1 PRO-TUKIPISTE RY. Toimintakertomus vuodelta 2002 1. YHDISTYKSEN JA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖN TOIMINTA-AJATUS Pro-tukipiste ry. on joulukuussa 1996 rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää seksityöntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhdistys pyrkii vähentämään ja ennaltaehkäisemään seksityöhön liittyviä ongelmia ja haittoja. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys ylläpitää tuki- ja palveluyksikköä nimeltään Pro-tukipiste. Protukipiste on prostituoiduille ja muille seksibisneksessä mukana oleville ihmisille tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan palvelupiste. Vuosina 1990 1996 Pro-tukipiste toimi Helsingin Diakonissalaitoksen yhtenä diakoniaprojektina. 2. YHDISTYSTOIMINTA Yhdistyksen hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana kuusi kertaa. Haastatteluja eri tiedotusvälineille annettiin yhteensä 31, joista kymmenen televisiohaastattelua, kuusi radiohaastattelua ja 15 lehtihaastattelua. Eniten mielenkiintoa herättivät prostituution asiakkuuden mahdollinen kriminalisointi, ulkomaalaislaki ja sen seuraukset ulkomaalaisille prostituoiduille, järjestäytynyt rikollisuus ja kansainvälinen naiskauppa. Ulkomaalaisille prostituoiduille suunnattu Meritähti-projekti siirtyi Helsingin Diakonissalaitokselta osaksi Pro-tukipisteen toimintaa vuoden 2001 alussa. Meritähden sulauttaminen osaksi Pro-tukipisteen toimintaa tapahtui jo edellisenä kertomusvuonna, joten kertomusvuoden aikana toiminta oli jo saumaton osa Pro-tukipisteen kokonaisuutta. Jatkossa tässä toimintakertomuksessa tarkoitetaan Pro-tukipisteellä sekä Pro-tukipisteen että Meritähden toimintaa. Yhdistys järjesti elokuussa jäsenistön, hallituksen ja työntekijöiden yhteisen toiminnan suunnittelu- ja kehittämispäivän Vuosaaressa. Päivän aikana käytiin läpi erilaisia visioita toiminnan kehittämisen suuntaviivoista ja tavoitteista. Päivien aikana toiminnan kehittämisessä käytettiin ulkopuolisia vetäjiä, jotka käyttivät työskentelyssään tulevaisuuden muistelemisen menetelmää. Kaikkien osanottajien yksimielinen kanta oli kehittää Protukipisteen toimintaa edelleenkin ammatillisen ja suunnitelmallisen kehittämisen suuntaan, jossa pyritään vastaamaan kentän muuttuviin tarpeisiin mahdollisimman nopeasti. Pro-tukipisteen toiminta-alueena ei voi olla kaikki prostituutioon liittyvät kysymykset, vaan Pro-tukipisteen tulee keskittyä tarjoamaan ammatillisia sosiaali- ja terveyspalveluja prostituutiossa mukana oleville tai prostituutiosta irti haluaville ihmisille. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman ja Stakesin toteuttaman Naisiin kohdistuvan väkivallan ja prostituution ehkäisy projektin toteuttamiseen ja jatkoon liittyen toiminnanjohtaja tapasi yhdessä eräiden muiden järjestöjen edustajien kanssa STAKESin pääjohtajan Vappu Taipaleen, peruspalveluministeri Osmo Soininvaaran, Oikeusministeriön kansliapäällikön Kirsti Rissasen ja kansanedustajat Eva Biaudet n ja Tuula Haataisen.
2 3. PRO-TUKIPISTE Pro-tukipiste on yhdistyksen ylläpitämä asiakastyön yksikkö, joka tarjoaa psykososiaalista tukea ja terveyspalveluja ja neuvontaa seksityöntekijöille ja heidän läheisilleen sekä tekee etsivää työtä katuprostituutioalueilla ja seksibaareissa Helsingissä. Kertomusvuoden aikana asiakaskontaktien kokonaismäärä oli 6029 ja siitä noin neljännes tavoitettiin etsivän työn kautta. Asiakasmäärät ovat olleet vuosi vuodelta nousussa ja kertomusvuoden kontaktien määrä nousi 1221:llä edellisvuoteen verrattuna. (Asiakaskontaktien määrä työmuodoittain, liite 1.). 3.1. Koulutus ja ennaltaehkäisevä työ Koulutuksia ja seminaariesityksiä on annettu kertomusvuoden aikana yhteensä 13 kertaa ja näihin tilaisuuksiin osallistui noin 720 ihmistä. Suoria asiakaskonsultaatioita annettiin eri sosiaalialan ja muille yksiköille 33 kertaa. Pro-tukipiste järjesti yhdessä Raiskauskriisikeskus Tukinaisen, Rikosuhripäivystyksen, Pääkaupungin turvakodin ja Ensi- ja turvakotien liiton kanssa toukokuussa seminaarin Suomalaisia kuvia kentältä Tyttöihin ja naisiin kohdistuva väkivalta ja kolmannen sektorin palvelut. Seminaarin järjestämiseen osallistui myös Helsingin Diakonissalaitos tarjoamalla tilat. Ehkäisevä terveystyö kohdentuu tarttuvien tautien ehkäisyyn ja yleiseen terveysneuvontaan. Kondomien, liukasteiden, testausten ja rokotusten lisäksi jaettiin terveysneuvontamateriaalia ja Pro-tukipisteen omia terveysneuvontakortteja. Korteissa on 16 eri teemaa, jotka liittyvät itsensä arvostamiseen, tartuntariskeihin ja suojautumiseen sekä väkivallan tunnistamiseen ja suojautumiseen. Kortteja jaettiin sekä asiakkaille että yhteistyökumppaneille. 3.2. Etsivä sosiaali- ja terveystyö Etsivän työn avulla tavoitetaan syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia, vaikeasti tavoitettavia prostituutiossa mukana olevia ryhmiä kuten: 1) suonensisäisiä huumeita käyttävät, 2) nuoret, alle 20-vuotiaat ja 3) ulkomaalaiset. Etsivän työn volyymia ei voitu lisätä suunnitellulla tavalla, sillä yhdistyksen saamat avustukset jäivät edelleenkin huomattavasti alle sen, mitä haettiin. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kanssa solmittiin ostopalvelusopimus etsivästä työstä helsinkiläisten, prostituutiossa mukana olevien palvelujen parantamiseksi. Pro-tukipiste tekee etsivää sosiaali- ja terveystyötä Helsingin katuprostituutioalueilla ja seksibaareissa. Varsinaisia kenttäkäyntejä kadulla oli yhteensä kadulla 46 kertaa ja seksibaareissa yhdeksän kertaa. Varsinaisten kenttäkäyntien yhteydessä solmittiin 404 kontaktia katuprostituutioalueilla ja 404 kontaktia seksibaareissa eli yhteensä 808. Uusia tavattiin 103; kadulla 56 ja seksibaareissa 47. Kontaktien lukumäärä kadulla nousi edellisvuoteen verrattuna noin 150:llä huolimatta siitä, että kentällä käyntikertoja vain neljä enemmän kuin edellisenä vuotena. Yhdellä kenttäkäynnillä tavattiin keskimäärin yhdeksän eri ihmistä. Ensikontaktien määrässäkin oli nousua edelliseen toimintavuoteen verrattuna. Kertomusvuoden aikana toteutettiin kymmenen kenttäjaksoa ns. liikkuvalla yksiköllä eli kenttätyöparin lisäksi mukana olivat sairaanhoitaja ja lääkäri. Kenttäkäynnit toteutettiin pikkubussilla tai matkailuautolla. Liikkuva yksikkö tarkoittaa sitä, että työntekijät menevät kentälle pikkubussilla ja kadulla työskentelevillä naisilla on mahdollisuus testeihin,
terveysneuvontaan, pidempään jutteluun ja kahvinjuontiin bussissa. Liikkuvassa yksikössä tarjottiin lokakuusta lähtien kahvin ja teen lisäksi myös ruokaa. Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyön keskus Snellu on lainannut pikkubussiaan liikkuvan yksikön kenttätyöhön. Lisäksi toisinaan on käytetty vuokrattua matkailuautoa, joka tarjosi parhaimmat edellytykset työn tekemiselle kenttäolosuhteissa. Liikkuvan yksikön käyttöä vakiinnutettiin tapahtuvaksi kerran kuukaudessa. Liikkuvalla yksiköllä valitsimme teemat, joista erityisesti informoimme tapaamiamme ihmisiä. Teemoja olivat mm. a-hepatiittiepidemia piikkihuumeita käyttävillä (sisälsi myös rokotukset ja sylkitestiseulat Kansanterveyslaitoksen mahdollistamana), suojautuminen suuseksissä, terveellinen ruokavalio, raskauden ehkäisy, jälkiehkäisy ja toimiminen huumeiden yliannostustapauksissa. Syyskaudella etsivän työn tekeminen kadulla vaihdettiin tiistaista kokeiluluontoisesti keskiviikkoiltoihin ja öihin. Vaihto osoittautui hyväksi ratkaisuksi, sillä nyt on mahdollista ohjata ihmisiä suoraan seuraavaksi päiväksi päivystysajalle tukipisteen tiloihin. Työ keskittyi tunnetulle katuprostituutioalueelle Kalliossa. Baareissa tehtävää etsivää työtä piti vähentää resurssipulasta johtuen. Toisaalta baareissa aikaisempina vuosina tehty työ on tuottanut hedelmää eli baarikontaktien kautta on saatu ihmisiä tulemaan tukipisteelle päivystysaikoina, joten tarve etsiä ihmisiä baareista on vähentynyt tukipisteen tunnettavuuden myötä. Säännöllisen etsivän työn jatkaminen olisi kuitenkin edelleenkin tärkeää. Baareissa tavattiin ihmisiä, jotka eivät käy Pro-tukipisteen päivystyksissä. Samoin etsivää työtä tekevien työntekijöiden käyminen baareissa lisää luottamusta siihen, että Pro-tukipisteen tekemä työ on hyväksyttävää ja sitä voi tehdä avoimesti myös baareissa. Etsivän työn jatkaminen on tärkeää myös siksi, että säännölliset kenttäkäynnit antavat arvokasta informaatiota siitä, minkälaisissa olosuhteissa naiset joutuvat toimimaan. Kertomusvuonna toteutettiin thai-hieromalaitoksien työntekijöille suunnattu b- hepatiittirokotusprojekti. Kaikille hieromalaitoksissa tavatuille naisille tarjottiin mahdollisuutta saada kolmivaiheinen rokotus (Engerix I,II ja III). Projekti aloitettiin tammikuussa, jolloin annettiin ensimmäinen rokotus, toinen rokote jaettiin huhtikuussa ja kolmas annettiin elokuussa. Projektin aikana kulttuuritulkkina toimi sama thai-kielen tulkki kuin aiemmissakin thai-väestöön kohdentuneissa projekteissa. Alkuvuodesta tavattiin a-hepatiittiepidemia piikkihuumeita käyttävien keskuudessa. Rokotukset (Havrix I) aloitettiin helmikuussa. Helsingin erityisnuorisotyön keskuksen Snellun kanssa jatkettiin yhteistyötä siten, että Snellun yhden työntekijän työaikaan sisältyy yksi päivä viikossa Pro-tukipisteen kanssa tehtävää etsivää työtä. Snellun työntekijä on työparina kadulla tehtävässä etsivässä työssä sekä tapaa myös vankilatyössään prostituutiossa mukana olevia naisia, sekä suomalaisia että ulkomaalaisia. Pro-tukipisteen etsivän kenttätyön malliin kävi kertomusvuoden aikana tutustumassa (olemalla mukana kentällä) Terveysneuvontapiste Vinkin etsivän työn yksikkö Viitta, Hietalinna-yhteisön työntekijä, päihdeäitien parissa työskentelevän Päiväperhon työntekijä Tampereelta, Helsingin terveysviraston Keskisen terveyskeskuksen terveysjohtaja ja kaksi opiskelijaa Laurea-ammattikorkeakoulusta. Opiskelijat tekevät opinnäytetyönsä Pro-tukipisteen etsivän työstä. 3
3.3. Matalan kynnyksen sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö 4 Pro-tukipiste on ns. matalan kynnyksen sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö. Päivystysaikana voi tulla ilman ajanvarausta. Varsinaista puhelinpäivystysaikaa ei ollut, vaan toimistoon voi ottaa yhteyttä arkipäivisin. Päivystysaikaa jouduttiin vähentämään edelliseen vuoteen verrattuna resurssipulan vuoksi kymmenestä tunnista kahdeksaan tuntiin viikko (päivystykset maanantaisin ja torstaisin kello 12-16). Käyntejä Pro-tukipisteellä oli 4760, joista päivystyskäyntejä oli 4178 (88 %). Puhelinsoittoja oli 461. Uusia kävijöitä oli kertomusvuoden aikana 354. Lääkäripalvelujen käyttökertoja oli 257. Kaiken kaikkiaan käynti- ja puhelinkontakteja oli kertomusvuoden aikana yhteensä 5221, joista arviolta 80-85 prosenttia on ulkomaalaisia tai maahanmuuttajia. Kertomusvuoden aikana tavattiin arviolta 800-900 eri ihmistä. Kertomusvuoden aikana tukipisteellä kävijöiden määrä nousi huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Myös asiakaskäyntien sisältö muuttui entistä vaativammaksi erityisesti ulkomaalaisten ja maahanmuuttajien osalta. Keskeisimpiä aiheita olivat henkinen hyvinvointi, akuutteihin kriisitilanteisiin vastaaminen, terveyspalvelut ja tartuntataudit, turvaseksistä informointi, ei-toivotut raskaudet, laiton oleskelu maassa, rikollisuus ja turvattomuus sekä väkivalta. Päivystysaikoina kävijöistä valtaosa on ulkomaalaisia, joko turistiviisumilla maassa olevia tai maahanmuuttajia. Yleisin käyttökieli on venäjä. Pro-tukipisteellä on terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä, jotka puhuvat sekä venäjää että viroa. Ulkomaalaisten parissa tehtävä työ laajentui ja syventyi kertomusvuoden aikana huomattavasti. Päihdeongelmat ja mielenterveysongelmat ovat nousseet aiempaa enemmän esille. Asiakkuudet ovat muuttuneet pitkäaikaisemmiksi kuin aiemmin, ja ohjaaminen sekä tukeminen asioiden hoidossa ja palveluiden käytössä lisääntyi huomattavasti edellisiin vuosiin verrattuna. Myös tuen hakeminen prostituutiosta irtaantumiseen on lisääntynyt. Päivystystoimintaa kehitettiin erityisesti asiakkaiden tarpeiden kokonaisvaltaisuuden huomioon ottaen. Päivystyksen aikana tarjottavan ruoan suunnittelussa otettiin huomioon aiempaa tarkemmin ravinto-opilliset tekijät. Tämä näkökulma ulotettiin myös kenttätyön yhteydessä tarjottavaan ruokaan. Holistisen terveys- ja hyvinvointikäsityksen mukaisten palvelujen suunnittelua ja käyttöönottoa vahvisti päivystystoiminnasta vastaavan sairaanhoitajan aloittamat refleksologian opinnot. Pro-tukipisteen lääkäri ja sairaanhoitaja kävivät toukokuussa tutustumassa Oslon Prosentretiin ja sen toimintaan. Pro-sentret on pohjoismaisista yksiköistä lähinnä Protukipistettä työn tavoitteiden ja toimintamallien osalta. Erityisesti säännöllisesti toimiva juristi- ja poliisipäivystys olivat työmuotoja, joita voisi soveltaa myös Pro-tukipisteen toimintaan. 3.4. Verkostotyö Kertomusvuoden aikana jatkettiin aktiivista verkostotyötä sekä viranomaisten että eri järjestöjen kanssa. Yhteistyötahoja ovat olleet mm. Helsingin seurakuntayhtymä/snellu, Terveysneuvontapisteet Vinkki (Helsinki) ja etsivän työn yksikkö Viitta, Nervi (Tampere), Milli (Turku), Vantaan Vinkki, Helsingin Aids-tukikeskus, Turun Aids-tukikeskus, Helsingin Diakonissalaitos, Erityissosiaalitoimisto, Keskinen sosiaalikeskus, Munkkisaa-
5 ren palvelukeskus, Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Ensi- ja turvakotien liitto, Pääkaupungin turvakoti, Rikosuhripäivystys, Naisasialiitto Unioni, Pääkaupunkiseudun puhelinauttajat, Hämeenlinnan vankila, Helsingin tutkintavankila (nykyisin Vantaan vankila), Maailman Aids-päivän toimikunta, Positiiviset ry., Huumevierotusyksikkö HUS, MAP, Luotsi ja Kansanterveyslaitos. Kertomusvuoden aikana aloitettiin kuukausittain kokoontunut ammatillinen yhteistyöverkosto, jossa on mukana Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Rikosuhripäivystys, Pääkaupungin turvakoti ja Ensi- ja turvakotien liitto. Muita erikseen mainittavia yhteistyöverkostoja luotiin Järvenpään sosiaalisairaalan, AIDS-tukikeskusken huumetyön projektin sekä Miesten kesken turvallisesti projektin kanssa. Päihdeäitien problematiikkaan perehtymistä syvensi yhteistyö Helsingin Naistenklinikan ja Tampereen Päiväperhon kanssa tehty yhteistyö. Lisäksi Pro-tukipisteen edustaja toimi työnohjaajana Yksikin lyönti on liikaa kampanjan puhelinpäivystäjien työnohjaajana. Pro-tukipiste oli myös mukana Maailman AIDS-päivän toimikunnassa sekä tapahtumassa joulukuussa. Verkostoyhteistyö viranomaisten ja eri järjestöjen kanssa laajentui myös ulkomaalaisten (erityisesti maahanmuuttajien) parissa tehtävässä työssä. Keskeisiä yhteistyötahoja olivat Helsingin kaupungin sosiaaliviraston erityissosiaalitoimisto, Ulkomaalaisvirasto, Kotiin Helsinkiin projekti, Eeva Maria-koti, Helsingin Diakonissalaitoksen Selviydy Suomessa projekti ja työvoimaviranomaiset. Lähialaueyhteistyön kannalta keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat Naisten kriisikeskus Pietarissa, IOM (International Organisation of Migration) ja Aidsi Tugikeskus Tallinnassa. EU:n Pohjoisen ulottuvuuden toimintaohjelman kansallisen toteutuksen valmistelu jatkui. Stakesin johtama sosiaali- ja terveyssektori on suunnitelmassa tärkeässä asemassa eräänä pääalueenaan hiv- ja aidstyö. Pro-tukipiste osallistui Diakonissalaitoksen koordinoiman kansalaisjärjestöjen hiv/aids-osion valmisteluun. 4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Pro-tukipiste jatkoi toimintaansa Euroopan Unionin rahoittamassa EUROPAPprojektissa (EUROPAP: European Intervention Projects AIDS Prevention for Prostitution). Europap projektin yleisenä tavoitteena on tukea ja kehittää interventio-ohjelmia hiv:n, seksitautien ja muiden tarttuvien tautien ennaltaehkäisemiseksi prostituutiossa. Europap -verkostoon kuuluu 14 EU-maata ja näiden lisäksi Norja ja Bulgaria. Mukana on valtiollisia organisaatioita, järjestöjä, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja prostituoitujen omia järjestöjä. Europap 2000/2001 projektin kesto on 18 kuukautta; projekti alkoi 1.9.2000 ja päättyi 1.3.2002. Varsinainen työskentely on jaettu kolmeen tehtäväalueiden mukaiseen ryhmään: 1) infektioriskien kartoitus (infection risks group), 2) prostituutiopolitiikan kartoittaminen (policy group) ja 3) koulutuksen ja toiminnan arviointimenetelmien kehittäminen (training and evaluation group). Pro-tukipiste on mukana prostituutiopolitiikka ja infektioriskien kartoitustyöryhmissä. Projektin yleiskokous pidettiin tammikuussa Englannissa Milton Keynesissa. Pro-tukipiste osallistui kertomusvuonna toteutettuun infektioriskien kartoitustutkimukseen aloittamalla sadalle prostituoidulle suunnatun kyselyn. Kysely jatkuu vuoden 2003 puolella. Tutkimuksesta vastaa Europap-projektin koordinointikeskus
6 Saint Mary s Hospital Lontoossa. Tutkimuksen tulokset julkaistaan syyskuussa 2003 teoksessa Sex work, mobility and health in Europe. Europap -projektille saatiin jatkoa vuosille 2002-2003. Uusi projektikausi alkoi 1.9. 2002 ja se jatkuu 31.8.2003 saakka. Jatkovaiheessa projektin organisaatiorakenne muuttui siten, että projektin olemassa olon aikana kerättyä informaatiota ja käytäntöjä sovelletaan yleiseurooppalaisella tasolla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kansallisen toiminnan osuus poistuu ja työskentely tapahtuu verkostotapaamisissa. Projektilla on ohjaus- ja johtoryhmä joka vastaa projektin tulosten analyysistä ja informaation keräämisestä sekä julkaisemista. Ohjausryhmän työskentely on jaettu neljään aihealueeseen: 1. terveyskartoitus (infektioriskikartoitus), 2. koulutus (vaihto-ohjelmat ja koulutusmateriaali), 3. terveystyö (suositeltavia työkäytäntöjä) ja 4. politiikka (tietopohja erilaisista prostituutiopoliittisista linjauksista). Pro-tukipisteen roolina on toimia muiden verkoston jäsenten tapaan kansallisena yhteystahona. TAMPEP projektin (Transnational AIDS/STD Prevention among Migrant Prostitutes in Europe) toimikausi on sama kuin Europap projektillakin eli 1.9.2000 1.3.2002. Projekti sai jatkoaikaa vuosille 2002-2003. Projektin kohderyhmänä on liikkuva prostituutio ja tavoitteena on tukea, kehittää ja laajentaa seksiteitse tarttuvien tautien ehkäisymenetelmiä sekä edistää terveyspoliittisin toimenpitein seksityössä mukana olevien ulkomaalaisten oikeuksia saada tarvitsemiaan palveluja. TAMPEP- projektin käytännön toiminta tapahtuu kolmessa alueellisessa työryhmässä. Suomi on mukana pohjoisessa aluetyöryhmässä ja muut työryhmän jäsenet ovat Norja, Tanska, Saksa ja Iso-Britannia (Skotlanti). Tampep-projektin kokous pidettiin tammikuussa Hollannissa Amsterdamissa. Pro-tukipiste liittyi vuonna 2000 miesprostituutiotyön verkostoon European Network Male Prostitution (ENMP). Verkoston kokous pidettiin tammikuussa Englannissa Milton Keynesissä ja syyskuussa Hollannissa Amsterdamissa. Pro-tukipiste on mukana pohjoisessa työryhmässä, jossa on edustajia Tanskasta, Englannista, Norjasta, Irlannista ja Ruotsista. Pohjoisen työryhmän kokous pidettiin huhtikuussa Irlannissa ja toinen kokous syyskuussa Tanskassa. Projektiin sisältyvä vaihtovierailu tehtiin Dubliniin, jossa tutustuttiin Gay Men s Health Project:in kliiniseen ja etsivään työhön. Kertomusvuoden alussa Pro-tukipiste liittyi vuonna 2001 aloitettuun Euroopan Unionin DAPHNE-ohjelmaan kuuluvaan projektiin nimeltä FemMigration Legal Agenda for Migrant Prostitutes and Trafficked Women on The Internet. Projektin tarkoituksena on tuottaa päivitettyä tietoa seksityöntekijöiden ja maahanmuuttajien asemasta ja eri maiden lainsäädännöstä. Suomen lainsäädäntöä ja viranomaiskäytäntöjä koskevan osuuden teki tehtävään palkattu juristi. Tietojen hankkimisessa ja aineiston työstämisessä tehtiin laajaa yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Projektin kotisivut löytyvät osoitteesta www.femmigration.net. Suomen lisäksi projektissa on ollut mukana edustajat Itävallasta, Ranskasta, Saksasta, Italiasta, Espanjasta ja Hollannista. Pohjoismainen prostituutiotyön verkosto tapasi Helsingissä toukokuussa. Kokouksessa keskusteltiin verkoston tulevaisuudesta ja tarpeesta organisoida verkoston toiminta nykyistä toimintaympäristöä vastaavaksi. Kertomusvuoden aikana osallistuttiin myös Pohjoismaisen ministerineuvoston järjestämiin naiskauppaa käsitteleviin seminaareihin Tallinnassa ja Vilnassa. 5. HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT
5.1. Hallinto ja talous 7 5.2. Henkilöstö Yhdistyksen hallitus kokoontui kertomusvuonna kaikkiaan kuusi kertaa. Yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset eli kevätkokous pidettiin toukokuussa ja syyskokous joulukuussa. Kertomusvuonna hallituksen kokoonpano oli: - Puheenjohtaja Arja Lankinen, toiminnanjohtaja, Kodittomien tuki ry, Eeva-Maria koti - Varapuheenjohtaja Jussi Merikallio, osastopäällikkö, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, erityissosiaalitoimisto - Timo Ylönen, projektikoordinaattori, Päihdeasiaintoimisto, Yhteispalvelukeskus, Helsingin kaupunki - Outi Kupiainen, terveysjohtaja, Helsingin kaupungin terveysvirasto, Keskinen terveyskeskus - Markku Niskanen, toimistopäällikkö, Helsingin Diakonissalaitos Yhdistyksen toiminnan rahoitus perustui avustuksiin. Avustusten kokonaissumma oli 354.424 euroa, josta Raha-automaattiyhdistyksen osuus oli puolet eli 50 prosenttia. Raha-automaattiyhdistyksen avustus kertomusvuodelle oli 177.000,00 euroa ja Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnan järjestöavustus 30.000 euroa. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö myönsi lääkäripalveluihin ja Meritähden toimintaan tartuntatautirahoista avustuksia yhteensä 128.786,00 euroa. EU-rahoitteisten projektin rahoitusosuus kertomusvuoden aikana oli 18.588 euroa. Helsingin seurakuntayhtymän osuus on vuositasolla noin 5045,00 euroa, joka ei ole suora rahallinen avustus vaan kenttätyöntekijän viikoittainen työpanos Pro-tukipisteen etsivään työhön. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kanssa solmittiin 15.000 euron ostopalvelusopimus helsinkiläisten prostituutiossa mukana olevien parissa tehtävästä etsivästä sosiaalityöstä. Omat tuotot olivat 16.706,82 euroa ja ne koostuvat lähinnä koulutus- ja työnohjaustuotoista. Tilikauden alijäämä oli 908,90 euroa. Toimintaa jouduttiin jonkin verran supistamaan ja tinkimään palvelujen määrästä, jotta pystyttiin pitämään tilikauden tulos kohtuullisena. Kertomusvuoden lopussa Pro-tukipisteellä työskenteli yhdeksän työntekijää: - toiminnanjohtaja - kaksi sosiaalityöntekijää - sairaanhoitaja - terveydenhoitaja - toimistotyöntekijä - lääkäri (40 %) - kenttätyöntekijä (Hgin srk-yhtymän/snellun työntekijä, 8 tuntia/viikko) - siivooja (tuntiperusteinen) - juristi (Legal Agenda projekti, tuntiperusteinen) Huhtikuussa Pro-tukipiste pystyi palkkaamaan täysipäiväisen toimistotyöntekijän. Koulutuksiin osallistuttiin 14 kertaa ja keskeisimpiä kouluttautumisteemoja ovat olleet naisiin kohdistuva väkivalta, seksuaalinen väkivalta, päihteet, terveyskysymykset ja tartuntataudit sekä maahanmuuttajien asemaan liittyvät kysymykset. Lisäksi Helsingin poliisilaitoksen kanssa tehty yhteistyö mahdollisti puoli päivää kestäneen turvallisuuskoulutuksen, jossa opiskeltiin keskeisimpiä ennaltaehkäiseviä työntekijöiden turvallisuuteen liittyviä tekijöitä. Loppuvuodesta aloitettiin yhdessä Terveysneuvontapiste Vinkin kanssa
5.3. Toimitilat Liite 1. 8 asiakastyön henkilökunnalle suunnattu viiden pisteen akupunktiokoulutus. Koulutus jatkuu vuoden 2003 puolella. Pro-tukipisteellä ja Meritähdellä on yhteensä 184,5 neliömetrin tilat osoitteessa Vilhonkatu 4 B 20. Pro-tukipiste, number of contacts 7000 6000 5000 contacts 4000 3000 Phone calls Clinical work Out reach Total 2000 1000 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 year