10 PK-YRITYSTEN LÄHETTILÄÄNÄ BRYSSELISSÄ 34 VIHERTÄVÄT AUTOVALINNAT 54 ENSIN HANKITAAN KOTI 64 1 BAG AT A TIME tolkkua muovikasseihin 44 Savussa sen salaisuus 6/2009 Irtonumero 6,50 yrittajat.fi 09006 09006 ARKTINEN unelma MATKAILUALAN YRITTÄJÄ PRIITTA PÖYHTÄRI Sivut 60-63 6 430034 210078
Toimitusjohtaja-yrittäjä Heidi Ekholm-Talas, BSG Marketing Oy Tää on mun juttu. Ja Sinun! Tilaa Yrittäjä-lehti jäsenmaksun maksamisen yhteydessä tai yrittajat.fissä.
PÄÄKIRJOITUS 3 Pitkän tähtäimen varmuutta antto Arjen askareissa ja sirpaloituneen mediamyllytyksen rumputulessa kansalainen saattaa ajatella, että elämä on pelkkää kaaosta, ristiriitoja, uhkakuvia ja olemista ainoastaan tässä ja nyt, kun paremmasta huomisesta ei ole enää varmaa tietoa. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että yhteiskunnassa on pyrkimystä myös pitkäjänteisyyteen, asioiden ja tapahtumien kuvitteluun ynnä tarvittavien toimenpiteiden suunnittelun vuosiksi eteenpäin kaukoviisaasti, Havukka-ahon ajattelijan strategialla: Kaukoviisaus on sitä, kun asiat harkitaan etukäteen ja kuvitellaan sikseenkin elävästi, että kun se kerran tapahtuu, on reitit selvät. Yhteiskunnan varautuminen tulevaisuuteen on mm. kansallisen huoltovarmuuden turvaamista, jolla nykyaikana ymmärretään niiden yhteiskunnan perustoimintojen ja järjestelmien ylläpitämistä, jotka ovat oleellisia kansalaisten elolle vakavissa taloushäiriöissä tai poikkeusoloissa. Käytännön tasolla em. tarkoittaa ruokahuoltoa, sähköä, vettä, pankkiyhteyksiä, kuljetusta, tietoliikennettä tai rokotusta yms. silloinkin, kun olosuhteet poikkeavat normaalitilasta. Kriittisiä tekijöitä huoltovarmuuden turvaamisessa löytyy kymmenittäin, mutta tässä ajassa keskeistä lienee kansainvälisiin riippuvuuksiin liittyvät uhat; hankimme sähköä ja kaasua, siruja ja komponentteja, elintarvikkeita ja raaka-aineita kansainvälisiltä markkinoilta, joiden jokaisen saannin vähäinenkin häiriintyminen häiritsee lopulta kotimaista tuotantoa ja jokaista kansalaista. Paha esimerkki tämän ajan riippuvuuksien vyyhdestä on finanssikriisi, joka riepottelee syyttömiä samalla ankaruudella kuin syyllisiäkin. Kansallinen huoltovarmuus on siis tässä ajassa osa kansainvälistä huoltovarmuutta, koska omavarainen ei liene mikään maa eikä valtio. Toisaalta toinen on markkinoilla agressiivisempi kuin toinen pyrkiessään takaamaan esim. sellaisten rakennusaineiden saannin, jotka ovat välttämättömiä maan kansalaisten elinolojen kohentamiseksi. Kun esimerkiksi Kiina urbanisoituu, niin se myös rakentaa, ja kuluttaa metalliraakaaineita ennen kokemattomalla, mutta samalla odotetulla voimakkuudella. Alan piireissä nimittäin tiedetään ja tunnetaan, että bruttokansantuotteen tietty kasvuluku merkitsee automaattisesti myös tiettyjen metallien kulutuksen kasvua, minkä tietokokemuksen pätevyyttä mm. Kiina ja Intia juuri nyt todistavat. Tässä lehdessä Outokumpu Mining Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Mäkelä kuvaa kaivannaismarkkinoiden tilannetta. Jutusta käy ilmi, että toimiala, jos mikään vaati pitkäjänteistä otetta, valtavasti rahoitusta, mutta myös maailmanpoliittista näkemystä erilaisten kansakuntien kehitysaskelista ja pyrkimyksistä. Tuomo Mäkelän mukaan maailmassa kyllä riittää metalliraaka-ainetta, mutta Euroopassa niistä saattaa tulla niukkuushyödykkeitä, jos yhteinen älli ei riitä pitkän tähtäimen ajatteluun. // jouko.lantto@yrittajat.fi Huoltovarmuus on kansainvälistä huoltovarmuutta, koska mikään maa ei ole omavarainen.
Joulukuu 2009 28 Intohimoja herättävä kaivosteollisuus Suomi ja muut Pohjoismaat ovat hyviä ja varmoja toimintaympäristöjä kaivosteollisuudelle, Outokumpu Miningin toimitusjohtaja Tuomo Mäkelä sanoo samalla jatkaen, että Suomessa ollaan ampumassa itseä jalkaan kaivoslainsäädännön uudistuksella. 3 Pääkirjoitus Jouko Lantto 6 Makasiini Poimintoja yrittäjän maailmasta 10 Hän Andrea Benassille pk-yritysten intressien edustaminen on intohimo 12 Markkinat Verkostoitumisen välttämättömyys 16 Kolumni Jukka Keitele 21 Yhteiskunta Kaupan keskittyminen 24 Johtaminen Lanseeraus alkutaipaleella 26 Johtaminen Konsulttiosaamisen kärjet 28 Raaka-aine Fokuksessa metallien saatavuus 34 Autot Vihreä on päivän sana 44 Yrittäjät Kuubalainen pitää pintansa 47 Yrittäjät Ihmisen ja pienyrittäjän osa
21 Miksi tukolainen kauppa hävisi pelin? Vähittäiskaupan keskittyminen vei suuriin marketteihin, jotka T-ryhmältä puuttuivat. Kohderyhmien välinen kilpailu koveni. 34 Viher tävät valinnat Tämän syksyn kova juttu ovat autot, joiden CO²-päästöt ovat alle 100g/km. Nyt löytyy jo eko-jenkkejäkin. 68 Minun maakuntani Vaikka läänit jäävät ensi vuonna historiaan, ei maakuntia vie kukaan. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jarkko Wuorinen ja seutujohtaja Marjukka Aarnio kertovat omasta kotimaakunnastaan Etelä-Savosta. 48 Yrittäjät Mobiilisuus tekee tuloaan 50 Yrittäjät Ääni- ja virikesisällöt vanhustenhoidossa 53 Maailmanpyörä Ajankohtaista maailmalta 54 Kulttuurit Kielikommelluksia ja muikkuja 58 Ulkomaat Berlusconia ja korruptiota 60 Ulkomaat Kestävää matkailua Huippuvuorille 64 Ulkomaat Ekotoimija haluttu seuralainen 66 Historia Entisajan innovaatioita 68 Minun maakuntani Lähettiläät lähikuvassa 72 Uutismaailma Poimintoja 76 Kolumni Jouni Korhonen
6 MAKASIINI» Kokoajana Helinä Hirvikorpi RODEO/Antti Nenonen Ensimmäiset kivestä tehdyt kirveet ovat olleet löytyessään varrettomia; varret eivät ole kestäneet aikaa. Tosin aivan ensimmäiset kivikirveet olivat varrettomia käsikirveitä, iskukiviä. Varren avulla terään saatiin lisää voimaa ja tehokkuutta. Pronssikirves ei kyennyt syrjäyttämään kivikirvestä, sen teki vasta rautakirves. Raudan myötä alkoi ihmiskunnan kiihkeä kehityksen aika. Sepän pajasta valmistui kirveitä tyydyttämään kasvavaa kysyntää. Kirveillä kaadettiin kasket, tervapuut, polttorangat hiilimiiluihin, halot malmin louhintaan sekä lämmitykseen. Puita tarvittiin sahoille, rakennustarpeiksi ja lämmitykseen. 1800-luvun lopulla Billnäsin ruukki aloitti ensimmäisenä kirveiden massavalmistuksen. Nyt tuo oranssivartinen design-kirves on voittanut muotoilupalkintoja, eikä kirves pysy enää joka suomalaisen kädessä. Moni pilkkoo puita mökin saunaan ja takkaan, mutta niitäkin myydään jo huoltoasemilla muoviin kietaistuna. Metsänhoitaja Juha Maasalo on kirjoittanut kirjan Kirves ja pitää työkalua ihmisen luontosuhteen välikappaleena. Niinhän se on ollut. Myös vanhoissa raittiuselokuvissa juoppo isä ajoi perhettä takaa kirveellä. ¾ Viininmaistajaiset kellarissa. Onko kirveelle töitä? Kirves on ihmisen ensimmäisiä työkaluja FUTUREIMAGEBANK Viiniä leukaperissä Noissa raittiuselokuvissa, mihin edellä viittasin, ei puhuttu viinistä mitään. Olisikohan suomalaisten alkoholinkäyttö erilaista, jos olisi puhuttu? Silloin oli vain joko tai nappi. Askeleita lisää Aiemmin paasattiin joka tuutista, ettei pieni liikunta auta mitään, pitää kunnolla rehkiä vähintään 3 4 kertaa viikossa niin, että hiki lentää ja pulssi nousee. Siksi on mukava kuulla kun Työterveyslaitoksen lääkäri Heikki Saarni lohduttaa kiireisiä yrittäjiä: jokainen askel tekee hyvää, pienikin muutos arjen aktivoinnissa, minkä pystyy pitämään, on hyväksi. Yrittäjät ovat vähemmän pois töistä kuin palkansaajat ja ovat sairaana useammin töissä kuin työntekijät. Kun yrittäjältä kysytään tutkimuksessa, miten hän voi: hän vastaa: voin todella hyvin. Kun lääkäri oikeasti tutkii, tuloksena on usein: ei voi todellakaan hyvin. Heikki Saarni toteaa lisäksi, että yrittäjällä on aina palovakuutus, mutta itseään hän ei juuri ole vakuuttanut. Satuin viinikellariin Helsingin Katajanokalla, jonne oli järjestetty Ranskan Bourgognen alueen pinot noir -rypäleen viinien maistajaiset. Tuoksu kehittynyt, väri kirkas, granaatti, hapokkuus melko vähäinen, melko täyteläinen, voimakkuus kohtalainen, flavori pähkinäinen, kypsyys valmis juotavaksi Ilta kuluu rattoisasti sievistellessä, mutta välillä sitä epäilee omaa makuaistiaan: eihän tämä maistu yhtään samalta kuin naapuri kuvailee maistavansa. Maahantuoja Pernod Ricardin markkinoija Joakim Löfström on sanonut, että jokainen on oman viininsä asiantuntija, turha tehdä siitä liian monimutkaista.
MAKASIINI 7 Työtä, mutta voi vaurastuakin Nuoret yrittäjät tekevät tulosta kumppaneiden avulla Me on kasvettu eri kulttuurissa kuin vanhat yrittäjät. Me käytämme hyväksi verkostoja ja kumppanuutta. Toisia ei nähdä välttämättä kilpailijoina vaan mahdollisuutena, Tarja Nieminen sanoo. Asenne omaa yritystä kohtaan ei ole niin kuolemanvakava. Tämä on työ mitä tehdään, Elina Vammavaara kuvaa. Tarja Nieminen ja Elina Varmavaara toimivat Suomen Yrittäjien nuorten yrittäjien valiokunnassa ja katsovat, että tällainen valiokunta on tarpeen. Nuoret rakentavat verkostojaan tyhjästä lähtiessään liikkeelle ja alku vaatii sitkeyttä ja kovaa työtä. Molempien yritys on asiantuntija-alalla eli pääoma ja osaaminen on pääkopassa. Tarjan yritys on yrittäjyyden ja johtajuuden valmennus- ja konsulttiyritys Villinikkarit Jyväskylässä ja Elinan yritys konsultointiyritys InnoConnections Oulussa. He työllistävät etupäässä itsensä ja projektiluonteisesti 1 2 henkilöä. Kasvua kumpikin hakee kumppanuuksien kautta. Pitää uskaltaa luottaa yhdessä tekemiseen, he sanovat. Nuoret yrittäjät eroavat heidän mielestään myös siinä, että he uskaltavat sanoa ääneen haluavansa vaurastua, alkavansa yrittäjäksi rikastumisen toivossa. Myös negatiiviset kokemukset voidaan kääntää mahdollisuuksiksi: konkurssi ei ole maailmanloppu vaan kokemus yrittäjän uralla.»» Tarja Nieminen Jyväskylästä (vas.) ja Elina Vammavaara (ylh.oik.) Oulusta kantavat kortensa kekoon myös Nuorten yrittäjien valiokunnassa. Hoivayrityksiä tarvitaan Sari Huhtinen oli psykiatrinen sairaanhoitaja Espoon Peijaksen sairaalassa. Vuonna 2001 hän lähti kotiseudulleen Satakuntaan ja perusti yrityksen Huurmanni-kodit Oy. Nyt yrityksen liikevaihto on kolminkertaistunut 2,5 miljoonaan euroon ja työntekijöitä on 50. Sosiaalisissa yrityksissä on mahdollisuuksia niin paljon kuin jaksaa tehdä, toimitusjohtaja Sari Huhtinen sanoo. Laatu on tärkeä ja jo hankintasopimus määrittelee peruspalvelun tason. Asiakaskeskeisyyden täytyy toteutua hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Henkilöstön palveluasenteen on oltava ehdottomasti kunnossa. Ikuisena optimistina kannustan yrittäjyyteen sosiaalialalla. Uskon, että pelisäännöt on saatu kuntoon vuoteen 2015 mennessä. Silloin meillä on paljon myös ulkomaalaisia työntekijöitä, Huhtinen visioi. 120 000 töppöstä Martat ovat ottaneet tänä vuonna urakakseen kutoa sukkapari jokaiselle vuonna 2009 syntyneelle vauvalle. Sinisiä, vihreitä ja punaisia sukkia tarvitaankin noin 60 000 paria. 110 vuotta täyttävä koteja puolustava järjestö on nyt loppukirin partaalla. Sukat jakaa kukin synnytyssairaala omalla alueellaan. Novitan lankaa kuluu sukkiin noin 2 000 kiloa. Hieno tempaus! ¼¼ Sukat vastasyntyneille.
8 MAKASIINI Innovaatioista enemmän riskiä Suomalaisia kehutaan usein kansainvälisissä yhteyksissä, nyt on löydetty moitittavaa. Professori Reinhilde Veugelersin johdolla toiminut kansainvälinen arviointiryhmä paukuttaa, että Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä vaatii suuria uudistuksia. Arviointiryhmä nostaa raportissaan esille ongelmakohtia ja esittää näihin ratkaisuja ja toimenpidesuosituksia. Arviointi ja suositukset eivät kohdistu yksittäisiin organisaatioihin, vaan järjestelmään ja sen toimivuuteen. Arviointiryhmä sanoo raportissaan, että tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä on hajanainen ja heikosti kansainvälistynyt. Alueellinen ulottuvuus on vahva, mutta heikosti kansainväliseen politiikkaan nivottu. Yliopistouudistuksen jälkeen on täsmennettävä myös ammattikorkeakoulujen roolia ja vähennettävä korkeakoulujärjestelmän hajanaisuutta. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa on siirryttävä kokeilevampaan toimintatapaan ja riskinottoon, arvioijat sanovat. Consilia pro patria: Omistajalla on oltava selvä näkemys siitä mihin mennään. Mutta ennen kaikkea on tiedettävä missä ollaan. Harald Relander, Lahti ¾ Rami Lehtinen ja Anne Aholainen kehuvat Auran sinappia. Asuntoja lisää Vakuutusyhtiöt ovat myyneet vuokra-asuntojaan. Fennia kulkee vastavirtaan sijoittamalla edelleen vuokra-asumiseen. Uusien vuokra-asuntojen rakentaminen taantumassa ja rakentamisen suurtyöttömyyden uhatessa hyödyttää monia osapuolia. Vuokra-asuntojen rakentaminen on ollut korkeasuhdanteessa pitkään jäissä, ja kasvukeskuksissa vuokra-asunnoista on kova pula. Fennialla ja Henki-Fennialla on valmistumassa ja rakenteilla vuoden sisällä miltei 400 asuntoa. Antoisaa loppuvuotta ja rauhoittavia hetkiä! Sinapit Turusta Auran sinappi tehdään Turussa ja Turun sinappi Ruotsissa. Siinä on huima ero Varsinais-Suomen Yrittäjien Anne Aholaisen ja Event Companyn Rami Lehtisen mielestä. Valtakunnallisten yrittäjäpäivien tuoksinassa Helsingin messukeskuksessa ei jäänyt varmaan kenellekään epäselväksi, että seuraavan kerran jättitapahtuma järjestetään Aura-joen partaalla Turussa. Sen verran innokkaana, täynnä vimmaa ja kipinää, varsinaissuomalaiset markkinoivat ensi syksyn tapahtumaa. Mutta sitä ennen, vajaan kolmen viikon päästä kuullaan Turusta joulurauhan julistus. Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 27. vuosikerta Painos 89 000 kpl ISSN 1237-2234 Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, 00101 Helsinki Puhelin (09) 229 221 Faksi (09) 229 229 99 www.yrittajat.fi Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin (09) 229 221 toimitus@suomen.yrittajat.fi Päätoimittaja Jouko Lantto jouko.lantto@yrittajat.fi Toimittajat Riikka Kovala riikka.kovala@yrittajat.fi Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen maarit.tahtinen@yrittajat.fi Vakituiset avustajat Raija Lehtonen, Harri Hietala, Joni Halmelahti Ilmoitusmyynti Suomen Business Viestintä Oy PL 356, 00101 Helsinki Puhelin 010 665 106 Faksi (09) 448 358 www.sbv.fi Ilmoitushinnat 2/1 6 150 1/1 3 700 2 x 1/2 3 950 1/2 2 100 1/4 1 400 Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä PL 999, 00101 Helsinki Puhelin (09) 229 221 Taitto ja sivunvalmistus Hanna Tennilä, Textop Oy Painopaikka Esa Print Oy. Lahti Painopaperi Kansi Galerie Art Silk 200g Sisus Novatech Easymatt 100g Kannen kuva Tea Karvinen
LASKE IT-KUSTANNUKSESI WWW.CAREIT.FI
10 HÄN» Andrea Benassille pk-yritysten intressien edustaminen on intohimo Yritysten saatavat kuluttajilta mukaan maksuviivästysdirektiiviin Yritysten ja viranomaisten maksuviivästymiset ovat olleet tapetilla talouskriisin puhjettua. Julkinen sektori lipsuu laskujen maksussa jopa pahemmin kuin yksityiset yritykset. Nykyisellään EU-maiden viranomaisilta menee keskimäärin lähes 67 päivää laskun maksuun. Euroopan komission mukaan EU:ssa maksetaan vuosittain laskuja myöhässä 1 900 miljardin euron arvosta, mistä julkisen sektorin osuus on peräti 1 200 miljardia euroa. Voidaanko tällaista toimintaa hyväksyä? Se on sietämätöntä, se ei ole vain ongelma jul kis hallinnon kanssa, vaan koskee myös suurempia yrityksiä, eurooppalaisten pk-yritysjärjestöjen kattojärjestön pääsihteeri Andrea Benassi painottaa. EU:n maksuviivästysdirektiivi (late payments) ei mennyt läpi aikaisemmassa rutistuksessa, ja nyt direktiivin tekstiä muotoillaan uudestaan. Ehdotamme, että jäsenvaltiot toimeenpanevat maksuajaksi 30 päivää. Tämä on erittäin voimakas ehdotus - toivon, toimikaa näin. [Direktiiviluonnoksessa] on kuitenkin lauseke, että viranomainen vapautuu maksuaikasitoumuksesta, jos se on erikoislaatuisessa tilanteessa. On kuitenkin epäselvää, mitä se merkitsee. Sopimuksen osapuolten erivahvuisuus neuvotteluissa on ongelma. Pk-yrityksillä ei ole mitään valtaa viranomaisia kohtaan. He eivät voi sanoa: jos et maksa 30 päivän kuluessa, emme allekirjoita sopimusta, viranomaistaho voi sitten valita muista [tavarantoimittajista tms]. Tämä on se todellinen ongelma. Suurten yritysten ja julkishallinnon neuvotteluvoima on asia erikseen, sillä suuryrityksellä voi olla monopoli, joten se on erilaista. Mielestämme jäsenvaltiot pitää pakottaa sanktioin noudattamaan valmisteilla olevaa maksuviivästysdirektiiviä, Benassi toteaa realistisesti. Direktiivissä ei näillä näkymin huomioida yritysten saatavia kuluttajilta, mitkä pitäisi hänen mielestään myös ottaa mukaan. On mahdotonta laskea, kuinka monta konkurssia on seurannut maksuviivästymisistä nyt kriisin aikana, sitä voi kyllä arvioida, Benassi latelee. Ainakin 50 prosenttia yrityksistä tekee alihankintaa ja ainakin puolella näistä on vain yksi päämies. Joten joka kerta kun iso yritys ei maksa, voi se johtaa 200 pienyrityksen kaatumiseen. Negatiivinen vaikutus kertautuu ketjussa moninkertaisesti. Tämä on todella vaarallista.
TEKSTI JA KUVA Riikka Kovala 11 Hän Andrea Benassi Taustat juuret Olen Italiasta katolisesta perheestä, opiskelin katolisissa kouluissa Roomassa. Ihminen Intohimoni työssäni on edustaa pk-yritysten intressejä, koska käsittelemme suoraan sellaisia ongelmia, jotka voivat muuttaa talouden suunnan jossakin maassa. Olen ylpeä saadessani johtaa tätä järjestöä, joka on yksi Euroopan neljästä työmarkkinaosapuolesta. Opinnot Suoritin yliopistotutkintoni Roomassa. Opiskelin taloutta ja kansainvälisiä tehtäviä. Nuo opinnot ovat auttaneet paljon, vaikka en diplomaatin uraa toivonutkaan. Sitten alkoi opiskelu ulkomailla Kanadassa, Yhdysvalloissa ja myös Euroopassa. On erittäin tärkeää saada tällaisia kokemuksia eri kulttuureista, jotta on tietämys ja tuntemus eri maista ja kansalaisuuksista. Aiempi työelämä Minulla on kokemusta julkisen ja yksityisen sektorin tehtävistä. Olin mm. apulaisjohtajana työnantajaorganisaatioista koostuvassa yhtiössä, joka järjesti kansainvälisiä aktiviteetteja yrityksille. Työskentelin Italian yrittäjäjärjestössä eri tasoilla kansainvälisten ja myöhemmin EU-asioiden kanssa. Vuonna 2001 minut lähetettiin Brysseliin johtamaan EU-ta- son toimintoja. Tammikuussa 2008 aloitin työt UEAPME:n pääsihteerinä. Perhe ja vapaa-aika Minulla on sisar ja veli, sisko asuu perheeni kanssa Brysselissä. Hän on opettaja ja veli toimii diplomaattina. Perheessäni on vaimo ja 8-vuotias poika, he muuttivat Brysseliin luokseni tänä syksynä. Viihdymme Brysselissä, pidämme itseämme bruxelloises (kotipaikastaan ylpeät brysseliläiset). Asun yhdeksättä vuotta Brysselissä. Vapaa-aika Mitä suosittelet yrittäjälle luettavaksi Paras kirja, jonka olen koskaan lukenut on Leo Tolstoin Sota ja rauha. Suosittelen sitä kaikille. Paikka, jota suosittelet jokaiselle nähtäväksi Rooma, et voi elää ilman vierailua Roomaan. Roomaa pitäisi markkinoida paremmin ulkomailla, se on kaunein kaupunki maailmassa olen pahoillani ranskalaiset ystäväni! Työstä Työn sisältö Yritämme, ja suurimman osan aikaa onnistumme, olla pk-yritysten ääni Euroopassa. Tämä on minun makro-tason tavoitteeni. Mikä motivoi Intohimo edustaa pk-yritysten intressejä, ja vieläpä edustaa tahoa, jota ei oteta riittävästi huomioon. Pk-yritykset antavat panoksensa taloudelle joka päivä, niin myös talouskriisiaikana. Nyt kriisiaikana kaikki puhuvat pk-yrityksistä, että niitä pitäisi tukea jne, mutta pk-yrityksistä pitäisi puhua ja ottaa huomion myös muulloin, sillä 99 prosenttia yrityksistä on pk-yrityksiä Euroopassa. Vielä saavuttamatta Meidän pitää vakuuttaa Brysseli pk-yritysten merkityksestä. Sitten Pienet ensin periaate pitää juurruttaa käytännöksi eikä vain puheissa. Nyt periaate on vain suositus eurooppalaiselta instituutiolta, mutta instituutioiden ja jäsenvaltioiden ei ole pakko noudattaa sitä. Meidän pitää löytää keinot saada EU:n toimielimet sitoutumaan Pienet ensin periaatteeseen, jonka jälkeen vasta periaate saadaan vietyä vakuuttavammin jäsenvaltioille. Eurooppalaisten pk-yritysten ykköslobbarilta useimmiten KYSYTTY kysymys Juuri nyt yleisimmät kysymykset ovat: kuinka ratkaista luottokriisi ja miten ratkaista vakava ongelma maksuviivästyksistä. Minulta kysytään tätä jälkimmäistä joka päivä. //
12 MARKKINAT» Verkostoitumisen välttämättömyys TEKSTI Lotta Tammelin ja Jouko Lantto, KUVAT Pekka Sipola ¼¼ Seuraavaksi ohjelmis tot hankitaan palveluna, ja maksetaan pelkästä käytöstä, Microsoft Suomen toimitusjohtaja Ari Rahkonen visioi. Huikeita mahdollisuuksia Internet itsessään ei mullistanut maailmaa, vaan se mahdollisti mullistuksen. Seuraava mullistus liittyy ohjelmistojen hankintaan, josta tulee palvelupohjaista. Näin sanoo Microsoft Suomen toimitus JOHTAJA Ari Rahkonen. Bisneksessä on aina ollut ja tulee aina olemaan mullistuksen aaltoja. Nykyisessä internet-aallossa mullistavaa on ollut se, että ensiksi tieto meni verkkoon, jota seurasivat tilauspalvelut ja verkko-ostaminen. Näin kuvaa yrittäjän nykyistä toimintaympäristöä Microsoft Suomen toimitusjohtaja Ari Rahkonen. Tietotekniikka tarjoaa tämän ajan yrityksille huikeita mahdollisuuksia, jos tilannetta verrataan vaikka aikaan kymmenen vuotta taaksepäin. Rahkosen mukaan seuraava aalto koskee yritysohjelmistojen hankintaa, jolloin ohjelmalisenssien ostamisesta siirrytään pois ja ryhdytään maksamaan pelkästään käytöstä. Siirtymäaika tulee kuitenkin olemaan aika pitkä, Ari Rahkonen visioi.
13 Kasvuyrittäjyyttä tutkimassa Ari Rahkonen ei kuitenkaan tyydy pelkkään tulevien tapahtuminen visiointiin, vaan haluaa lisätä yrittäjyyden ymmärrystä myös tutkimuksen keinoin. Niinpä Microsoft käynnisti vuonna 2008 yhdessä Ohjelmistoyrittäjät ry:n ja muiden kumppanien kanssa hankkeen, jonka tavoitteena on edistää suomalaisen ohjelmistoalan kasvua ja kansainvälistymistä. Kokosimme sadan ohjelmistoyrittäjän ryhmän, jossa oli mukana sekä isoja yrittäjiä että myös pieniä tekijöitä ja lähdimme tutkimaan, mitkä asiat ovat kasvun esteinä, kansainvälistymisen haasteena ja rahoituksen saamisen esteenä. Havaitsimme, että kun yritys syntyy ohjelmistobisnekseen, se lähtee kasvuun ja asioita tehdään innolla, kunnes se tulee 40 50 hengen kokoon, jolloin tulee ensimmäinen suuri kuoppa vastaa, jota voi kutsu jopa kuoleman loukuksi. Rahkosen mukaan keskimäärin kasvuyritysten kohdalla tähän vaiheeseen pääseminen kestää neljä viisi vuotta. Kunnianhimo, riskinotto ja osaaminen liittyvät tähän kehitysvaiheeseen, erityisesti kunnianhimo. Haluavatko johtajat ja yrittäjät itselleen yrityksen, joka menestyy kansainvälisesti ja on kasvuyritys, on ydinkysymys, Ari Rahkonen selittää. Havaitsimme myös, että yrityksen johtajan kasvuhalukkuus vähenee, kun hän on ollut johdossa seitsemän vuotta. Arvot muuttuvat esimerkiksi perheen kasvamisen myötä. Tässä vaiheessa firmaan pitäisi ehkä löytää ammattijohtaja, joka veisi sen uusille poluille. Rahkosen mukaan Kasvuyrittäjyystutkimus oli suomalainen keksintö, josta on tehty Microsoftin globaaliin toimintaan hyvä käytäntö. Microsoft pyrkii siihen, että samantapaisilla markkinoilla hyviä strategioita levitetään myös muihin maihin, hän jatkaa. Kumppaneista riippuvainen Vuonna 1975 perustettu Microsoft on yhdysvaltalainen maailman suurin ohjelmistoalan yritys. Microsoftin tunnetuin tuote on Windows-käyttöjärjestelmä. Tilivuonna 2009 Microsoftin liikevaihto oli 58,44 miljardia dollaria. Microsoftilla on noin 1 400 kumppaniyritystä Suomessa. MS:n Suomen toimitusjohtaja Ari Rahkonen suitsuttaakin kotimaisia partneriyrityksiä. Olemme riippuvaisia siitä, kuinka meidän suomalaiset kumppanimme lanseeraavat ohjelmistojamme, Rahkonen kertoo. Parhaimmillaan kumppaniyrityksemme rakentavat MS:n teknologian ympärille innovaatioita jopa maailman markkinoille, Rahkonen kuvaa. Kaunista tässä on juuri se, että ne eivät ole pelkästään kotimaisia innovaatioita. Tietyt työnteon elementit ovat samanlaisia toimialasta riippuen eri maissa. Tästä nousee oivallinen bisnesmahdollisuus siinä, kun onnistuneita kotimaassa toteutettuja innovaatioita voidaan hyödyntää myös globaalisti. Tätä bisnesmallia yritämme edistää meidän kumppaniverkostossa. Näitä menestystarinoita on jo onneksi nähtävissä, toimitusjohtaja kertoo. Ari Rahkosen mukaan ohjelmistoyrittäjyydessä mahdollistava kilpailutekijä on internet. Se on jakelukanava, joka on demokratisoinut menestymisen mahdollisuuksia. Enää yrittäjä ei tarvitse 2 000 hengen agentuuria, että saa avukseen jakelukanavan, joka auttaa markkinoille. Nyt ohjelmistoalalla voi pärjätä kansainvälisessä pelikentässä internetin välityksellä, Rahkonen muistuttaa.
14 Innovaatiota tekevät ihmiset, eivät organisaatiot. Tärkeä innovaation lähde on vapauden tunne. Vapauden tunne liittyy johtamiseen. Tietotekniikka luo vapauden puitteita esimerkiksi siten, että työtä voi tehdä liikkuvasti. Palveluita verkosta MS:n Rahkosen viesti tämän ajan pk-yrittäjälle on verkostoitumisen välttämättömyys, keskittyminen oleelliseen johtamistyössä sekä asiakaspalvelussa. Lopulta po. asioiden hoitamiseen on etsittävä sopivat työkalut tavoitteita tukemaan. Näitä palveluita alkaa verkossa olla jo siinä määrin, että niitä kannattaa alkaa hyödyntää. Samalla ohjelmistobisneksen toimitusjohtaja vakuuttaa, että pienessäkään yrityksessä yrittäjän ei tarvitse tehdä kaikkea itse. Suomalainen mentaliteetti on ollut se, että kovat jätkät tekevät kaiken itse, pistävät pystyyn serverit, meilit ja webbisaitit. Mielestäni tämä aika on ohi, nyt on otettava myös asiantuntijoita avuksi pohtimaan, miten yrityksen liiketoiminnassa on mahdollisuus hyödyntää tietoteknistä palvelua paremmin. Suomessa on jo paljon yrityksiä, jotka tarjoavat mahdollisuuden ostaa ohjelmistot suoraan verkosta. Hyvä esimerkki tästä on operaattoreiden tarjoamat palvelut, jossa yritys voi helposti hankkia viestintäratkaisut ja asiakkuudenhallintasovellukset palveluna internetisä. Yhä enemmän itsepalveluna Rahkosen mukaan on kolme tekijää, miten tietotekniikkahankkeen onnistumista voi mitata. Ensimmäinen on se, että kun uusi tietoväline tuodaan käyttöön, sen pitää poistaa joitain olemassa olevia työtehtäviä, prosesseja tai rutiineja. ¼¼ Ari Rahkosen mukaan yksi mittari onnistuneesta tietotekniikkahankkeesta on se, että jokin olemassa oleva työtehtävä poistuu uuden tietovälineen myötä.
Jos näin ei ole tapahtunut, ei voida laittaa rastia ruutuun, että hanke olisi onnistunut. Jotain täytyy poistua. Toinen mittari on se, että itsepalvelun osuus täytyy nousta. Pitää pystyä osoittamaan, että asiakas tai kumppani tekee enemmän itsepalveluna. Tämä ei tarkoita sitä, että palvelun pitäisi huonontua, vaan työprosesseja pitää tarjota uudella tavalla asiakkaille. Pankki oli ensimmäinen, joka lähti mukaan tähän, mutta myös verottajan uusi palvelu on loistava esimerkki tästä. Kolmantena onnistumisen mittarina Rahkonen pitää mahdollisuutta tehdä tai teettää työtä siellä, missä se on kannattavaa, tarvittaessa etänä. Mahdollistetaan se, että jokin osa työstä tehdään sellaisessa paikassa, jossa se voidaan tehdä tehokkaammin tai missä on parempi osaaminen. Tässä tietotekniikalla on keskeinen rooli. Jos joku näistä kolmesta esimerkistä toteutuu, voidaan sanoa, että tietotekniikkaprojekti on onnistunut, Ari Rahkonen sanoo. // 15
16 KOLUMNI Toimialalogiikkaa Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja. Jostain syystä vähään aikaan ei ole keskusteltu siitä, pitääkö yritysten fokusoida vai diversifioida. Voisiko vastakohdista tehdä synteesin? Melkein jokainen konttorikoneiden valmistaja 1800-luvulla syntyi polkupyöräverstaasta. Wanderer Werke teki ensin fillareita, sitten kirjoitus- ja laskukoneita, sitten prätkiä ja autoja. Nykyään firman alaa ovat postituskoneet. IT:n ja kulkuneuvojen parissa se ei toimi. Se on fokusoitu murto-osaksi entisistä jättiläistehtaista, mutta elossa. Metalliverstaan koneilla pystyttiin tekemään mittatarkkoja osia, mitä tahansa osia, ja kaikki edellämainitut tuotteet tehtiin samasta pataraudasta. Metalliteollisuus oli todella metalliteollisuutta. Nykyisen toimialaluokituksen mukainen metalliteollisuus tuottaa tavaroita, joissa on vähän metallia mutta paljon muovia, keraameja, komposiittimateriaaleja ja elektroniikkaa. Wandererin tuotteiden jakelu ja loppukäyttö haarautui laajalle, mutta tuotantoyhteys teki diversifioitumisesta kannattavaa. Metalliteollisuus oli todella metalliteollisuutta. Kun tuotteiden materiaalit eriytyivät, yhteys särkyi. Vielä 1980-luvulla yritti Volkswagen ruveta tekemään tietokoneita. Kun alojen välillä ei ollut mitään osaamisyhteyttä ja materiaalitkin olivat eriytyneet, hanke päättyi nolosti. Mutta nyt taas autot muuttuvat ajotietokoneen jatkeiksi, ja tietoalan yritykset tarjoavat tuotteita eri toimialoille. Koodi on nyt patarautaa ja sovelluskehittimet Wandererin sorveja. Osaamisalueet ylittävät toimialaluokitukset. Taloustieteen Nobel annettiin äsken sedälle, joka oli onnistunut luomaan teoreettisen puitteiston sille, mitä kannattaa ostaa ja mitä tehdä itse. En usko, että teollisuuden johtajat lukevat hänen tutkimuksiaan. Hän on todistanut itsestään selviä asioita. 1966 Merimies-Unionin puheenjohtaja Wälläri ja muutama pienlaivuri ja muu kaveri perusti Finnso-nimisen varustamon. Sen piti ostaa Unkarista sisävesilaivoja Saimaan kanavaliikenteeseen, tuottaa rahaa ja toimia merenkulun yritysdemokratian laboratoriona. Onneksi Wälläri kuoli ja isä sai hankkeen tapetuksi 1967. Finnso pantiin konkurssiin ilman että sillä oli ensimmäistäkään laivaa. Perustajat luulivat merenkulkua ja idänkauppaa sivuavan osaamisensa riittäväksi, mutta varustamo-osaaminen oli sittenkin eri asia. Mukaantulosta kieltäytyneen Boren vuorineuvos Hans von Rettig, joka muuten osasi myös tupakka- ja metalliteollisuuden, varoitti siitä Wälläriä, mutta eihän hän uskonut. Kone, Peugeot ja Toyota ovat sukuyhtiöitä joita johtaa neljäs omistajapolvi. Kaikki ovat pysyneet visusti hissin tai auton ympärillä ja luopuneet syrjähypyistä nopeasti. Toisaalta nykyistä Nokiaa ei olisi ilman syrjähyppyjä. Nyt se on erittäin fokusoitu, mutta toisaalta se on laajentunut teollisuudesta kauppaan ja palveluun, arvoketjun hallintaan. Diversifiointi pitää tehdä osaamisalueen sisällä. //
Yrityksen virallinen toiminimi Företagets officiella firmanamn Company s complete business name Y0912 YRITYSKORTTISOPIMUS (versio 2/09) AVTAL OM FÖRETAGSKORT (version 2/09) BUSINESS TO BUSINESS CARD AGREEMENT (version 2/09) Toimiala Bransch Nature of Company Vastuunalainen yhtiömies Ansvarig bolagsman Acting partner in company Henkilötunnus Personbeteckning ID code Y tunnus FO nummer Business ID Kotimaan ALV nro Moms nr i hemlandet Vat no. in home country Postiosoite Postadress Postal address Postinumero ja postitoimipaikka Postnummer och ort Postcode and place Puhelin Telefon Phone Laskutusosoite, mikäli muu kuin yllä Faktureringsadress, såvida annan än ovan Invoicing address, if different from above Fax Arvioidut ostot EUR/kk/Käyttöraja Inköp EUR/månad, uppskattning/bruksgräns Monthly purchases in EUR estimate/usage limit Yrityksen yhteyshlö Företagets kontaktperson Person to be contacted in company Arvioidut litrat/kk Liter/månad, uppskattning Monthly ltrs, estimate E mail Nesteen asiakasnumero Neste Kundnummer Neste customer no Kyllä Ei Ja Yes Nej No Verkkolaskun operaattori Operatör för e-faktura Operator for elnvoicing IBAN-koodi kod code OVT-tunnus EDI-kod OVT code Tarkenne Specifikation Specifier BIC-koodi kod code Verkkolaskun yhteyshenkilö Kontaktperson för e-faktura Contackt person for einvoicing Laskutuskieli Faktureringsspråk invoicing language suomi svenska english E mail Verkkolaskutusosoite e-faktureringsadress elnvoicing address Automäärä Bilantal Number of vehicles henkilö person/cars paketti paket/vans kuorma last/lorries muu annan/others Finvoice elnvoice Lisätietoja Tilläggsuppgifter Additional information NESTE OIL YRITYSKORTIT NESTE OIL FÖRETAGSKORT NESTE OIL COMPANY CARDS Kpl St Pcs Rajoittamaton Obegränsad Without restrictions Neste Oil asemien kaikki tuotteet ja palvelut Alla produkter och all service på Neste Oil stationerna All products and services at Neste Oil stations Kpl St Pcs Ostorajoitusluokka 3 Klass 3 Class 3 Pelkät polttonesteet Endast bränsle Fuels only Kpl St Pcs Ostorajoitusluokka 1 Klass 1 Class 1 Polttonesteet, voiteluaineet, autotarvikkeet, pikapesu, huolto Bränsle, motorolja, biltillbehör, snabbtvätt, service Fuels, lubricants, car accessories, carwash, maintenance Kpl St Pcs Ostorajoitusluokka 5 Klass 5 Class 5 Voiteluaineet, autotarvikkeet, pikapesu, huolto Motorolja, biltillbehör, snabbtvätt, service Lubricants, car accessories, carwash, maintenance Kpl St Pcs Ostorajoitusluokka 4 Klass 4 Class 4 D kortti, diesel, urealiuos, lasinpesuneste, raskas kalusto D kort, diesel, urealösning, spolarvätska för tunga fordon D card, diesel fuels, urea solution, windshield washing fluid, commercial transportation Kpl St Pcs Jäsenetukortit Medlemsförmånskort Membership Cards Rajoittamaton Obegränsad Without restrictions SKAL MTK SLC Kpl St Pcs Kpl St Pcs Aviation rajoittamaton Obegränsad Without restrictions Lentobensiini, Neste Oil asemien kaikki tuotteet ja palvelut Flygbensin, alla produkter och all service på Neste Oil stationerna Aviationfuel and all products at Neste Oil stations Aviation ostorajoitusluokat Pelkät lentobensiinit Endast flygbensin Aviationfuel only Konetunnus Reg. nr AC reg. Konetunnus Reg. nr AC reg. Haluan tilaamiini kortteihin maksukorttiominaisuuden * (ostokohtainen suoraveloitus). Tämä ei koske D-/Truck-verkostoa eikä lentobensiiniostoja Jag önskar betalkortsegenskap* (inte på flygbensin eller D /Truck-stationsköp) I wish to have a debit card possibility* (not on aviation fuel or D/Truck station purchases. * Maksukorttiominaisuus edellyttää erillistä suoraveloitusvaltakirjaa, kts. kääntöpuoli kohta 3 Betalkortsegenkapen förutsätter separat direktdebiteringsfullmakt, se omstående sida punkt 3. The direct Debit feature requires a separate power of attorney see overleaf point 3. Halutessanne laskun suoraveloitukseen, tehkää pankkinne kanssa maksupalvelusopimus ensimmäisen laskun saavuttua (ei mahdollinen mikäli verkkolaskutus). Om ni önskar direktdebitering av faktura gör ett avtal med er bank vid den första fakturan (inte möjiligt vid e-fakturering). If you wish to have a direct debit facility of invoices, contact your bank after the first invoice (not possible if elnvoicing). Olen kiinnostunut Extranet-palveluista Jag är intresserad av Extranet-service I`m interested in Extranet services Haluan, että asiakaskohtaiset tuotehinnat näytetään on-line palvelussa (oletus on Ei näytetä), Jag önskar att kundspecifika produktpris visas i on-line tjänsten (utgångsvärde Visas Ej). - I wish that customer specific product prices are shown in the on-line service (default Not shown) Olen huolella perehtynyt kääntöpuolella oleviin sopimusehtoihin ja sitoudun niitä allekirjoituksellani noudattamaan. Jag har omsorgsfullt tagit del av bifogade avtalsvillkoren och förbinder mig med min underskrift att iaktta dem. I have carefully read the terms and conditions overleaf and with my signature agree to comply with them. Paikka ja päiväys Ort och datum Place and date Neste Markkinointi Oy Yrityksen virallinen allekirjoitus Företagets officiella underskrift Applicant's signature HANSAPRINT/NESTE09_000 /2009 Nimen selvennys Namnet förtydligat Name in capitals Sakari Toivola Sinikka Lehto NESTE MARKKINOINTI TÄYTTÄÄ NESTE MARKKINOINTI IFYLLER TO BE COMPLETED BY NESTE MARKKINOINTI Asiakasnumero Reskontranumero Toimiala Luottokoodi Alennusryhmä Potentiaali asiakasnumero Piiri Aluepäällikön hyväksyminen ja päiväys Maksuehto Neste Markkinointi Oy Asiakaspalvelu PL 95 00095 NESTE OIL Kotipaikka Espoo Y-tunnus 1626490-8 www.neste.fi, www.nesteoil.fi Neste Markkinointi Oy Customer service P.O.Box 95 FIN-00095 NESTE OIL Puhelin - Telefon - Phone 010 45 88480, +358 (0)10 45 88480 Fax 010 45 88249, +358 (0)10 45 88249 1. Asiakaspalvelu Kundtjänst Customer service 2. Asiakas Kunden Customer