Sastamalan lomituspalvelut 2016

Sastamalan lomituspalvelut 2016 Tutustu uuteen lomituslakiin Yrittäjä, muista huilata Kiinnitä huomio turvallisuuteen www.lomitus.fi

istockphoto SISÄLTÖ Lomitukset siirtymässä maakuntiin Uudella lomituspalvelulailla saatettiin Suomen lainsäädäntö sopusointuun EU-lainsäädännön kanssa ja toteutettiin hallitusohjelman 20 miljoonan euron säästövaatimus. Lakimuutoksien valmistelu oli haastavaa ja ensimmäinen esitys olisi murentanut nykyisen lomitusjärjestelmän, mutta esitys saatiin muutettua viime metreillä. Tiukka aikataulu toi haasteita toimeenpanolle. Melalla ei ollut mahdollisuuksia saada lomitusnettiohjelmaa vuoden alusta ajan tasalle. Vuosiloma- ja sijaisapupäätösten tekeminen ja postittaminen jäivät pitkälle kevääseen. Lain tulkinta ja tiedotus asiakkaille on tuonut meille haasteita. Varsinkin sijaisapuhakemusten uusi vaatimus siitä, että se pitää olla kirjallinen on tuottanut päänvaivaa. Byrokratia on vain lisääntynyt. Olemme kuitenkin pyrkineet siihen, että lomitukset kentällä toimivat. Isoimpana ongelmana olemme kokeneet lomituspäivän keston määrittelyn ja toteutuksen lomittajan työlistoilla. Tästä lehdestä voitte tarkemmin lukea lomituspäivän keston määrittelystä kaavion avulla. Seuraava iso muutos on lomituksien siirtäminen maakunnan tehtäväksi. Tavoitteena on, että maakunnat aloittavat toimintansa 1.1.2019. Näkisin, että Pirkanmaan maakunnan alueella voitaisiin luoda näistä nykyisistä paikallisyksiköistä yksi toimiva lomitusyksikkö. Olisi toivottavaa, että nykyistä hyvin toimivaa lomitusjärjestelmää voitaisiin jossain muodossa jatkaa. Palvelusetelin käyttö voisi olla yksi lomituksen tulevaisuuden tavoite. Uskon, että yrittäjyys lomituksissa yleistyy ja sitä kannattaisi markkinoida ja kehittää. Kotieläintaloudessa yksiköt suurenevat ja vaativat erikoistunutta työvoimaa. Lomituspalvelulain perustavoite on tukea maatalousyrittäjän sosiaaliturvan toteutumista, työssä jaksamista ja työurien pidentymistä. Aina silloin tällöin valtakunnan otsikkoihin nousee se, että lomituspalvelut tulisi lopettaa. Lomituspalveluita ei tule lopettaa, olisi loukkaavaa viljelijöitä kohtaan, jos heiltä vietäisiin sosiaaliturva. Lomituspalveluiden merkitys korostuu erityisesti nuorten perheiden turvana. Lisäksi tulee huomioida, että lomituspalvelut ovat tärkeä työllistäjä maaseudulla. Monilla maatalousyrittäjillä on tällä hetkellä epävarmuutta tulevaisuudesta. Lisääntyvä byrokratia rasittaa ja on taloushuolia. Muistattehan, että meidän toimintamme tarkoitus on teidän hyvinvointinne tukeminen ja lomituksen järjestäminen. Kiitän teitä hyvästä yhteistyöstä tämän alkuvuoden aikana, toivon avointa ja luottamuksellista vuorovaikutusta jatkossakin kanssanne. Huilaa välillä! Raili Puro Lomituspalvelupäällikkö TURVALLISUUS AINA ENSIN s.4 Työturvallisuus on tärkeä asia, johon lomittajilla pitää olla oikeus. Työturvallisuus syntyy parhaiten, kun jokainen kantaa oman vastuunsa. Tuohitaipaleen tilalla on mm. keskitytty selkeiden ohjeiden ja eläintietojen antamiseen. KEHITYSTYÖTÄ PITÄÄ JATKAA s.6 Lomituspalvelut selvisi tiukan ja uhkaavan tilanteen yli, mutta joitakin heikennyksiä yrittäjien kannalta uuteen lakiin tuli. Lomituspalveluiden yhteistoimintaryhmän jäsenenä Mika Nieminen haluaa kuitenkin kehittää toimintamalleja. SIKALAT OVAT VÄHENTYNEET s.8 Sikatilojen määrä on Sastamalan Lomituspalveluiden alueella vähentynyt. Maatalouden vaikeassa tilanteessa sikaloilla on omat ongelmansa. Jyräkosken tilalla niistä selvitään ja osaavaan lomitukseen turvataan. TUTUSTU UUTEEN LAKIIN s.10 Lomituslain monet kohdat ovat muuttuneet. Sastamalan Lomituspalvelut vastaa mielellään kaikkiin epäselviin kysymyksiin. Tutustu mm. uuteen laskentamalliin lomituspäivän kestosta. JULKAISIJA Sastamalan Lomituspalvelut, Uotsolantie 49, 38460 Sastamala, puh. (03) 521 31 TUOTANTO TK mediatalo Oy, www.tkmediatalo.fi TOIMITTAJA Tom Kalima Kuvat Tom Kalima, ellei toisin mainita Sairastumiseen kannattaa aina ottaa lääkärintodistus. Hae sijaisapua jos sairastut Hae sijaisapua aina kirjallisesti. Sijaisaputyöt voidaan aloittaa vasta, kun kirjallinen hakemus on tullut lomatoimistoon. Hakemuksen voit tehdä suoraan lomitusnettiin www.lomitus.fi. Jos tämä ei onnistu, niin ota yhteys lomatoimistoon. Hakeudu lääkäriin ja hanki lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan todistus työkyvyttömyydestä. Kalenterivuoden aikana voit saada sijaisapua vain 7 päivää ilman lääkärintodistusta. Hae päivärahaa, jos sairaus pitkittyy. Päiväraha-ajalle saat sijaisapua, ei kuitenkaan osapäivärahan ajalle. Ilman myönteistä päivärahapäätöstä voit saada sijaisapua enintään 20 päivää kalenterivuodessa. Päiväraha-ajaksi katsotaan myös päivärahan omavastuuaika, joten se ei kuluta 20 päivän saldoa. Laita työkyvyttömyyseläkehakemus vireille ennen päiväraha-ajan päättymistä, jos olet edelleen työkyvytön ja tarvitset sijaisapua. Eläkehakemuksen käsittelyaikana saat sijaisapua, kunhan olet laittanut hakemuksen vireille ajoissa. Sijaisapu päättyy eläkepäätökseen. Sen jälkeen riippuu eläkepäätöksestä, voitko saada vielä sijaisapua. Kuntoutustuen aikana voit saada sijaisapua, jos eläkeratkaisija pitää todennäköisesnä, että pystyt kuntoutustuen päätyttyä jatkamaan työtäsi kotieläinten hoitotöissä. Kuntoutustuen ajalle sijaisapua voit saada enintään 3 vuoden ajan sairastumispäivästä laskettuna. Lomatoimisto suljettu 4. 24.7.2016 Sastamalan lomituspalveluiden toimisto on suljettuna 4.7-24.7.2016. Kiireelliset asiat hoidetaan arkipäivisin klo 9 12.00 numerosta 050-5056228. 3

Irma ja Juha Tuohitaival pyrkivät auttamaan lomittajia antamalla selkeitä tietoja ja ohjeita, kuinka tilalla toimitaan. Sosiaalinen ja ystävällinen Ilmu on löytänyt lomituspalveluesimies Tarja Hopeasalon ja Juha-isännän kaveerattavaksi. SELKEÄT OHJEET HELPOTTAVAT TYÖTÄ Myös emännän ja isännän on kannettava oma vastuunsa, jotta lomitukset sujuisivat onnistuneesti ja turvallisesti, korostavat Irma ja Juha Tuohitaival Luhalahdelta. Tilalla käytetään lomituspalveluita ahkerasti eikä ongelmia ole ollut. Tuohitaipaleiden tila on yhdistetty maito- ja viljatila. Kaura ja ohra ovat luomutuotantoa, mutta maito ei. Se vaatisi erityisinvestointeja, joita emme ole lähteneet tekemään. Tulevaisuus on muutenkin vielä auki, koska jatkajasta ei vielä ole varmuutta. Molemmat lapset vasta miettivät, Irma Tuohitaival kertoo. Hänelle maatalousyrittäjyys tuli aikanaan avioliiton kautta. Juhalle sen sijaan oli selvää, että hän jatkaa vaarin 1920-luvulla aloittamaa tilaa. Sekä Irman että Juhan asenteet lomittajia kohtaan ovat erittäin myönteiset. Meillä käy useita eri lomittajia ja kaikki ovat ammattitaitoisia ja aina olemme apua saaneet, kun olemme tarvinneet, Juha korostaa. Tieto lisää sujuvuutta Tänne on helppo tulla, koska asiat on tehty lomittajan kannalta selviksi ja kaikki tarvittava tieto on hyvin saatavilla, vahvistaa töiden jälkeen taloon kahville pistäytynyt maatalouslomittaja Kerttu Järvinen. Minä olen ajatellut asioita navetan kautta siten, että lomittajan pitää saada helposti kaikki tarvittava tieto, jotta hän pystyy työskentelemään itsenäisesti. Mietin, mitä minun pitäisi itse tietää, jos menisin vieraaseen navettaan. Tältä pohjalta kehitin helpon Excel-taulukon, jota voin helposti päivittää jatkuvasti. Meillä on parsinavetta ja jokaisella lehmällä on oma lokeronsa taulukossa, kuten on navetassakin. Siihen voin täydentää kaikki tärkeät tiedot, kuten jauhomäärät, potkuraudat ja lypsyjärjestykset. Meidän tehtävämme on tehdä lomittajien työ mahdollisimman helpoksi. Kokemuksemme mukaan lomittajat ovat ammattitaitoisia, mutta eivät he voi tietää meidän tilamme erityisasioista, jos me emme niistä kerro, Juha täydentää ja toteaa, että he ovat huoletta voineet nauttia lomituksista. Turvallisuus edellä Sastamalan Lomituspalvelut tekee jatkuvasti työtä työturvallisuuden eteen. Tästä huolimatta työtapaturmien määrä on lisääntynyt ja vakavia tapaturmia on sattunut, jopa sellaisia, jotka uhkaavat lomittajan työkykyä, kertoo lomituspalveluesimies Tarja Hopeasalo. Me tietenkin työnantajana vastaamme lomittajiemme turvallisuudesta, mutta tiloilla on nk. luovuttajan vastuu. Tämän vuoksi toivomme avointa keskustelua ja hyvää yhteistyötä meidän, lomittajien ja tilojen kesken. Paremmasta työturvallisuudesta hyötyvät kaikki. Lomittajan vastuulla on, että hän noudattaa ohjeistusta ja käyttää suojavarusteita. Omistajan velvollisuus on huolehtia, että kaikki suojalaitteet ovat paikoillaan ja rakenteet kunnossa. Lomittajilla pitää myös olla tieto arvaamattomista eläimistä, joiden kanssa on syytä käyttää potkurautaa, Tarja Hopeasalo korostaa. Hänen mukaansa myös lomittajien psykososiaalinen kuormitus on kasvanut. Pitkät ajomatkat, yksin työskentely ja epäasiallinen kohtelu lisäävät näitä ongelmia. Ystävällinen kohtelu ja molemminpuolinen kunnioitus ovat tärkeitä. Turvallinen työympäristö työntekijän oikeus Suurin osa vakavista tapaturmista on eläinten aiheuttamia. Tämän vuoksi lomittajat eivät esimerkiksi mene suuriin ryhmäkarsinoihin yksin. Meillä on tapaturmiin paneutunut ryhmä, jossa eri osapuolet ovat edustettuna. Tämä ryhmä käy yhdessä läpi kaikki tapaturmat ja selvittää myös paikan päällä mitä tapahtui. Vain tällä tavalla pystymme kehittämään työturvallisuutta. Tavoitteena on käyttää tehokkaasti opastukseen varattu aika. Toivomme hyvää yhteistyötä, sillä turvallinen työympäristö on jokaisen työntekijän oikeus. Usein kyse on asenteista ja pienistä asioista, Tarja Hopeasalo toteaa. 4 5

LOMITUSJÄRJESTELMÄÄ ON KEHITETTÄVÄ JATKUvasti Maatalousyrittäjä Mika Nieminen on mukana Sastamalan Lomituspalveluiden yhteistoimintaryhmässä kehittämässä lomitustoimintaa. Periaatteessa järjestelmä toimii hyvin, mutta lakimuutos toi harmittavia heikennyksiä. Mika Nieminen pitää noin sadan lypsävän maitotilaa Ylöjärven Poikeluksessa. Tilan juuret juontavat 30-luvulle, jolloin toimintaa harjoittivat isovanhempani. Sen jälkeen tila siirtyi vanhemmilleni ja lehmiä oli parsinavetassa noin 25, kun me siirryimme vaimoni Sirkun kanssa yrittäjiksi. Hetken mietittyämme rakensimme uuden lypsyasemanavetan ja kasvatimme lehmien määrän sataan. Se oli järkevä ratkaisu. Työmäärä on suunnilleen sama, vaikka lehmiä on näin paljon enemmän. Nyt kaikki toimii hyvin perheen neljän lapsen, yhden työntekijän ja lomituksen turvin, Mika toteaa. Sastamalan lomituspalveluita Mika Nieminen on käyttänyt säännöllisesti ja pitää sitä myös tärkeänä. Viljelijöiden jaksaminen on tärkeä asia. Monella tilalla talous on nyt tiukassa, koska maataloustuet ovat myöhässä. Jos talousongelmiin liittyy lisäksi uupumusta, tilanne on tosi hankala. Ulkopuoliset eivät ehkä ymmärrä tukien merkitystä maataloudelle, mutta tavallaanhan se on sitä rahaa, jonka EU otti yrittäjiltä, kun tuotteiden hintoja laskettiin. Maatalouden ongelmat eivät myöskään ole vain Suomen asia. EU:ssa on suuria määriä tilakonkursseja ja pelkästään Ranskassa jopa satoja yrittäjien itsemurhia, Mika Nieminen toteaa. Heikennykset tuntuvat Mika Nieminen on tyytyväinen, että lomitusjärjestelmä jatkuu Suomessa, vaikka vuosi sitten järjestelmä oli jopa lopetusuhan alla. Hyvä, että suomalainen maatalouslomitus jatkuu, mutta ikävää tietenkin on, että lakimuutos heikensi sitä joiltain osin. Maatalous teknistyy jatkuvasti, kuten muutkin alat, joten yrittäjien pitää pystyä olemaan mukana teknisessä kehityksessä. Tämä edellyttää kouluttautumista, mutta enää ei koulutukseen saa sijaisapulomitusta. Täysin maksullisten tuntihinnat ovat kuitenkin niin suuret, että niiden käyttöön ei monien tilojen tuotto yksinkertaisesti riitä. Kehittämistä riittää Vaikka lomitusjärjestelmä Niemisen mukaan hyvin toimiikin, sitä pitää myös kehittää jatkuvasti. Monesti kehityskohteet voivat olla pieniäkin asioita. Juuri näitä me kirjaamme kehitysryhmän tapaamisissa. Kyse voi joskus olla pienistäkin asioista, esimerkiksi siitä, että yrittäjä voi haluta lomittajan ilmoittavan tulostaan tekstiviestillä, mikä antaa varmuuden siitä, että asiat navetassa varmasti hoituvat. Isoja kehittämiskohteita Niemisen mukaan ovat mm. valvontaan liittyvät asiat, yrittäjien jaksaminen sekä nuorten yrittäjien tukeminen. Tilojen teknistyessä lomitus ei voi enää rajoittua pelkästään lypsyaikoihin, vaan tarvitaan 24/7 -palvelua, jolla varmistetaan järjestelmien toiminta. Nuorten perheiden ongelmat saattavat olla tosi suuria, jos tilalla ei esimerkiksi ole isovanhempia, jotka voivat auttaa lastenhoidossa. Mielestäni maatalouden tukirahoista pitäisi myös löytyä rahaa palkata yrittäjien jaksamiseen keskittyvä tukihenkilö, jos kerran on rahaa maksaa valvojienkin palkat, Nieminen sanoo. Tämän lisäksi toivon, että löytyisi ratkaisu myös nopean avun saamiseen. Joskus tulee tilanteita, että tilalle on saatava lomitusapua nopeasti, Mika Nieminen toteaa. SIJAISAPULOMITUSTA EI OLE ENÄÄ MAHDOLLISTA SAADA Aikuiskoulutusta varten Mtk:n tuottajajärjestöjen kokouksia varten Muun syyn perusteella Lehmän tervehdys isäntä Mika Niemiselle on lämmin ja kostea. 6 7

Isännän ja lomittajan luottamus on molemminpuolista. Juho Jyräkoski tietää, että hommat sikalassa hoituvat, kun Esko on paikalla. Esko Lipposelta sujuvat kaikki sikalan työt. Sianhoitokoulun lisäksi hän ollut eri teurastamoiden koulutuksessa ja toiminut suuren sikalan vastaavana hoitajana. sikatilan lomitus kysyy erityisosaamista Juho Jyräkoski on kuudennen polven yrittäjä tilalla, joka erikoistui sikatalouteen, kun lehmät 1970-luvulla lähtivät. Lomittajalta sikatila vaatii erityisosaamista, jota on tarjolla, kun Esko Lipponen siirtyi Sastamalan Lomituspalveluiden palvelukseen ja lomittaa mm. Ikaalisten alueella. Jyräkosken tila sijaitsee kauniin harjun laella Ikaalisten Kovelahdella. Emakkoja on kaikkiaan vajaa sata ja porsaita tietenkin sen mukaisesti. Maatalouden monet ongelmat koskettavat yhtä lailla sikatiloja, johon lisämausteensa tuovat sikatalouden omat määräykset. Juho on luonteeltaan kuitenkin valoisa, eikä turhaan stressaa asioista, joille ei mitään voi. Määräykset ovat mitä ovat, eivätkä ne siitä muutu, jos minä valitan tai niistä masennun. Niihin on vain yritettävä sopeutua, Juho Jyräkoski sanoo. -Ikävintä kuitenkin on se, että sikatalous on ollut eläinaktivistien vuoksi julkisessa ryöpytyksessä. Meilläkin on sikalassa virikkeitä ja huolehdimme muutenkin eläinten hyvistä olosuhteista. Määräyksiä mitataan kuitenkin aina senttimetreillä, jotka eivät kerro koko totuutta. Tärkein on aina hoitaja. Tämän hetken ongelma on se, että sikatilat joutuvat olemaan puskurina, joka kärsii markkinoiden heilahteluista. Me olemme Snellmanin sopimustuottaja, mutta hekään eivät voi aina hakea sovitun aikataulun mukaisesti porsaita, koska tuontiliha aiheuttaa ylitarjontaa. Lihan hinta on tärkeä Keskeisin kysymys on Juhon mielestä kuitenkin lihan hinta. Ymmärrän, että halpuuttaminen on kuluttajille mieluisa asia, mutta kuitenkin olen sitä mieltä, että kuluttaja olisi valmis maksamaan esimerkiksi kymmenen senttiä enemmän suomalaisesta puhtaasta sianlihasta, joka on täysin GM-vapaata, Juho sanoo. Tätä ajatusta tukee auliisti Juhon äiti Anna-Maija, joka ihmettelee, miksi reilun kaupan tuotteiden ajatusta ei voisi soveltaa suomalaiseen maatalouteen. Muistan vielä markka-aikaan, kun 20 kilon porsaasta maksettiin tuottajalle 600 markkaa (muunnoskurssin mukaan noin 100 ). Nyt taitaa olla siinä 50 60 euron luokkaa, toteaa lomittaja Esko Lipponen. Tietenkin porsasmäärätkin ovat kasvaneet. Emakko porsii n. 2,3 kertaa vuodessa ja tuottaa noin 25 porsasta vuodessa. Toisaalta onko siinäkään järkeä, että jatkuvasti lisätään tehoja. Pitääkö olla tavoitteena mahdollisimman paljon porsaita, joista moni menehtyy heikkouttaan, vai vähemmän hyviä ja vahvoja porsaita, Juho kyselee. Nyt toimii lomitus Esko Lipponen on työskennellyt vasta muutaman vuoden sikalalomittajana Sastamalassa, mutta ura Lomituspalveluilta löytyy osaavia lomittajia myös sikatiloille. sikatalouden parissa on pitkä ja sen myötä taidot ja kokemus ovat korkealla. Vielä minun aikanani lomituksen alkuvuosina oli ongelmia. Meni vuosia, että ei voinut pitää ainoatakaan lomapäivää, koska osaavia lomittajia ei ollut. Tuli sellainen olo, että mieluummin teen yksin kuin huonon apumiehen kanssa, kertoo Juhon isä Aimo. Tämä vaatii erityisosaamista. Porsitukset on hoidettava, kiimat tunnistettava ja osattava siementää emakot. Jos nämä jäävät tekemättä, tuotot heti laskevat. Esko kyllä hallitsee 41 vuoden kokemuksella nämä työt ja voin silloin huoletta olla pois sikalasta, Juho toteaa. Sikatilojen määrä ja sikalomittajien tarve on Sastamalan alueella vähentynyt, sikatilan työt osaavia lomittajia on kuitenkin saatavilla useampia. 8 9

istockphoto Uuden lomituspalvelulain mukainen lomituspäivän kesto Maatalousyrityksen kokonaistyöaika Kaikki päivittäin välttämättömät kotieläinten hoitotyöt. *) Eläinten määrä ja laatu, työmenetelmät ja -olosuhteet. Ei oteta huomioon lomitusajankohtaa eikä lomittajan kykyä huolehtia tehtävistä. Yrityksessä työskentelevät henkilöt ja heidän tehtäväosuusprosenttinsa kokonaistyöajasta : Maatalousyrittäjät. = Työntekijät. Lomituspäivän kesto = lomaan oikeutetun tehtäväosuuden mukainen osa kokonaistyöajasta Päätoimisuusvertailussa. Samanaikaisuusvelvoitteessa. Itse järjestetyssä lomituksessa. Lähtökohtana vuosilomassa ja sijaisavussa. Lomituksen järjestämisen valinnanmahdollisuudet yrittäjille kasvoivat. lomituksen JÄRJESTÄMISTAVAT *) Vähintään kerran viikossa tehtäviä välttämättömiä kotieläinten hoitotöitä, ei valvontakäyntejä eikä varallaoloa. Uuden lain mukaan lomituspäivän keston määrittely olisi kaavamaisempi. Ei oteta huomioon lomautusajankohtaa. Ei oteta huomioon lomittajan kykyä suoriutua tehtävästä. Ei oteta huomioon esim. eri viikonpäivien pituutta. Lomituspäivän pidentäminen vain paikallisyksikön palveluissa = lomituspäivän kesto + Etukäteen tiedossa oleva suurempi työmäärä kotieläinten hoitotöissä. Lomituksen aikana tapahtuvat yllättävät tilanteet. Lomittajan ominaisuudet. Maatalousyrittäjänä voit valita, haluatko paikallisyksikön järjestävän lomittajan vai hankitko itse lomittajan ja haet korvausta palveluntuottajalle aiheutuneista kustannuksista. Jos haluat muuttaa itsejärjestetyn lomituksen piirin, ilmoita siitä meille viimeistään 30.6, näin muutos astuu voimaan seuraavan kalenterivuoden alussa. Itse järjestetyn lomituksen korvaus on enintään 26,50 euroa tunnilta. Arvonlisäveroa ja matkaym. kustannuksia ei korvata. Itse järjestetystä lomituksesta aiheutuneita kustannuksia voidaan korvata vain ennakkoperintärekisteriin merkityltä palvelun tuottajalta. Jos maatalousyrittäjä ei voi erityisestä syystä käyttää paikallisyksikön palveluksessa olevia lomittajia, paikallisyksikkö voi hyväksyä myös yrittäjän ehdottaman henkilön. Tämä henkilö tulee tässä tapauksessa työsuhteeseen Sastamalan lomituspalveluihin (tämä ei siis tarkoita itse järjestettyä lomitusta). Sastamalan lomituspalveluiden lomitushenkilöstö kesäkuu 2016 110 kuukausipalkkaista maatalouslomittajaa 10 määräaikaista kuukausipalkkaista maatalouslomittajaa n. 200 tuntipalkkaista lomittajaa, joilla lyhyitä määräaikaisuuslomituksia Kaikille maatalousyrityksille on määritelty kokonaistyöaika ja vuosilomapäätösten yhteydessä määriteltiin kaikille yrittäjille myös lomituspäivän kesto. Tämä tieto ei valitettavasti näkynyt vuosilomapäätöksissä, joten voit tiedustella sitä lomatoimistosta. Lomituspäivän kesto on sama vuosiloma- ja sijais-apulomituksissa. Sijaisapumaksu määräytyy lähtökohtaisesti tämän tuntimäärän mukaan. Lomituspäivän kesto määritellään yllä olevan kaavion mukaisesti. Lomitusmaksujen ja -korvausten tuntihintoja 1.1.2016 alkaen Lomitusmuoto Maksu tunnilta Tuettu maksullinen lomittaja-apu 13,75 Täysin maksullinen lomitus 35,00 Valvontakäynti 33,00 /käyntikerta Yli 1 h ylittävä aika 33 /h Varallaolo 5,00 Itse järjestetty lomitus Ammatinharjoittajalta tai yritykseltä 26,50 vaihtoehtojen välisiä eroja Sastamalan lomituskustannukset 2015 Paikallisyksikön järjestämät palvelut Kolmen pyhäpäivän rajoitus vuosilomassa. 20 päivän samanaikaisuusvelvoite, jos enintään 20 kotieläinyks. tai enintään 9 h /päivittäinen työaika tilalla. Mahdollista järjestää valvontakäyntejä tai varallaoloa. Lomituspäivän kestoa voidaan pidentää. Mahdollisuus saada täysin maksullista lomitusta. Ei voi valita lomittajaa. Ei voi määrätä vuosiloman tai maksullisen ajankohtaa. Itse järjestetty lomitus Ei pyhäpäivärajoitusta. Ei velvoitetta pitää vuosilomia samanaikaisesti. Valvontakäyntejä tai varallaoloa ei korvata. Lomituspäivän kestoa ei voida pidentää. Ei täysin maksullista lomitusta. Voi valita lomituksen järjestäjän. Voi vapaasti valita vuosiloman ja tuetun maksullisen ajankohdan. MENOT Henkilöstön palkat 3 995 512 Henkilöstön sivukulut 1 220 899 Lomituspalveluiden ostot yksityisiltä 400 818 Matkakulut 454 666 Itse järjestetyn lomituksen kustannukset 147 840 Muut menot 312 549 TULOT Valtion korvaus 5 622 219 Asiakaspalvelumaksut 853 397 Muut tulot 56 668 10

Sastamalan lomituspalvelut VIRRAT RUOVESI IKAALINEN YLÖJÄRVI HÄMEENKYRÖ NOKIA SASTAMALA Sastamala ja Nokian alue Päivi Rantanen 050-5056227 Sivupiste kuukauden 1. ma klo 9.00 15.00, Puistokatu 10 Hanna Ahro 050 505 6228 Ma klo 9 15.00 entinen Mouhijärven kunnanvirasto Toimisto/hallinto Lomituspalvelupäällikkö Raili Puro 050 406 3115 Toiminnan johtaminen, päätökset, sopimukset Virtain alue: Päivi Hakala 044 585 1300 Sivupiste ma klo 9 15 Virtain kaupungintalo Toimistonhoitaja Merja Heikkilä 0400 913 684 Asiakaspalvelu, asiakaslaskutus, palkkojen valmistelu, lomituspalveluiden työsuojelupäällikkö Hämeenkyrön ja Ylöjärven alue: Mirja Jaakkola 050 550 1219 Sivupiste ma klo 9 15.00 Te-keskus, Kyröskoski Toimistonhoitaja Arja Äijälä 050 547 6044 Asiakaspalvelu, palkkojen valmistelu, lomittajien työvaatehankinnat Käynti- ja postiosoite Uotsolantie 49, 38460 SASTAMALA, puh. (03) 521 31 Sähköposti lomitus@sastamala.fi tai etunimi.sukunimi@sastamala.fi Ikaalisten ja Ruoveden alue: Tarja Hopeasalo 050 406 3116 Sivupisteet ma klo 9 15 Ikaalisten kaupungintalolla ja Ruoveden maaseututoimistossa kuukauden viimeinen perjantai Asiakaspalvelu Avoinna arkisin klo 9.00 15.00 muina aikoina voi asioida osoitteessa www.lomitus.fi