3 2008 Pori Jazzit järjestetään vapaaehtoisvoimin s. 14 Juhannuksena Kirjurinluodolla jyrähtää s. 15 Mökkeilijän haavemaa Reposaaressa s.17 SuomiAreena valtaa kävelykadun ja n s. 20
2 3 Pääkirjoitus Henkilöstöasioita Tavoitteena parempi kolmas ikä Nyt se on täällä kaikkien aikojen kesä!! Sanomalehtiväkeä, museoväkeä, laulavia poliiseja, asianajajia, kuntien lakimiehiä, pohjoismaisia kaavoitusalan asiantuntijavirkamiehiä, viranomaisexpolaisia, ay-väkeä Juhlavuodestamme johtuen valtakunnallisten ja jopa kansainvälisten tapahtumien määrä on ollut ennennäkemätön jo kevään ja alkukesän aikana. Reposaaren loma-asuntomessut tuovat kymmeniätuhansia kävijöitä. Puhumattakaan RMJ:stä, Pori jazzista, kesäteatterista, Pori Folkista, Lainsuojattomatfestivaalista. Voittoon kuljetaan vaikeuksien tietä. Näin oli asian laita loma-asuntomessuilla. Pertsan ja Kilun yllä hetken roikkunut tumma pilvi oli murheellinen episodi ja tunsin suurta myötätuntoa nuoria näyttelijänalkuja kohtaan, mutta onneksi kaikki kääntyi lopuksi hyvään suuntaan. Kun lähdimme neuvottelemaan SK-Festivalsin kanssa RMJ:n järjestämisestä Porissa, ainakin itselleni tärkeintä oli tapahtuman turvallisuuden varmistaminen. Me kaikki olemme olleet joskus nuoria, kaikki olemme pitäneet hauskaa, useimmat meistä ovat olleet festareilla ja sen vuoksi toivon, että mahdollisimman monelle festarivieraalle jää hyvä muisto. Järjestäjät ovat mielestäni ottaneet kiitettävästi huomioon ne toivomukset, joita kaupungilla on ollut tapahtuman suhteen. Tietääkseni, mistä oikein on kyse, haluan itsekin käydä katsomassa tapahtumaa paikan päällä. Uskon siellä olevan muitakin kaltaisiani kalkkiksia, koska ohjelmassa on varmasti jotakin myös meille entisten nuorten sävellahjan kuuntelijoille. SuomiAreena oli heti ensimmäisellä kerralla napakymppi sen tapahtumat keräsivät aivan tavallisia kansalaisia kuuntelemaan keskusteluja mitä erilaisimmilta aihealueilta aivan kuin olimme uskaltaneet odottaa samalla myös peläten pahinta. Tänä kolmantena kesänä tapahtuman uudet oivallukset, kuten päivystävä kenraali, päivystävä ministeri ja päivystävä lääkäri ovat mielestäni aivan mainioita. 450-vuotisjuhlamme tuo kaupungille jazzviikolla arvovaltaisen vierasjoukon, kun ulkomaisten ystävyyskaupunkiemme johto saapuu meitä tervehtimään. He ovat mukana myös kaikille porilaisille avoimessa ulkoilmakonsertissa keskiviikkona 16.7. Haluamme näyttää myös ulkomaisille vieraillemme, minkälainen artistihautomo Pori onkaan ollut. Kesätapahtumat ovat merkittävä lisä koko maakunnan elinkeinoelämään. On tutkittu, että Pori Jazz tapahtuma tuo maakuntaan noin kymmenen miljoonaa euroa ja kun RMJ oli vielä raumalainen tapahtu- Kuvat Päiväkoti Tuulentuvan lasten töitä Kotikaupunkini Pori näyttelystä. ma, sen arvioitu tuotto alueelle oli noin viisi miljoonaa euroa. Haluankin toivottaa festivaalija kesätapahtumavieraat lämpimästi tervetulleiksi Poriin. Joukossamme on aina ihmisiä, joita festarit ja kansanjoukot eivät miellytä. Heillekin on tarjolla vaihtoehtoisia kesänviettotapoja. Luontoa ja merta, hiljaisuutta on myös tarjolla. Vaelsin Preiviikistä Yyteriin ulottuvan 21 kilometrin retkeilyreitin läpi kesäkuun ensimmäisen päivän kunniaksi. Vain lintujen laulu ja tuulen humina seurasivat vaeltajaa lämpimässä aurinkoisessa kesäpäivässä ja arjen murheet jäivät matkalle. Suosittelen muillekin. Minun Porini on värillinen, se on vihreänpunainen kesäaamuna mummulan pihalla, kun ennen toisten heräämistä juomme kahvia puutarhassa kukkivien omenapuiden ja kukkasten keskellä. Minun Porini on kullankeltainen aurinko ja syvänsininen meri uintimatkalla Yyterin sannoilla. Minun Porini on punavalkea, kun lastemme ja muidenkin lasten, posket ovat kuin punaiset omenat, heidän laskiessaan pulkalla pitkin valkeaa mäkeä Ruosniemen kallioilla. Minun Porini on keltapunaruskea, kun kuljen Raatihuoneen puistosta syksyisessä kirkkaassa päivänvalossa kohti Cygneuksen keltaista rakennusta. Minun Kaunista ja lämmintä kesää sekä rentouttavaa lomaa kaikille Karhunpalveluksen lukijoille toivoo Aino-Maija Luukkonen kaupunginjohtaja Minun Porini Porini on savunharmaa, kun tarkistan tuulen suunnan Rosenlewin Aittaluodon tehtaiden savupiipuista. Minun Porini on syvänpunainen, kun nuorena istuin joka lauantai Kino Palatsin lauantainäytöksissä sen upean esiripun avautuessa. Minun Porini on sininen, kun menen Kaupunginkirjastoon. Minun Porini on punainen, kun vietin kahdeksan vuotta, ensin Tyttölyseossa, sitten Kuninkaanhaan koulussa. Minun Porini on täynnä värejä, ihmisiä, taloja, katuja, joilla kaikilla on oma tarinansa, se odottaa vain kertojaansa, tai kuvaajaansa. Riitta Leppänen aikuisopiskelija Porin ammattiopisto Kaupungin henkilöstö ikääntyy ja moni saavuttaa henkilökohtaisen eläkeikänsä lähivuosien aikana. Työelämästä luopuminen on suuri elämänmuutos, jonka haasteisiin Porissa on tänä keväänä vastattu eläkevalmennuksen muodossa. Fakta l Porin kaupungin henkilöstön keski-ikä on 48,6 vuotta l Vakinaisista työntekijöistä 2 415 on yli 50-vuotiaita l Vuoden 2015 loppuun mennessä noin 1 100 henkilöä saavuttaa henkilökohtaisen eläkeiän Vetovoimaa kunta-alan työpaikkoihin Kilpailtaessa osaavasta työvoimasta kuntien vahvuus yksityiseen sektoriin nähden on työsuhteiden pysyvyys. Monet kunnat ovat jo ymmärtäneet työnantajakuvan tärkeyden ja lähteneet uudistamaan työpaikkailmoitteluaan antaakseen itsestään houkuttelevamman kuvan työnantajana. Rekrytoinnista tekevät haasteellista suuret eläköitymisluvut ja työelämän muutokset. Haasteisiin vastataan tehokkailla ja ajanmukaisilla rekrytointimenetelmillä. Porin kaupungin henkilöstöstrategia ja henkilöstösuunnittelu tähtäävät juuri tähän. Henkilöstösuunnitelma auttaa näkemään henkilöstömäärän muutokset pitkällä aikavälillä. Rekrytointia kehitettäessä tärkeää on tunnistaa Porin vahvuudet ja käyttää niitä hyväksi toiminnan suunnittelussa. Kerro meille, miksi juuri sinä! Ajatus valmennuksesta syntyi Osaamista ikä kaikki hankkeen keskusteluissa. Tutkimme eläkeasiamies Armi Heinikankaan kanssa alan kirjallisuutta ja törmäsimme aiheeseen Työterveyslaitoksen julkaisussa Pitkää työuraa, kehittämisasiantuntija Riitta Saarinen kertoo. Valtakunnallisesti harvinainen projekti Kevään aikana toteutettiin eläkevalmennuksen pilottijakso yhteistyössä kahden sosiaalialan opiskelijan kanssa. Ryhmään kutsuttiin henkilöitä, jotka saavuttavat henkilökohtaisen eläkeikänsä 2010 loppuun mennessä. Meillä on töitä, onko sinusta tekijäksi? Rekrytointi vie työtunteja ja voimavaroja Porin kaupungin hallintokunnissa solmittiin viime vuonna yli 19 000 työ- ja virkasuhdetta, joista suurin osa oli erilaisia määräaikaisia palvelussuhteita. Työhakemusten määrä liikkuu kymmenissä tuhansissa vuosittain. Seuraavien vuosien aikana uusien rekrytointien määrä kasvaa entisestään eläköitymisen myötä. Porissa poistumaan on varauduttu kiinnittämällä rekrytoinnin menetelmiin aikaisempaa enemmän huomiota. Henkilöstöpalveluissa on tällä hetkellä Osallistujat olivat tyytyväisiä valmennuksen sisältöön, mutta valmennusjaksolle toivottiin lisää pituutta. Pidempi aika antaisi ryhmäläisille tilaisuuden tutustua toisiinsa paremmin, Saarinen toteaa. Kevään ryhmä kävi luentojen ohella harjoittelemassa sauvakävelyä. Opinnäytteen projektista tekevät Hanna-Riikka Vesterholm ja Tiina Ylitalo järjestivät viimeiselle tapaamiskerralle yllätysnumerona opastusta kauneudenhoidossa. Tämä on sellainen positiivinen kädenojennus kaupungilta meille ikääntyville työntekijöille, toteaa eräs valmennettavista. Haaveissa unelmatyö? laadinnassa rekrytointiselvitys, jonka perusteella pyritään tehostamaan ja yhtenäistämään hallintokuntien rekrytointia. Kunta-alan työpaikkoja ryhdyttävä markkinoimaan Jo nyt on selvää, että tulevaisuudessa meidän on käytettävä muitakin julkisen haun menetelmiä kuin perinteistä lehti-ilmoitusta. Yksi uusi termi on houkuttelurekrytointi. Meidän on pakko miettiä, mikä on kaupungin houkuttelupotentiaali. Millä kaupungin tarjoamiin työpaikkoihin saataisiin houkuteltua tekijöitä? Tähdeksi huipputiimiin! Eläkevalmennuskurssilla loihdittiin kypsälle naiselle sopiva meikki. Eläkkeelle jäämisestä jää nyt hyvä maku suuhun, toinen lisää. Tukea ja neuvontaa Eläkevalmennuksen kantavana ideana on tukea ikääntyvien ihmisten työssäjaksamista omaan henkilökohtaiseen eläkeikään saakka, jopa sen jälkeenkin. Tähän pyritään tarjoamalla valmennettaville tietoa ikääntymisestä ja eri eläkevaihtoehdoista sekä keinoista vaikuttaa positiivisesti omaan terveyteen ja toimintakykyyn. Valmennuksen toisena lähtökohtana ovat ihmiset, jotka ovat jo tehneet päätöksen jäädä Meillä ammattitaitoasi arvostetaan! Sinustako yrityksemme avainhenkilö? Helena Metsälä, henkilöstöpäällikkö Maarit Santala, hallinnon harjoittelija Eläkevalmennuskurssilla puhuttiin työssäjaksamisesta. eläkkeelle. Heitä tuetaan siirtymävaiheessa mm. tarjoamalla mahdollisuuksia tutustua uusiin harrastusmuotoihin liikunnan ja kulttuurin parissa. Haluamme korostaa, että työstä luopuminen voi nykyään olla suunnitelmallista ja siihen voi valmentautua, Heinikangas toteaa. Tarkoitus on, että eläkevalmennus liitetään henkilöstökoulutusohjelmaamme. Seuraava valmennusjakso on jo työn alla, lupaa Saarinen. Teksti Katri Ojala Kuvat Eetu Henttonen Kaupungintalon väki muutti takaisin Porin kaupungin hallintokeskuksen kaupungintalon työntekijät ovat muuttaneet väliaikaisista tiloista Antinkatu 2:sta takaisin kaupungintalolle Junneliuksen palatsiin (Hallituskatu 12). Hallintokeskuksen suunnitteluosasto jäi Antinkadulle. Perustettu talouspalvelut (entinen suunnitteluosasto ja rahatoimisto) toimii kesäkuusta alkaen Antinkatu 2:n toisessa kerroksessa. Antinkatu 2:ssa toimii jatkossa Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK, talouspalvelut, henkilöstöpalvelut sekä Yrjönkadulta, vanhasta postitalosta siirtynyt Karhukuntatoimisto. Kaupunginhallituksen kokoukset alkoivat kaupungintalolla maanantaina 9.6. Kaupunginvaltuusto kokoontuu kaupungintalon valtuustosalissa 16.6. alkaen. Kirjaamo palvelee Antinkatu entisellä paikallaan Hallituskatu 12:ssa.
4 5 Uutisia Maaseututoimessa työskentelee maataloussihteeri Pekka Vallin ja toimistonhoitaja Taina Huhtala. Silakan käsittelylaitoksen toiminta alkaa silakan syyspyyntikauden käynnistyessä. Samanlainen käsittelyjärjestelmä on jo käytössä Kaskisten ja Uudenkaupungin kalasatamissa. Hukkakauran valvonta kuuluu kaupungille Teknisen palvelukeskuksen maaseututoimi tuottaa Porin kaupungissa maaseutuelinkeinohallinnon paikalliset viranomaispalvelut. Niistä keskeisiä ovat EU:n ja kansallisten maataloustukihakemusten vastaanotto sekä käsittely. Maaseututoimen päätehtävänä on maataloustukien jakoja valvontatehtävät. Se vastaa myös hirvieläin-, sato- ja petoeläinvahinkojen sekä poikkeuksellisten tulvavahinkojen arvioimisesta sekä korvaamisesta. Maaseututoimen tehtäviin kuuluvat myös erilaiset maatalouteen liittyvät eläke-, ilmoitus-, palkkio-, korvaus- ja lupa-asiat, maatalouden ja maaseutuelinkeinojen investointirahoitukseen liittyvä neuvonta sekä maaseudun kehittämiseen liittyvät asiat. Porin 4H-yhdistyksen toiminnan avustus ja maatalouden suunnittelutuki kuuluvat myös meille. Hukkakauran torjunnan valvonta on myös yksi tärkeä tehtäväkenttämme. Hukkakauratiloja oli Porissa vuoden 2007 lopussa 127 ja saastunutta peltoalaa 2257,34 hehtaaria. Hukkakauran valvontakatselmuksia tehtiin 63, maataloussihteeri Pekka Vallin kertoo. Porin kaupungilla on sijaisuuksien ja esteellisyyksien varalta yhteistoimintasopimus maaseutuelinkeinojen hallinnossa Noormarkun kunnan kanssa. Tiloja ja EU-tukia EU-tukien haluaika eli päätukihaku alkaa vuosittain maaliskuun lopulla ja päättyy huhtikuun lopussa. Tukihakemuslomakkeet postitetaan maa- ja metsätalousministeriön maaseutuvirastosta (MAVI) viljelijöille. Maaseututoimessa hakemukset vastaanotetaan, käsitellään ja tallennetaan tukisovellukseen. Maaseututoimi tekee tukipäätökset sekä lähettää tukien käsittelypäätökset oikaisuvaatimuksineen ja säädösluetteloineen tiedoksi hakijoille. Prosessin päätteeksi hakemukset ja päätöstulosteiden kopiot arkistoidaan. Porissa käsiteltiin vuonna 2007 yhteensä 241 tukihakijan 1461 tukihakemusta. Viljelijät hakevat EU-tukia sekä kansallisia tukia. Porissa maatilat ovat pääasiassa kasvinviljelytiloja, jotka viljelevät viljaa, nurmea, sokerijuurikasta, tärkkelysperunaa, rypsiä ja avomaan vihanneksia. Peltoa tiloilla on yhteensä 10 102 hehtaaria. Kotieläintiloja on melko vähän: Porsastuotantotila, broilertila, 16 nautatilaa ja 32 hevostilaa, Vallin tiivistää. Vuonna 2007 porilaisille viljelijöille maksetut EU-tuet olivat yhteensä 6 652 904 euroa. Yksittäisen porilaisen tilan suurin EU-tukipotti oli 221 991,76 euroa ja pienin 228,80 euroa. Maaseututoimen kahden viranhaltijan toimisto sijaitsee osoitteessa Antinkatu 6 A. Teksti ja kuva Hanna Heinikangas Porilaiset nautatilat l lypsylehmätiloja 7, joilla lypsylehmiä yhteensä 90 l emolehmätiloja 8, joilla emolehmiä yhteensä 124 l nautaeläimiä on kaikkiaan 16 tilalla, joilla sonneja, sonni- ja lehmävasikoita sekä hiehoja on yhteensä 426 l 32 tukihakijalla on vähintään yksi hevonen, yhteensä hevosia on 183 Vuokraviljelijän patsas Kirjurinluotoon Kirjurinluotoon, aivan Pelle Hermannin pääsisäänkäynnin tuntumaan on pystytetty kylvötyötä tekevän maamiehen patsas. Puisen patsaan on tehnyt entinen maanviljelijä Into Nieminen, jonka suku on ollut Porin kaupungin vuokraviljelijöinä sata vuotta. Nieminen oli vuodesta 1972 kaupunginpuutarhan palveluksessa eläköitymiseensä asti. Porin kaupungilla oli parhaimmillaan yli 300 vuokraviljelijää. Huomattava osa vuokratuista palstoista oli luotojen alueella ja Pormestarinluodossa. Reposaaren kalasataman arjessa on sykettä Reposaaren kalasatama sykkii elämää alkukesän aurinkoisena aamupäivänä. Hyvä ajoitus tutustua alueeseen, toteaa kalasataman hoitaja Jorma Marjamäki. Kalasatama on Teknisen palvelukeskusken satamarakennuksen hallinnassa. Laitureita ja rakennuksia vuokrataan kalastajille, yrittäjille ja muille tarvitseville. Silakoiden kiiltävät kyljet vilahtelevat ohitsemme, kun trukit purkavat troolarista kalalastia. Lokkiparvi on innoissaan, sillä ruokaa on tarjolla yllin kyllin. Lemminkäisen asfalttiporukka paikkaa parhaillaan alueen asfaltointia. Kalan hajuun sekoittuu kuuman pien haju. Kiinteistönhoitajat Pasi Pohjola ja Ari Rantala ovat tulleet neuvottelemaan lomasijaisuuksiin liittyvistä tehtävistä Marjamäen kanssa. Toisaalla satamarakennuksen pienveneväylien kunnostajat lastaavat ratakiskoja veneeseen. He ovat lähdössä kunnostamaan väylien poijuja. Etumies Yrjö Luomanmäki kertoo, että tänä vuonna väylien kunnostustyöt on päästy aloittamaan jo helmikuussa. Talvi on ollut leuto, eikä meri jäätynyt kunnolla koko talvena. Kalasataman jättiinvestoinnit jatkuvat Purkauslaiturin alueelle rakennetaan parhaillaan silakan käsittelylaitosta ja jäteveden puhdistamoa. Troolari purkaa silakkalastia ja lokkiparvi on innoissaan, sillä ruokaa on tarjolla yllin kyllin. Pasi Pohjolan, Jorma Marjamäen ja Ari Rantalan mielestä Reposaari on sopivan pieni työyhteisö, jossa naapuriapua järjestyy tarvittaessa ja yhteistyö onnistuu vanhalla rutiinilla. Rakennustyöt ovat edenneet aikataulussa, kertoo rakennuttaja Jouni Lehtinen. Teräksiset varastosiilot on asennettu paikoilleen ja muuta laitteistoa asennetaan parhaillaan. Laitos valmistuu heinäkuun lopussa. Tämän jälkeen alkavat laitoksen kapasiteettiajot. Laitoksen toiminta alkaa silakan syyspyyntikauden käynnistyessä. Samanlainen käsittelyjärjestelmä on jo käytössä Kaskisten ja Uudenkaupungin kalasatamissa. Laitoksen käyttöönotto tuo silakan kalastukseen uudet tuulet. Mietteissään Marjamäki toteaa, että kaikki nuo vanhat troolarit sataman laiturissa jäävät pois käytöstä. Laiturissa on neljä alusta, joista vain kaksi kalastaa vakituisesti. Tankkialukset hoitavat tulevaisuudessa myös elintarvikesilakan kalastamisen. Messuvieraista vipinää Ravintola Merimestaan Ravintola Merimesta kuuluu olennaisena osana kalasataman maisemaan. Kesäaikaan suosittu kalaravintola on varautunut ottamaan vastaan asuntomessujen vieraita. Ravintoloitsija Susanna Sävel toivoo hyvää lämpöistä säätä messujen ajaksi, koska heillä on tarkoitus valmistaa ja tarjoilla ruokaa myös ulkosalla. Rakennuksen toisessa päässä toimiva kalakauppias Auvo Nieminen hankkii kalaa alueen yrittäjille. Asuntomessut eivät juuri muuta hänen vakioasiakaskuntaansa. Teksti ja kuvat Outi Vainikka-Majuri, Tekninen palvelukeskus/ TI Reposaaren kalasataman investoinnit l Investoinnit yhteensä 8.300.000 l EU- ja muut avustukset yhteensä 7.500.000 l Porin kaupungin omarahoitusosuus 800.000 Reposaaren kalasataman kehittämiseen liittyvät EU ja muita avustuksia saaneet hankkeet 1993 2004 l Nosturin hankinta 1993 1994 l Jääaseman uusiminen 1996 1997 l Merimesta-hanke 1999 2001 l Satamaninfrastruktuurin kehittäminen 2000 2001 l Maasähköpisteiden sähköenergian automaattisen mittausjärjestelmän rakentaminen 2001 l Jätekatos, kalakonttivarasto, varastorakennus kalasataman aluerakenteet ja sosiaalirakennus 2001 2002 l Veneliikennelogistiikan parantaminen 2001 2002 l Ympäristökoneen hankinta 2002 l Purkauslaituri-hanke 2002 2004 l Sisääntuloväylän ja satamaaltaan syventäminen 2003 2004 l Silakan käsittelylaitos ja jäteveden puhdistuslaitos 2007 2008
6 7 Uutisia Esimerkillistä jätteiden kierrätystä Henkilöstöasioita Kuka olet? 1. Mistä asti käyt töissä? 2. Miten taitat työmatkasi? Työmatkagallup Mummojumppaa vai kuuma trendiharrastus? Tunti altaassa kuluu kuin huomaamatta, kun Katri ja Saija Ojala pääsevät vaihtamaan viikon kuulumisia. Porin Jätehuolto huolehtii asuinympäristömme siisteydestä. Jätehuoltoyhteistyössä on mukana kymmenen kuntaa, yhteensä 129 000 asukasta. Liikelaitoksen kymmenen toimintavuoden aikana on tapahtunut paljon. Hangassuon jäteaseman laajennus otettiin käyttöön viime syksynä. Porissa aloitettiin myös energiajätteen erilliskeräys. Jätehuollon yhteistyöstä jäi pois Huittinen, mutta tilalle tuli Merikarvia. Biokaasua alettiin hyödyntää sähköksi mikroturbiinilaitoksella tänä keväänä. Kesällä aloitetaan nestemäisten Koululaisille tarjoiltiin ympäristökasvatusta hauskalla, mutta vakavalla tavalla Pihlavan koulussa. Eka- ja tokaluokkalaiset eläytyivät Kompostin esitykseen täysillä. Koululaisten valistamisen takana on Porin Jätehuolto, joka on tilannut esitykset kaupungin koulujen pienimmille. Näyttelijät Mika Merikaita, Jarno Malinen, Hanna Jalonen ja Anne Mäkinen sekä vaatesuunnittelija Salla Pokkinen olivat valmistaneet huomispäivän kuluttajille suloisesti löyhkäävän teatterituokion. Komposti-ryhmä hallitsi asiat. jätteiden vastaanotto ja käsittely Hangassuolla. Lisäksi Tiiliruukkiin on saatu uusi materiaalikierrätyskeskus. Kunnallinen liikelaitos on vastannut hyvin sille asetettuihin tavoitteisiin. Jätehuolto hoidetaan Porin seudulla hyvin ja kuntalaisten kannalta taloudellisesti, Porin Jätehuollon johtaja Päivi Repo toteaa tyytyväisenä. Jätevalistusta näytelmän keinoin Kaatopaikan kulkijat kummastuttivat Kaatopaikalla tallustellut pitsanviipale oli esimerkki oikeasta roskaruoasta, joka ei ollut mahtunut ruokailijan vatsaan. Pitkähäntäinen rotta herätti yleisössä sekä ihastusta että puistatusta. Ekaluokkalainen Roni Lähteenmäki arvioi Kompostin esityksen kivaksi. Se oli hauskaa, kun pojat tulivat ja heittelivät roskia. Itse en tietenkään tee niin, Roni vakuuttaa. Kierrätystyöntekijä Petri Takala vastaanottaa porilaisen Pentti Tuomisen vanhan jääkaappi-pakastinyhdistelmän. Miltä se nyt näyttäisi, jos joka paikka olisi täynnä roskia? Ei hyvä! Teksti ja kuva Kyläsaaren koulun ekaluokkalainen Roni Lähteenmäki tiesi jo entuudestaan, että roskat kuuluvat roskikseen. Porin Jätehuollon toimintaa tai investointeja ei rahoiteta verovaroin vaan jätemaksutuloin. Jätteiden hyödyntämisaste on valtakunnan keskiarvoa parempi Porin seudulla. Myös kotitalouksien jätehuoltomenot ovat maan keskiarvoa pienemmät. Kulutus kasvaa ja jätevuorten kohoamista pyritään hillitsemään tehokkaalla kierrättämisellä. Turha tavara pois nurkista Alkukesällä siivotaan nurkkia. Se tietää kiirettä myös Kierrätyskeskuksessa. Kierrätystyöntekijä Petri Takala vastaanotti Ulvilan Yhteiskoulun ysit ja opettaja Seppo Vihelä ovat kevätretkellä Hangassuolla. Pentti Tuomiselta tämän käytöstä poistuneen jääkaappipakastimen. Miehet harmittelevat, että vanhoille kodinkoneille ei tahdo löytyä enää korjaajia. Kierrätyskeskuksessa arvioidaan sinne tuodut laitteet ja koneet. Toimivat laitteet myydään. Käyttökelpoista tavaraa on vähän. Suurin osa tulee tänne täysin loppuun käytettynä, käyttöpäällikkö Jussi Lehtonen toteaa. Jätteiden kiinteistökohtainen keräily tapahtuu Porissa eri yksityisten yrittäjien voimin. Porissa asuinkiinteistöiltä jäteastioiden tyhjennyksiä tekevät Lassila & Tikanoja Oyj, Kiinteistöhuolto Astala Oy sekä Veikko Lehti Oy. Teksti ja kuvat Jaana Ojala, vs. sosiaalityöntekijä, toimeentulotuki 1. Pietniemi, Pori 2. Kesäisin polkupyörällä ja talvisaikaan bussilla. Keijo Laine, sosiaalityöntekijä, toimeentulotuki 1. Hyvelänviiki, Pori 2. Pyörällä kesät talvet. Työnteko sujuu paremmin virkeänä. Heli Nukki, projektipäällikkö, tonttitoimi 1. Harjavalta 2. Harjavallasta kuljen pääasiassa autolla. Ennen käytin myös junaa, kun Poriin kulki vielä aamuvuoro. Muutamme pian Poriin Viikinäisiin, josta aion kulkea kesän polkupyörällä. Pentti Vaalahti, kaavoitusinsinööri, tonttitoimi 1. Tuorsniemi, Pori 2. Omalla autolla, joskus myös polkupyörällä. Käyn uimassa aamuisin ennen töihin tuloa, joten se riittänee työmatkaliikunnaksi. Tuomas Palomäki, kesätyöntekijä, TPK:n asiakaspalvelupiste Porina 1. Tästä keskustasta, Valtakadulta. 2. Kävellenhän minä. Sirpa Marttila, palveluasiantuntija, TPK:n asiakaspalvelupiste Porina 1. Pietniemi, Pori 2. Omalla autolla, uusi polkupyöräkin on kyllä ostettu. Joukkoliikennettä käytän vain pakkotilanteissa. Arja Impola, kansilisti, hallintopalvelut 1. Väinölä, Pori 2. Autolla, täytyy myöntää. Mika Holmi, atk-suunnittelija, IT-palvelut 1. Lukkarinsanta, Pori 2. Kesäisin vaihtelevasti polkupyöräillen, kävellen, autolla tai moottoripyörällä. Olenpa joskus rullaluistellutkin töihin. Talvisin sitten autolla tai pyörällä. Raili Arola, lipunmyynti, Porin Linjat Oy 1. 35 vuotta kävin kesäisin töissä Viasvedeltä, mökiltä. Pääasiassa kuljin linja-autolla, harvoin pyörällä. Talvisin kuljin töihin Uudestaniitystä. 2. Nyt asun raatihuoneen kupeessa. Pyöräilen työmatkat kiertotietä kuntoilumielessä. Laatinut Virpi Laiho Tuoreessa muistissa ovat ajat, jolloin kävelysauvoille naureskeltiin huvittuneena. Nyt myös vedessä liikkuminen on saanut uutta puhtia apuvälineistä. Pystyasennossa, hartioita myöten vedessä rämpiminen on kaukana perinteisestä uinnista. Mutta hauskaa ja vähintään yhtä tehokasta kuin uiminenkin. Enkä minä ole altaassa suinkaan ainoa alle kuusikymppinen, innokas lajinharrastaja, Katri Ojala naurahtaa. Kaverit ovat saaneet ihmetellä Katri intohimoista suhtautumista suomalaiskuntoilijoiden uusimpaan villitykseen: vesijuoksuun. Harva nuori nainen kertoo harrastavansa ensivaikutelmaltaan hyvin epätrendikästä, eläkeläisten kuntokellunnaksi miellettyä lajia. Vanhaa vesipetoa ei tarvinnut kauaa houkutella pukeutumaan siniseen umpisolumuoviseen juoksuvyöhön. Lajia kauemmin Isot reisilihakset pääsevät tositoimiin vesijuoksukenkien antaessa tehokkaan vastuksen. harrastanut Saija-äiti sai kertaheitolla tyttärestään innokkaan juoksukaverin. Sittemmin Katri on saanut altaaseen myös parhaan ystävänsä. Vesi hellii liikuntarajoitteisia Katri ei sorru vedessä lillutteluun vaan altaassa vietetään tunti kahdesta kolmeen kertaan viikossa aktiivisesti liikkuen. Ensimmäisellä kerralla Katri juoksi itsensä innostuksissaan niin koville, että taju lähti kirjaimellisesti. Parasta vesijuoksussa on se, että kaverin kanssa rupatellen aika kuluu vedessä mukavasti. Jokainen saa määrätä itse tahdin. Kyllä siinä hien päälle saa. Välillä tehdään nopeita spurtteja, intervalliharjoituksia. Altaasta noustessa tietää töitä tehneensä; jalat ovat aika hyytelöä, Katri kertoo. toutusmuotona. Myös Katri harrastaa vesiliikuntaa terveydellisistä syistä. Hänen revähtäneet nivelsiteensä eivät kestä tärähtävää liikuntaa. Esimerkiksi aerobic tuottaa tuskaa permannolla, mutta vedessä sekin onnistuu. Vesijuoksun lisäksi käyn talviaikaan HydroBicissa Meri-Porin uimahallilla. Kyse ei ole siis vesijumpasta vaan ohjatusta vesiaerobicista, jossa käytetään vastuksena erilaisia apuvälineitä. Kesäksi luonnonvesiin Vesijuoksuharrastus ei vaadi suuria rahallisia uhrauksia. Monissa uimahalleissa juoksuvyön saa lainaksi. Omia välineitä ei siis välttämättä tarvita. Vajaan vuoden vesijuossut Katri Ojala on päättänyt ottaa lajista maksimitehot irti. Hän hankki vastikään itselleen vesijuoksukengät, joilla ei kuivalla maalla kävellä metriäkään, mutta vedessä kauhotaan sitäkin lujempaa. Aion nyt kesällä hankkia myös oman juoksuvyön, jota voin käyttää luonnonvesissä. Jos ei Yyteriin kehtaa lähteä rantaleijonien uteliaiden katseiden alle, niin mukavan päivetyksen hankkii helposti myös maauimalassa. Yksi rata on rauhoitettu vesijuoksijoille. Poriin rakennettava uusi uimahalli tulee tarpeeseen. Keskustan uimahalli käy ahtaaksi meille vesijuoksijoille. Käytössämme on kolmasosa syvästä hyppyaltaasta. Teksti ja kuvat Virpi Laiho Vesijuoksu Vesijuoksua on käytetty vuosikymmeniä erinomaisena kunl käytetty pitkään kuntoutusmuotona, 2000-luvulla suosittu kuntoilumuoto l harrastetaan uimahalleissa sekä luonnonvesissä l vedessä ollaan hartioita myöten ja liikutaan juosten tai kävellen l varusteina vesijuoksuvyö, vesihanskat ja vesikengät l polttaa rasvaa ja kiinteyttää tehokkaasti l soveltuu erityisesti alaraajojen nivelkivuista kärsiville, niska- ja selkäkipuja poteville, ylipainoisille, vammaisille, pitkäaikaissairaille ja ikääntyneille l ensimmäiset MM-kilpailut Petäjävedellä v. 2004 l Virtuaali-MM-kilpailut 15.6. 31.8.2008, lue lisää http://vesijuoksu.fi/2008
8 9 Henkilöstöasioita Kevätkarnevaaleja vietettiin Juha Miedon kanssa lenkkeillen Terve!-kampanjan tiimoilta järjestettyyn keväiseen liikuntatapahtumaan otti osaa satoja lajikokeiluista kiinnostuneita ulkoilijoita 17. toukokuuta. Vaikka yhteislaulutilaisuus ei saavuttanut yhtä suurta suosiota mitä Tammerkosken sillan kupeessa, uskaltautui parisen kymmentä porilaista penkeille jos ei laulamaan niin ainakin kuuntelemaan. Innostuipa joukko ihmisiä tallustelemaan nurmella Lokkilavan edustalla kaikille tutun lastenlaulun Kolme pientä elefanttia tahdissa. Palokalusto ja ambulanssi kiinnostivat erityisesti perheen pienimpiä. Isovanhempien kanssa Kirjurinluodossa seikkailleet Helmi ja Eemeli Ruoranen sekä Liinu Syrjälä kipusivat tutkimaan ambulanssin lääkintäpakkia. Lapset tulivat alun perin tapaamaan Viksu Mustavarista. Pian seurue kuitenkin huomasi ilokseen, että Kirjurissa oli paljon muutakin mukavaa tekemistä. Lapsia kiinnostivat erityisesti sähly, jalkapallo ja frisbeegolf sekä tietysti hevoskärryajelu heinäpaalien päällä. Kansanedustaja, entinen kilpahiihtäjä Juha Mieto veti puoleensa erityisesti sauvakävelevää naisväkeä. Lisäksi yleisöllä oli mahdollisuus kokeilla kiipeilyä, melontaa, rullaluistelua, ketteryyttä ja tasapainoilua sekä suunnistusta. Eija Yli-Yrjänäisen Kirjurinluotoon toi lehti-ilmoitus. Ensisijaisesti hän kiinnostui yhteislaulusta, mutta oli innokkaana myös kokeilemassa mm. rullaluistelua. Laajalla parkkialueella, oppaan valvonnassa on aloittelijan turvallista kokeilla pujottelua. Porin kaupungin henkilöstön ja kaupunginvaltuuston välillä käytiin värikäs ja vauhdikas jalkapallo-ottelu. Peli päättyi hikeä säästämättä henkilöstön 10 9 voittoon. Teksti ja kuvat Virpi Laiho Kesällä kerätään merkkejä kuntokorttiin! Terve!-kampanja alkaa olla puolessa välissä ja paljon on ehditty. Luentoihin ja liikuntatapahtumiin on osallistuttu, Duunitalkoot ja kävelyklubitoiminta ovat käynnistyneet, terveellisen ruuan valmistusta opeteltu ja laihdutusryhmän tulokset ovat jo näkyvissä. Kesä on oivaa aikaa kerätä merkintöjä kuntokortteihin sekä nauttia kauniistaa kotikaupungista ja sen runsaasta kulttuuritarjonnasta. Päivitetty Terve!-kalenteri kesän tapahtumista ja hyödyllisistä linkeistä löytyy työpaikkasi ilmoitustaululta ja Rummusta: Henkilöstöpalvelut > TERVE!- hyvinvointikampanja. Timo Aalto ja Kari Valkonen maalauspuuhissa. Työnjohtajana toimii päiväkoti Untuvan entinen hoitolapsi, Timon tokaluokkalainen Adele-tyttö. Jalkapallo-ottelu viihdytti yleisöä. Helmi ja Eemeli Ruoranen sekä Liinu Syrjälä pistäytyvät tutkimassa ambulanssia. Rullaluistimet jalkaansa saanut Eija Yli-Yrjänäinen valmistautuu pujotteluhaasteeseen. Päiväkoti Untuvan julkisivu ja leluvarasto saivat uuden maalipinnan toimeliaiden ja auttamishaluisten vanhempien ansiosta. Eräänä aamuna tulin töihin yhtä matkaa poikaansa hoitoon tuoneen Kari Valkosen kanssa. Kari tarjoutui maalausavuksi päivitellessäni päiväkodin rapistunutta ulkoasua, päiväkodin johtaja Katri Kauppinen kertaa. Harva voi sanoa olleensa sauvakävelylenkillä Juha Miedon kanssa! Tämä vasta on harvinaista herkkua kaupunkilaislapsille! Päiväkoti juhlakuntoon talkoovoimin Vanhempien työpäivät jatkuivat päiväkodin pihamaalla maalaustalkoiden merkeissä neljänä toukokuisena iltana. Tempaus oli heidän tapansa osoittaa kiitoksensa lapsista huolehtivalle Untuvan henkilökunnalle. Myös kaupunki tuli omalta osaltaan vastaan sponsoroimalla maalit, sudit ja telineet. Mikäs täällä on ollut maalatessa, kun säätkin ovat suosineet. Lapset ovat viihtyneet toistensa kanssa leikkien ja ruokahuolto on pelannut erinomaisesti, Timo Aalto huikkaa tikkailta räystäslautoja viimeistellen. Uuden maalipinnan saanut päiväkoti Untuva vietti 20-vuotissyntymäpäiväänsä pihajuhlien merkeissä 4.6. Teksti ja kuva Virpi Laiho Juuret Porissa Vauhtia parhaimmillaan. Kun Sinä ja minä ilmestyi, alkoi tuntua, että olemme ammattilaisia. Kuva Pertti Lahtinen Levoton Tuhkimo Neumann on Porista Käänteleepä asiaa kuinka vaan Pertti Neumann, Pertti Nieminen, Nipa tai Neumann on yksi tunnetuimpia porilaisia Suomessa. Jos ottaa käyttöön sanaparin Dingo ja Neumann, yhtälö on helppo. Erityisesti vuoden 1970 tienoilla syntyneille naisille, usein myös heidän äideilleen. Vielä nuorempia ikäluokkia pitänee opastaa; 1980-luvun puolivälin Dingo-ilmiön muistaa sellainenkin, jota se ei saanut pukeutumaan sifonkihuiviin eikä kirkumaan lavan äärelle. Dingo hallitsi suomalaista julkisuutta aikana, jolloin televisio eli kivikaudella. Napakymppi oli olevinaan kova juttu. Kaikesta voi selviytyä, ylipursunneesta suosiostakin. Pertti Neumann ei alkukesällä 2008 synnytä samanlaisia väristyksiä kuin runsas 20 vuotta sitten. Musiikilla hän kuitenkin elättää perheensä ja musiikkiin liittyvät hänen suunnitelmansa. Valtameret vaihtuivat kitaransoittoon Dingon huumavuosina Neumannin merimieshistoria oli paljon esillä. Niin paljon, että vuonna 1992 ilmestyneen omaeläkerran nimeksi tuli Tähti ja meripoika. Pertti Nieminen lähti Tahkoluodosta Nesteen tankkilaiva Tervillä Ventspilsiin Latviaan. Ikää oli viisitoista, vakanssi jungmanni. Takana oli pystyyn noussut Malminpään keskikoulu. Koulu sujui ensin hyvin, mutta parin vuoden jälkeen tuli käänne. Kun äitini maanittelujen jälkeen veti nimensä paperiin, annoin nimeni merimiesmyllyyn. Rahtilaivat veivät Pertti Niemistä läntisen Euroopan satamiin. Väliin tuli laivasto, sitten villillä linjalla yli Atlantin ja lämpimien vesien liikenteeseen. Quebecistä ostettu kitara saattoi olla Pertti Niemisen kohtalo. Vuonna 1992 hän kirjoitti testamentinomaisesti: Jumalat soittelevat kitaraa joskus duurissa. Meripoikien bluesissa se käy kuitenkin aina mollin puolella. Meri opetti, kaikki ei ole itsestään selvää. Se auttoi Dingon kuumina vuosina. Kun meri jäi, päivät sujuivat postinkantajana, mainosharjoittelijana, levyseppäkurssilla, työttömänä. Instrumentit vaihtuivat rummuista bassoon, sitten laulusolistiksi. Bändejä olivat MAC, DNA (!), lopulta Dingo. Vaatetus vaihteli, mutta oli huomiota herättävä. Jalassa keltaiset haisaappaat1 Sinä ja minä räjäytti pankin Sitten se tapahtui. Sinä ja minä aloitti hurrikaanin. Vuosi oli 1984. Neumann muistaa vieläkin räjähdyksen jälkeisen ensimmäisen keikan Evijärvellä. Se oli ensimmäinen oikea Dingo-keikka. Paikalla oli 2 700 fania. Siitä se alkoi, elämästä tuli yhtä pyöritystä. Suvantoja ei ollut. Neumannin ja kumppaneiden elämä oli muutaman vuoden ajan yhtä evijärveä. Keikalla, kaupungilla ja kotiovella. Yli 20 vuotta myöhemmin ilmiötä on mahdoton kuvata. Tulisi ylisanojen ketju. Mutta miksi kaikki tapahtui? Miksi juuri Dingo Porista? Olen miettinyt, että jättiilmiön piti tapahtua. Suomirock kaatoi parasta aikaa rajaaitoja, lähes kaikki hyväksyivät sen. Kun yhtä levyä myydään 200 000, liikkeellä eivät ole vain nuoret, arvioi Neumann. Paljon myöhemmin on pakko kysyä, ymmärsittekö mihin naruun tartuitte? No tiesimme, millaisen roihun Beatles ja Rollarit olivat saaneet aikaan. En halua puhua vain Dingosta, myös Yö hullaannutti samaan aikaan suomalaisia. Sitten menestyslevyjä lisää. Levoton Tuhkimo, Autiotalo, ja paljon muuta. Kaikki vedenpaisumukset tyrehtyvät aikanaan, niin Dingokin. Muistot ja jäljet pysyvät. Kotikaupungin poika Pertti Neumann on Porin poika. Viimeisen päälle. Se käy lyhyessä haastattelussa selväksi. Muistoja on Kuukkarista, Porkasta, Anniksesta, linja-autoasemalta, Pori-rockista. Se kertoo hienosta ilmapiiristä. Sama koskee Pori jazzia. Se ei olisi voinut syntyä paikkakunnalla, jossa on tyrmäävä ilmapiiri. Minulle Pori on mahdollisuuksien kaupunki. Täällä jengi lähtee hyvin mukaan. Äiti asuu Ulvilassa, sisko Porissa. Ne ovat minulle tärkeitä ankkuripaikkoja. Vaimo Diana on perusstadilainen, mutta viihtyi Porissa. Hän arvosti täkäläistä suoraselkäisyyttä. Perheemme muutto Poriin on mahdollinen. Kaupungissa asiat sujuvat erinomaisesti, sanoo Neumann, kahden pienen lapsen isä. Elämä soljuu sadan keikan vuosivauhtia, pääosa Dingoa, kymmenesosa Neumannin sooloja. Ylläni ruskeat vakosamettihousut, keltaiset haisaappaat ja kaiken kruununa vihreä teflontakki leveillä käänteillä. Omasta mielestäni olin melko tyylikäs ja kansainvälinen. Tähti ja meripoika, 1992. Musiikkiin liittyvällä duunilla elätän itseni ja perheeni kokoelämäni. Se voi olla homma levyyhtiössä, se voi olla mitä vain. Ovet ovat avoinna moneen suuntaan. Pitkäaikaiset yhteistyökumppanit Neumann (edessä) ja Eve. Tänä vuonna vauhtia lisäävät Dingo-kirja, uusi albumi sekä eturivin bändien tribuuttilevy Dingolle. Entä Kirjurinluodon Suuri viihdekonsertti? - Mahtavaa, kaupungin 450-vuotisjuhla vaikuttaa komealta. Olen hienolla mielellä mukana, jälkikasvu taitaa nähdä ensi kertaa faijan lavalla. Sanoo Pertti Neumann. P.S. Lainasin Kari Levolan vuonna 1985 ilmestyneen Kunnian kentät Porin kirjastosta. Kirjasta oli revitty niin paljon sivuja, että sitä ei voinut käyttää. Dingo elää! Teksti Tapio Furuholm
10 11 Porin kaupunki kutsuu Suureen Viihdekonserttiin Juhlavuoden tuleva kohokohta: ilmainen ulkoilmakonsertti Kirjurinluoto Arenalla 16.7. Pori Sinfonietta Tapani Rinne Mari Rantasila Mitä Kirjurinluodon arenalla tuolloin tapahtuu juhlavastaava Risto Kupari? Arenan lavalle kipuaa parisenkymmentä Pori-sidonnaisia viihteen ammattilaista, jotka esittävät niin rockia, jazzia kuin klassistakin musiikkia. Pitkä esiintyjälista koostuu menestyneistä ja tunnetuista artisteista, jotka viihdyttävät yleisöä kolmen ja puolen tunnin ajan. Säestyksestä vastaa 70-vuotisjuhliaan viettävä Pori Sinfonietta ja konsertin teknisestä toteutuksesta huolehtii Pori Jazz. Kenelle konsertti on tarkoitettu? Konsertti on tarkoitettu kaikille musiikinystäville ympäri maakuntaa. Porin kaupunki haluaa tarjota kaikille halukkaille, porilaisille ja satakuntalaisille monipuolisen viihde-elämyksen ja koko perheen tapahtuman. Arenalle voi lähteä vaikka kesäiselle piknikille nauttimaan juhlatunnelmasta. Simo Silmu Onko totta, että konsertti on ilmainen? Kyllä se pitää paikkansa. Periaatteenamme on, että kaikki juhlatoimikunnan tuottamat ja toteuttamat tapahtumat ovat kaikille avoimia ja ilmaisia. Haluamme varmistaa, että kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus nauttia juhlavuoden tarjonnasta. Arenalla on tilaa 40 000 kuuntelijalle, joten kaikki halukkaat mahtuvat varmasti mukaan. Voiko konsertista nauttia, vaikka ei pääsisikään Kirjurinluodolle? Paras meininki on tietysti paikan päällä. Toivomme kaikkien kynnelle kykenevien viettävän kesäiltaa kanssamme Arenalla. Jos konserttiin lähteminen on kuitenkin mahdotonta voi tunnelmasta nauttia myös radion välityksellä. Yle Satakunnan radio esittää konsertin suorana lähetyksenä. Teksti Katri Ojala Olli Lindholm Mira Kunnasluoto Timo Koivusalo Rainer Friman Jukka Iisakkila Konsertin ESIINTYJÄT Danny Eve Rainer Friman Eino Grön Jussi Hakulinen Timo Koivusalo Mira Kunnasluoto Olli Lindholm Pertti Neumann Jari Perkiömäki Mari Rantasila Tapani Rinne Ville Salonen Antti Sarpila Simo Silmu Juha Suominen Seppo Tyni Jorma Uotinen Elonkorjuu Nuoret Vihaiset Miehet Pori Jazz All Stars Pori Sinfonietta Jussi Hakulinen Ville Salonen Antti Sarpila Pertti Neumann Eino Grön Jorma Uotinen Danny
12 13 Kesän uusi puistokohde on metsäkuusista rakennettu halkaisijaltaan 30-metrinen labyrintti. KUVA JAN VIRTANEN Kaupunginpuutarhuri Ismo Ahonen viettää Porin juhlavuotta ja Valtakunnallista Vihervuotta. Kirjurinluoto on Porin keidas Kirjurinluodon virkistysalueella ulkoillaan, retkeillään ja rentoudutaan. Se toimii myös Porin lukuisien kesätapahtumien estradina. Luodolla raikaa rokki ja jazz. Uudessa kesäteatterissa esitetään kahta näytelmää. sa ja teiden varsilla. Puistojoukoilla on tänä kesänä tavallista suurempi näytön paikka, sillä juhlivan kaupungin väriloiston ei sovi haalentua. Orava käy tervehtimässä Kirjurinluodon vaeltajaa ja fasaanikukko tuuttailee alkutahdit vehreän elinvoimaiselle Porin kesälle. Puutarhatraktori mat- Ympäristörakentajat Eila Nyman, Mirja Järvenpää ja Kaiju Kalliohultti varmistavat, että kukkia riittää koko kesäksi. Myös puistotoimen päämaja sijaitsee luodolla. Kaupunginpuutarhalla esikasvatetaan puut ja muut kasvit, jotka myöhemmin kaunistavat näkymiä puistoiskaa kasvihuoneelle päin. Lasikattoisessa palatsissa hehkuivat tuhansien kukkivien taimien rivistöt. Käynnissä on kesäkukkien istutusrupeama. Työ ei lopu puistotoimessa puunlehtien putoamiseen. Koko talvikausi menee kunnostustöissä ja kesään valmistautuessa, kaupunginpuutarhuri Ismo Ahonen kertoo. Maan hoito on tärkeintä. Maaalueilla on jatkuva kierto: hoitoa, leikkausta, istutusta, korjausta, paikkausta ja kastelua. Maasta otetaan näytteet, jotta rakenne saadaan selville. Maata on aina välillä parannettava. Juuripaakun mukana lähtee aina hyvää maata pois. Sitä se taimikasvatus on, Ahonen kuvailee. Istutuksia ei voi varjella tuholta Valtavan suuresta kasvihuoneesta kantautuu puheensorina. Kukkina kukkien keskellä puurtavat ympäristörakentajat Eila Nyman, Mirja Järvenpää ja Kaiju Kalliohultti. Heillä ei ole kesästä tietoakaan, sillä naiset työskentelevät lumihiutaleitten alla. Täällä on kesäkukkia 60 eri lajia ja lajiketta. Yksi niistä on lumihiutale. Siemenestä lisättäviä yksivuotisia kukkia on yhteensä noin 20 000. Pottiin harventaminen ja siihen kouliminen säästää aina työvaiheita. Mutta rasitukselta ei silti kokonaan säästy. Nostamiset ja kantamiset ovat raskaista. Mutta olo ei ole raskas. Työ on vaihtelevaa. Vaikka me teemme tätä työksemme, jaksamme tehdä samaa kotona myös, vakuuttavat Eila, Mirja ja Kaiju. Työstä täytyy olla innostunut! naiset lisäävät. Kokeilemme eri kasvilajeja. Osa jää käyttöön, osa häipyy, Ismo Ahonen kertoo. Selvää on, että osa kasveista ei kestä siirtoa. Kaupungissa on taimille monta muutakin vaaran paikkaa. Istutukset eivät aina säästy hölmöläisten toilailuilta. Nuorisokaan ei voi aina syyttää. Kasveilla on myös vihollisensa, joita ei heti tule ajatelleeksi. Autokolarit rikkovat ja tappavat myös kasveja. Ne ovat ikävä kyllä iso tuhotekijä, Ahonen tuumaa. Mukavaa tekemistä koko perheelle Kirjurinluodon käytävillä risteilee puistotoimen ajoneuvoja. Ympäristörakentaja Sirpa Valli-Jaakola tarjoaa toimittajalle kyydin. Tällä tavalla pääsee parhaiten näkemään, mitä kaikkea Kirjurinluodolla on. Todellakin! Paikan koko ja monipuolisuus näyttäytyvät oikeassa mitassaan vasta, kun siitä saa kokonaiskuvan. Raumansiltaa pitkin Kirjurinluotoon tullaan kävellen tai autolla. Rannassa on uusi istutusryhmä, pari vuotta vanha. Talvella hiekkakentällä on luistinrata ja kesällä tivoli. Lähellä on yrittäjävetoinen Kahvila Koivu, rantapallokenttä ja uimaranta, Valli-Jaakola esittelee. Valli-Jaakola näyttää uimarannan poijuineen ja pelastusveneineen. Ensi juhannuksena RMJ:n aikaan ranta on poikkeuksellisesti uintikiellossa. Taavi-silta palvelee jalankulkijoita keskikaupungilta. Siitä pääsee vanhaan kesäravintola Kirjuriin, yrittäjällä sekin. Uinnin ja lenkkeilyn lisäksi Kirjurissa voi harrastaa esimer- Monessakaan kaupungissa ei ole yhtä laajaa ja monipuolista leikkipuistoa mitä Porin Kirjurinluodossa ja vieläpä ilmaista! KUVA VIRPI LAIHO kiksi petanqueta, rullaluistelua, pienoisgolfia ja puistojumppaa. Viksu-variskin on lentänyt takaisin kotikonnuilleen. Viksun tapaa kesäisin kotipesältään Kirjurinluodon palvelurakennuksen liepeiltä joka päivä kello 11, 14 ja 17. Lossi viehättää lenkkeilijöitä Teknisen palvelukeskuksen Aluetekniikan vuoden 2007 onnistujaksi on valittu 13 vuotta puistotoimessa ympäristörakentajana toiminut Sirpa Valli-Jaakola. Sirpa on välitön, sosiaalinen, yhteistyökykyinen, asiallinen ja perusluonteeltaan Polsanluodon lossi on tuttu Matilda Nurmelle ja Roope-koiralle. Sainio elää keskellä kesäsesonkia. Maa pyritään saamaan hyvään kuntoon, sellaiseksi, ettei siinä olisi liikaa typpeä. Puut tarvitsevat vähän lannoitusta. Koska vaahtera on tavallinen puu, luulisi sitä helpoksi kasvattaa. Sainio vakuuttaa asian olevan toisin. Haastetta riittää. Entä, jos vaahtera on vaikea, niin mikä on puista helppo? Koivu, vastaa Sainio. Kaupunkiympäristö asettaa aina omat vaatimuksensa puustolle ja kasvillisuudelle. Olosuhteet ovat erilaiset mitä luonnossa. Kaupungissa suositaan yksirunkoisia puita. Pari haaraa vie tilaa ja lisäksi puu repeää sellaisena helposti. Puut ostetaan kaupungille parimetrisinä. Ensin ne kasvatetaan ja sitten istutetaan puistoon neljä viisimetrisinä. Syksy on puiden istutusaikaa. Ensin nautitaan kesästä. Teksti ja kuvat Sirpasta vuoden onnistuja Kunniataulu luovutettiin puistotoimen työpaikkakokouksessa 22.5. Kirjurinluodosa on loistavat ulkoilureitit. Matilda Nurmi ja Roope-koira, tiibetinmastiffi, ovat siitä onnellisia porilaisia, että asuvat aivan Luotojen kupeessa. Kierrämme Polsan reittiä, kaksikko riemuitsi. Isä ja tytär naapurikaupungista, ulvilalaiset Mika ja Erika Hakanen, viihtyvät hekin Kirjurissa. Viihtyisyyttä lisäävät tänä vuonna ainakin Pelle Hermannin puistoon rakennettava uusi leikkilaiva ja Lintujen asuntomessut. On jännittävää nähdä kelluvatko sirkuttajien huvilat vetten päällä vai ovatko ne muodikkaasti maassa vai puussa. Viherakentaminen on kaupngissa haasteellista Luotojen kierroksella tapaan seuraavaksi kasvihuonepuutarhuri Mari Sainion. Hän väitti ajautuneensa alalle vahingossa, mutta lievensi sitten hiukan. Jouduin aikoinaan kasvihuoneharjoitteluun, vaikka hain puutarhuriksi. Näin on ihan hyvä olen ollut tyytyväinen. positiivinen. Hän oli tärkeänä lenkkinä keskustan puistohoitotiimissä vuonna 2007. Sirpan työkuva on varsin monipuolinen: kesällä puistojen hoitoa puutarhurin töissä, talvella konetyöt, puiden hoito ja työnjohtajan lomitus. Hän on suhtautunut uusiin asioihin myönteisesti ja ottanut vastaan uusia haasteellisia tehtäviä.
14 15 Pori Jazzeja ovat tekemässä sadat vapaaehtoiset Tavoitteena siisti juhla Porin kaupungin ympäristötoimistolle kuuluu jätehuollon, melumääräysten sekä leirintäalueen toimintojen valvonta. Festivaalijärjestelyä mietitään yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Pori Jazz on Suomen tunnetuin ja kävijämäärältään suurin kesätapahtuma. Vuonna 2007 festivaalin aikana järjestettiin 88 konserttia, jotka keräsivät 141 000 kuulijaa. On selvää, että tämän mittaluokan tapahtuma vaatii paljon järjestävältä taholta. Merkittävä tekijä Pori Jazzin toteuttamisessa ovat vapaaehtoiset työntekijät. Viime vuonna heitä toimi erilaisissa tehtävissä 1100, joista 450 oli Pori Jazzin omia toimitsijoita. Loput ovat erilaisten yhdistysten ja järjestöjen nimissä toimivia henkilöitä. Vapaaehtoisia tarvitaan useilla eri osa-alueilla kuten esimerkiksi cateringissa, kuljetuksessa, lipunmyynnissä, oppaina ja neuvonnassa, Pori Jazz toimitsijayhdistyksen puheenjohtaja Simo Arvela kertoo. Jotkin osa-alueet, kuten esimerkiksi, puhtaanapito ja järjestyksenvalvonta myydään usein urheiluseuroille tai muille yhdistyksille. Heillä on töissä omat vapaaehtoisensa, hän selostaa. Kokenut konkari Arvela on itse ollut vapaaehtoistoiminnassa mukana jo kolmentoista vuoden ajan. Kaveri houkutteli minut aikanaan entiseen Rauma Factoryssa pidettävään konserttiin talkoohommiiin ja sillä tiellä ollaan vieläkin. Tästä on tullut vähän niin kuin elämäntapa, hän naurahtaa. Arvelan mukaan toimitsijat voivat toimia hyvin monipuolisissa hommissa, mutta heidän tärkein tehtävänsä on varmistaa, että niin yleisöllä kuin artisteillakin on hyvä olla. Olemme paikalla palvelemassa ihmisiä, hän korostaa. Arvelan löytää taas tulevana kesänä jazzkadulta toimitsijan limenvihreä takki yllään. Jazzkatu on siitä mielenkiintoinen asemapaikka, että siellä asiakkaitamme ovat jazzvieraiden lisäksi kauppiaat, hän kertoo. Hyvällä huumorilla hyvässä seurassa Olen näiden vuosien aikana tutustunu moniin mahtaviin ihmisiin, joiden takia näihin hommiin tulee joka kesä lähdettyä. On hienoa olla mukana tekemässä näin suurta tapahtumaa, Arvela toteaa. Samoista syistä vapaaehtoishommia tekee myös Marja Nirkkonen. Hän on toiminut catering- ryhmässä jo toistakymmentä vuotta. Olen uusille ryhmäläisillekkin usein sanonut, että tähän työhön jää positiivisella tavalla koukkuun, Nirkkonen naurahtaa. Tuttua porukkaa tulisi kova ikävä, jos jonain kesänä päättäisikin olla tulematta. Yhteisöllisyyden tunne on porukan kesken erittäin vahva, hän jatkaa. Ruokarinki huolehtii vapaaehtoisten muonituksesta Arvelan passipaikka löytyy taas tulevana kesänä jazzkadulta. Nirkkonen aloitti vapaaehtoistoiminnan aikanaan Karjarannassa SOT:in vanhassa rakennuksessa, jossa ruokittiin kaikki toimitsijat päivittäin. Käytettävät tilat vaihtuvat ja keittiöporukka siirtyi Lyseon ruokalaan saaden entistä upeammat tilat ja nimen Safka. lani viime vuodet. Ryhmäni keittää kahvit ja ylläpitää välipalamahdollisuuden niin Jazzin toimistossa kuin Pressin ja korttipisteenkin yhteydessä olevassa kahvipisteessä, Nirkkonen selvittää. Cateringporukka ruokkii satoja ihmisiä päivässä, sillä Safkassa käy toimitsijoiden lisäksi syömässä artisteja sekä muita jazzien eteen töitä tekeviä. Backstaget ovat ruokahuollon ja artistien viihtymisen suhteen myös vastuullamme. Ratkaistavia asioita ja kiireisiä tilanteita riittää, mutta kaikki luonnistuu, kun jaksaa ajatella positiivisesti. Huumorilla on monesta haasteesta selvitty, Nirkkonen kertoo. Kuva Jan Virtanen Nirkkonen on saanut houkuteltua talkooporukkaan mukaan myös omat tyttärensä, jotka myös toimivat gateringryhmässä. Nirkkosella ei ole tarkkoja suunnitelmia vapaaehtoistoiminnassa jatkamisen suhteen. Kesä kerrallaan mennään. Vielä ainakaan ei ole lopettaminen käynyt mielessä, sillä sen verran mukavaa on joka vuosi ollut, hän toteaa loppuun. Marja Nirkkonen odottaa jälleennäkemistä toimitsijatuttujen kanssa. Kuva Katri Ojala Ensikertaa maantiellä kanaan tuhansittain kilometrejä neljänkymmenen vuoden ajalta. Pisimmillään hän kertoo käyneensä Monacossa. Toimittaja otti tuntumaa moottoripyöräilyyn kokeneen kuljettajan, Olli-Pekka Tontin kyydistä käsin. Pelätä ei tarvinnut hetkeäkään, sillä Tontilla on ta- Viimeiset viisi vuotta olen ajanut Helkama Raisusta tekemälläni mopolla, jota kutsun Harley Helkamaksi. Kotona naisväki jo suositteli siirtymistä Taisto Sorvin matkamittariin oli kertynyt vasta kolmisen sataa kilometriä. Mies hankki menopelinsä huhtikuussa. Pellosta leirintäalueeksi Palvelupuiston jatkoksi, Kirjurinluoto Arenan takaiselle pellolle nousee RMJ-juhannusfestivaalin leirintäalue. Alue on mitoitettu 8 750 telttapaikalle, 20 000 festarikävijälle. Catering-ryhmässä on mukana vuosittain 70 80 henkeä, jotka ruokalatoiminnan lisäksi pitävät huolta myös ympäri jazzaluetta ilta-ja yöaikaan työskentelevistä vapaaehtoisista eväiden muodossa. Porin kaupungin työntekijöiden motoristitapahtumaan otti osaa kolmisenkymmentä lajin harrastajaa 16.5. Vauhdin hurmassa, aurinkoisessa kevätillassa unohtuvat työviikon kiireet. Suunnaksi otettiin ravintola Villiruusu Krookan satamassa Merikarvialla. Janne Nissilä, Antti Tähtinen ja Tapio Kaski maanmuokkaustöissä RMJ:n leirintäalueella. Omaa telttapaikkaa ei ole merkitty eikä merkitäkään. Miehillä on vallan toisenlaiset juhannussuunnitelmat. Teksti Katri Ojala Mansikkakakku voi selvittää isommankin ongelman Toimistohuolto on osa gateringia ja se on ollut vastuul- Tilapäiseen leirintäalueeseen pitää olla lupa. Ympäristölautakunta hyväksyy alueen käyttöönotettavaksi. Päätöksessä määrittelemme lupaehdot. Päätöksiä ei ole vielä tullut niitä valmistellaan parhaillaan, ilmansuojeluinsinööri Jari Lampinen kertoo. oikeiden pyörien pariin, Sorvi naurahtaa. Sorvi näyttää silmin nähden onnelliselta takana on ensimmäinen, pitkä maantieajo. Tähän asti mies on pitäytynyt kotikulmilla kaupungissa. Kieli keskellä suuta tässä täytyy ajaa, Sorvi kuvailee ajotaktiikkaansa. Teksti ja kuva Virpi Laiho Maanmuokkaustöitä on tehty 22 hehtaarin suuruisella alueella helmikuusta lähtien. Loppukeväästä urakan eteen on painettu pitkää päivää lauantaita myöden. aikoinaan jo Kirjurinluoto Arenan tarpeisiin. Tiukka aikatauluhan tämä on ollut. Onneksi on ollut kuiva kevät, rakennusmestari Leo Turunen toteaa. Luotojen aluetta hyödyntävät monenlaiset käyttäjät. Uusi, telttailuun soveltuva viheralue laajentaa lenkkeilypolkuverkostoa. Alueelle on tuotu ylijäämämassoja muilta työmailta yhteensä 4 500 kuormallista. Kesäkuun puoliväliin mennessä alue on ajettu sileäksi. Toukokuun lopulla kylvetty nurmi vihertää jo. Skeittaajat ovat löytäneet Arenan asfalttikentän. Uusi alue voi palvella vaikkapa liidokkien lennättäjiä tai koirayhdistyksiä mahdollisuuksia on, viherhoitopäällikkö Veijo Marin esittää. Nyt odotellaan sadetta, joka aiheuttaa kasvuryöpyn nurmelle. Sitten pistetään kasvusto poikki, jotta se pääsee tuuhentumaan. Ja jos vettä riittää, nurmi lannoitetaan vielä ennen juhannusta, kaupunginpuutarhuri Ismo Ahonen kertoo. Koska uusi nurmikenttä on haavoittuva, alue joudutaan kylvämään uudestaan festivaalien jälkeen. Viherrakentaminen jatkuu syksyllä puiden istuttamisella puistokujien varsille. Ojia on perattu ja kaivettu, jotta sadevedet valuisivat sinne eivätkä jäisi suuriksi lammikoiksi telttojen keskelle, Turunen kertoo. Jäteviemäriä on vedetty 700 metriä Pormestarinsillan kupeesta. Kunnallistekniikan tuominen alueelle käy melko vaivattomasti, sillä ne on tehty Leikkipuisto ja uimaranta käyttökieltoon Tulevina vuosina yhtenä alueen alueen käyttömahdollisuutena on laidunmaana jos se siihen tarkoitukseen festivaalien jälkeen kelpaa, Ahonen paljastaa. Kirjurinluodon yrittäjät on otettu huomioon aluetta aidatessa. Kesäkahvilat ja pienoisgolf voivat olla auki. Siirtopuutarhalaiset ovat tottuneet kulkemaan polkupyörillään mökeilleen Hanhipuiston poikki. Juhannuksena kulku mökeille on Kirjurinluodontien pyörätietä ja Hevosluodontietä pitkin. Teksti ja kuva Virpi Laiho Suomen keskikesän suurin musiikkifestivaali Kirjurinluodossa 19.-21.6. l järjestetään 10. kertaa l kolmen päivän kävijätavoite 110 000 l ikäraja 18 vuotta l pääesiintyjänä amerikkalainen räppäri JAY-Z l Lähes 70 esiintyjää: The Rasmus, The 69 Eyes, Apulanta, Kotiteollisuus, Lauri Tähkä & Elonkerjuu, CMX jne. l Duudsonit juontavat l RMJ:n aikaan Kirjurinluodon uimaranta ja Pelle Hermannin leikkipuisto ovat käyttökiellossa. l Mitä enemmän on aktivoivaa käyttöä, sitä vähemmän on ilkivaltaa, Ahonen lisää. Entä miten ilkivallalta pyritään välttymään juhannuksena? Aitaus ja vartiointi järjestetään niin, että Kirjurinluoto on porilaisten käytössä juhannuksen jälkeenkin. Leikkipuistoon ei päästetä festivaalin aikana ketään. Emme voi ottaa sitä riskiä, että leikkihiekasta löytyy sinne kuulumattomia esineitä. Myös uimaranta on juhannuksena käyttökiellossa, Ahonen kertoo. www.pori.fi/rmj www.rmj.fi Jazzit järjestetään jo rutiinilla. RMJ on meille täysin uutta. Olemme raumalaisilta kollegoilta saamamme tiedon varassa, Lampisen festivaalityöpari Johanna Koivukoski toteaa. Festivaalialueelle tulee neljä lavaa, joilla kaikilla soi musiikki yhtä aikaa. RMJ:n formaatti on täysin erilainen verrattuna jazziin. Jazzin konsertit loppuvat kello 23 mennessä. RMJ:lle on haettu poikkeuslupaa kello 03.30 asti, jonka jälkeen bileet jatkuvat leirintäalueella, Lampinen pohtii. Aitaus, vartiointi ja liikenteenohjaus ovat suuressa roolissa festivaalin käytännönjärjestelyjä Kirjurinluodossa miettiäessä. Kuva Tekninen palvelukeskus / puistotoimi Juhlijoiden eristäminen mahdotonta Rauman juhannusjuhlilta jätettä kertyi huikeat 60 tonnia. Kaupungin siistimiseen meni viikko lukuun ottamatta uimarantoja, jotka olivat festivaalin jälkeen pitkään uintikiellossa. Porissa jätehuoltoa pyöritetään 230 henkilön voimin. On täysin ennalta arvaamatonta, kuinka paljon ihmiset roskaavat liikkuessaan kaupungissa paikasta toiseen, Koivukoski pohtii. Ihannetila olisi, että RMJkansa keskittäisi juhlansa Kirjurinluotoon. Leirintä ja festivaalialue ovat rintarinnan, mutta autoparkkia ei Kirjurinluotoon saada vielä tulevaksi juhannukseksi. Hajasijoittelu aiheuttaa päänvaivaa. Nähtäväksi jää, miten kuudella bussilla ajettava nonstop- kuljetus Isomäen parkkialueelta Kirjurinluotoon toimii, Lampinen miettii. Linja-auton lisäksi Kirjurinluotoon pääsee vain jalkaisin. Huoltoajo tapahtuu pääosin ohitustien kautta. Matkailuautoille ja asuntovaunuille on järjestetty leirintämahdollisuus Pohjois-Porin koulun pihalla. Teksti Virpi Laiho
16 17 Puhelimen pirinä tahdittaa vilkasta matkailukesää MESSUKOHTEET: Porin Seudun Matkailu Oy Maisan henkilökunta, tapahtumakoordinaattori Hanna Räihä muiden mukana, on pahasti addiktoitunutta. Räihä ei tule toimeen ilman kännykkää pientä pirisijää, jolle ei voi sanoa ei. Kyselyjä tapahtumista, järjestelyistä ja palveluista on tullut jo hyvin runsaasti ja niitä tulee jatkuvasti. Puhelin- ja muu liikenne lisääntyvät vain entisestään, kun kesä tästä etenee. Siihen on hyvä syy: Pori on tapahtumien ja turistivirtojen lomailijoiden ja matkustajien ykköskohde. Tapahtumakoordinaattori Hanna Räihän vilkas seuralainen, varsinkin juuri tähän aikaan vuodesta, on kännykkä. Projektisihteeri Jan-Kristian Kivi ja kumppanit ovat rakennelleet kansalle, mitä kansa haluaa. Tänä vuonna kansanperinnetapahtumassa korostuvat myytit ja riitit sekä satakuntalaisuus. Tapahtumia ja tilaisuuksia on paljon. Pori Folkin teemana 21. 24. elokuuta on vuorovaikutuksellisuus. Jo kansankulttuuri sinänsä on vuorovaikutukseen perustuvaa, mutta juhlassamme se korostuu laajasti, Kivi linjaa. Jotakin kansanomaisuudesta nykyisellään kertoo se, että ostoskulttuuri on suosittua vapaa- Seudullinen matkailuyhtiö Maisa hoitelee tietysti yhtä kaupunkia huomattavasti laajempaa aluetta. Tarjonta eivät tyssää kaupungin rajalle. Pori on valmis ottamaan vastaan kesän ja kesävieraat. RMJ-juhlia odotellessa Tapa ht uma koord inaat tor i Hanna Räihä suhtautuu innokkaasti kesän humuun ja suven tunnelmaan. Pori tulvii turisteja, ja asukkaat tapaavat omassa kaupungissaan ihmisiä eri maista ja kulttuureista. Hanna Räihää työllistää ja innoittaa alkukesästä eniten RMJ:n ja Porin kaupungin välinen yhteistyö. Nuori nainen liputtaa korkealle Porin uuden suurtapahtuman. RMJ vaikuttaa loistavalta. Se on alueellisesti sujuva nimenomaan Porissa. Teksti ja kuva Kansalle juhla Pori folkkaa Tanssillista ja laulullista säpinää rantautuu elokuun lopulla Porin puistoihin ja kaduille. Folk on kohta täällä, hehkuttaa Jan-Kristian Kivi. ajantoimintaa. Pori Folkissa tämä on huomattu. BePopin kauppakeskuksen tapahtumista on tullut hyvää palautetta. Yleisö on pitänyt, ja yrittäjät ovat ottaneet hyvin vastaan. Festivaalin esimakuna on satakuntalaisten riittimuistojen teemanäyttely Porin kaupunginkirjastossa. Esillä on mm. häiden, koulujen päättäjäisjuhlien sekä juhlapyhien viettoon liittyvää aineistoa. Teemahenkilönä Jaakko Kaappa Pohjoissatakuntalainen Jaakko Kaappa (1923 1993) on valittu Folkin teemahenkilöksi. Näytelmäkirjailijana ehkä parhaiten tunnettu kankaanpääläinen Kaappa oli myös merkittävä kansanmusiikin tallentaja ja aktiivinen esittäjä. Erityisesti kansanmusiikista ja -elämästä aiheensa ammentava näytelmäkirjallisuus on ominta Kaappaa. Hän julkaisi myös mm. Kankaanpään kansanlaulukirjan. Pori Folkissa Jaakko Kaapan kansankulttuurielämäntyöstä järjestetään valokuvanäyttely, seminaari sekä Mestarien Perintö juhlakonsertti. Tänä vuonna esillä on myös romanimusiikki ja uudempaa kansanmusiikkia edustavat Jussi Syren & The Groundbreakers featuring Mikko Alatalo. Teksti ja kuva Messuportit avautuvat Porin loma-asuntomessujen portit aukeavat 13. kesäkuuta kello 10. Ennen kuin tänne asti on päästy, on vaadittu lukemattomien ihmisten, niin kaupungin eri hallintokuntien kuin talonrakentajienkin ahkeraa puurtamista kuukausikaupalla. Loma-asuntomessuilla on nähtävillä kaikkiaan 30 kohdetta ja niiden lisäksi ulkonäyttelyalueella runsaasti erilaisia pihapiirin rakennuksia kuten grillejä. Omarantaisia huviloita on yhdeksän, omarantaisia mökkejä kahdeksan, pienkerrostalo, kaksi kelluvaa huvilaa, peruskorjauskohde, omakotitalo ja kaksi messujen jälkeen poiskuljetettavaa huvilaa ja oheiskohteena Yyterin Villat, joita valmistuu messuille kolme. Aukioloajat Messuvieraita otetaan vastaan 6. heinäkuuta saakka. Kulku messualueelle tapahtuu Satamapuiston varrella olevasta messuportista. Juhannuksena 20. 23.6. messuportit ovat kiinni. Messut ovat avoinna yleisölle päivittäin kello 10 18 (lipun- myynti päättyy kello 17) sekä lisäksi kahtena viimeisenä torstaina 26.6. ja 3.7. kello 10 19 (lipunmyynti päättyy kello 18). Liput Aikuisten pääsymaksu on 11 euroa, lasten (7 15 v., 0 6 v. ilmaiseksi vanhempien seurassa). Perhelippu maksaa 25 euroa (kaksi aikuista ja lapset 7 15 v.). Ryhmälippu maksaa 8 euroa/ henkilö (vähintään 15 hengen ryhmä). Invalidit, varusmiehet, eläkeläiset Kela-kortilla ja opiskelijat opiskelijakortilla pääsevät messuille 8 eurolla. Kahden päivän lippu maksaa 19 euroa, ja se on lunastettava ensimmäisen päivän jälkeen. Kulkuyhteydet Pysäköintimaksu on viisi euroa ja seitsemän euroa, jos sen maksaa vasta pois lähtiessään. Reposaareen pääsee myös Porin Linjojen busseilla kerran tunnissa, viikonloppuisin kerran kahdessa tunnissa. Busseilta on myös yhteys Yyteriin. REPOSAARI INFO: 1 2 3 4 2 A B C A B C Ravintolat Kioskit / kahvilat 7 Värikkäät loma-asunnot siivekkäiden suosiossa 4 1 3 5 6 Lainsuojattomat ovat teatteriryhmien kohtaamispaikka Lainsuojattomat IX festivaalin järjestelyissä olevat täydessä vauhdissa. Syyskuun 3. 7. pidettävä teatterifestivaali tarjoaa läpileikkauksen vapaan kentän vuoden tapahtumista. Kai Tanner on katsonut kaikki DVD:t, joita Poriin on saatu. Niiden pohjalta näyttäisi siltä, että keskiössä ovat miesten ja naisten roolit, kertoo festivaalien järjestämisestä vastaavan Rakastajat-teatterin toinen johtohahmo Angelika Meusel. Naiseuden ja miehisyyden kiemuroista riittää aineksia. On esimerkiksi näytelmä, jossa nähdään miehiä autossa. Se on kahden naisen esitys. Tekijänä on Valtimon Teatteri Helsingistä. Nykysirkus saapuu kaupunkiin Poriin on tulossa 20 30 eri teatteria. Määrä vaikuttaa äkkiseltään suurelta. Rakastajissa onkin mietitty festivaalin kokoa. Lainsuojattomia ei ryhdytä kasvattamaan. Tämä on myös kohtaamispaikka. Aikaa ja tilaa pitää olla keskusteluille. Lainsuojattomat levittäytyy Valtakadulta ympäri kaupungin. Teatteri tekee yhteistyötä Satakunnan taidetoimikunnan ja Porin työväenopiston kanssa käsikirjoitustyöpajassa. Festivaali hakee ajan teemoja ja punaista lankaa. Meusel painottaa, että on etsitty myös uusia ryhmiä ja tänä vuonna nykysirkusta. Festivaalin suosituimmaksi ryhmäksi äänestetty latvialainen teatteri pääsee Poriin. Ryhmä tekee töitä 110-prosenttisesti. Innolla odotetaan mitä heiltä tulee, hyvää joka tapauksessa. Omana esityksenä nähdään Julma leikki. Se kertoo syvistä haavoista, mielen rikkoutumisesta ja eheytymisestä sekä siitä, mitä kannamme mukanamme. Lapsille on luvassa marionettiteatteria ja tavallista. Toivottavasti myös sirkuksesta riit- tää annettavaa koko perheelle, Meusel kertoo. Teksti ja kuva Lainsuojattomat-teatterifestivaalin teema nousee esityksistä. Ihmisyys, mieheys ja naiseus, sanoo Angelika Meusel. Kuva Rakennuspuuhissa sirkuttavat paluumuuttajat iloitsevat erityisesti Porissa järjestettävistä Lintujen Loma-asuntomessuista. Messuilla on universumin Ekologinen Willa Pauliga on rakennettu kierrätysmateriaaleista. Kuva Tiina Salminen upein tilaisuus saada uusimmat vinkit rakentamiseen, lupaa viherhoitopäällikkö Veijo Marin. Messualueen huvilat ovat asumiskelpoisia. Asukasvalinta tapahtuu soveltuvuuden ja tarpeen perusteella. Marinin näkemyksen mukaan tänä vuonna suositaan erityisesti värikästä lomaasumista. Hanhipuiston kivikossa lammikon takana aukeava messualue tarjoaa parasta Poria. Lähistöllä on vehreää luontoa ja puhdasta vettä. Kun osastojen rakentaminen saatiin viimeisteltyä ja avajaiset pidettiin kesäkuun kolmas päivä, alkoi alueella heti kova tungos. Odotamme kiinnostuksen jatkuvan koko kesän ajan, Marin ennakoi. Teksti
18 19 Eija Joensuu myy Poria maailmalle Tammikuussa työnsä aloittanut MAISAn uusi myyntipäällikkö Eija Joensuu pääsi vauhdilla mukaan myymään matkailijoille 450-vuotisjuhlaa viettävää kotikaupunkiaan. Pori on kesän tapahtumakaupunki vuonna 2008: Reposaaren lomaasuntomessut, Kirjurinluodon kesäteatteri, RMJ, Pori Jazz, SuomiAreena, Pori Folk, Lainsuojattomat. Tämän tapahtumakavalkadin huolisi mieluusti moni muukin paikkakunta. MAISAn myyntipäällikön toimenkuvan laajuus on yllättänyt Eijan. Työn ydintavoitteena on lisätä Porin seudun matkailutuloja. Suunnittelemme koko ajan erilaisia matkailupaketteja ja et- MAISA l Porin Seudun Matkailu Oy MAISA aloitti toimintansa 1.1.2007 alkaen. l MAISA tulee sanoista Matkailu info Satakunta l Koko osakekannan omistaa Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK, jonka omistajina ovat kaikki Porin seudun 11 kuntaa. Suurin omistaja on Porin kaupunki. l MAISAn osoite on Promenadi keskus, Yrjönkatu 17 l Toimitusjohtaja on Kristian Vainio. www.maisa.fi simme uusia yhteistyökumppaneita, joita on nyt noin 70 ja lisää otetaan! MAISAn toiminta on Eijan mielestä kehittymässä hyvään suuntaan. Yyteri on tamperelaisten hiekkaranta Eija Joensuu on kiertänyt alkuvuoden esittelemässä Poria messuilla ja yrittäjätapaamisissa eri puolilla Suomea. Tänä vuonna RMJ selvästi herättää mielenkiintoa. Jokaisella on siitä joku kommentti, puolesta tai vastaan. Eijaa eivät vastaansanomiset huoleta, sillä Pori Jazzin ansiosta meillä on totuttu hoitamaan isoja tapahtumia. Tamperelaisille Pori on tuttu paikka. Erityisesti Yyteri viehättää heitä. Messuilla kysellään, mistä veden lämpötilat löytää ja milloin paikat ovat auki. Perheet ovat kiinnostuneita Kirjurinluodosta ja lapset kyselevät Viksu Mustavariksesta. Kirjurinluodon kesäteatteri on myös hieno uusi juttu. Maria Kuusiluoma teki Eijan mielestä viisaasti kiinnittämällä täksi kesäksi kovia näyttelijänimiä. Joitakin näytöksiä onkin jo myyty loppuun. Pietarilaiset lähtevät Poriin hengittelemään FinWest on erityisesti ulkomaalaisille kohdistettu matkailuhanke, jolla houkutellaan turisteja Länsi-Suomeen. Satakunta ja Pori ovat mukana hankkeessa. FinWestin markkinoinnin kärkenä on tällä hetkellä luontomatkailu. Poriin houkutellaan lintubongareita, kalastajia ja luontovaeltajia. Eijan kokemuksen mukaan erityisesti venäläiset ovat kiinnostuneita kalastusmatkailusta. Mikä tahansa lautamökki ei kuitenkaan kelpaa, vaan he vaativat kunnon luksusmökkejä. Pietarissa on valtavasti matkailevaa väkeä. He kuulemma lähtevät Poriin hengittämään, sillä isoksi kaupungiksi meillä on puhdasta ja helppo liikkua. Saksalaiset taas ovat luontoihmisiä, pitkospuut ja puhdas luonto kiinnostavat. Puutalokaupunginosat kiehtovat Keski-Euroopasta tulevia. Me porilaiset emme ehkä osaa puutalojamme riittävästi arvostaa, Eija arvelee. Porissa eletään talvellakin Matkailusesonki ei pääty kesään, Eija muistuttaa. Talvi- Porissa vieraita kiinnostavat perinteiset kohteet kuten Porin teatteri, Keski-Porin kirkko, Pori on tosi jees taidemuseo, Satakunnan museon eri toimipisteet ja nyt uutuutena Rosenlew-museo, joka on erityisesti miesten mieleen. Promenadikeskuksen konserttisyksy on todella runsas. Ja mitä kaikkea tuokaan tullessaan uusi, syksyllä järjestettävä Vähäx valottaa lasten ja nuorten valokuvafestivaali! Ryhmämatkoja myydään erityisesti eläkeläisille. Eija kuvailee heitä valveutuneiksi ja aktiivisiksi, jotka surffailevat etukäteen netissä tutustumassa kohteisiin. Kehittämisen varaa on Eija Joensuu tietää tarkkaan listata ainakin kolme asiaa, jotka matkailullisessa mielessä pitäisi Porissa panna kuntoon: Yyteristä on kehitettävä kunnon matkailukeskus. Sinne pitää saada ympärivuotiset valaistut polut ja kunnon opastukset, etteivät asiakkaat eksy. Leirintäalueet, mökit ja muut perusasiat pitää hoitaa kuntoon, sillä tasovaatimukset ovat koventuneet. En halua Yyteriin tivolimeininkiä, mutta erityisesti liikunnallista tarjontaa tulee lisätä, Eija huomauttaa. Poriin pitää päästä helposti, erityisesti iltapäivälentoja on lisättävä. Upealle Kirjurinluoto Arenalle täytyy saada lisää tapahtumia. Se kuuluu MAISAn myyntityöhön, mutta tarvitaan myös sellainen järjestäjätaho, jolla on uskallusta ja rahaa. Käppärän flikka on oikeasti juurillaan Kun Eija kertoi äidilleen muuttavansa Käppärään, hän kuuli hämmästyksekseen, että on muuttamassa samaan taloon, jossa on käynyt neuvolassa 7-vuotiaaksi saakka. Muuttoja Eijan elämään on mahtunut enemmänkin. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen olin kaupungin matkailutoimistossa kesätöissä. Siihen aikaan Kauppikseen perustettiin matkailulinja ja päätin pyrkiä sinne. Valmistumisensa jälkeen Eija päätti lähteä maailmalle. Olin kolme vuotta matkaoppaana: Portugalissa, Kyproksella, Gran Canarialla ja viimeksi Dubaissa. Sen jälkeen meni toiset kolme vuotta Helsingissä ennen kuin palasin takaisin Poriin ja Yyterin Kylpylään töihin yhdeksäksi vuodeksi. Pori on tosi jees, Eija hehkuttaa. Teksti Ulla Keskinen Kuva Jan Virtanen Eija Joensuu toivottaa tervetulleeksi Poriin lukuisien kesätapahtumien kaupunkiin. Yyteri Lomaihminen ei tyydy siihen, että elämässä ei ole ikinä mittää missään ko aina vaan. Hän on perso elämyksille. Lomalta pitää saada muisteltavaa tai edes kaduttavaa. Yyteri jää mieleen. On se aika erikoinen alue arkisen asiallisen kaupungin kupeessa. Ulkomaisetkin vieraat ovat sitä ällistelleet. Myös raumalaiselle Valmistuuko kesäteatteri ajoissa? Kirjurinluodon kesäteatteri valmistuu 13.6., kuten olemme teatteriväelle luvanneet, vakuuttaa hankkeen rakennuttaja Kari-Matti Haapala Teknisestä palvelukeskuksesta. Teatterin rakennustyöt etenevät vauhdilla. Hankkeen suunnitteluun alkoi viime syksynä ja rakentaminen maaliskuussa. Aikataulu on ollut miltei mahdoton. Sen toteuttaminen on vaatinut erityisen hyvää ja saumatonta yhteistyötä sekä ulkopuolisilta urakoitsijoilta että TPK:n omalta väeltä, Haapala toteaa. Käyttäjiin oltiin yhteydessä jo hankkeen alkuvaiheessa ja näyttelijätkin tietävät, että Porissa harjoitellaan työmaaolosuhteissa. Kahden työmaan puristus TPK:n oma metalliverstas on tuonut hienosti esiin ammattitaitoista osaamistaan. Verstas on tuottanut laadukkaat teatterin takaseinän metallirakenteet maalattuna ja konepajakuvien mukaan tehtyinä. Teräsraken- porin kaupungin henkilöstölehti Yyteri tarjosi helpottavan havainnon: Iha kunnen mnää Poris oliska! Ensimmäinen elämys Yyterissä on dyyniharjanteilta avautuva näkymä. Tilan ja valon yhdistelmä tehoaa kaikkina vuodenaikoina. Sanallisesti maiseman pystyy kuvailemaan vain kiinteistönvälittäjän ammattitutkinnon suorittanut kaunopuhuja. teet koostuvat neljästä kaksi tonnia painavasta elementistä. Työmaalle on ajettu 40 kasettikuorma-autollista hiekkaa eli noin 1 600 tonnia. Mursketta tuodaan vielä enemmän noin 2 600 tonnia, kertoo maanrakennustöitä johtava työnjohtaja Leo Turunen. Perustus- ja viemäröintivaiheessa tehtiin kahta työmaata yhtä aikaa: päivät RMJ:n leirintäaluetta ja illat teatteria. Työmaalla on työskennellyt enimmäkseen Karhunpalvelus ilmestyy seuraavaksi 17.9. Aineistot seuraavaan lehteen viimeistään 27.8. mennessä. Osoite- ja henkilötietomuutokset henkilöstöosastolle: pirjo-liisa.hautamaki@pori.fi Karhunpalveluksen toimituksen osoite: karhunpalvelus@pori.fi. Yyteri Suomen hienoimmat hiekkarannat. Näitä maisemia ei valmisteta lisää. konekalustoa apunaan pari kadunrakentajaa. Alueen vihersuunnittelun ja -rakentamisen hoitaa TPK:n puistotoimi. Kesäteatteria voi vuokrata Kesäteatterikausi päättyy elokuun 3. päivä. Tämän jälkeen Porin Seudun Matkailu Oy MAISA vuokraa teatteria erilaisten yhteisöjen käyttöön. Kysyntää on ollut ja muutamista päivän vuokrauksista on Kauneudesta piittaamattomalle eräs elämyskohde voi olla nakuranta. Naisia siellä ei häävisti näy, koska he varsinaisilla sannoillakin voivat oleilla pelkkä karhunlanka jalkovälissä. Mutta muutama uros siellä käyskelee. Eivät usko, että luonnonmukaisessa elämäntyylissä munia haudotaan eikä tuuleteta. Ilman karsintatestiä miehiä olisi nakurannalla enemmänkin. Kausikortin saadakseen pitää alastomana kävellä kymmenen metrin matka piripintainen kahvikuppi kummassakin kädessä ja samalla kuljettaa neljää munkkirinkilää. Vain alfauroksilla on asiaa nakurannalle. Yyterin edustalla on muuten myös Munakari. Matalan veden aikana sinne pääsee kahlaamalla. Tuulen käännyttyä lämmin vesi voi virrata ulapalle ja tilalle tulla kylmää pohjavettä. Käy elämyksestä kahlata takaisin munat huurteessa. Siitä kari aikanaan sai nimensä. Puolisääreen ulottuvassa vedessä tai toisinaan jopa kuivin jaloin etenemällä tavoittaa hiekkarannan itäpään Preiviikinlahdella. Siellä voi ihailla poikasiaan paimentavia joutsenia. Hyvässä lykyssä onnistuu herättämään isä-joutsenen mielenkiinnon. Silloin valkenee, ettei vesijuoksu ole mikään lällärilaji eikä selkään nokkiva joutsen mikään soiluvan veen runollinen lumikaula. jo sovittu, kertoo toimitusjohtaja Kristian Vainio. Teatterin vuokraamisella halutaan elävöittää Kirjurinluotoa. Erityisesti toimijat, jotka eivät kerää tapahtumistaan pääsylipputuloja, ovat tervetulleita. Heiltä peritään vain muodollinen vuokra. Teksti ja kuvat Outi Vainikka-Majuri Tekninen palvelukeskus PÄÄTOIMITTAJA Tapio Furuholm HALLINTOKESKUS puh. 621 1165 TOIMITUSNEUVOSTON PUHEENJOHTAJA Helena Metsälä HENKILÖSTÖPALVELUT TOIMITUSSIHTEERI Virpi Laiho HALLINTOKESKUS TOIMITUSNEUVOSTO: Ulla Keskinen HALLINTOKESKUS, Sirpa Mannila PORIN VESI, Pirkko Teikari SOSIAALIKESKUS, Inna Saarinen SAMK, Hanna Heinikangas TPK, Outi Vainikka-Majuri TPK, Birgitta Tuunainen KOULUTUSVIRASTO, Miia Reiman PORIN AMMATTIOPISTO, Ulla Eklund TERVEYSVIRASTO, Eeva-Liisa Haanpää TERVEYSVIRASTO, Ritva Hellman PORIN SEUDUN MATKAILU OY MAISA, Jan-Kristian Kivi KULTTUURITOIMISTO, Marianne Kotiranta IT-PALVELUT, Katri Ojala HALLINTOKESKUS, Tiina Salminen HALLINTOKESKUS. ULKOASU: GREY PRO Oy, PAINOPAIKKA: West Point Oy, Rauma 2008 totikan kokoiset paarmat, jotka käyvät pyhää sotaansa lapaseutuja vastaan. Monen muistin virstanpylväiksi ovat jääneet nyrjähtäneet olkavarret ja selän lähes kyttyräksi paisuttaneet paukamat. Hirviäkin Yyterissä tapaa. Niitä liikuskelee metsissä ja uiskentelee Preiviikinlahden poikki ruovikoille. Elämyksinä ne ovat samanlaisia kuin muutkin porilaiset: menevät ohi tervehtimättä. Sienimaastona Yyteri on erinomainen. Kamara pukkaa herkkutatteja, kanttarelleja, haperoita ja rouskuja. Ja korvasieniä. Niiden kasvupaikkoja en kerro. Quantanamon terroristikuulusteluissakaan kukaan ei ole paljastanut korvasienten sijaintia. Toimii Yyteri talvellakin. On lunta tai ei. Siellä voi harjoittaa todellista murtomaahiihtoa eli hiihtää samalla lenkillä lumessa, jäällä, vedessä ja sannassa. Aina luistaa, jos hiihtäjä vain on huolehtinut voitelustaan. Pidon kanssa saattaa ajan oloon tulla ongelmia. Eli tunnetun laulun sanoin: Puuhamaa on paska paikka, Yyteri ei milloinkaa! Teksti Timo Koivisto Työväenopiston entinen rehtori Kirjurinluodon kesäteatteri l rakentaminen alkoi 1.3.2008 l teatteri valmistuu 13.6.2008 l Derek Benfieldin Huomenta rakkaani!, ensi-ilta 14.6. l Kaikkien aikojen Pertsa ja Kilu, ensi-ilta 23.7. l Lipunmyynti Lippupisteissä kautta maan l Katsomossa 461 istumapaikkaa l Tarvittaessa katsomoa voidaan laajentaa hieman yli 500 paikkaiseksi l Näyttämön pinta-ala 75 m² l Talveksi poistettavan muovikangaskatteen pinta-ala 800m² l Suunniteltu huolto- ja tukirakennus toteutetaan myöhemmin Kesäteatterihankkeen kustannukset ja rahoitus Lyhyemmillä rantakävelyillä saa tuntuman huidoon eli yyteriläiseen kamppailulajiin. Siinä yritetään huitomalla torjua heitl Kokonaiskustannukset 500 000 l Rahoitus: Porin kaupunki l Hankkeeseen on budjetoitu l vuodelle 2008 250 000 l Areena-alueen ja Kirjuriluodon l kehittämisrahaa 172 450 l EU-rahoitusta 77.550
20 SuomiAreenan ohjelma - Tiistai 15.7. 10.00-18.00 Kansalaistori ja kävelykatu 10.00-11.15 Säilyykö Selkämeri sinisenä? Selkämeren teemavuosi 2008-2009 Sulo A. Savon piha, Reposaari 11.00-12.00 Sammuttaako viimeinen valot Satakunnasta? Satakunnan Radio/YLE 11.15-11.45 Kalasoppaa Sulo A. Savon piha, Reposaari 11.45-12.45 Suomalainen ammattikalastusturha elinkeino? Selkämeren Ammattikalastajat ry. Sulo A. Savon piha, Reposaari Biopolttoaineet syy ruuan hinnan nousuun? ST1 Onko suomalainen ruoka turvallista? Elintarvike ja terveys-lehti 14.00-15.15 Kuluttajasuunnistusta keskustassa Suomen Kuluttajaliitto 14.00-15.15 Tuhosiko ryhmäkanne suomalaisen elinkeinoelämän vai päinvastoin? Suomen Lakimiesliitto 15.00-17.00 Mielipaikkani. Puisto, piha vai puutarha... Viherympäristöliitto ja Porin kaupungin puistotoimi Hanhipuisto, Kirjurinluoto 15.00-17.00 Miten metsillämme ansaitaan 10 vuoden kuluttua? Suomen Luonnonsuojeluliitto 17.00-18.15 Mihin USA menossa? Suomen Atlantti-Seura Ravintola Buccon terassi 17.00 alkaen Kaupunkisuunnistus Rastikarhut ry Kirjurinluodon pysäköintialue 14.00 - n. 24.00 Annis Pro Posterus Kulttuuuritalo Annankatu 6 Keskiviikko 16.7. 10.00-18.00 Kansalaistori 10.30-11.45 Kuntavaalit lokakuussa ketä palvelemme ja miten? Kuntaliitto 10.30-11.45 Onko nuorilla unelmia? Prizztech Oy 10.30-11.45 Uusi käsikirjoitus globalisaatioon! STTK 11.00-13.30 Kunnallisvaalit ja yrittäjyys Satakunnan/Suomen Yrittäjät ja EK Antinkatu 2 11.00-11.30 Kauppajohtajat lavalla MTV3 Mepit lavalla Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto 12.00-18.00 RAY:n pelirekka Porin kauppatori Sukupolvet sota vai sopimus? SYL Tuottavuus ja julkiset palvelut JHL 49 Osmo Rauhala Yyterin hiekkaranta Kuljetus Liisantorilta klo 10.45 14.00-15.15 Kuluttajasuunnistusta keskustassa Suomen Kuluttajaliitto 14.00-15.15 Puoluejohtajien kunnallisvaalitentti MTV3 Ravintola Buccon terassi 16.00-17.15 Rahapelaaminen Suomessa RAY 16.00-17.15 Kansalaiskeskustelu turvallisuus - ja puolustuspolitiikasta Eduskunnan puolustusvaliokunta Antinkatu 2 16.00-17.15 Koulutuksella kasvua sattumaa vai suunniteltua? Akava 16.00-17.15 Kalkkitabletteja vai kondomeja? - Nuorten kuntavaalit 2008 Nuorisojärjestöjen Allianssi 16.30-17.30 Rullaluistelutapahtuma Länsi-Porin Gepardit ry Porin stadion 18.00-21.00 Suuri Viihdekonsertti Porin kaupunki Kirjurinluodon Areena Torstai 17.7. 10.00-18.00 Kansalaistori ja kävelykatu Pekingin olympialaiset ja ihmisoikeudet Amnesty International EU 2008: talouskasvua vai taantumaa? Eurooppalainen Suomi ry Toimeentuloturva toimivaksi! Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Antinkatu 2 11.15-12.30 Poliitikko, media ja menestys Vihreä Sivistysliitto, Ajatuspaja e2 11.30-17.00 Uusiutuvat energiamuodot haasteena omavarainen yhteisö Luonnonsuojeluliitto ja Porin kaupungin ympäristötoimisto Noormarkku, ruukkialue Ilmoittautumiset puh. 621 1216 12.00-14.00 Tietotekniikkaa joka paikassa ubiikkiyhteiskunta tulee? Jokapaikan tietotekniikan osaamisklusteri Porin Teatteri, pieni näyttämö 12.00-18.00 RAY:n pelirekka Porin kauppatori 12.00-13.00 Minkä arvoista taiteeni on? Pauliina Laitinen-Laiho ja Taloustaito-lehti Mikaelsgården 12.00-17.00 Areenafutis Palloliiton Satakunnan piiri Kirjurinluodon uimaranta 12.30-13.30 NaistenPankki kasvattaako hyvän tekeminen korkoa? Kirkon Ulkomaanapu / NaistenPankki 12.30-15.00 Paikallisjunaliikenne hyväksi ihmiselle ja ympäristölle Nakkilan yhteiskoulu Porintie 13 Suomen malli: julkinen osana yksityistä ja yksityinen julkista JKL Group Porin Teatteri, iso näyttämö Finlands och Sveriges europapolitik vad har vi gemensamt i EU? Hanasaari -ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus Auttamisen halu ja kansalaistoiminta RAY Ravintola Buccon terassi Pori-festivaalikaupunki! Satakunnan taidetoimikunta Antinkatu 6, sisäpiha Business in China Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Antinkatu 2 Voidaanko terveydenhoito järjestää kuin liiketoiminta? Satakunta on monta järjestö Kuka voitti Suomen sodan? 1809-toimikunta Metsäteollisuuden uudet sävelet Metsäteollisuus ry Antinkatu 2 Onko taide hyvä sijoitus? Taloustaito-lehti Mikaelsgården 16.00 alkaen Huomen on Suomen -lauluja Suomen sodasta ja itsenäisen Suomen ajatuksesta 1809 1809-toimikunta n lava Perjantai 18.7. 10.00-18.00 Kansalaistori ja kävelykatu 10.00-18.00 Mahdollisuuksien tori Satakuntalaiset kansalaisjärjestöt Kävelykatu 10.30-11.45 Baltia eilen, tänään, huomenna Porin seudun Suomi-Viro-seura 10.30-11.45 Kuorma-autokenttä meets ministeri Kalevi Huhtala ja SKAL Huhtalan koti Kansalaisjärjestöt, kunnat ja RAY RAY Sivistys on perusoikeus Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto Porin kaupunginkirjasto Koettu uhka ja turvattomuus Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyö 12.00-18.00 RAY:n pelirekka Porin kauppatori Uhkina syrjäytyminen ja yksinäisyys. Kynnykset mataliksi yhteiskunnassa. Porin vapaaehtoistoiminnan neuvottelukunta Kansalaissota kirjailijoiden silmin Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto Porin kaupunginkirjasto 13.00 alkaen Minäkö ajan huonosti? liikenneturvallisuusisku Fennia Promenadikeskuksen edusta Sähköisessä sisällössä tietoyhteiskunnan tulevaisuus ÄKT ry Cafe Jazz Yksin vai yhdessä nuoret aikuiset ja järjestäytyminen STTK Ravintola Buccon terassi Mediakeskustelu Satakunnan Kansa Satama ja meri Oy Hacklin Ltd ja Merenkulun koulutus- ja tutkimuskeskus Ravintola Buccon terassi Punaiset ja valkoiset laulut MTV3 Tositoimiin ilmastomuutosta vastaan! Fennovoima LAUANTAI 19.7 11.00-14.00 Satakuntalaisia bändejä Pori 450-vuotta n lava