TEKNINEN TYÖ VIITANIEMEN KOULU TN2 kurssi, oppilaan vihkon materiaali Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 1
SEURANTA-/TYÖTURVALLISUUSKORTTI; TEKNINEN TYÖ - VIITANIEMEN KOULU Lukuvuosi - Oppilas Luokka Minulle on opetettu seuraavat käyttö- ja turvallisuusohjeet (kirjallisesti ja demona tai pelkkä demo) TOIMINTA, KONE TAI LAITE Käyttäytyminen työtiloissa Toiminta tapaturman sattuessa 7 LK PVM + OPPILAAN KUITTAUS 7 LK PVM + OPETTAJAN KUITTAUS 8 LK syksy PVM + OPPILAS / OPETTAJA 8 LK kevät PVM + OPPILAS / OPETTAJA 9 LK syksy PVM + OPPILAS / OPETTAJA 9 LK kevät PVM + OPPILAS / OPETTAJA Käsityökalut ja niiden käyttö (puu) Pisto-/ kuviosaha Konelehtisaha Pienporakoneet (puu) Penkki-ja / tai pylväsporakone Sähkökäyttöiset käsihiomakoneet (puu) Vannesaha Tasohöylä Oikohöylä Liitosjyrsin (puu) Pyörösaha Alajyrsinkone ( + käsijyrsin) Puusorvi CNC-jyrsin Jiirileikkuri (puulle) Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa
Huoltajan allekirjoitus 7 lk:lla TOIMINTA, KONE TAI LAITE 7 LK PVM + OPPILAAN KUITTAUS Käsityökalut ja niiden käyttö (metalli) Metallikonesahat 2 kpl Kulmahiomakone Isot hiomakoneet (metalli) Kaasuhitsauslaiteet Pistehitsauslaite MIG-hitsauslaite Puikkohitsauslaite Nestekaasupoltin Ahjo Metallimankeli Särmäin Tormek-hiomalaite (tahko) Metallisorvi Piirileyleikkuri Piirilevyjen syövytysasema Juotinasemat Kuumaliimapistooli Muovintaivutin Lämpömuovausasema (muovi) Kevytmuovileikkuri Tyhjiömuovausleikkuri 7 LK PVM + OPETTAJAN KUITTAUS 8 LK syksy PVM + OPPILAS / OPETTAJA 8 LK kevät PVM + OPPILAS / OPETTAJA 9 LK syksy PVM + OPPILAS / OPETTAJA 9 LK kevät PVM + OPPILAS / OPETTAJA Huoltajan allekirjoitus 7 lk:lla Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa
Koneita ja laitteita, joita perusopetuksessa olevat eri-ikäiset oppilaat saavat käyttää. KONE VUOSILUOKA T 1 6 VUOSILUO KAT 7-9 Ahjo X X Akkuporakone (X) X Hallinosturi - X Hydraulinen puristin - (X) Kaarisakset (X) (X) Konesaha ( metalli) - X Kulmahiomakone (pieni) - (X) Kuvioleikkuri (metalli), Kapa (X) X Käsijyrsin (puu; kiinteä) - (X) Käsiporakone (X) X Kuviosaha (X) X Lehtisaha (kone) X X Metallisorvi - X Muotorautaleikkuri (X) X Nauhahiomakone (puu, metalli) (X) X Nestekaasukuumennuslaitteet (X) X Oikohöylä - (X) Penkkihiomakone (X) X Porakone (kiinteä) (X) X Puusorvi (X) X Pyörösaha - (X) Tasohöylä - X Talttaporakone - X Tasohiomakone X X Vannesaha - X X = saa käyttää opetuksen ja harjoittelu jälkeen silmälläpidon alaisena (X) = saa käyttää opetuksen ja harjoittelun jälkeen silmälläpidon alaisena, mutta käyttöä ei yleistetä kaikille Jos luettelossa ei ole mainittu jotakin konetta tai laitetta, opettajan on tarkoin harkittava, soveltuuko kone oppilaan käyttöön. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 4
Mistä 7 lk:n teknisen numero tulee? 7 luokalla teknistä työtä on 3 kurssia: TN1 puutyö, TN2 metallityö ja TN3 kone-ja sähköoppi sekä elektroniikan alkeet. Teknisen työn numero muodostuu näiden kolmen kurssin numeroiden keskiarvosta. Jokainen kurssi arvostellaan erikseen. TN1 kurssi sisältää tekstiili / tekninen työ vaihtojakson. Jokainen kurssi sisältää teoriaopetusta ja käytännön työskentelyä. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 5
TN1: Puutyö Tutustutaan tekniseen piirtämiseen ja opetellaan lukemaan projektiokuvauksia. Opetellaan työstämään raakapuuta yleisimpien puuntyöstökoneiden avulla. Opitaan liimalevyn valmistaminen ja toteutetaan siitä jokin tuote. Valmis tuote pintakäsitellään sille soveltuvin menetelmin. Tutustutaan eri puulajien ominaisuuksiin ja työstöön mahdollisuuksien mukaan. Tähän kurssiin sisältyy käsityön vaihto-opetus tekstiilityön valinneille: tuotteen suunnittelu ja toteutus teknisen työn menetelmin. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 6
TN2: Metallityö Valmistetaan tarkoituksenmukaisia pieniä tuotteita metallista, jolloin tutustutaan mm. erilaisiin metallin liittämistapoihin ja opetellaan MIG-ja kaasuhitsausta. Harjoitellaan työskentelyä kuvallisen ja/tai sanallisen ohjeen mukaan. Opetellaan ohutlevy ja -putken piirrotusta, leikkaamista, taivuttamista, poraamista sekä kierteiden tekemistä metalliin. Käsitellään metallin koneistuksen alkeita. Taontatöissä opetellaan mahdollisuuksien mukaan raudan kuumentamista, tyssäystä, venytystä ja taivutusta. Valmiit tuotteet pintakäsitellään tuotteelle soveltuvin menetelmin. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 7
TN3: Kone-ja sähköoppi sekä elektroniikan alkeet Työskennellään kirjallisen työohjeen avulla ja pyritään valmistamaan pieni, toimiva laite elektroniikan komponenteista sekä koteloidaan se tarkoituksenmukaisilla materiaaleilla (puu, muovi, metalli). Elektroniikan laiterakentelun pääpaino on piirilevyssä ja yksinkertaisissa kytkennöissä. Tutustutaan mahdollisuuksien mukaan tasavirtamoottoriin ja 2- tahtimoottorin toimintaan. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 8
METALLILEIKKURIT JA METALLIN LEIKKAAMINEN Rautasahallavoi katkaista metallitankoja, putkia, pultteja, kierretankoja ym. suhteellisen helposti. Sen käyttäminen on helppoa eikä vaadi sähköä. Rautasahan osat: 1. Runko (oranssiosa). 2. Terän avausmekanismi. 3. Terä. 4. Terän pidikkeet, joissa kiristysmekanismi. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 9
1. Tarkista, että sahan terä on tarpeeksi kireä ja hyväkuntoinen. Vaihda terä tarvittaessa. 2. Kiinnitä sahattava kappale tukevasti esimerkiksi viilapenkkiin. 3. Sahaa merkkiä pitkin seuraten samalla, että sahaat suunnitelman edellyttämällä tavalla. Huomaa käsien paikat! Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 10
Pistepuikko Porauksen alkupaikan merkintä metalliin Kohdista kärki merkinnän keskelle ja napauta terävästi vasaralla. Jos jälki ei hyvä, toista. Älä hakkaa kuten naulaa! Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 11.08.10
Levyn leikkaaminen (peltisakset, vipuleikkuri, kaarisakset) Leikkaus on työstömenetelmä, jossa osat irrotetaan levystä ilman lastuja. Aine leikkautuu toistensa ohi liikkuvien kahden särmän avulla. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 12
Peltisaksia käytät ohuen alle (0,75 mm) pellin leikkaamiseen kun leikkauksesta pitää tulla mutkikas. Sormet pois leikkauslinjalta! Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 13
Mitä teräkulma tarkoittaa? Teräkulma = teroituskulma Vaikuttaa terän kestävyyteen ja leikkuuominaisuuksiin Metalliterällä melko iso teräkulma, tehokas leikkautuminen. Kitakulma? (1) Määrittelee leikkauksessa tarvittavan voiman suuruuden Suuri kulma -> pieni voima -> leikattavaan kappaaleeseen kohdistuva työntövoima kasvaa. Leikkausvoima saadaan aikaiseksi vivuilla Välys? (2) Terien etäisyys toisistaan Riippuu leikattavan materiaalin paksuudesta -> säädettävissä Liian suuri välys -> purseita alapuolelle Liian pieni välys -> epätasainen leikkuupinta ja vaikea leikata Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 14
Vipuleikkuri Vipuleikkurilla voit leikata paksumpaa peltiä ja mm. lattarautaa. Leikkurissa on omat paikat, joilla voit leikata alle 10 mm pyörö-ja neliötankoa sekä L- rautaa. Pyörö-, neliö-ja L-teräs Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 15
Leikkaussuunnitelma Kun leikkaat levystä paloja, muista sijoitella osat järkevästi ettei materiaalia kulu turhaan. Samalla kannattaa miettiä leikkausjärjestys, jotta leikkaaminen sujuisi. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 16
Kaarisakset Kaarisaksilla saat leikata vain 1,00 2,00 mm vahvuisia peltejä. Huolehdi, ettei omat tai kaverin sormet ole leikkauslinjalla. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 17
Putkileikkuri Putkia voit leikata myös putkileikkurilla, jolloin leikkauksesta tulee varmasti suora. Muista kiinnittää putki esim. viilapenkkiin niin, että pystyt pyöräyttämään putkileikkurin vapaasti putken ympäri. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 18
METALLIVANNESAHA Vain metallin sahaamiseen! 1. Säädä haluttu leikkauskulma, tarkista. 2. Kiinnitä kappale huolellisesti, varmista kiinnitys. 3. Laske terä lähelle leikattavaa kappaletta ja käynnistä terä. 4. Kone syöttää terää automaattisesti säädön mukaan. Virta katkeaa automaattisesti kappaleen irrottua. 5. Muista! Sahattu kohta on kuuma! Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 19
METALLISAHA, ISO Vain metallin sahaamiseen! 1. Säädä haluttu leikkauskulma, tarkista. 2. Kiinnitä kappale huolellisesti, varmista kiinnitys. 3. Laske terä lähelle leikattavaa kappaletta ja käynnistä terä. 4. Kone syöttää terää automaattisesti säädön mukaan. Virta katkeaa automaattisesti kappaleen irrottua. 5. Muista! Sahattu kohta on kuuma! Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 20
Metallityösalin kone Tässä porakoneessa syvyydenrajoittimen säätö on hankalaa ja sitä ei metallitöissä yleensä käytetä. Muista poratessasi lukita kappale hyvin paikoilleen ruuvipuristimella, joka on valmiiksi kiinni ristiinsyöttöpöydässä. Muista karasuoja ja silmäsuojat! Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 21
Rälläkkä eli kulmahiomakone HUOM! Tulityö vain metalliluokassa!!! Erilaiset laikat kertovat, mitä voit tehdä? Virsikirja KATKAISU HIONTA HIENOHIONTA Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 22
Työskentely kulmahiomakoneella Laikkaa vaihdettaessa lukitaan vasemmalla kädellä lukkonasta ja oikealla avaimella avataan lukkomutteri. Kiristä uusi laikka kiinni vain käsivoimin. Voimaa ei tarvita. KATSO MINNE KIPINÄT LENTÄVÄT!! MUISTA MYÖS ASIALLINEN PUKEUTUMINEN JA SUOJAHANSKAT! Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 23
Katkaisuasento: Tukeva kahdenkäden ote. Muista suojata essulla vaatteet, suojalaseilla silmät ja kuulosuojaimilla korvat. Kohdepoisto päälle! Muista! Leikattava kohta on kuuma! Hiontaote: Tukeva kahdenkäden ote. Hionnan suurin ongelma on laikan pitäminen liian pystyasennossa. Silloin kaivaa kuopan. Pidä laikka mahdollisimman vaakaasennossa. Katkaisu Hionta Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 24
Metallin hionta Metallikoneella hiotaan vain metallia!!! Hio metallia vain metallipajassa. Suojaa silmät ja vaatteet. Aseta kappale aina ensin tuelle ja syötä sitä rauhallisesti hiomakivelle (nauhalla ei tukea). Hio nauhahiomakoneella vain kun haluat viimeistellä. Karkea poistohionta tapahtuu aina hiomakivellä. Hio pienet kappaleet lukkopihtien kanssa. Metalli kuumenee -> jäähdytä vedellä ja jatka hiontaa. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 25
Kaksi turvallista tapaa käyttää nauhahiomakonetta Nauhahiomakoneella saa hioa vain kun kappale on kohtisuoraan tai alaspäin nauhaa kohden. Ylöspäin osoittava kappale rikkoo nauhan. Huomaa lukkopihdit kun kappale on pieni! Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 26
KAKSI TAPAA HITSATA Mitä hitsaus on? Hitsaaminen on kahden metallikappaleen liittämistä toisiinsa saattamalla ne sulaan tilaan. Sula metalli sekoittuu keskenään ja muodostaa liitoksen. Rautametallit sulavat n. 3300 asteessa. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 27
KAASUHITSAUS Aloitusvalmistelut Tarkista välineet = turvallisuus. Avaa kaasuhanat (½ kierrosta vastapäivään). Valitse oikea suutin. Kiinnitä kappaleet hyvin paikoilleen. MUISTA HITSAUSLASIT! 11.08.10 Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 28
Oikea liekki A-sydänliekki B- Happea sitova osa, kuumin C- Suojaava huntu 3-4 mm Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 29
Hämmennysliike Hitsattaessa lisätään välillä uutta ainetta. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 30
Yleisimmät virheet Lopetustoimet 1. Väärin säädetty liekki. 2. Riittämätön kuumennus. 3. Ei lisäainetta. 4. Kappale liikkuu hitsauksen aikana. Sulje nopeahkosti ensin asetyleeni-ja sitten happi kuristajat. ÄLÄ KÄYTÄ VOIMAA. Sulje sitten kaasuhanat ja päästä paine pois letkuista. Letkuvärit: HAPPI = SININEN, ASETYLEENI = PUNAINEN. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 31
PISTEHITSAUS Pistehitsaus on nopea ja helppo hitsaus- menetelmä ohutlevyjen hitsaukseen. Pistehitsausta käytetään mm. autojen korin kokoamisessa. Pistehitsauksessa hitsattavat kappaleet ovat limittäin. Hitsauslaitteen elektrodit puristavat kappaleet yhteen, jolloin virta kulkee hitsattavien metallien läpi. Metallit kuumenevat ja sulavat yhteen elektrodien kohdalta. Muista kasvosuojain! Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 32
MIG- / MAG - hitsaus Koneen teoreettinen toiminta 1. Suojakaasupullo 2. Virtausmäärämittari 3. Suojakaasun mag. venttiili 4. Lisäainelankakela 5. Langansyöttölaite 6. Ohjauskaapeli 7. Langanjohdin 8. Suojakaasuletku 9. Hitsausvirtakaapeli 10. Hitsauspistooli 11. Virtalähde 12. Maadoituskaapeli 13. Verkkoliitäntä Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 33
Hitsaamaan oppii vain hitsaamalla ; -) Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 34
Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 35
Älä ikinä irrota kelan langanpäätä jos et tiedä mitä teet!!! Lanka juoksee. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 36
Aloitusvalmistelut, pukeutuminen ja huolto Avaa suojakaasun pullo (puoli kierrosta) Muista katsoa mistä venttiilistä avaat pullon. Venttiili joka on pullon päässä = MUSTA / KIRKAS. Venttiiliä ei tarvitse vääntää voimalla! Puhdista kaasulinssi Muista kohdepoisto päälle! Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 37
Välineiden hakeminen valmiiksi Tuo hitsauspaikalle kaikki tarvittavat välineet. Kiinnitä maakaapeli Laita maski päähän, suojavaatteet päälle, hanskat käteen jne. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 38
Tehon ja langansyötön säätö, Kempomat 180 Säädä kokeilemalla langan syöttö ja hitsausvirta. Kiinnitä maakaapeli hitsauskohteeseen (tai pöytään). Hitsausmaski kasvoille!!! Kaasulinssi n. 1 1.5 cm hitsauskohdasta. Paina liipasinta maltillisesti. Katso maskin takaa syntyvää jälkeä. Langansyöttö ON/OFF Virta Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 39
Tehon ja langansyötön säätö, Kempomat 2100 Säädä aineen paksuuden mukaan langan syöttö ja hitsausvirta (esim. 1 1, säädä tarvittaessa langansyöttöä lisää). Kiinnitä maakaapeli hitsauskohteeseen (tai pöytään). Hitsausmaski kasvoille!!! Kaasulinssi n. 1 1.5 cm hitsauskohdasta. Paina liipasinta maltillisesti. Katso maskin takaa syntyvää jälkeä.
Hitsaamaan oppii vain hitsaamalla ; -) Hitsaus Tee työpisteeseen tarvittavat tuet / jigit. Kokoa esine ensin heftaamalla. Tarkistusmittaus ja toimintatesti. n. 8-10 mm Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 41
HEFTI? Pieni hitsauspiste, jonka avulla esine pysyy koossa. Heftin saa irti käsin vääntämällä. Hio hefti pois ja tee uudelleen. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 42
Kiinni hitsaus Kun esine on koottu hefteillä, hitsataan se lopullisesti kokoon. Muista kokeilla ja tehdä tarkistusmittaukset ennen hitsausta. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 43
Yleisesti työtavoista ja vaiheista Työn jälkeen puhdista kaasulinssi ja huolla välineet. Siivoa ympäristö ja sulje suojakaasupullo (myötäpäivään). Sulkemisessa ei tarvita voimaa. Virheet Suojakaasupullo on kiinni/loppu = jälki kuin perunapelto. Hitsaat liian kaukaa tai läheltä oikea etäisyys kaasulinssistä. Teho ja langansyöttö säädetty väärin Hitsaat liian nykivästi. Pidä pistoolin liipasinta hetkenaikaa pohjassa ja katso rauhallisesti maskin lävitse. Kaasulinssi likainen, irrota ja puhdista. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 44
NESTEKAASUPOLTIN Käytä huolellisesti -> palo ja räjähdysvaara Työskentely vain tulityötilassa (=paja) Säilytä pullo aina pystyssä, maanpinnan tasalla Kiinnitä pulloventtiili painamalla ja lukitsemalla se paikoilleen Avaa kaasuhanat (2 kpl) vastapäivään ja sytytä liekinsytyttimellä (= kipinä) Säädä liekki Sammuta kaasuhanoista (2 kpl) myötäpäivään kääntämällä Irrota pulloventtiili ja ripusta toho seinälle telineeseen ja paina kaasupullon suojakorkki kiinni. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 45
AHJO Paina seinästä ahjo päälle Käännä kohdepoisto päälle! Käytä puuhiiltä ja koksia sekaisin Sytytä nestekaasupolttimella Säädä puhallus taottavan kappaleen mukaan Huolehdi koko ajan hiiliä arinalle Sammuta ja hajota tulipesän hiilet kun lopetat Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 46
METALLIMANKELI Peltilevyjen ja ohuiden (2mm) lattarautojen pyöristykseen 6-10mm pyörötangoille omat urat sivussa Telojen välys säädettävä huolellisesti ennen työn aloittamista Säädä takatelaa vaiheittain halutun pyöristyskulman aikaansaamiseksi Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 47
SÄRMÄIN Ohuen, alle 2mm paksun, metallin taivuttamiseen. Taivutettava kappale on valmistettava huolellisesti Taivutusjärjestys mietittävä tarkkaan Käytetään taivutustukia apuna. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 48
TORMEK- HIOMALAITE = TAHKO Terien teroitukseen Täytä allas vedellä merkkiviivaan saakka. Säädä haluttu teroituskulma hiontatuen ja jigien avulla Käynnistä hiomakivi ja lisää tarvittaessa vettä. Puhdista vesiallas käytön jälkeen ja laita kuivumaan. Teksti ja kuvat: Harri Bläuer ja Tiia Hintsa 49