Maestron paluu Arvo Volmer Ingolf Wunder TORSTAINA 18.9.2014 klo19 Madetojan sali
Ohjelma Torstaina 18.9.2014 klo 19 MAESTRON PALUU Arvo Volmer, kapellimestari Ingolf Wunder, piano Frédéric Chopin (1810 1849): Pianokonsertto nro 1 e-molli, op. 11 Allegro maestoso Romance. Larghetto Rondo. Vivace väliaika 20 min. Leevi Madetoja (1887 1947): Sinfonia nro 1 F-duuri op. 29 Allegro Lento misterioso Finale. Allegro vivace Okon fuoko -sarja nro 2, op. 58 I Nukketanssi: Vanhus, nainen ja soturi II Umegavan mekaaninen tanssi Okon Fuokon tanssi Umegavalle III Umegava tanssii Yiain tanssin IV Umegavan viettelevä tanssi V Miekkatanssi VI Myrsky VII Nukketanssi: Nainen ja mies VIII Okon Fuokon kuolema Konsertin aikana kuvaaminen ja nauhoittaminen kielletty Konsertti päättyy n. klo 21.00 Ingolf Wunderin levyjä myynnissä Pulssin myyntipöydällä, Wunder signeeraa levyjä konsertin jälkeen. Jälkikaiku konsertin jälkeen kahviossa.
Frédéric Chopin: Pianokonsertto nro 1 e-molli op. 11 Frédéric Chopinin (1810 1849) kaksi pianokonserttoa kuvastavat 1800-luvun alun virtuoosikonserton ihannetta. Chopin omaksui Mozartin konserttojen herkkyyden, mutta Beethovenin sinfoninen rakennustapa ei häntä kiinnostanut. Nuoren pianotaiturin välittöminä esikuvina olivat Hummelin ja Kalkenbrennerin bravuurikonsertot. Molemmat konsertot on sävelletty vuosina 1829 30, jonka jälkeen Chopin lähti Puolasta palaamatta takaisin. Konsertot toimivat hänen pääsylippunaan suureen maailmaan ja sinne päästyään hän ei enää koskenut teoslajiin. Pariisissa konsertot julkaistiin väärässä järjestyksessä, eli ensimmäinen pianokonsertto on todellisuudessa toinen. Rajoitettu orkesteriosuus luo kontrastin inspiroituneelle pianosoololle, johon Chopin on vuodattanut mielikuvitustaan. E-mollikonserton ensimmäinen osa (Allegro maestoso) on, juhlallisen johdannon avattua portit intohimojen temmellykselle, lavea ja eeppinen. Chopin ei perusta paljoa sonaattimuodon kaavoista, vaan antaa modulaatioiden johdatella hänet kauas pääasiasta. Ei ole sattuma, että juuri noilla sivupoluilla kohdataan vapautunein kauneus. Schubertin tavoin Chopin järjestelee musiikillista hierarkiaa uuteen uskoon ja hienostunut bravuuri kasvaa suoraan impulsiivisista tunteista. Taianomaista hidasta osaa (Larghetto) säveltäjä luonnehti eräässä kirjeessään: "Se ei ole voimakas, vaan melko romanttinen ja tuo mieleen kauniiden muistojen hauraan välähdyksen." Finaalirondossa (Vivace) etualalle tulevat kansalliset ainekset tulisen krakowiakin muodossa. Aivan samalla iskevyydellä Chopin ei käyttänyt puolalaisrytmejä myöhemmissä ja tyylittelevämmissä sooloteoksissaan.
Leevi Madetoja: Sinfonia nro 1 F-duuri op. 29, Okon fuoko -sarja op. 58 Leevi Madetojan (1887 1947) sinfonioihin asetettiin 1900-luvun alussa paljon toiveita, mutta tuntuu kuin toivojat eivät aina olisi ymmärtäneet hänen säveltäjäluonnettaan. Sinfonia koettiin 1900-luvun alkupuolella suureksi ja mahtavaksi teoslajiksi, jonka olisi kosketeltava kansallisia tuntoja monumentaalisessa muodossa, mieluiten ankarasta kamppailusta voittoon kohoten. Se ei ollut Madetojan resepti. Hänen teoksiaan hallitsee usein hiljaisuus tai vetäytyminen. Dramaattinen kamppailu ja hurjat huipennukset ovat sittenkin vain elämän pintakuohaa, joka joskus ryöpsähtää pinnalle ikuisessa kiertokulussa. Useammin Madetojan sinfonioissa ovat pääosassa veikistelevät ja tanssivat scherzoaiheet, jotka panevat vaskien jylinän oikeisiin mittasuhteisiin. Perisuomalainen on Madetojan musiikin suhde luontoon, mutta kaikkein suomalaisinta vuonna 1916 valmistuneessa ensimmäisessä sinfoniassa tuntuu olevan psyyke, sielunmaisema, joka viettää alakuloisuuteen ja pessimismiin, vaikka valoisat aiheet ovat prosentuaalisesti melko hallitseviakin. Kolmiosainen ensimmäinen sinfonia F-duuri karttaa julistusta ja mahtipontta. Arvostelijoista Bis Wasenius olisi toivonut finaalista komeampaa päätöksen trumpettiaihe ei muodostunut hänen mielestään riittävän dominoivaksi. Juuri tällaista loppua Madetoja halusi välttää: sinfonian pääosaan nousi tuvan ikkunan ääreen pysähtynyt hidas osa. Avausosassa (Allegro) huomaa samankaltaisen asetelman. Käynnistys on sotaisan päättäväinen ja saa jatkokseen scherzomaisesti ilakoivan sivuteeman. Mutta kun päästään liikkeen keskeyttävään, hitaasti ja kaihoisan täyteläisesti laulavaan teemaan, kuulija tuntee vaistomaisesti tulleensa pääasiaan. Kehittely muuttaa kuvaa vain vähän ja sivuteeman lempeä kertaus pakottaa sotaisan avausteemankin pehmenemään ja hiljenemään lopussa. Tuo loppudiminuendo kattaa pöydän Lento misterioson salaperäisen seisahtuneelle tunnelmalle. Sen matavasta liikkeestä ja oskilloivista säestysäänistä kasvaa kuitenkin ensiosaa kouraisevampaa draamaa, joka jää kummittelemaan vielä pitkiin ääniin haipuvassa loppukertauksessa klarinettisooloineen. Finaalissa (Allegro vivace) palaavat ensimmäisestä osasta sekä fanfaarimaiset että scherzomaiset aiheet, nyt toisiinsa tiiviisti kytkettynä. Mutta nytkin Madetoja jättää päättäväisen liikkeen ja hidastaa tempon oboen ja fagotin valittavasävyiseen Andante-kohtaukseen. Taustalle sykkimään jäänyttä liikettä ei ole helppo saada uudelleen
käyntiin, mutta eräänlaisena synteesinä vastakkaisista sävelaiheista säveltäjä muotoilee trumpetin koraalimaisen teeman. Kehittelyn jälkeen aihe saavuttaa lopullisen muotonsa vaskissa (Moderato assai) ja kasvaa lopussa vakaaksi yhteenvedoksi koko teoksesta. Balettipantomiimi Okon Fuoko (1930) oli Madetojan viimeinen mestariteos orkesterille, raffinoidulla itämaisuudella silattu klassisen kirkas ja modernisti eteenpäin katsova sävellys. Selkeydessään ja linjakkuudessaan sitä voi verrata aikakauden suomalaiseen funktionalistiseen arkkitehtuuriin, mutta painolastinaan sillä oli tanskalaisen Poul Knudsenin rönsyilevä libretto. Konserttisalissa asia on korjaantunut: Madetoja laati balettimusiikistaan lyhyen orkesterisarjan jo vuonna 1927. Ilmeisesti teoksen nihkeän vastaanoton vuoksi kaksi aiottua lisäsarjaa jäivät valmistumatta, mutta kapellimestari Arvo Volmer on jatkanut säveltäjän työtä II:lla orkesterisarjalla. Okon Fuokossa Madetojalla oli käsissään aihe, joka tarkasteli monipuolisesti taiteilijan identiteettiä, hänen sisäistä ja julkista olemustaan, sekä henkisiä ja materiaalisia paineita. Madetoja puntaroi myös suhdettaan 1920-luvulla esiin tulvineeseen konemusiikkiin asettamalla rinnakkain korean ja perkussiivisesti kimmeltävän nukkemusiikin ja syvemmälle tunkeutuvan kolorismin. Madetojan orkesterisarjan muotokuva unitaikuri Okon Fuokosta korostaa tarinan psykologista asetelmaa. Bassorekisteristä kohoava uhka ja pitkät urkupistemäiset sävelet kuvastavat pinnan alla kiristyviä jännitteitä, vaskissa heilahtavat tuhoa enteilevät Dies iraen sävelet. Madetoja ei maalaa niinkään teemoilla kuin orkesteriväreillä, jotka kirpeään kromatiikkaan ja pieniin sekunteihin puettuina muistuttavat, että tarinan Kaukoitä on enemmän mielentila kuin osoite. Vieraiden saapuminen keventää tunnelmaa ja herättää aavistuksia gongin kumahtaessa. Nukkien tanssi on herttainen, vähän ironinenkin viite 1920-luvun trendikkääseen ballet mécaniqueen. Pikkurummun ja nakuttavien lyömäsoitinten valmistelema Miehen tanssi tuntuu mekaaniselta sekin, kuin omaa tuhoaan kohti kieppuvalta. Naisen tanssi riutuu puolestaan aistillisissa tangoeleissä. Toisen orkesterisarjan päättää unitaikurin hiipuva kuolema. Antti Häyrynen
Arvo Volmer, kapellimestari Virolaista kapellimestari Arvo Volmeria on laajasti kiitelty hänen vaikuttavista esityksistään sekä oopperoissa että konserteissa. Erityisen tunnettuja ovat hänen tulkintansa Mahlerin, Sibeliuksen, saksalaisten, pohjoismaisten ja venäläisten säveltäjien teoksista sekä nykymusiikista. Volmer debytoi Viron kansallisoopperassa 22-vuotiaana ja yhteistyö on jatkunut siitä lähtien. Hänestä tuli Viron kansallisen sinfoniaorkesterin vakituinen kapellimestari 1989 ja hän oli sen musiikillinen johtaja 1993 2001. Volmer oli Oulun kaupunginorkesterin taiteellinen johtaja 1994 2005. Vuonna 2004 Volmerista tuli sekä Viron kansallisoopperan taiteellinen johtaja ja pääkapellimestari että Adelaiden sinfoniaorkesterin musiikillinen johtaja. Jälkimmäistä tehtävää hän hoiti vuoden 2013 loppuun saakka. Tänä aikana hän johti orkesterin kiertueita Los Angelesiin ja New Yorkin Carnegie Halliin sekä mm. ylistetyn, viisi vuotta kestäneen Mahler-sarjan. Yhteistyö jatkuu edelleen orkesterin päävierailijana ja taiteellisena neuvonantajana. Arvo Volmer on nimitetty italialaisen Haydn-orkesterin musiikilliseksi johtajaksi kaudesta 2014/15 alkaen. Ensimmäisen vuoden kohokohtia ovat mm. vaihto-ohjelma milanolaisen La Verdi -orkesterin kanssa ja kiertue Maggio Musicale Fiorentinoon. Tuleviin kohokohtiin kuuluvat myös vierailu Tokiossa NHK:n sinfoniaorkesterin johtajana ja uusintavierailut Belgian kansallisorkesteriin ja São Paulon Orquestra Sinfonica do Estadoon. Volmer on esiintynyt kaikissa huomattavimmissa teatteri- ja oopperataloissa. Hän on johtanut mm. BBC Philharmonicia, Singapore Symphony Orchestraa, Ranskan kansallisorkesteria, kaikkia Australian tärkeimpiä orkestereita ja Pohjoismaiden huomattavimpia orkestereita. Hän on johtanut myös oopperaa: Bolshoi-teatteri, Suomen Kansallisooppera, Norjan ooppera sekä Australiassa mm. Sydneyn ja Melbournen oopperatalot.
Läpi uransa Volmer on levyttänyt runsaasti, mukaan lukien Sibeliuksen kaikki sinfoniat Adelaiden sinfoniaorkesterin kanssa ABC:lle, koko Eduard Tubinin ja Leevi Madetojan sinfoniset tuotannot sekä runsaasti ruotsalaista ja virolaista uutta musiikkia. Viimeksi on julkaistu Ross Edwardsin puhallinkonsertot Melbournen sinfoniaorkesterin kanssa. Arvo Volmer on valmistunut Pietarin konservatorion kapellimestariluokalta. Vuonna 1989 hän voitti Kööpenhaminassa Nikolai Malko -kilpailun.
Ingolf Wunder, piano Ingolf Wunder tuli maailmanlaajuisesti tunnetuksi menestyksestään vuoden 2010 kansainvälisessä Chopin-pianokilpailussa. Hän voitti useita erikoispalkintoja ja toisen palkinnon koko kilpailussa. Kauden 2014/15 kohokohtia ovat mm. konserttodebyytti Lontoossa London Chamber Orchestran kanssa ja esiintymiset Hamburgin NDR Sinfonieorchesterin kanssa. Lokakuussa Wunderilla on resitaalikiertue Taiwanilla ja helmikuussa 2015 Yhdysvalloissa. Muihin merkittäviin esiintymisiin kuuluvat Wiener Konzerthaus, Porto Casa da Música ja Schubertiade Hohenems. Wunder on esiintynyt ahkerasti useilla maailman johtavista konserttisaleista: Zürichin Tonhalle, Wienin Musikverain ja Konzerthaus, Berliinin Philharmonie sekä Suntory Hall Tokiossa. Hänen debyyttinsä Lontoon kansainvälisessä pianosarjassa sai Guardianin kirjoittamaan: Pitkästä aikaa nuori pianisti teki vaikutuksen debyytillään Queen Elizabeth Hallissa. Wunder on peloton soittaja, jolla on täysin varma tekniikka, joka ei koskaan tarpeettomasti pröystäile, ja hyvin hyödynnetty musiikillinen äly. La Roque d'anthéron, Ruhrin pianofestivaali ja Hohenems Schubertiade ovat kutsuneet Wunderin esiintymään festivaaleilleen. Solistiesiintymisiä hänellä on mm. seuraavien orkestereiden kanssa: Wienin sinfonikot, Tonkünstler-Orchester Niederösterreich, Warsaw Philharmonic, Berliinin radion sinfoniaorkesteri ja NHKsinfoniaorkesteri. Ingolf Wunder levyttää Deutsche Grammophonille. Hänen ensimmäinen Chopinin resitaaliohjelmistosta koostuva äänitteensä ilmestyi 2011, toinen CD, 300, tammikuussa 2013. Tuorein, Tšaikovskin ja Chopinin konsertot sisältävä äänite Vladimir Ashkenazyn ja Pietarin filharmonikkojen kanssa, sai Classic FM:n Viikon albumi -nimityksen.
Itävallassa syntyneen Wunderin musiikillinen lahjakkuus huomattiin, kun hän oli nelivuotias. Hän opiskeli Klagenfurtin ja Linzin konservatorioissa ja näiden jälkeen Wienissä Musiikin ja esittävän taiteen yliopistossa. Hän on edelleen läheisessä yhteydessä opettajaansa, puolalaiseen pianistiin ja vuoden 1955 Chopin-kilpailun voittajaan Adam Harasiewicziin. Chopin-palkintojen lisäksi Wunder on voittanut useita muita kilpailuja mukaan lukien 1. palkinto Steinway-kilpailussa Hampurissa, Prima la Musica -kilpailu Itävallassa ja Ranskan Musiikkikilpailu.
Oulun Energia turvaa edulliset ja varmat energiapalvelut alueensa ihmisille ja yrityksille. Oulun Energia hankkii, myy ja jakaa sähköä ja lämpöä sekä tuottaa niihin liittyviä palveluja asiakkaidensa käyttöön. Paikallisesti tuotetun energian hyöty palautuu moninkertaisesti pohjoissuomalaisten arkeen. Tästä toiminnasta rakentuu pohjoista voimaa. Oulun OP on yksi Suomen suurimpia osuuspankkeja ja kuuluu suomalaiseen OP-Pohjola-ryhmään. Se palvelee pankki- ja vakuutusasiakkaitaan 17 konttorissa ja kahdessa palvelupisteessä 11 kunnan alueella. Voimakkaasti kehittyvän pankin palveluksessa on lähes 300 pankki- ja vakuutusalan asiantuntijaa. Kaleva on Pohjois-Suomen suurin ja Suomen neljänneksi suurin seitsenpäiväinen sanomalehti. Kaleva tuo sisältöä elämään kertoo tärkeimmät uutiset ja kiinnostavimmat jutut sekä tarjoaa hyödyllisimmät palvelut. Kaleva palvelee monipuolisesti ja laadukkaasti lukija- ja ilmoitusasiakkaita. Kaleva.fi on Suomen suosituimpia verkkolehtiä ja kertoo tuoreimmat uutiset 24/7.
Suosio sähköistyy! Konserttikalenteri Concert Calendar www.sinfoniaorkesterit.fi emme enää paina orkestereiden konserttikalenteria. Kaikki kalenteritiedot, kantaesitysluettelot ja paljon muita orkesteriuutisia löydät uudistuneilta nettisivuiltamme: www.sinfoniaorkesterit.fi mikäli et pääse käyttämään internetiä, pyydä konserttikalenterista paperimoniste: puh. 09-2709 1411. tilaa konserttikalenteri sähköpostiisi neljä kertaa vuodessa lähettämällä viesti osoitteeseen: info@sinfoniaorkesterit.fi Suomen SinfoniaorKeSterit ry SuoSio association of finnish Symphony orchestras
Oulu Sinfonia Oulu Sinfonia on Pohjois-Suomen ainoa ja EU-alueen pohjoisin sinfoniaorkesteri. Se aloitti toimintansa vuonna 1937 ja 1954 sai oikeuden käyttää kaupunginorkesterin nimeä. Orkesteri kunnallistettiin vuonna 1961. Nykyisen nimensä orkesteri otti käyttöön vuonna 2005. Tunnettuja kapellimestareita ja orkesterin kehittäjiä ovat viime vuosikymmeninä olleet Urpo Pesonen, Paavo Rautio, Onni Kelo, Rauno Rännäli, Ari Angervo, Peeter Lilje, Arvo Volmer ja Dmitri Slobodeniouk. Orkesterin päävierailija vuosina 1997 1999 oli John Storgårds ja vuosina 2005 2009 Jaakko Kuusisto. 2010 2013 taiteellisena johtajana toimi Anna-Maria Helsing. Johannes Gustavsson on ollut syksystä 2013 lähtien Oulu Sinfonian ylikapellimestari. Orkesteri on tehnyt useita levytyksiä, mm. Leevi Madetojan koko orkesterituotannon ja Okon Fuoko -balettipantomiimin kokonaislevytyksen. Näiden jälkeen on ilmestynyt Mozartin aarioiden ja alkusoittojen levy, solistina Helena Juntunen. Orkesteri on levyttänyt vuosina 1997 2009 nimikkosäveltäjänä olleen Olli Kortekankaan oopperan Messenius ja Lucia. Keväällä 2013 ilmestyi Kimmo Hakolan ja Toshio Hosokawan kitarakonsertot sisältävä levy. Solistina soittaa Timo Korhonen, orkesteria johtaa Santtu-Matias Rouvali. Oulu Sinfonian löydät myös Facebookista
Oulu Sinfonia I viulu Lasse Joamets, I konserttimestari Anita Virkkala, konserttimestari * Maarit Karppelin, äj NN, väj * Romuald Gwardak Johanna Korhonen Tiina Kortelainen Oksana Kumpulainen Antti Laitinen Virva Pietilä Ismo Sirén II viulu Austra Steke, äj Sari Suihkonen, väj Laura Kangas * Sari Karppinen Marjukka Lahes Nadya Pugacheva Liina Räikkönen * Jari Suomalainen Toni Tuovinen Alttoviulu Susanna Nietula, äj * Emiliano Travasino, väj * Elettra Ballerini * Andrus Järvi Anna-Maija Rousselle Jari Välimäki Sello Arto Alikoski, soolosellisti Riina Salminen, soolosellisti Juhana Ritakorpi, väj Sakari Kivinen * Janne Varis Harri Österman Kontrabasso Anne Seppänen, äj * Terhi Lassila, väj * Juha Nääppä Harri Sarkkinen Huilu Albert Stupak, äj Emma Tessier, väj Jenni Pekkola Oboe Matti Kettunen, äj Sara Tilander, väj * Ilkka Hirvonen Klarinetti Markku Korhonen, äj Nora Niskanen, väj Kenneth Sjöwall Fagotti Ladislau Acs, äj Ann-Louise Wägar, väj Jari Laakso Käyrätorvi Tuomas Setälä, äj Pasi Salminen, väj Leo Palosaari Jukka Yletyinen Trumpetti Sakari Suoninen, äj Jukka-Pekka Peltoniemi, väj Jarmo Väärä Pasuuna Erkki Hirsimäki, äj Jukka Myllys, väj Jorma Teeri Tuuba Gustavo Subida, äj Patarummut Petri Hänninen, äj * Lyömäsoittimet Marcus Ström, äj * tilapäinen kiinnitys
Kuukauden orkesterilainen Kuva: Juha Sarkkinen Tapaamme joka kuukausi oulusinfonialaisen, joka kertoo työstään ja itsestään. Tuuba on voimakas, notkea, hauska ja elegantti Voimakas ja elegantti soitin, joka notkeasti taipuu myös melodioihin, kuvailee tuuban äänenjohtaja Gustavo Subida suurta soitintaan. Hänen instrumenttinsa on aina ollut tuuba 11-vuotiaasta lähtien. Oulu Sinfonian tällä syyskaudella tuuba soi lähes kaikissa konserteissa, mikä saa muusikon tyytyväiseksi näin harjoittelurytmi säilyy. Syyskauden aloittaa Suomen Kansallisoopperan vierailu. Kaiken kaikkiaan orkesterisoittaminen vaatii taakseen paljon omaa harjoittelua. Esimerkiksi oopperan osalta kokonaisuutta harjoitellaan vasta samalla viikolla, kun ensimmäinen konsertti on jo torstaina. Jokainen tuo tullessaan oman osaamisensa, ja taitava johtaja nivoo kaiken yhteen. Oulu Sinfoniassa työilmapiiri on hyvä ja orkesterilla on paljon potentiaalia ja innokkuutta soittaa erinomaisesti, hän sanoo. Syksyyn kuuluu myös Oulu Sinfoniasta muodostettujen pienempien kokoonpanojen jalkautumiskiertue koululaisten ja vanhusten pariin. Subida on ollut tiiviisti mukana kiertueen suunnittelussa yhdessä kahden muun muusikon kanssa. Elokuussa teimme kouluvierailuja ja esiinnyimme koululaisten kanssa myös vanhusten palvelutaloissa. Harry Potter -perhekonsertti huipentaa jalkautumiskiertueen, kun koululaiset tulevat yleisöksi kenraaliharjoitukseen syyskuussa.
Subida sanoo erityisesti nauttivansa pienistä produktioista ja tiiviistä yhteydestä yleisön kanssa. Niinpä hän iloitsee myös syksyn kahdesta kamarikonsertista, joissa yleisö istuu lavalla kamariorkesterin kanssa lähekkäin. Soittaminen vapautuu tällaisessa ympäristössä. Monesti myös yleisö koostuu aivan eri ihmisistä kuin isoissa konserteissa. Suurten konserttien osalta odotan eniten, että pääsen soittamaan lempisäveltäjiäni Šostakovitšia syyskuun Slaavilaisissa tunnelmissa ja Prokofjevia joulukuussa. Šostakovitšin musiikki on avaraa ja monimerkityksistä ja sisältää poliittisia kannanottoja, mutta piilotetusti ja kiinnostavasti. Prokofjev puolestaan lumoaa taitavuudellaan, hän on säveltäjänä minulle hyvin tärkeä. Portugalista Viron kansallisoopperan kautta Suomeen tullut Subida on viihtynyt kylmässä Pohjolassa jo seitsemän vuotta. Oulusta on tässä ajassa tullut kotikaupunki, täällä ovat puoliso ja työ, ystävät ja harrastukset. Lumi ja pakkanen eivät häntä haittaa, ja hän kertookin nauttivansa talvesta. Portugalissa lähden ulos ystävien kanssa vain, jos mittarissa on yli 20 astetta. Täällä säästä otetaan kaikki irti, ja minäkin olen oppinut innostumaan pakkasesta samoin kuin kevätauringosta! Minulle on tärkeää, että ympärilläni on ihmisiä, ja onneksi Oulusta on löytynyt hyvä ystäväpiiri. Poikkeamme toistemme luo juttelemaan ja kahville, tai sitten kokkailemme yhdessä. Tänä kesänä parhaiten on tainnut onnistua ulkona valmistettu paella. Ystävien tapaaminen on minulle tärkein harrastus, siinä mielessä olen täysverinen portugalilainen. Ainoa asia, mitä välillä kaipaan, on spontaani tekeminen. Se, että poiketaan kylään vaikkapa yhdeltätoista illalla eikä kaikkea suunnitella etukäteen. Toisaalta, ihmiset ovat erilaisia siellä ja täällä, ja suomalaisten suoruus ja reiluus tekee kanssakäymisestä helppoa. Teksti: Anneli Frantti Kuva: Kati Leinonen
Tulevia konsertteja Torstai 25.9. klo 18 Madetojan sali PERHEKONSERTTI: HARRY POTTER Atso Almila, kapellimestari Musiikkia elokuvista Viisasten kivi, Salaisuuksien kammio ja Azkabanin vanki Liput 10, Oulun sähkönmyynnin etuasiakas: perhelippu 20 Tylyahon kahvila Kolme luudanvartta avautuu klo 16.30. Ikäsuositus 7+ Sunnuntai 28.9. klo 14 Madetojan salin lava Kamarikonsertti Vapaa pääsy Keskiviikko 1.10. ja torstai 2.10. klo 19 Madetojan sali CARMINA BURANA Johannes Gustavsson, kapellimestari Marjukka Tepponen, sopraano Tuomas Katajala, tenori Fredrik Zetterström, baritoni Liput 10 35 Oulun sähkönmyynnin etuasiakas: 20 liput: OULU10, Torikatu 10, avoinna ma pe 8 16 Ylikiimingin yhteispalvelupiste, Harjutie 18 Avoinna: ma pe klo 8.30 16 Haukiputaan yhteispalvelupiste, Jokelantie 1 L 1 Avoinna: ma pe klo 8.00 15.45 Kiimingin yhteispalvelupiste, Lempiniementie 2 Avoinna: ma pe klo 9 16 Yli-Iin palvelupiste, Halametsä 1 Avoinna: ma pe klo 8.30 11 ja 11.30 16 Oulunsalon yhteispalvelupiste, Karhuojantie 2 Avoinna: ma pe klo 8.30 16 (Ilman palvelumaksua) Lippupalvelu, 0600 10 800 (1,96 /min + pvm). Palvelumaksu alk. 1,50 /lippu. www.lippupalvelu.fi Avoinna ma la klo 8 21, su klo 8 18. Suoramyyntipaikat Oulussa: Stockmannin palvelupiste, Prismat Raksila ja Limingantulli, R-Kioskit Pateniemi ja Ratakatu, Musiikki-Kullas (palvelumaksu alk. 1,50 /lippu). Varatut liput noudettavissa myös kaikista R-kioskeista. Liput konserttipaikalta tuntia ennen konsertin alkua, palvelumaksu 3 /lippu. www.oulusinfonia.fi Oulun Konttori, Painatuskeskus