OIKEUSTIETEISIIN AVOIMEN VÄYLÄN KAUTTA OTETUT OPISKELIJAT VUONNA 2010: TAUSTA JA ODOTUKSET Itä Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Oikeustieteiden laitos 12.1.2011
1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TOTEUTUS Joensuun yliopiston avoin yliopisto ja oikeustieteiden laitos aloittivat vuonna 2007 HTK opinnot (oikeustieteet) avoimessa yliopistossa hankkeen. Tavoitteena on ollut oikeustieteiden koulutuksen saavutettavuuden parantaminen, oikeustieteiden opintojen etä ja iltaopiskelun tukeminen sekä tutkintotavoitteisen opiskelun vahvistaminen. Erityisesti on pyritty helpottamaan niiden aikuisopiskelijoiden itseopiskelua, jotka eivät ole voineet osallistua Joensuun kampuksen opetukseen. HTKhankkeessa on ollut mukana 6 yhteistyöoppilaitosta. Joensuun yliopiston, sittemmin Itä Suomen yliopiston tutkintovaatimusten mukaisia oikeustieteiden opintoja on voinut suorittaa Itä Suomen yliopiston avoimen yliopiston lisäksi Etelä Karjalan kesäyliopistossa, Hämeen kesäyliopistossa, Itä Hämeen opistossa, Kainuun kesäyliopistossa, Kuopion kesäyliopistossa sekä Savonlinnan kesäyliopistossa. Oikeustieteiden opintojen etäopiskelua on edistetty tuottamalla itsenäisen opiskelun tueksi oppimateriaalia, järjestämällä verkkoluentoja sekä lisäämällä etäopiskelijoiden opinto ohjausta. Luentoja ja seminaareja on järjestetty kesäyliopistopaikkakunnilla silloin, kun opistoihin on muodostunut riittävän suuria opiskelijaryhmiä. Vaatimustasoltaan avoimen yliopiston opetus vastaa täysin oikeustieteiden laitoksen perustutkinto opetusta. Lukuvuoden 2007 2008 aikana kehitettiin HTK tutkinnon alkuun sisältyvien pakollisten Yleisten oikeusjärjestysopintojen (50 op) etäopiskelumahdollisuuksia ja etäopiskelun edellyttämiä tukitoimia. Yleiset oikeusjärjestysopinnot koostuvat neljästä eri moduulista, joita ovat oikeusajattelun perusteet (14 op), yksityisoikeuden opinnot (9 op), julkisoikeuden opinnot (22 op) sekä rikos ja prosessioikeuden opinnot (5 op). Kehitystyön tuloksena Yleiset oikeusjärjestysopinnot ovat tarjolla verkkotuettuina lähiopintoina. Opiskelun tueksi Yleisiin oikeusjärjestysopintoihin on luotu oma Moodle oppimisympäristö, joka toimii erityisesti materiaalipankkina, mutta myös opintojaksokohtaisen tuutoroinnin ja keskustelun välineenä. Lisäksi oppimisympäristöön on kerätty tietoa (etä)opiskelusta. Myöhemmin on kehitetty myös muiden HTK tutkintoon sisältyvien opintojen etäopiskelumahdollisuuksia. HTK hankkeen myötä opiskelijoiden määrä yhteistyöoppilaitoksissa lisääntyi nopeasti. Hanketta edeltäneenä vuonna heitä oli vajaat 200 ja vuoden 2009 loppuun mennessä määrä oli noussut lähes 1100 opiskelijaan. HTK opintoihin lähti mukaan erityisesti työssäkäyviä aikuisopiskelijoita. Hankkeen vaikutus näkyy myös suoritetuissa opintopistemäärissä. Vuonna 2009 Itä Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa suoritettiin yhteensä 9092 opintopistettä oikeustieteitä, mikä on enemmän kuin muiden suomalaisten yliopistojen avointen yliopistojen oikeustieteen opintojen yhteismäärä. Monet avoimen yliopiston ja oikeustieteiden laitoksen HTK opintoja suorittaneista opiskelijoista ovat jatkaneet oikeustieteiden opintojaan avoimen väylän kautta tutkinto opiskelijoina. Kevään 2010 erillisvalinnan valintaperusteiden mukaan opiskelijaksi hyväksytään hakija, joka on suorittanut avoimessa yliopistossa Itä Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen opetussuunnitelman mukaiset Yleiset oikeusjärjestysopinnot 50 op tai yhden oikeustieteiden pääaineen perus ja aineopinnot lukuun ottamatta kandidaatin tutkielmaa yhteensä vähintään 50 op. 1
Kevään 2010 opiskelijavalinnassa avoimen väylän kautta valittiin yhteensä 103 opiskelijaa. Valituista naisia oli 75 (73 %) ja miehiä 28 (27 %). Valittujen keskiarvoikä oli 40 vuotta. Lokakuussa 2010 toteutettiin näille opiskelijoille suunnattu kysely, jonka tarkoituksena oli saada tietoa opetuksen suunnittelua, opetuksen organisointia ja opintojen ohjausta varten. Kyselyssä selvitettiin opiskelijoiden toiveita etäopintojen suhteen, pää ja sivuainevalintoja, opintojen suoritusaikaa sekä tutkinnon merkitystä työelämän kannalta. Oikeustieteiden laitoksen strategian mukaan laitoksen yksi erityinen kehittämiskohde vuosina 2010 2015 on työelämän tarpeita palveleva erikoistuneiden juridiikan ammattilaisten tutkintotavoitteinen aikuiskoulutus. Selvitys toteutettiin sähköisesti e lomakkeella. Kysely toimitettiin sähköpostilla kaikille kevään 2010 opiskelijavalinnassa avoimen väylän kautta opiskelupaikan saaneille opiskelijoille, jotka olivat ilmoittautuneet läsnä olevaksi syyslukukaudeksi 2010 (N = 97). Kyselyä koskeva sähköposti lähetettiin 29.9.2010, ja opiskelijoita pyydettiin antamaan vastauksensa 31.10.2010 mennessä. Kyselyyn vastasi yhteensä 56 opiskelijaa, joten vastausprosentti oli 58 %. 2 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Kyselyyn vastanneista opiskelijoista enemmistö oli naisia (70 %). Iältään vastaajat olivat 22 61 vuotiaita. Vastaajien iän keskiarvo oli 41 vuotta. Eniten joukossa oli 31 40 vuotiaita (taulukko 1). Taulukko 1. Vastaajat ikäryhmittäin Ikä Määrä Osuus % 21 30 10 18 31 40 18 32 41 50 17 30 51 60 10 18 61 70 1 2 Yhteensä 56 100 Vastaajista kuusi (11 %) asui Joensuussa. Kahdeksan (14 %) vastaajaa ilmoitti asuinpaikakseen Kajaanin ja kuusi (11 %) Hämeenlinnan. Sekä Kuopiossa, Helsingissä, Espoossa että Imatralla asui neljä (7 %) vastaajaa. Taulukosta 2 käy ilmi kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden määrä alueittain. Puolet vastaajista asui entisen Etelä Suomen läänin alueella. Taulukko 2. Vastaajat alueittain Asuinpaikka Määrä Osuus % Etelä Suomi 28 50 Itä Suomi 15 27 Länsi Suomi 3 5 Pohjois Suomi 10 18 Yhteensä 56 100 2
3 ETÄOPISKELU Opiskelijoilta kysyttiin, suorittavatko he opintoja pääosin etäopintoina vai aikovatko he osallistua Joensuussa järjestettävään opetukseen. Suurin osa vastaajista (89 %) oli etäopiskelijoita ja vain kymmenesosa aikoi osallistua opetukseen Joensuussa. Vastaajilla oli myös mahdollisuus esittää etäopintoihin liittyviä toivomuksia oikeustieteiden laitokselle, avoimelle yliopistolle tai yhteistyökumppaneina toimiville kesäyliopistoille. Useimmat vastaukset koskivat luentojen ja muun materiaalin saatavuutta internetissä. Vastaajat toivoivat luentotallenteita nettiin kuunneltavaksi ja joissakin vastauksissa myös nettitenttejä. Etäopintojen tueksi kaivattiin myös opintojaksoihin liittyvää materiaalia, kuten luentorunkoja, vanhoja tenttikysymyksiä ja palautetta tenteistä sekä ohjeistusta opintojaksojen suorittamiseen: Luentorungot helpottaisivat useissa kursseissa asioiden jäsentämistä ym. ymmärrystä. Tosin luentorunkojakin on todella eritasoisia. Usein luentorungotkaan eivät 'aukea', jos ei ole ollut mahdollisuutta osallistua luennoille ja tehdä lisämuistiinpanoja. Yksittäiset sanat power point dioilla eivät juurikaan auta asian hahmottamisessa. Koska ei pääse luennoille niin ei voi tietää painotuksia siitä mitä tentaattori tärkeänä esim. onko nimet tärkeitä tai esimerkit. Aiempia tenttikysymyksiä ei löydy ei löydy ja harvoista tenttipalautteita. Onneksi muutamat ovat laittaneet luentorunkoja jakoon, kiitos siitä! Toivoisin enemmän luentoja internettiin. Olisi myös hyvä, jos vanhoja tenttejä olisi netissä nähtävillä, monissa muissa yliopistoissa on. Tenttipalautteen saaminen on mielestäni tärkeää. Nythän on mahdollisuus kysyä henkilökohtaista palautetta tentaattorilta, mitä mahdollisuutta ainakaan itse en ole juurikaan käyttänyt. Kuitenkin olisi mielenkiintoista nähdä, kuinka tentti on yleisesti ottaen mennyt muiltakin, eli kun opiskelen etänä, niin en koskaan näe tenttituloslistoja. Toivoisin siis, että tenttitulokset näkyisivät myös verkossa tietyn ajan tentin jälkeen (osallistuneet,hyväksyttyjä x kpl, hylättyjä x kpl jne.). Joillain kursseilla tämä on toteutunutkin. Etäopiskelija ei muutoin juurikaan saa palautetta tentistään ja itse koen palautteen olevan hyvin tärkeää. Silloin oma onnistuminen tai epäonnistuminen saa oikeat mittasuhteet. Etäopiskelijana kuuntelisin mielelläni verkkoluentoja ja katselisin vanhoja tenttikysymyksiä tenttiin valmistautuessa. Materiaalit ja tehtävän annot mahdollisimman selkeästi nettiin WebOodiin, ei johonkin 'mutkan kautta' haettavalle sivulle. Tai sitten weboodiin suora linkki tällaiselle sivulle. Vaihtoehtoiset suoritustavat myös selkeästi näkyviin. Monet vastaajat toivoivat luentojen ja kirjatenttien ohelle monipuolisempia suoritustapoja, koska heillä ei ole mahdollisuutta osallistua opetukseen Joensuussa. Suoritustavoiksi esitettiin oppimistehtäviä ja esseitä. Lisäksi muutama vastaaja toivoi opetuksen järjestämistä arki iltoina ja viikonloppuisin sekä mahdollisuutta suorittaa tenttejä yliopiston Kuopion kampuksella. Toiseksi eniten annettiin kommentteja opintojen ohjauksesta ja muusta neuvonnasta. Vastausten perusteella etäopiskelijat kokivat ohjauksen puutteelliseksi. He eivät myöskään tienneet, mihin voivat ottaa yhteyttä kysyäkseen neuvoja. Opintojen alkuvaiheessa olen kaivannut henkilökohtaista tutoria, jolta voisin kysyä sähköpostilla yksinkertaisia opiskeluun ja opintojen suunnitteluun liittyviä kysymyksiä. Esim. weboodin opintojaksokuvaukset eivät ole yksiselitteisiä kurssin suoritusvaatimusten osalta. Tämä tietysti korjaantuu myös tarkentamalla kurssiselosteita. 3
Voisiko 'etäopiskelijoille' olla myös yhteisiä ohjauspäiviä? Tavattaisiin muita samassa tilanteessa olevia, saataisiin yhteistä tsemppausta jne.? Tällä hetkellä olen pihalla kuin lumiukko kaikista asioista, en edes tiedä, miten voisin alkaa suorittamaan kursseja yliopiston kautta. Olisi erittäin tarpeellista, että pääosin etänä opiskeleville olisi yhteinen koulutuspäivä, missä asioita käytäisiin läpi. Riittävää ja ajantasalla olevaa tietoa. Uusien kurssien ajankohdista ja ilmoittautumisesta suoraan tieto sähköpostiin. Neuvontaa tarvittaessa ja tietoa kuka miloinkin vastaa neuvonnasta. Selkeämmin pitäisi tulla esille, mitä tarkoittaa väylän kautta opiskelupaikan saaminen ja mahd. ero pääsykokeiden kautta hakeutuneille ja onko ylipäätänsä näiden välillä mitään eroa. Lisäksi epäselväksi on jäänyt oik.tiet.laitok./avoimen yliop./kesäyliop. roolijako. Olisiko tätä kuvioita miten mahdollista yksinkertaistaa? Varsinkin etäopintoja suorittaville luulen ed. mainittujen tuottavan päänvaivaa eikä oikein tiedä kehen ottaa yhteyttä. Kolmanneksi eniten vastaajat kommentoivat kieli ja viestintäopintojen suorittamista. Kieli ja viestintäopintojen järjestämisestä vastaa kuitenkin Itä Suomen yliopiston kielikeskus. Vastaajat toivoivat mahdollisuutta suorittaa myös näitä opintoja etäopiskeluna tai viikonloppuisin ja tiiviimpinä kokonaisuuksina kuin kaksi tuntia kerrallaan. Toiveet yhteistyöoppilaitoksille koskivat opetuksen järjestämistä sekä maksuja. Vastaajat toivoivat luentoja ja seminaareja omalle paikkakunnalle yhteistyöoppilaitoksiin. Kuopion kesäyliopiston opetustarjonnan tulisi joidenkin vastaajien mielestä olla maksutonta tutkinto opiskelijoille. Myös avoimen yliopiston hintoihin esitettiin alennusta tutkinto opiskelijoille. 4 OPINNOT Opiskelijoilta kysyttiin, minkä oikeustieteiden oppiaineen he olivat ajatelleet ottaa pääaineekseen. Suosituimmat pääainevaihtoehdot olivat siviilioikeus ja hallinto oikeus (taulukko 3). Siviilioikeuden, hallinto oikeuden sekä rikos ja prosessioikeuden opiskelijoiksi tulisi kyselyn perusteella yhteensä noin kolme neljäsosaa vastaajista. Muita oppiaineita oli valittu pääaineeksi selvästi vähemmän. Taulukko 3. Pääainevalinnat Pääaine Määrä Osuus % eurooppaoikeus 1 2 finanssioikeus 7 12 hallinto oikeus 14 25 lainsäädäntötutkimus 1 2 oikeustaloustiede 1 2 rikos ja prosessioikeus 11 20 siviilioikeus 16 29 valtiosääntöoikeus 0 0 ympäristöoikeus 5 9 yhteensä 56 100 4
Yksitoista vastaajaa (20 %) suunnitteli suorittavansa aineopinnot (60 op) myös jostain muusta oikeustieteiden oppiaineesta. Kuusi vastaajaa aikoi suorittaa aineopinnot hallinto oikeudesta. Muissa vastauksissa oli mainittu siviilioikeus, rikos ja prosessioikeus, ympäristöoikeus ja eurooppaoikeus. Vastaajat arvioivat valmistuvansa hallintotieteiden kandidaatiksi keskimäärin vuonna 2012. Vastaukset arvioidusta valmistumisajankohdasta vaihtelivat vuosien 2010 2014 välillä. Hallintotieteiden maisteriksi vastaajat puolestaan arvioivat valmistuvansa keskimäärin vuonna 2014. Aikaisin valmistumisvuosi oli 2010 ja myöhäisin 2017. Kaksi vastaajaa ilmoitti, ettei aio suorittaa hallintotieteiden maisterin tutkintoa. 5 TYÖELÄMÄ Vastaajista 47 (84 %) ilmoitti opiskelevansa työn ohessa. Suurin osa heistä työskenteli julkisella sektorilla esimerkiksi hallinto oikeudessa, poliisissa, poliisin lupahallinnossa, Tullihallituksessa, Verohallinnossa, aluehallintovirastossa, ELY keskuksessa, metsäkeskuksessa, kirkon keskushallinnossa tai kunnan viranhaltijana. Vastaajien ammattinimikkeitä olivat muun muassa toimistosihteeri, taloussihteeri, johdon sihteeri, arkistosihteeri, pääkirjanpitäjä, ylitarkastaja, vanhempi konstaapeli, koulukuraattori, maaseutupäällikkö ja ympäristönsuojelusuunnittelija. Muita vastaajien ammatteja olivat yrittäjä, optikko, myyntineuvottelija, rahoitusasiantuntija, asiamies ammattiliitossa, autonkuljettaja, järjestyksenvalvoja, myynnin ja markkinoinnin konsultointi sekä myynti insinööri ja asiakkuuspäällikkö. Opiskelijoilta kysyttiin myös, mikä merkitys hallintotieteiden kandidaatin ja hallintotieteiden maisterin tutkinnolla on heidän uralla etenemisensä näkökulmasta. Kaikki vastaajat yhtä lukuun ottamatta pitivät HTK ja HTM tutkintoa merkityksellisenä työuran kannalta. Tutkinto merkitsi esimerkiksi parempia mahdollisuuksia uuden työpaikan saamiseen tai parempaa palkkausta. HTK ja HTMtutkinnolla saattoi olla merkitystä myös aikaisemman koulutuksen ja osaamisen täydentäjänä. Erityisesti maisterin tutkinnon katsottiin mahdollistavan hakeutumisen monipuolisempiin työtehtäviin ja asiantuntijatehtäviin sekä virkoihin, joihin vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto: Valtio työnantajana arvostaa HTM tutkintoa, joten sen suorittaminen mahdollistaa useimpien virkojen hakemisen. HTK tutkinto ja erityisesti HTM tutkinto mahdollistaa uralla etenemiseni johtotehtäviin. Sen vuoksi olen opiskelun aloittanutkin. HTK tutkinnolla ei ole mitään merkitystä, koska minulla on jo alempi korkeakoulututkinto. HTMtutkinnolla on vaikutusta siihen, että minulla on mahdollisuus valmistuttuani hakea sellaisia virkoja/ työtehtäviä joihin vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Tärkeä ylipäätään työtehtävien kannalta sekä antaa mahdollisuuden hakeutua asiantuntijatehtäviin HTK tutkinnolla voisi ehkä saada monipuolisempia tehtäviä, HTM tutkinto mahdollistaisi asiantuntijatehtävät. kandi tutkinnolla ei ehkä mitään, mutta HTM tutkinto voi avata ovia esim. henkilöstöhallinnon tehtäviin 5
Toisille vastaajille tutkinto oli merkityksellinen jo olemassa olevan työn näkökulmasta. Tutkinnosta oli hyötyä nykyisissä työtehtävissä ja toisaalta tutkinto antoi mahdollisuuden edetä toisiin tehtäviin nykyisessä työpaikassa: Työssäni tarvitsen opiskelussani esille tulleita asioita. Ehkä tässä vaiheessa ei ole enää uralla etenemismahdollisuuksia. Tukee nykyisiä työtehtäviäni täysin ja mahdollistaa uralla etenemisen. Työnantaja tukee ja kannustaa opiskeluun. Saan nykyiseen virkaani liittyvää syventävää ja ammattitaitoa ylläpitävää ja parantavaa tietoa, jonka toivon tulevaisuudessa näkyvän parantavan asemaani nykyisen työnantajan tehtävissä. En osaa sanoa. Kenties tässä tehtävässä ei ole etenemismahdollisuuksia, mutta koulutuksesta saatavaa tietoa voin kyllä hyödyntää nykyisessä tehtävässä ja toisaalta antaa mahdollisuuden hakeutua ministeriön tehtäviin. Olen opintojen alusta alkaen tähdännyt maisterin tutkintoon. HTK tutkinto tullee vaikuttamaan palkkaukseen, mutta se ei toimi erityisenä motivaattorina. HTM tutkinnon myötä tavoitteenani on siirtyä toisiin tehtäviin saman työnantajan palveluksessa. Saan osin pätevyyden laistoksen ylempiin virkoihin. HTM tutkinto ei ole niin merkityksellinen kuin HTKtutkinto. Joillekin tutkinto taas merkitsi mahdollisuutta kokonaan uuden uran aloittamiseen: Tarkoituksenani on opiskella itselleni uusi ammatti. Kuitenkin sairaala voisi olla mahdollinen työympäristöni tulevaisuudessakin. Olen alan vaihtaja, joten se tarkoittaa, että ilman sitä ei mistään tule mitään. Etenkin HTM tutkinnolla suuri merkitys haluaisin suuntautua täysin muihin tehtäviin. HTK ja HTM tutkinnoilla uskon saavani toisaalta aiemmpaa koulutustani (insinööri ylempi AMK) hyvin tukevaa osaamista ja toisaalta täysin uuden ammatin myötä uudenlaisia mahdollisuuksia työelämässä ja uralla. Olen KM ja kasvatustieteilijöillähän ei juurikaan ole tällaisia 'lisäopintoja' eli odotan ehkä jopa uudenlaisia työtehtäviä ja uutta näkökulmaa. Nykyiselle uralle ei tutkinto anna tukea, mutta josko jotakin uutta toisi tullessaan? 6 MUU PALAUTE OPINNOISTA Opiskelijoita kysyttiin myös avointa palautetta oikeustieteiden opintoihin liittyvistä asioista. Lähes puolet kysymyksen vastaajista antoi positiivista palautetta etäopiskelun mahdollistamisesta sekä mahdollisuudesta hakeutua avoimen väylän kautta tutkinto opiskelijaksi: Etäopiskelumahdollisuus on tosi hyvä tapa suorittaa opintoja, yhteistyöoppilaitos tenttien järjestäjänä ja myös opetuksen järjestäjänä on ollut hieno mahdollisuus kehittää itseään. Mielestäni on erittäin hieno ja hyvä asia, että olette mahdollistaneet opiskelun myös etänä. Oikeustieteiden laitokselle on helppo ottaa yhteyttä, koska olen aina saanut mukavaa ja ystävällistä kohtelua. Kiitos siitä! 6
Avoimen yliopiston kautta on järjestetty hyvät mahdollisuudet etäopiskelulle. Sopii hyvin työsskäyvän ihmisen aikataululle. Mielestäni on erinomaista, että opiskelu on ollut mahdollista etänä. Näin opiskelijan puolelta katsottuna kaikki on toiminut erinomaisesti. Hienoa, että avoimen yliopiston kautta voi opiskella oikeustieteitä ja on mahdollisuus päästä tutkintoopiskelijaksi. Muuten kohdallani opiskelu ei olisi ollut mahdollista. Ja todella hienoa, että etänä pystyy suorittamaan tenttejä ja sitä ei ole katsottu esteeksi. Lisäksi on ollut hienoa, että on saanut ongelmatilanteissa apua käytännön asioihin puhelimitse ja sähköpostitse. Homma on sujunut todella joustavasti avoimessa ja siirtyminen väylän kautta oli mutkaton ja hyvin hoidettu. Työn ohella kun opiskelee on tärkeää, että asioiden selvittelyyn ja järjestämiseen ei kulu turhaan aikaan. Seuraavaksi eniten vastaajat antoivat palautetta neuvonnasta ja opintojen ohjauksesta. Yhdeksän vastaajaa arvioi neuvontaa positiivisesti. Neljän vastaajan mielestä se oli puutteellista. Palautteen mukaan avoimen yliopiston, yhteistyöoppilaitosten sekä oikeustieteen laitoksen henkilökunta on hyvin tavoitettavissa, neuvonta on ystävällistä ja kysymyksiin saa aina vastauksen. Toisaalta jotkut vastaajat toivoivat enemmän tiedotusta ja ohjausta opinnoista: Neuvontaa voisi antaa yliopistonkin aloitteesta esim HOPS:in laatimisessa etäopiskelijoille enemmän. On pallo hukassa, miten opinnot kannattaisi koostaa. Olisi hienoa, kun etäopiskelijoille olisi yhteinen 'tukihenkilö', jolta voisi kysyä niin käytännön kuin opiskeluun liittyviä asioita. Itse olen nyt joutunut 'pommittamaan' opettajia kysymyksilläni, joihin varmaan moni muukin osaisi vastata, kun vaan tieätisi keneltä kysyä. Tiedotusta kaipaan uutena opiskelijana Kurssi/tenttivaatimuksista voisi olla tietoa myös etäopiskelijoille. Yksittäisissä vastauksissa kritisoitiin tuoreen opiskelumateriaalin puutetta netissä, opintojaksojen suorittamista pelkästään tenttimällä, kielikeskuksen hyväksilukujen pitkiä käsittelyaikoja sekä sitä, ettei sähköposteihin ole saanut vastausta. Lisäksi toivottiin, että oikeustaloustiedettä ei poisteta kokonaan ja että opintojen hyväksilukemisessa huomioitaisiin myös yli kymmenen vuotta vanhat opintosuoritukset. Kaksi vastaajaa toivoi hallintotieteiden maisterin tutkinnon sijasta oikeustieteiden tutkinnonanto oikeutta. 7