % 41 43 38 34 35 Luottotappiotaso, pistettä 9 41 56 22-4 Vakavaraisuussuhde, ensisijaiset omat varat 1, % 12,8 13,6 14,0 12,0 13,7 Vakavaraisuussuhde 1, % 13,4 14,3 14,6 13,3 15,3 Ensisijaiset omat varat 1, miljoonaa euroa 10 310 10 242 10 099 9 807 9 725 Riskipainotetut saamiset siirtymäsäännösten mukaan 1, miljoonaa euroa 80 567 75 203 72 092 81 720 71 044 Henkilöstömäärä (henkilötyövuotta) 1 8 828 9 097 9 218 9 634 9 347 Henkilöstö keskimäärin 10 014 10 038 10 152 10 412 10 010 Palkat ja palkkiot, miljoonaa euroa -463-433 -442-429 -392 Koko pääoman tuotto, % 0,3 0,3 0,5 0,7 1,0 Omavaraisuusaste, % 2,9 3,9 5,0 5,1 7,3 1 Kauden lopussa 4

Käsitteet ja valuuttakurssit Vuosikertomuksessa esitetyt tiedot ovat alla olevien määritelmien mukaiset. Omat varat Omien varojen yhteismäärä koostuu ensisijaisista ja toissijaisista omista varoista. Toissijaisiin omiin varoihin luetaan huonommalla etuoikeudella olevat lainat. Omien varojen yhteismäärästä vähennetään alijäämä arvonalennusten ja odotettujen tappioiden erotuksesta (IRB). Ensisijaiset omat varat Ensisijaisiin omiin varoihin sisältyvät oma pääoma, josta on vähennetty ehdotettu osinko, verosaamiset ja pankkitoimintaan liittyvä liikearvo sekä puolet edellä mainitun alijäämän vähennyksestä (IRB, arvonalennusten ja odotettujen tappioiden erotus). Rajoituksettomia ensisijaisia omia varoja ovat ensisijaiset omat varat, joista on vähennetty hybridilainat. Odotetut tappiot (Expected losses) Odotetuilla tappioilla tarkoitetaan yksittäisen luoton tai saamisryhmän tilastollista tappiotasoa suhdannekierron aikana. Riskipainotetut saamiset Taseen saamisten ja taseen ulkopuolisten erien vakavaraisuussäännösten mukaan laskettu summa, jossa on otettu huomioon luotto- ja markkinariskit ja operatiiviset riskit. Summaan ei sisällytetä omista varoista vähennettyjen osakkeiden kirjanpitoarvoa eikä liikearvoa. Vakavaraisuussuhde, ensisijaiset omat varat Ensisijaiset omat varat suhteessa riskipainotettuihin saamisiin, %. Vakavaraisuussuhde Omien varojen yhteismäärä suhteessa riskipainotettuihin saamisiin, %. Oman pääoman tuotto (ROE) Liikevoitto, josta on vähennetty verot, suhteessa keskimääräiseen omaan pääomaan ja vähemmistöosuuteen, %. Keskimääräinen oma pääoma ja vähemmistöosuus on laskettu keskiarvona vuoden alun ja lopun pääomamääristä. Kulu/tuotto-suhde Liiketoiminnan kulut suhteessa liiketoiminnan tuottoihin, %. Koko pääoman tuotto (ROA) Liikevoitto, josta on vähennetty verot, suhteessa keskimääräiseen taseen loppusummaan, %. Keskimääräinen taseen loppusumma on laskettu keskiarvona vuoden alun ja lopun taseiden loppusummista. Omavaraisuusaste Oma pääoma sisältäen vähemmistöosuuden suhteessa tilinpäätöspäivän taseen loppusummaan, %. Käytetyt valuuttakurssit (vuoden lopun kurssit 31.12.2011) EUR 1,0000 USD 1,2939 DKK 7,4342 LVL 0,6995 GBP 0,8353 CHF 1,2156 LTL 3,4528 SGD 1,6819 NOK 7,7540 PLN 4,4580 SEK 8,9120 Luottoluokitus, Nordea Pankki Suomi 31.12.2011 Lyhyt Pitkä Moody's P-1 Aa2 S&P A-1+ AA- Fitch F1+ AA- DBRS R-1 (high) AA 5

Nordea Pankki Suomi Hallituksen toimintakertomus Tässä toimintakertomuksessa Nordea Pankki Suomi, NPS ja pankkikonserni tarkoittavat Nordea Pankki Suomi Oyj:tä ja sen tytäryhtiöitä. Nordea Pankki Suomi Oyj on Nordea-konsernin emoyhtiön Nordea Bank AB:n (publ) kokonaan omistama tytäryhtiö. Tässä toimintakertomuksessa Nordea tarkoittaa Nordea-konsernia. Nordea Pankki Suomi Oyj:n kotipaikka on Helsinki ja Y-tunnus on 1680235-8. NPS harjoittaa pankkitoimintaa osana Nordeakonsernia ja sen toiminta on täysin integroitu Nordeakonsernin toimintaan. Nordean vuosikertomuksessa selostetaan toimintaa ja tuloksia liiketoimintaalueittain, ja se kattaa myös NPS-konsernin toiminnan. n juridinen rakenne Nordea pyrkii jatkamaan konsernin juridisen rakenteen yksinkertaistamista, ja pohjoismaisten pankkien osalta tavoitteena on, että Nordea Bank AB:stä (publ) muodostetaan eurooppayhtiöitä koskevan asetuksen mukainen eurooppayhtiö (Societas Europaea, SE). Muutoksen toteutuminen edellyttää muun muassa, että tarvittavat hyväksynnät saadaan viranomaisilta. Finanssikriisin lopulliset vaikutukset lainsäädäntöön ja Nordean omien tehostamistoimien vaikutus eivät ole vielä selvillä. Nordea seuraa ja analysoi tulevia muutoksia jatkuvasti. Muutosten ei odoteta toteutuvan vuoden 2012 aikana. Tytäryhtiöt ja ulkomaiset sivukonttorit NPS:lla on tytäryhtiöitä Suomessa ja ulkomailla. Tytäryhtiöistä suurin on Nordea Rahoitus Suomi Oy, joka vastaa Nordea-konsernin rahoitusyhtiötoiminnasta Suomessa. Nordea Rahoitus Suomi -konserniin kuuluu yksi suomalainen rahoitusyhtiö ja useita kiinteistöyhtiöitä sekä neljä osakkuusyritystä. Lisäksi Puolassa ja Baltian maissa toimii neljä tytäryhtiötä: Nordea Finance Polska S.A., Nordea Finance Estonia Ltd, Nordea Finance Latvia Ltd ja Nordea Finance Lithuania Ltd. NPS:lla on ulkomainen sivukonttori Frankfurtissa, Lontoossa, New Yorkissa, Riikassa, Singaporessa, Tallinnassa, Vilnassa ja Caymansaarilla. NPS:lla ei ole ulkomaisia edustustoja. rakenteen muutokset Nordea Pankki Suomi Oyj hankki Latviassa pienen tytäryhtiön, SIA Lidosta RE:n. Nordea Rahoitus Suomi Oy purki vuoden aikana yhden kokonaan omistamansa kiinteistöyhtiön, VKR- Kiinteistöt Oy Ab:n. Lisäksi Nordea Pankki Suomi Oyj myi yhden pienen kokonaan omistamansa tytäryhtiön. n tulokseen näillä puruilla ja myynneillä ei ollut olennaista vaikutusta. Nordea Pankki Suomi Oyj pienensi vuonna 2011 omistuksensa osakkuusyhtiö Realia Holding Oy:ssä 25 prosenttiin. 6

Liiketoiminnan kehitys vuonna 2011 Vuosi 2011 oli dramaattinen Euroopan pankkisektorille. Keväällä talous vakaantui vähitellen, ja kasvu kiihtyi, korot nousivat ja luottamus koheni. Kesän jälkeen loppuvuotta leimasi kuitenkin kärjistynyt valtionvelkakriisi. Monien pankkien oli ryhdyttävä välittömiin toimiin ehkäistäkseen kriisin vaikutukset. Lisäksi sääntelyn uudistaminen jatkui, ja pääomaan ja varainhankintaan kohdistuvat vaatimukset tiukentuivat. Markkinoiden heilahtelut ja sääntelyn aiheuttamat haasteet vaikuttavat epäsuorasti Nordeaan, kuten kaikkiin muihinkin pankkeihin. Nordea on vastannut kehitykseen ottamalla käyttöön kulujen, pääoman, likviditeetin ja varainhankinnan tehostamistoimia. Markkinoiden heilahteluista ja sääntelyn aiheuttamista haasteista huolimatta NPS:n tulos oli vahva myös vuonna 2011. Tuotot yhteensä kasvoivat 6 prosenttia. Tulos ennen luottotappioita oli 9 prosenttia ja liikevoitto 28 prosenttia parempi kuin edellisvuonna. Arvonalentumistappioita oli huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2010. Tulos ennen veroja oli 1 482 miljoonaa euroa (2010: 1 156) ja oman pääoman tuotto 9,6 prosenttia (7,7). Tuloslaskelman kommentit Liiketoiminnan tuotot Liiketoiminnan tuotot kasvoivat 2 644 miljoonaan euroon (2 499) lähinnä rahoituskatteen ja nettomääräisten palkkiotuottojen nousun ansiosta. Rahoituskate parani edellisvuodesta 15 prosenttia 1 355 miljoonaan euroon (1 182), kun talletus- ja luottovolyymit kasvoivat ja marginaalit kohenivat. Yritysluottojen keskimarginaalit nousivat, mutta henkilöasiakkaiden asuntoluottojen marginaalit kapenivat hieman. Talletusten keskimarginaaleja tukivat nousseet markkinakorot. Luotot yleisölle kasvoivat 7 prosenttia 74 miljardiin euroon, kun käänteisiä takaisinostosopimuksia ei oteta huomioon. Talletusvolyymit nousivat 10 prosenttia 54 miljardiin euroon, kun takaisinostosopimuksia ei oteta huomioon. Palkkiotuotot ja -kulut kasvoivat nettomääräisesti 7 prosenttia 309 miljoonaan euroon (289). Palkkiotuottoja kertyi 703 miljoonaa euroa (649) eli 8 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kasvua oli lähinnä luotonantoon ja maksuliikenteeseen liittyvissä palkkiotuotoissa. Palkkiokulut kasvoivat 9 prosenttia 394 miljoonaan euroon (360) lähinnä tapahtumapalkkioiden nousun vuoksi. Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä laski 4 prosenttia edellisvuodesta ja oli 937 miljoonaa euroa (979). Asiakaslähtöisen pääomamarkkinatoiminnan kasvu oli edelleen vahvaa ja sen volyymit lisääntyivät. Johdannaissopimusten nimellisarvo nousi 19 prosenttia. Osuus osakkuusyritysten tuloksesta oli 9 miljoonaa euroa (6). Muut liiketoiminnan tuotot laskivat 34 miljoonaan euroon (43). Liiketoiminnan kulut Liiketoiminnan kuluja kertyi 1 092 miljoonaa euroa (1 073). Kasvua edellisvuodesta oli 2 prosenttia. Henkilöstökulut kasvoivat 7 prosenttia 592 miljoonaan euroon (553). Kasvu johtui pääosin tehostamistoimiin liittyvien uudelleenjärjestelykulujen vuoksi tehdyistä varauksista. Nordea käynnisti tehostamistoimet syksyllä 2011 kustannustehokkuuden ja kannattavuuden parantamiseksi. Tehostamistoimet tarkoittavat sitä, että henkilöstömäärä pienenee Suomessa noin 450:llä ja että konttoriverkosto sopeutetaan asiakkaiden asioimistapojen muutoksiin. Vuoden 2011 tulokseen sisältyy 28 miljoonaa euroa tehostamistoimiin liittyviä uudelleenjärjestelykuluja (25 miljoonaa euroa henkilöstökuluja ja 3 miljoonaa euroa muita kuluja). Henkilöstön määrä henkilötyövuosina mitattuna laski 269 henkilöllä vuonna 2011 ja oli vuoden lopussa 8 828. Muita kuluja oli 457 miljoonaa euroa (479) eli 5 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Tärkein muiden kulujen laskuun vaikuttanut tekijä oli tietotekniikkaan ja markkinointiin liittyvien kulujen sekä liiketoiminnan muiden kulujen lasku. Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä kasvoivat hieman, ja niitä oli 43 miljoonaa euroa (41). Arvonalentumistappiot luotoista Arvonalentumistappiot vähenivät huomattavasti, ja niitä kertyi nettomääräisesti 70 miljoonaa euroa (272). Saatavaryhmäkohtaisten arvonalentumiskirjausten nettomäärä laski merkittävästi, mutta saatavakohtaiset arvonalentumiskirjaukset kasvoivat hieman. Vuonna 2011 arvonalentumistappioiden nettomäärä oli 0,09 prosenttia luotonannosta. Vuonna 2010 luku oli 0,41 prosenttia. Vuonna 2011 saatavakohtaisia arvonalentumisia kirjattiin 0,21 prosenttia luotonannosta, kun niitä edellisvuonna oli 0,42 prosenttia. Saatavaryhmäkohtaisten arvonalentumisten nettomäärä oli -0,12 prosenttia luotonannosta, kun vastaava luku edellisvuonna oli 0,00 prosenttia. Baltian maissa arvonalentumistappioita oli 11 miljoonaa euroa ja taseeseen kirjattuja arvonalentumisia yhteensä 252 miljoonaa euroa. Tästä summasta saatavaryhmäkohtaisia arvonalentumisia oli 131 miljoonaa euroa. Verot Tuloverot olivat 381 miljoonaa euroa (302). Efektiivinen veroaste oli 26 prosenttia (26) eli sama kuin lakisääteinen veroaste. 7

Tulos Tilikauden tulos oli 1 101 miljoonaa euroa (854). Oman pääoman tuotto oli 9,6 prosenttia (7,7). Taseen kommentit Varat Varat yhteensä olivat vuoden 2011 lopussa 399 miljardia euroa. Kasvua edellisvuoden lopusta oli 113 miljardia euroa. Saamiset luottolaitoksilta kasvoivat 79 miljardiin euroon (68) keskuspankkitalletusten kasvun vuoksi. n sisäisten talletusten ja takaisinostosopimusten volyymit pienenivät. Luotot yleisölle kasvoivat noin 25 miljardia euroa 99 miljardiin euroon (74) pääosin käänteisten takaisinostosopimusten volyymikasvun ansiosta. Kotimaiset asuntoluotot henkilöasiakkaille kasvoivat 6 prosenttia. Yritysluotot kasvoivat 63 prosenttia edellisvuodesta, ja niitä oli 62 miljardia euroa (38). Kun takaisinostosopimuksia ei oteta huomioon, kasvua oli 3 miljardia euroa. Kulutusluotot pysyivät aiemmalla tasollaan. Valtion velkasitoumukset ja korolliset arvopaperit lisääntyivät 7 miljardia euroa, ja niitä oli vuoden lopussa 31 miljardia euroa (24). Kasvu johtui aiempaa suuremmasta likviditeettipuskurista. Muut varat kasvoivat noin 69 miljardia euroa, mikä johtui lähinnä johdannaisten volyymikasvun synnyttämästä tasearvojen kasvusta sekä pitkien korkojen laskusta. Velat Velat yhteensä kasvoivat noin 113 miljardia euroa 388 miljardiin euroon (275). Velat luottolaitoksille lisääntyivät noin 15 miljardia euroa 76 miljardiin euroon (61). Yleisön talletukset ja muut velat yleisölle kasvoivat noin 13 miljardia euroa 68 miljardiin euroon (55). Kun takaisinostosopimusten volyymikasvun vaikutusta ei oteta huomioon, talletukset lisääntyivät 10 prosenttia. Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat kasvoivat noin 9 miljardia euroa 49 miljardiin euroon (40). Nordea Pankki Suomi laski liikkeeseen vakuudellisia joukkolainoja 7 miljardilla eurolla. Muut yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat koostuvat etupäässä lyhyistä velkainstrumenteista, joiden juoksuaika on alle vuosi. Muut velat, joihin sisältyvät huonommalla etuoikeudella olevat velat, kasvoivat noin 75 miljardia euroa, mikä johtui lähinnä johdannaisten tasearvojen noususta. Oma pääoma Vuoden 2011 alussa oma pääoma oli yhteensä 11 224 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli ilman vähemmistöosuutta 1 099 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 lopussa oma pääoma oli 11 620 miljoonaa euroa. Tilikauden tuloksen käsittely n jakokelpoiset varat olivat 8 280 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2011. Tilikauden voiton osuus on 1 040 miljoonaa euroa. Esitetään, että osinkoa jaetaan 1 000 miljoonaa euroa ja yleishyödyllisiin tarkoituksiin varataan 0,2 miljoonaa euroa, minkä jälkeen jakokelpoisia varoja on 7 280 miljoonaa euroa. Taseen ulkopuoliset erät Taseen ulkopuoliset erät muodostavat merkittävän osan pankkikonsernin liiketoimintaa. Niihin kuuluu esimerkiksi takauksia, rembursseja ja luottolupauksia. Luottolupauksia ja käyttämättömiä luottolimiittejä oli vuoden 2011 lopussa 18,0 miljardia euroa (18,2). Takauksia, käyttämättömiä rembursseja ja muita taseen ulkopuolisia sitoumuksia oli 19,8 miljardia euroa (19,1). Summa ei sisällä johdannaissopimusten nimellisarvoja. Johdannaissopimusten nimellisarvo kasvoi 6 992 miljardiin euroon (5 886). Vakavaraisuus n vakavaraisuussuhde oli vuoden lopussa 13,4 prosenttia (14,3). Ensisijaisten omien varojen osuus riskipainotetuista saamisista oli 12,8 prosenttia (13,6). Riskipainotettuja saamisia oli 81 miljardia euroa (75). 8

Riskien, likviditeetin ja pääoman hallinta Riskien, likviditeetin ja pääoman hallinta ovat rahoituspalvelualalla toimiville yhtiöille keskeisimpiä menestykseen vaikuttavia tekijöitä. Koko organisaation riskitietoisuuden ylläpito on sisällytetty Nordean liiketoimintastrategioihin. Nordeassa on vahvistettu tarkat riskien sekä likviditeetin ja pääoman hallintaa koskevat periaatteet. Näihin sisältyvät myös eri riskityyppejä, vakavaraisuutta ja pääomarakennetta koskevat periaatteet ja ohjeet. Hallintaperiaatteet ja valvonta Hallitus ja hallituksen luottovaliokunta Hallitus vastaa konsernin riskilimiiteistä ja niiden seurannasta sekä vakavaraisuussuhteita koskevien tavoitteiden asettamisesta. Riskiä mitataan ja siitä raportoidaan hallituksen vahvistamien konsernin yhteisten periaatteiden mukaisesti. Hallitus vastaa myös luotto-, markkina-, likviditeetti-, liiketoiminta- ja henkivakuutusriskien ja operatiivisten riskien hallinnasta sekä vakavaraisuuden hallintaprosessista (Internal Capital Adequacy Assessment Process, ICAAP). Näitä koskevat periaatteet tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Luotto-ohjeisiin on kirjattu hallituksen päätökset liiketoiminta-alueiden eritasoisten luottoryhmien päätösvaltuuksista. Päätösvaltuudet vaihtelevat lähinnä limiittien koon ja asiakkaan luottoluokituksen perusteella. Nordean hallitus asettaa myös konsernin markkina- ja likviditeettiriskilimiitit. Hallituksen riskivaliokunta avustaa hallitusta sen valvoessa riskien hallintaa ja seurantaa, riskienhallinnan periaatteita sekä konsernin toimintaan liittyviä hallintamenetelmiä ja -prosesseja. johtaja ja konsernin johtoryhmä johtajalla on kokonaisvastuu riskien, likviditeetin ja pääoman hallinnan periaatteiden ja tehokkaan valvonnan kehittämisestä ja ylläpitämisestä. johtaja päättää konsernin johtoryhmässä rakenteellisen korkoriskin (SIIR) hallintaa koskevista tavoitteista. johtaja ja konsernin johtoryhmä seuraavat säännöllisesti riskiraportteja ja ovat perustaneet seuraavat työryhmät riskien, likviditeetin ja pääoman hallintaa varten: Asset ja Liability Committee (ALCO), jonka puheenjohtajana toimii konsernin talousjohtaja, valmistelee konsernin taloudellista toimintaa, riskejä ja pääoman hallintaa koskevat esitykset konsernijohtajan päätettäväksi konsernin johtoryhmässä. Riskienhallintakomitea, jonka puheenjohtajana toimii konsernin riskienhallintajohtaja, valvoo riskien hallintaa ja seurantaa Nordeassa koko konsernin tasolla ja arvioi näihin riskeihin liittyvien periaatteiden, valvontamenetelmien ja prosessien riittävyyden. Riskienhallintakomitea päättää myös hallituksen päätösten rajoissa markkinariskilimiittien kohdentamisesta riskiä ottaville yksiköille ja likviditeettiriskilimiittien myöntämisestä konsernin varainhallinnan ja Marketsin riskiä ottaville yksiköille. Limiitit vahvistetaan liiketoimintastrategioiden mukaisesti, ja ne arvioidaan uudelleen vähintään kerran vuodessa. Yksiköiden johtajat kohdentavat vahvistetut limiitit omassa yksikössään. He voivat myös vahvistaa tarvittaessa alalimiittejä ja käyttää muita riskin vähentämismenetelmiä kuten tappiorajoja. Riskienhallintakomitea on perustanut kaksi alakomiteaa avustamaan riskien hallinnassa ja päätöksenteossa tietyillä osaalueilla. Alakomiteat ovat konsernin arvostuskomitea (Group Valuation Committee, GVC) ja luottoriskin laskentamallien vahvistuskomitea (Credit Risk Model Validation Committee, CRMVC). n arvostuskomitea käsittelee myytyjen ja ostettujen rahoitusinstrumenttien arvostukseen liittyviä asioita, muun muassa standardeja, prosesseja ja valvontaa. Luottoriskin laskentamallien vahvistuskomitea arvioi ja hyväksyy luottoriskin laskentamallit ja parametrien arviointiperiaatteet (maksukyvyttömyystodennäköisyys, tappio-osuus ja luottovasta-arvokerroin). n johtoryhmän luottovaliokunnan (GEM CC) ja konsernijohdon luottovaliokunnan (ECC) puheenjohtajana toimii konsernin riskienhallintajohtaja. Vähittäispankin luottoryhmän (GCCR) ja suurasiakkaat ja pääomamarkkinat -liiketoiminta-alueen luottoryhmän (GCCW) puheenjohtajana toimii konsernin luottojohtaja. Nämä luottovaliokunnat ja -ryhmät päättävät merkittävistä luottoriskilimiiteistä ja konsernin toimialastrategioista. Luottoriskilimiitit määritetään yksittäisille asiakkaille tai asiakaskonserneille. Lisäksi määritetään limiitit eri toimialoille. n riskienhallintajohtaja ja konsernin talousjohtaja Kaksi yksikköä, konsernin riskienhallinta sekä konsernin tuki- ja palvelutoiminnot, vastaa konsernin riskien, pääoman, likviditeetin ja taseen hallinnasta. 9

n riskienhallintajohtajan johtama konsernin riskienhallinta vastaa riskienhallintaa koskevista periaatteista ja prosesseista sekä varavaraisuutta koskevista periaatteista. n talousjohtajan johtama konsernin tuki- ja palvelutoiminnot taas vastaa pääoman hallintaa koskevista periaatteista, omien varojen rakenteesta sekä likviditeettiriskin ja rakenteellisen korkoriskin hallinnasta. Liiketoiminta-alueet ja tuotealueet ovat ensisijaisesti vastuussa omaan toimintaansa liittyvien riskien hallinnasta (mukaan lukien niiden tunnistus, valvonta ja niistä raportointi) sovittujen rajojen ja periaatteiden mukaisesti. Seuranta ja raportointi Valvonta perustuu tehtävien eriyttämiseen sekä siihen, että seuranta on riippumatonta. Markkina- ja likviditeettiriskiä seurataan ja niistä raportoidaan päivittäin. Luottoriskiä ja operatiivista riskiä seurataan ja niistä raportoidaan kuukausittain ja neljännesvuosittain. Riskeistä raportoidaan riskienhallintakomitealle, konsernin johtoryhmälle ja hallitukselle säännöllisesti. Sisäisesti vaadittavan pääoman raportit sisältävät kaikki riskityypit, ja ne toimitetaan säännöllisesti ALCO:lle. n sisäinen tarkastus arvioi riskien ja pääoman hallintaa koskevat prosessit vuotuisen tilintarkastussuunnitelman mukaisesti. 10

Riskienhallinta Luottoriskin hallinta n luotonanto vastaa luottoriskin hallintaa koskevista periaatteista ja ohjeistuksista. n luotonannon valvonta vastaa luottosalkun laadun ja luottoprosessin valvonnasta ja seurannasta. Liiketoiminta-alueet ja tuotealueet ovat ensisijaisesti vastuussa omaan toimintaansa liittyvien luottoriskien hallinnasta (mukaan lukien niiden tunnistus, valvonta ja niistä raportointi) sovittujen rajojen ja periaatteiden mukaisesti. Asianomaiset päätöksentekotahot organisaation eri tasoilla hyväksyvät vastuualueensa luottoriskilimiitit hallituksen vahvistamien toimintavaltuuksien rajoissa. Asiakkaan luokitus ja luoton määrä määräävät sen, millä tasolla päätös tehdään. Luottopäätösprosessia muokattiin vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä, jotta se palvelisi paremmin liiketoiminta-alueita konsernissa vuoden 2011 toisella neljänneksellä tehtyjen organisaatiomuutosten jälkeen. n johtoryhmän luottovaliokunta (GEM CC) päättää tärkeisiin periaatteellisiin kysymyksiin liittyvistä esityksistä. Luottoriskistä vastaa asiakasvastuullinen yksikkö. Asiakkaille vahvistetaan konsernin ohjeiden mukainen asiakasluokitus luottoriskin mittaamiseksi. Luottoriskin määritelmä ja tunnistus Luottoriski toteutuu, jos sopimuskumppani jättää täyttämättä velvoitteensa eikä vakuus kata Nordean saatavia. Suurin osa luottoriskeistä syntyy luotonannosta, mutta luottoriski voi syntyä myös takauksista tai dokumenttimaksuista. Luottoriskeihin luetaan lisäksi johdannaisten vastapuoliriski, maiden välisistä rahasiirroista syntyvä maariski sekä selvitysriski. Näitä riskejä hallitaan koko toimialan vastuut kattavilla toimialaohjeistuksilla ja -limiiteillä. Yksittäiset ja ryhmäkohtaiset arvonalentumistestit Nordea arvioi jatkuvasti luottosalkkunsa laatua etsimällä merkkejä saamisten mahdollisista arvonalentumisista ja pyrkii niiden vähentämiseen. Luottokelpoisuudeltaan heikkoja luottoja ja saamisia, joiden arvo on alentunut, seurataan jatkuvasti ja vähintään neljännesvuosittain arvioidaan tarve kirjata arvonalennus niiden sen hetkisen tilanteen, asiakkaan liiketoimintanäkymien ja velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätösprosessi 11

Vastuun arvoa alennetaan, jos objektiiviset havainnot, kuten tappiotapahtumat tai muut todennettavissa olevat tiedot, viittaavat siihen, ettei asiakkaan tuleva kassavirta riitä vastuun täysimääräiseen takaisinmaksuun, vaikka vakuudet otettaisiin huomioon. Arvoltaan alentunut vastuu määritellään ongelmavastuuksi. Arvonalennuksen määrä on arvioitu tappio, joka muodostuu maksamatta olevan vastuun kirjanpitoarvon ja tulevien kassavirtojen nykyarvon, johon sisältyy pantatun vakuuden arvo, erotuksesta. Saamiset, joiden arvo on alentunut, voivat olla järjestämättömiä saamisia tai muita saamisia. Luokittelu järjestämättömäksi saamiseksi tapahtuu, kun asiakkaan jokin vastuu on ollut erääntyneenä yli 90 päivää. Nämä raportoidaan joko ongelmavastuina tai terveinä vastuina tappioriskin mukaan. Kaikille merkittäville asiakkaille tehtävien yksittäisten arvonalentumistestien lisäksi tehdään ryhmäkohtaisia arvonalentumistestejä. Tällaiset saatavaryhmäkohtaiset testit kattavat ne asiakkaat, joiden luottojen arvon ei ole todettu alentuneen yksittäisissä arvonalentumistesteissä. Ryhmäkohtaiset arvonalentumiset perustuvat luottosalkkuun sisältyvien asiakkaiden luokitusten muutoksiin ja johdon arvioihin. Ryhmäkohtaisissa arvonalentumistesteissä otetaan huomioon asiakkaiden luokituksen nousut ja laskut sekä uudet asiakkaat ja salkusta poistuneet asiakkaat. Myös asiakkaiden maksukyvyn muutokset vaikuttavat laskelmaan. Ryhmäkohtaisia arvonalentumistestejä tehdään jokaisessa juridisessa yksikössä neljännesvuosittain. Tämä kaksiportainen testausmenettely perustuu siihen, että tekemällä sekä yksittäisiä että ryhmäkohtaisia arvonalentumistestejä voidaan varmistaa, että kaikki kuhunkin tilinpäätöspäivään mennessä syntyneet tappiot on otettu huomioon. Lisätietoja luottoriskistä on tilinpäätöksen liitteissä 14 ja 47. Luottosalkku Vastuun määrä on asiakkailta ja muilta vastapuolilta olevien taseeseen kirjattavien saamisten eli luottolaitoksille ja yleisölle annettujen luottojen ja mahdollisten taseen ulkopuolisten saamisten taseeseen kirjatuilla arvonalentumisilla vähennetty nettomäärä. Vastuumäärään lasketaan mukaan myös johdannaisten ja arvopaperivakuudelliseen rahoitustoimintaan liittyvien transaktioiden vastapuoliriskin määrä. NPS:n luotonanto kasvoi 35 prosenttia 99 miljardiin euroon (74) vuonna 2011. Yrityksille annetut luotot kasvoivat 63 prosenttia (9 prosenttia, kun ei oteta huomioon takaisinostosopimuksia) ja henkilöasiakkaille annetut luotot 5 prosenttia. Taseen ulkopuoliset vastuut mukaan lukien NPS:n luottoriskin määrä oli vuoden 2011 lopussa 296 miljardia euroa (236). Yrityksille annettujen luottojen osuus luotoista yleisölle oli 63 prosenttia (52) ja henkilöasiakkaille annettujen luottojen osuus 37 prosenttia (47). Saamiset luottolaitoksilta kasvoivat 79 miljardiin euroon (68). Saamiset luottolaitoksilta ovat lähinnä pankkienvälisiä talletuksia. Luottoriskit, luotot ja muut saamiset (lukuun ottamatta käteisiä varoja, keskuspankkitalletuksia ja selvitysriskiä) Miljoonaa euroa 31.12.2011 31.12.2010 31.12.2011 31.12.2010 Luottolaitokset 79 350 67 751 84 697 72 772 Yleisö 99 331 73 607 93 097 67 886 - josta yritykset 62 176 38 174 58 544 35 055 - josta henkilöasiakkaat 36 334 34 713 33 732 32 111 - josta julkinen sektori 821 720 821 720 Luotot yhteensä 178 681 141 358 177 794 140 658 Taseen ulkopuolisten erien luottoriski 33 745 32 731 31 108 30 141 Vastapuoliriski 1 44 306 32 305 44 306 32 305 Valtion velkasitoumukset ja korolliset arvopaperit 2 39 212 29 241 39 212 29 241 Pankkitoiminnan luottoriskit yhteensä 295 944 235 635 292 420 232 345 1 Nettoutussopimusten ja vakuuksien jälkeen, sisältää nykyisen markkina-arvon ja mahdolliset tulevat riskit. 2 Sisältää myös valtion velkasitoumukset sekä korolliset arvopaperit, jotka on annettu takaisinostosopimusten vakuudeksi 12

Yrityksille annetut luotot Yrityksille annettuja luottoja oli vuoden 2011 lopussa 62 miljardia euroa (38). Kasvua oli 63 prosenttia (9 prosenttia, kun ei oteta huomioon takaisinostosopimuksia). Kiinteistötoiminta on edelleen NPS:n luottosalkun suurin toimiala, ja sille myönnettyjen luottojen määrä oli 9,7 miljardia euroa (8,9). Yritysvastuiden luottoriski on hyvin hajautettu, mikä käy ilmi, kun asiaa tarkastellaan lainojen koon mukaan. Noin 79 prosenttia yrityksille annetuista lainoista on suuruudeltaan enintään 50 miljoonaa euroa asiakasta kohden. Luottoriskin vähentäminen on olennainen osa luottopäätösprosessia. Jokaisen luottopäätöksen ja luottotilanteen uudelleen arvioinnin yhteydessä tarkistetaan vakuuksien arvostus sekä kovenanttien riittävyys ja muut riskin vähentämiskeinot. Vakuuden panttaus on pääasiallinen luottoriskin vähentämiskeino. Yritysvastuissa keskeisiä vakuustyyppejä ovat kiinteistökiinnitykset, yrityskiinnitykset ja leasing-kohteet. Taloudelliselta asemaltaan heikkojen asiakkaiden vakuuskattavuus on suurempi kuin taloudelliselta asemaltaan vahvojen asiakkaiden. Suuriin vastuisiin liittyvää keskittymisriskiä hallitaan pääasiassa syndikoitujen lainojen avulla. Luottoriskinvaihtosopimuksia on käytetty luottoriskin vähentämiseen vähäisessä määrin. Luottosopimusten kovenantit eivät korvaa vakuuksia, mutta niillä täydennetään sekä vakuudellisia että vakuudettomia vastuita. Useimpiin huomattavan kokoisiin ja monimutkaisiin vastuisiin sisältyy tarkoitukseen sopivia kovenantteja. Rahoitussopimusten kovenanttien tarkoitus on reagoida heikkoihin hälytyssignaaleihin, ja niitä seurataan huolellisesti. Henkilöasiakkaille annetut luotot Luotonanto henkilöasiakkaille kasvoi 5 prosenttia 37 miljardiin euroon vuonna 2011 (35). Asuntoluotot kasvoivat 6 prosenttia 29 miljardiin euroon, kun taas kulutusluottojen määrä pysyi aiemmalla tasollaan ja oli 7 miljardia euroa. Asuntoluottojen osuus kaikista henkilöasiakkaille annetuista luotoista oli 80 prosenttia (79). Maantieteellinen jakauma Kun luotot yleisölle jaotellaan luotonsaajan kotipaikan mukaan, Pohjoismaiden osuudeksi tulee 74 prosenttia (79). Suurin osa muualle kuin Pohjoismaihin myönnetyistä luotoista on annettu muihin EU-maihin. Baltian maissa asiakkaille annettujen luottojen määrä oli 8,3 miljardia euroa vuoden 2011 lopussa (7,7). Luokitus- ja pisteytys (scoring) -jakaumat Yksi tapa arvioida luottosalkun laatua on esittää vastuiden jakautuminen riskiluokkiin eri vastuuryhmissä, joita ovat yritys-, yhteisö- ja vähittäisvastuut. Vähittäisvastuisiin sisältyvät henkilöasiakas- ja pienyritysvastuut. Noin 79 prosenttia (75) yritysvastuista luokiteltiin luokkaan 4- tai sitä korkeampaan luokkaan. Yhteisövastuista 94 prosenttia (92) luokiteltiin luokkaan 5- tai sitä korkeampaan luokkaan Noin 87 prosenttia (89) vähittäisvastuista on pisteytetty luokkaan C- tai sitä korkeampaan luokkaan. Luokitusjakauma, yritysvastuut Pisteytysjakauma, vähittäisvastuut 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % 6+ 6 6-5+ 5 5-4+ 4 4-3+ 3 3-2+ 2 2-1+ 1 1- Riskiluokka 0 % A+ A A- B+ B B- C+ C C- D+ D D- E+ E E- F+ F F- Riskiluokka 13

Luotot yleisölle maittain ja toimialoittain 31.12.2011, miljoonaa euroa Suomi Baltia Puola Yhteensä 2011 Yhteensä 2010 Energia (öljy, kaasu yms.) 863 92 63 1 019 551 Metalliteollisuus ja kaivostoiminta 526 7 533 548 Paperi- ja metsä-teollisuustuotteet 972 52 1 024 957 Muu perusteollisuus (rakennusaineteollisuus yms.) 1 881 320 2 201 2 151 Teollisuustuotantohyödykkeet 575 11 586 573 Teollisuuden kaupalliset palvelut jne. 1 432 308 1 740 1 409 Rakennustoiminta ja -suunnittelu 852 293 1 145 1 077 Shipping ja offshore 4 410 1 4 410 3 867 Kuljetus 781 531 1 312 1 292 Kestokulutustavarat (autot, kodinkoneet yms.) 859 86 945 754 Viestintä ja vapaa-aika 608 107 714 735 Vähittäiskauppa 2 430 607 3 038 2 994 Päivittäistavarat (elintarvikkeet, maataloustuotteet yms.) 1 687 322 2 009 1 983 Terveydenhuolto ja lääketeollisuus 336 49 386 335 Rahoituslaitokset 1 076 292 1 368 1 419 Kiinteistötoiminta 8 285 1 398 9 683 8 883 IT-ohjelmistot, -laitteistot ja -palvelut 367 7 374 403 Tietoliikennelaitteistot 110 1 111 85 Tietoliikenneoperaattorit 413 15 428 423 Yhdyskuntapalvelut (jakelu ja tuotanto) 1 042 412 1 454 1 407 Muut 27 368 301 25 27 694 6 330 Yritykset 56 875 5 213 88 62 176 38 174 Henkilöasiakkaat, asuntoluotot 26 059 3 069 0 29 128 27 512 Henkilöasiakkaat, kulutusluotot 7 206 0 0 7 206 7 201 Julkinen sektori 760 61 0 821 720 Yhteensä 90 900 8 343 88 99 331 73 607 14

Luotot yleisölle maittain ja toimialoittain 31.12.2011, miljoonaa euroa Suomi Baltia Puola Yhteensä 2011 Yhteensä 2010 Energia (öljy, kaasu yms.) 858 91 949 489 Metalliteollisuus ja kaivostoiminta 462 3 465 472 Paperi- ja metsä-teollisuustuotteet 870 24 894 828 Muu perusteollisuus (rakennusaineteollisuus yms.) 1 527 196 1 723 1 805 Teollisuustuotantohyödykkeet 433 8 441 438 Teollisuuden kaupalliset palvelut jne. 1 096 149 1 244 982 Rakennustoiminta ja -suunnittelu 594 251 845 825 Shipping ja offshore 4 403 0 4 403 3 862 Kuljetus 336 329 666 722 Kestokulutustavarat (autot, kodinkoneet yms.) 788 79 868 672 Viestintä ja vapaa-aika 508 100 608 617 Vähittäiskauppa 2 095 522 2 617 2 648 Päivittäistavarat (elintarvikkeet, maataloustuotteet yms.) 1 424 294 1 718 1 723 Terveydenhuolto ja lääketeollisuus 266 39 305 261 Rahoituslaitokset 1 054 289 1 342 1 399 Kiinteistötoiminta 8 251 1 394 9 645 8 847 IT-ohjelmistot, -laitteistot ja -palvelut 247 4 251 288 Tietoliikennelaitteistot 108 0 109 81 Tietoliikenneoperaattorit 409 13 422 415 Yhdyskuntapalvelut (jakelu ja tuotanto) 999 406 1 405 1 360 Muut 27 427 197 27 624 6 321 Yritykset 54 154 4 390 0 58 544 35 055 Henkilöasiakkaat, asuntoluotot 26 226 2 901 29 127 27 511 Henkilöasiakkaat, kulutusluotot 4 605 0 4 605 4 600 Julkinen sektori 767 54 821 720 Yhteensä 85 752 7 345 0 93 097 67 886 15

Saamiset, joiden arvo on alentunut Arvoltaan alentuneiden saamisten bruttomäärä kasvoi 1 871 miljoonasta eurosta 1 922 miljoonaan euroon, eli niitä oli 1,07 prosenttia luotoista yhteensä (1,32). Bruttomääräisistä saamisista, joiden arvo on alentunut, 44 prosenttia on järjestämättömiä luottoja ja 56 prosenttia muita luottoja. Nettomääräisiä saamisia, joiden arvo on alentunut, oli saatavakohtaisten arvonalentumiskirjausten jälkeen 1 346 miljoonaa euroa (1 306) eli 0,75 prosenttia luotoista yhteensä. Saatavakohtaisesti arvostetuista saamisista taseeseen kirjatut arvonalentumiset kasvoivat 576 miljoonaan euroon (565). Saatavaryhmäkohtaisesti arvostetuista saamisista taseeseen kirjatut arvonalentumiset vähenivät 236 miljoonaan euroon (316). Taseeseen kirjattujen arvonalentumisten osuus bruttomääräisistä saamisista, joiden arvo on alentunut, oli 42 prosenttia (47). Arvoltaan alentuneet saamiset kasvoivat eniten teollisuuden tuotantohyödykkeissä. Yritysasiakkaiden erääntyneet luotot, joita ei luokitella arvoltaan alentuneiksi, kasvoivat 205 miljoonaan euroon (193). Henkilöasiakkaiden erääntyneiden luottojen volyymi nousi 480 miljoonaan euroon (443). Nettomääräiset arvonalentumistappiot Arvonalentumistappioita kertyi vuonna 2011 70 miljoonaa euroa (272), eli arvonalentumistappioiden nettomäärä oli 0,09 prosenttia luotonannosta (0,41). Arvonalentumistappioista 35 miljoonaa euroa (213) liittyy yritysasiakkaisiin ja 35 miljoonaa euroa (59) henkilöasiakkaisiin. Eniten arvonalentumiskirjauksia tehtiin muun perusteollisuuden (kemikaalit, rakennusmateriaalit jne.) yrityksille ja shipping-alan yrityksille annetuista luotoista. Baltian maat Baltian maissa arvoltaan alentuneita saamisia oli vuoden 2011 lopussa bruttomääräisesti 505 miljoonaa euroa eli 6,05 prosenttia luotoista yhteensä. Vuoden 2010 lopussa näitä saamisia oli 572 miljoonaa euroa eli 7,41 prosenttia luotoista yhteensä. Baltian maihin kohdistuvia taseeseen kirjattuja arvonalentumisia oli vuoden 2011 lopussa 252 miljoonaa euroa (320) eli taseeseen kirjattujen arvonalentumisten osuus bruttomääräisistä saamisista, joiden arvo on alentunut, oli 50 prosenttia (56). Saamiset, joiden arvo on alentunut ja suhdeluvut Saamiset, joiden arvo on alentunut, brutto 1 922 1 871 1 751 1 684 - josta muut kuin järjestämättömät 1 075 1 038 1 018 969 - josta järjestämättömät 847 833 733 715 Saamiset, joiden arvo on alentunut / luotot yhteensä, pistettä 107 132 98 119 Taseeseen kirjatut arvonalentumiset / luotot yhteensä 2 45 62 40 55 Taseeseen kirjatut arvonalentumiset / bruttomääräiset saamiset, joiden arvo on alentunut 42 % 47 % 41 % 46 % Nettomääräiset arvonalentumistappiot ja luottotappiotasot Osuus luotonannosta, pistettä 2011 2010 2011 2010 Arvonalentumistappiot, miljoonaa euroa 70 272 46 227 Luottotappiotaso 1 9,5 41,4 6,7 37,9 - josta saatavakohtaiset 21,2 41,6 18,8 38,6 - josta saatavaryhmäkohtaiset -11,7-0,1-12,1-0,7 1 Arvonalentumistappioiden osuus vuoden alun luotonannosta 16

Luotot, joiden arvo on alentunut ja arvonalentumiset, maittain ja toimialoittain, luotot yleisölle Arvonalentumiset 31.12.2011, miljoonaa euroa Suomi Baltia Puola (saatavakohtaiset+ saatavaryhmäkohtaiset) Arvonalentumiset/ luotot, joiden arvo on alentunut Energia (öljy, kaasu yms.) 0 0-1 0,00 Metalliteollisuus ja kaivostoiminta 1 0-0 0,42 Paperi- ja metsä-teollisuustuotteet 2 0-2 0,89 Muu perusteollisuus (rakennusaineteollisuus yms.) 127 39-121 0,73 Teollisuustuotantohyödykkeet 41 0-40 0,97 Teollisuuden kaupalliset palvelut jne. 124 22-53 0,36 Rakennustoiminta ja -suunnittelu 32 16-26 0,54 Shipping ja offshore 34 0-13 0,37 Kuljetus 28 0-5 0,19 Kestokulutustavarat (autot, kodinkoneet yms.) 35 4-18 0,46 Viestintä ja vapaa-aika 53 3-27 0,48 Vähittäiskauppa 129 21-81 0,54 Päivittäistavarat (elintarvikkeet, maataloustuotteet yms.) 23 12-16 0,47 Terveydenhuolto ja lääketeollisuus 11 0-1 0,12 Rahoituslaitokset 15 1-6 0,38 Kiinteistötoiminta 32 142-79 0,46 IT-ohjelmistot, -laitteistot ja -palvelut 19 0-14 0,73 Tietoliikennelaitteistot 6 0-6 1,08 Tietoliikenneoperaattorit 0 0-0 0,19 Yhdyskuntapalvelut (jakelu ja tuotanto) 0 0-1 196,40 Muut 39 21-49 0,83 Yritykset 750 282 0 559 0,54 Henkilöasiakkaat, asuntoluotot 314 187-112 0,22 Henkilöasiakkaat, kulutusluotot 329 36-116 0,32 Julkinen sektori 0 0-0 Yhteensä luotot, joiden arvo on alentunut 1 393 505 0 1 898 Arvonalentumiset 534 252 1 787 Arvonalentumiset/Ongelmaluotot 0,38 0,50 1,34 0,41 17

Luotot, joiden arvo on alentunut ja arvonalentumiset, maittain ja toimialoittain, luotot yleisölle Arvonalentumiset 31.12.2011, miljoonaa euroa Suomi Baltia Puola (saatavakohtaiset+ saatavaryhmäkohtaiset) Arvonalentumiset/ luotot, joiden arvo on alentunut Energia (öljy, kaasu yms.) 0 0-1 0,00 Metalliteollisuus ja kaivostoiminta 1 0-0 0,43 Paperi- ja metsä-teollisuustuotteet 2 0-2 0,93 Muu perusteollisuus (rakennusaineteollisuus yms.) 124 39-121 0,75 Teollisuustuotantohyödykkeet 39 0-40 1,02 Teollisuuden kaupalliset palvelut jne. 122 22-53 0,36 Rakennustoiminta ja -suunnittelu 31 16-26 0,55 Shipping ja offshore 34 0-13 0,37 Kuljetus 27 0-5 0,20 Kestokulutustavarat (autot, kodinkoneet yms.) 29 4-18 0,53 Viestintä ja vapaa-aika 51 3-27 0,49 Vähittäiskauppa 127 21-81 0,55 Päivittäistavarat (elintarvikkeet, maataloustuotteet yms.) 21 12-16 0,50 Terveydenhuolto ja lääketeollisuus 11 0-1 0,12 Rahoituslaitokset 15 1-6 0,39 Kiinteistötoiminta 31 142-79 0,46 IT-ohjelmistot, -laitteistot ja -palvelut 18 0-14 0,75 Tietoliikennelaitteistot 6 0-6 1,17 Tietoliikenneoperaattorit 0 0-0 0,20 Yhdyskuntapalvelut (jakelu ja tuotanto) 0 0-1 245,50 Muut 32 0-13 0,40 Yritykset 720 261-522 0,53 Henkilöasiakkaat, asuntoluotot 314 187-112 0,22 Henkilöasiakkaat, kulutusluotot 209 36-56 0,23 Julkinen sektori 0 0-0 Yhteensä luotot, joiden arvo on alentunut 1 243 484-1 727 Varaukset 452 238-690 Arvonalentumiset/Ongelmaluotot 0,36 0,49-0,40 18

Vastapuoliriski Vastapuoliriski realisoituu, kun valuutta-, korko-, hyödyke-, osake- tai luottojohdannaissopimuksessa Nordean vastapuolesta tulee maksukyvytön ennen eräpäivää ja Nordealla on saaminen vastapuolelta. Selvitystä edeltävä riski ("pahin mahdollinen skenaario") oli vuoden 2011 lopussa 44,3 miljardia euroa. Tästä nykyisten vastuiden nettomäärä (nettoutuksen ja vakuuksien jälkeen) oli 10,8 miljardia euroa. Selvitystä edeltävästä riskistä 45 prosenttia ja vastuiden nykyisestä nettomäärästä 20 prosenttia kohdistui finanssipalveluyrityksiin. Markkinariski Markkinariski tarkoittaa Nordean omistuksiin ja järjestelyihin liittyvää tappioriskiä, joka johtuu markkinahintojen ja markkina-arvoon vaikuttavien parametrien muutoksista. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi korkojen, korkoerojen, valuuttakurssien, osakekurssien, hyödykehintojen ja optioiden volatiliteetin muutokset. Suurin osa Nordean markkinariskistä liittyy Marketsiin ja konsernin varainhallintaan. Markets vastaa asiakaslähtöisestä trading-toiminnasta, ja konsernin varainhallinta vastaa taseriskien hallinnasta, likviditeettipuskurista, sijoituksista ja Nordean omasta varainhankinnasta. n muun pankkitoiminnan markkinariskit on netotettu saamisten, velkojen ja taseen ulkopuolisten erien osalta. Markkinariskianalyysi VaR-menetelmällä laskettu kokonaisriski oli konsernitasolla vuoden 2011 lopussa 30 miljoonaa euroa (31). Korkoriskin, osakeriskin, luottomarginaaliriskin ja valuuttakurssiriskin välillä on siten huomattava hajautusvaikutus, koska kokonaisriski on pienempi kuin näiden neljän riskin yhteissumma. VaR-menetelmällä lasketun markkinariskin keskiarvo oli vuonna 2011 42 miljoonaa euroa eli samalla tasolla kuin vuonna 2010. Korkoriskin osuus kokonaisriskistä on suurin. VaR-menetelmällä laskettu korkoriski oli 28 miljoonaa euroa (35). Merkittävin osa korkoriskistä aiheutuu Tanskan ja Ruotsin kruunuina sekä euroina noteerattavista korkopositioista. Nettomääräinen korkoherkkyys oli -6 miljoonaa euroa (-63). Pääomarahastosijoitusten käypä arvo oli lähes entisellä tasollaan eli 8 miljoonaa euroa. Kymmenen suurinta VaR-menetelmällä laskettua valuuttapositiota euroina 1 Miljoonaa euroa 31.12.2011 DKK 236 USD 102 CHF -33 JPY -26 LVL -20 LTL -17 NOK -14 CNY 6 PLN 5 GBP 4 1 Taulukossa esitetyt valuuttapositiot liittyvät rahoitustaseessa ja kaupankäyntisalkussa oleviin rahoitusinstrumentteihin. Rahoitusjohdannaiset sisältyvät lukuihin deltavasta-arvoltaan. Esimerkiksi tytäryhtiöihin ja osakkuusyrityksiin tehtyihin sijoituksiin tai ulkomaan valuutan määräisiin tuottoihin ja kuluihin liittyvä rakenteellinen valuuttariski ei sisälly lukuihin. Markkinariski Miljoonaa euroa Mittausmenetelmä 31.12.2011 Vuoden ylin Vuoden alin Vuoden keskiarvo 31.12.2010 Kokonaisriski VaR 30,4 68,6 24,2 41,5 30,7 - Korkoriski VaR 27,8 75,6 20,4 40,1 34,6 - Osakeriski VaR 0,6 6,7 0,1 0,7 0,5 - Luottomarginaaliriski VaR 5,4 17,6 4,9 10,8 15,0 - Valuuttariski VaR 4,4 12,1 2,7 6,0 8,0 Hajautusvaikutus VaR 21 % 47 % 10 % 28 % 47 % 19

Rakenteellinen korkoriski Rakenteellisella korkoriskillä (SIIR) mitataan Nordealle kertyvän rahoituskatteen muutosta seuraavien 12 kuukauden aikana kaikkien korkojen liikahtaessa yhden prosenttiyksikön verran. Rakenteellinen korkoriski kuvastaa riskiä, joka syntyy tase-erien ja taseen ulkopuolisten erien uudelleenhinnoittelujaksojen, volyymien ja viitekorkojen välisistä epätasapainoista. Rakenteellisen korkoriskin hallinta perustuu Nordeassa periaatepäätöksiin, joiden pohjalta syntyvät erilaiset rakenteellisen korkoriskin hallintamenetelmät, tavoitteet ja organisaation toimintatavat. Periaatepäätöksissä painotetaan taloudellisen rakenteen optimointia, riskinoton tasapainottamista ja luotettavaa tuloskasvua sekä rakenteellisen korkoriskin kaikkien olennaisten lähteiden tunnistamista, äärimmäisten markkinaolosuhteiden vaikutusten testausta ja riittävää tiedottamista. n varainhallinta vastaa rakenteellisen korkoriskin operatiivisesta hallinnasta ja tavoitteiden toteutumisesta konsernitasolla. Rakenteellisen korkoriskin mittausmenetelmät Rakenteellista korkoriskiä mitataan markkinakorkotason yhden prosenttiyksikön muutoksen vaikutuksena rahoituskatteeseen 12 kuukauden ajanjaksolla. Oletuksen mukaan jakson aikana ei tehdä uusia markkinatransaktioita. Laskennassa otetaan kuitenkin huomioon asiakaskäyttäytymisen pääpiirteet ja Nordean omia korkoja koskeva päätöksentekoprosessi. Jos korkotaso esimerkiksi on matala ja korot laskevat vielä lisää, koron laskun kokonaismäärää ei voida soveltaa eräpäivättömiin talletuksiin, koska korko ei voi olla negatiivinen. Jos korot taas nousevat, Nordea voi päättää olla nostamatta kaikkien asiakkaiden talletusten korkoja vastaavasti. Rakenteellisen korkoriskin analysointi Nousevien korkojen rakenteellinen korkoriski oli vuoden 2011 lopussa 70 miljoonaa euroa (225). Laskevien markkinakorkojen rakenteellinen korkoriski oli -87 miljoonaa euroa (-134). Esitettyjen lukujen mukaan rahoituskate kasvaa, jos korot nousevat, ja pienenee, jos korot laskevat. Operatiivinen riski Operatiivinen riski tarkoittaa riskiä, joka aiheutuu sisäisten prosessien tai järjestelmien puutteellisuudesta tai virheellisestä toiminnasta tai ulkoisista tekijöistä ja joka toteutuessaan aiheuttaa suoraan tai epäsuorasti tappioita tai vahingoittaa mainetta. Operatiivisia riskejä ovat muun muassa complianceriskit eli riskit siitä, ettei liiketoiminnassa noudateta lainsäädännön ja säännösten vaatimuksia, markkinanormeja ja liiketoiminnan etiikkaa. Johto vastaa operatiivisten riskien hallinnasta. Näiden riskien hallitsemiseksi pyritään luomaan yhteiset standardit ja vakaa riskienhallinnan kulttuuri, joiden tavoitteena on noudattaa parhaalla tavalla markkinanormeja ja eettisiä normeja kaikessa liiketoiminnassa. Nordean operatiivisten riskien hallinta perustuu pääasiassa kolmeen puolustuslinjaan. Ensimmäinen puolustuslinja on liiketoimintaorganisaation Risk and Compliance Officereiden verkosto, jolla varmistetaan, että konsernin operatiivisia ja complianceriskejä hallitaan tehokkaasti. Näiden riskien hallitsemiseksi konsernin operatiiviset riskit ja compliance -yksikkö, joka on toinen puolustuslinja, on määritellyt yhteiset standardit (konsernin toimintaohjeet, prosessit ja raportointi). Aktiivisen riskienhallinnan tärkein prosessi on vuotuinen riskien itsearviointi, jossa painotetaan tärkeimpiä riskejä. Tärkeimmät riskit tunnistetaan sekä ylhäältä alaspäin, kun toimintojen johto osallistuu prosessiin, että alhaalta ylöspäin, kun hyödynnetään olemassa olevaa tietoa prosesseista, kuten häiriöiden raportoinnista, laatu- ja riskianalyyseista ja tuotehyväksynnöistä. Tämä prosessi toteutetaan samanaikaisesti kuin vuotuinen suunnitteluprosessi, jotta varmistutaan siitä, että prosessi tuottaa riittävästi tietoa konsernin toimintojen kohdistamista varten. n sisäinen tarkastus, joka on kolmas puolustuslinja, toimii hallituksen varmistajana riskienhallinnan, valvonnan ja hyvän hallinnon prosesseissa. 20