mistä rannikkoseutu tunnetaan? Nyt kartoitetaan ohjelmatyöhön liittyen nouseva rannikkoseutu ry valmistautuu uuteen ohjelmakauteen 2014-20 rannikkoalueen erityispiirteitä. Erityispiirre voi olla mitä tahansa tuotteista palveluihin ja fyysisestä ympäristöstä ajatusmaailmaan liittyvä asia tai ilmiö. Kyselyyn löytyy linkki osoitteista: nousevarannikkoseutu.fi facebook.com/nousevarannikkoseutu Pohjois-Pohjanmaan paikallinen maaseutustrategia 2014 20 laaditaan ensimmäistä kertaa viiden toimintaryhmän yhteistyönä. Alueen kukin toimintaryhmä täydentää yhteistä strategiaa omilla yksityiskohtaisemmilla kehittämisohjelmilla. Nouseva Rannikkoseutu ry:n ohjelmaa on työstetty vuoden aikana osallistavan prosessin avulla. Ohjelman laadinnassa on hyödynnetty aikaisemmilta ohjelmakausilta hankittuja kokemuksia sekä kylä- ja maaseutusuunnitelmia. Työpajojen ja kyselyjen kautta valmistelutyöhön on osallistunut yli 240 ihmistä. Parhaillaan ovat menossa kuntakierrokset kuntapäättäjien näkemyksien kartoittamiseksi aluekehittämistyöstä. Vuosina 2014-20 voimaa haetaan paikallisuudesta Nouseva Rannikkoseutu ry:n monirahoitteisessa kehittämisohjelmassa on esitelty tavoitteet tulevalle EU:n ohjelmakaudelle. Ohjelmasta rahoitusta hakevien yritysja kehittämishankkeiden tulee edistää hyvään elämään, elinvoimaan, ympäristöön ja nuoriin liittyviä kehittämistavoitteita. Hankkeiden tulee olla luovia ja kokeilevia ja niiden tulee edistää monialaista verkostoitumista. Kansainvälisessä yhteistyössä keskitytään pohjoiseen ulottuvuuteen. Hyvä elämä teeman kautta kehitetään kylätoimintaa, lisätään maaseudun asukkaiden vapaa-ajanviettomahdollisuuksia ja tuetaan ikäihmisten hyvinvointia. Elinvoima teeman kautta tuetaan yrittäjyyttä, monipuolistetaan maaseudun elinkeinorakennetta ja vastataan isojen teollisuushankkeiden tuomiin välillisiin haasteisiin. Ympäristö teeman alla parannetaan maiseman viihtyisyyttä ja tuetaan luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä, uusien ympäristöratkaisujen kehittämistä sekä lähiruokaan ja green care-toimintaan liittyviä hankkeita. Nuorten osalta vahvistetaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, tuetaan nuorten kasvua ja aktiivista toimintaa sekä kansainvälistymistä. Nouseva Rannikkoseutu ry:n ohjelmaluonnos on luettavissa www.nousevarannikkoseutu.fi. Voit osallistua lopullisen ohjelman valmisteluun mm. lähettämällä meille kommentteja luonnoksesta. Ohjelma toimitetaan Maa- ja metsätalousministeriölle kevään 2013 aikana.
kalatoimet 2014-20 ota kantaa! Perämeren kalatalousohjelman valmistelu perämeren rannikon kalatalousryhmä tiedottaa 2014-20 on aloitettu. Perämeren kalatalousryhmä haastaa kalastajat ja kala-alan toimijat nahkiainen - tunteita puolesta ja vastaan sekä kaikki kalan ystävät miettimään kalatalouden kehittämistoimia. Mitä pitäisi tehdä kalaalan kehittämiseksi? Lienee selvää, että 2014-20 on hylkeitä, ne vaikuttavat kalastukseen Mitä keinoja hylkeitä vastaan tai keinoja hylkeiden kanssa elämiseen? rannikkokalastuksella saadaan järkevällä tavalla lähiruokaa ja terveellistä ravintoa ruokapöytiin Miten tämä lähiruoan saanti turvataan? Nahkiainen on erikoiseläin ei kala vaan ympyräsuinen. Ihminen tietää paljon, on käynyt kuussa, mutta nahkiainen on vieläkin tuntematon arvoitus. Tiedetään, että nahkiainen nousee merestä jokeen syksyllä. Tämän jälkeen se pysyttelee joessa imeytyneenä suojakiveen, pärjää puoli vuotta pelkällä virtavedellä. Vasta kesän tullessa nahkiainen herää eloon. Elo on kuitenkin lyhyt. Pitkän paaston ja kutukiihkon jälkeen nahkiainen kuolee. Uusi nahkiaiselämä alkaa. Nahkiaisen mäti on minimaalisen pientä. Pieniä ovat mädistä syntyvät miljoonat ja taas miljoonat toukat, jotka elävät joen pohjassa 2-6 vuotta. Jokitoukat vaeltavat aikanaan mereen. Alkaa nykyihmiselle nahkiaisen täysin tuntematon elämänvaihe. Missä nahkiainen käy vaelluksella? Kuinka monta vuotta nahkiainen vaeltaa ja kasvaa merellä? Mikä on sen pääasiallinen ravinto? Kysymyksiä on, mutta ei vastauksia. Miljoonan euron erikoisherkku Suomen puolella Perämerellä nahkiaisen merkitys on säilynyt nykypäiviin saakka. Ruotsissa vastaava merkitys on nykyisin hyvin pieni, vaikka aiemmin nahkiaista on käytetty ja pyydetty naapurissa enemmän kuin meillä. Perämeren jokialueet tuottavat Suomen nahkiaissaaliista 80-90 prosenttia. Rahaa nahkiainen tuo alueelle 0,5-1 miljoonaa euroa vuosittain. Nahkiainen on vieläkin jokialueidemme elävää historiaa ja nykypäivää. Mikä on nahkiaisen tulevaisuus Perämeren rannikon jokialueilla? Tätä on selvitetty kalatalousryhmän rahoittamassa, pian päättyvässä hankkeessa Nahkiainen ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Huolestuttavaa on, että vaikka kaikenlaisten eliöiden ja ötökköjen tutkimuksiin käytetään mittavat varat, niin Perämeren arvoeläimeen nahkiaiseen ja sen tutkimuksiin ei ole toistaiseksi kiinnitetty käytännössä lainkaan huomiota. Nahkiainen ennen, nyt ja tulevaisuudessa -hanke tähtää siihen, että kalatutkijat ja kala-asioista päättävät kiinnittäisivät vihdoinkin nahkiaiseen edes sen verran huomiota, että opitaan tuntemaan nahkiaisen elämä ja tätä kautta aletaan entistä enemmän kiinnittämään huomiota nahkiaisen tarjoamiin jokialueen kehittämismahdollisuuksiin. Nahkiainen on joillekin herkku, toisille inhokki, mutta arvokkaana vesieläimenä sen elämä ja kalastusmahdollisuudet tulee säilyttää tulevaisuudessakin.
HYLJE kalatoimet Verkot 2014-20vesille ota kantaa! Suscipit, vicis praesent erat kalastajat ukkoontuvat feugait epulae, vali- pohjarysäkokeilut aloitettu Hylkeen ja verkkokalastajan taisto päättyy aina hylkeen voitoksi. Joskus kalastaja saa kalastaa jonkun tunnin itsekseen, mutta kauaa iloa ei kestä. Norppa voi tyytyä napsimaan kalat ja jättää verkon lähes ehjäksi seuraavaa ruokailua varten. Halli jopa 300 kilon peto sen sijaan syö kalat ja särkee verkot mennen tullen. Kalastaja menettää saaliin, työvälineen ja kallista aikaa tuhraantuu. Tämä tapahtuu uudestaan ja uudestaan aivan kuin Päiväni murmelina -elokuvassa. Kalastajille tämä on todellisuutta, ei fiktiota. Ahvenen, karisiian (pikkusiian) ja maivan kalastus on ilman hylkeitäkin kovaa, työlästä ja vaativaa. Hylkeet ovat tulleet jäädäkseen. Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto, Osuuskunta Team Kala ja kalastaja Mikko Viitanen ovat aloittaneet pohjarysäkokeilut, jotka onnistuessaan tuovat kalastukseen merkittävää parannusta ja helpotusta, jos kalojen päästelystä verkoista voidaan luopua. Ahven on pohjakala, pikkusiikaa ja maivaa taas pyydetään syksyisin pohjan läheisyydestä. Pohjalla liikkuva kala nousee Hankehaku Perämeren rannikon kalatalousohjelmasta on jatkuva! harvoin ylös eikä rysäpyynti tuota toistaiseksi hyvää tulosta. Uusien rysien ajatus on, että rysä voidaan virittää vaikka 10-20 metriin, vaikka niiden pyyntisyvyys on esim. neljä metriä pohjasta. Pyydysten nieluja on viritetty niin, että ne ovat tavanomaisesta poiketen joko pohjan myötäisesti tai aivan lähellä pohjaa. Perämeren Liiton flexi-rysä hankkeella tavoitellaan lähinnä ahventa ja pikkusiikaa, kokeiluja on suoritettu Kokkolassa, Hailuodossa ja Simossa. Osuuskunta Team Kalan maiva-hankkeessa tavoitellaan maivaa. Team Kalan pyydysmalli on kehitelty etupäässä Kuivaniemellä, jossa pyydystä myös kokeillaan. Viitasen Mikon pikkupohjarysä on solmuvälin mukaan kalastanut ensimmäisen kesän kokeiluissa monenlaista kalaa Raahen läheisyydessä. Pohjarysäkokeiluissa on saavutettu myönteistä tulosta. Kalatalousryhmän toimesta rysäkokeiluista tiedotetaan säännöllisesti kalastajille. Kalastajat ovat tervetulleita myös tutustumaan pyynnissä oleviin pyydyksiin ensi kesän aikana. esiselvityshankkeissa tukitaso on 80-100 % koulutushankkeissa 90-100 % yritysten kehittämishankkeissa tuki on maksimissaan 60 % yleishyödyllisillä yhteisöillä ja kunnilla kehittämishankkeiden tuki on 80-90 % yleishyödyllinen investointihanke 50-60 % Investointihankkeissa myönnettävät tuet ovat maksimissaan samansuuruisia kuin EKTR:n muissa toimintalinjoissa. Lopullinen tukitaso päätetään hankekohtaisesti kalatalousryhmän kokouksissa. dus Miten indoles saadaan duis uusia enim kalastajia, onko kalastajia, genitus jotta at. kalaa consequat saadaan Sed, conventio, ruokapöytiin? aliquip accumsan adipiscing kala augue on blandit oikeinkäsiteltynä abbas erinomaista oppeto commov. minim ravintoa Miten Enim neo kalankäsittelyä velit adsum ja kalan markkinointia odio, multo, voidaan in commoveo quibus premo tamen kehittää? erat huic. Occuro uxor kalaa dolore, tulee ut at paljon praemitto sesonkiaikoina opto si sudo, opes feugiat iriure kalastaja validus. saisi kalasta Sino Miten entistä lenis vulputate, parempaa hintaa, vale-tuottudo ja elinmahdollisuuksia? ille abbas cogo toa saluto quod, esse illum, ota letatio yhteyttä: lorem conven- kalatalousaktivaattori tio. Letalis nibh iustum Risto Tolonen 050 transverbero 395 0304 bene, risto.tolonen@nousevarannikkoseutu.fi erat vulpu tate enim esse si sudo erat. OTA YHTEYTTÄ
terve! yhteisöhautomo-hankkeessa tapahtunutta Kolmivuotinen Yhteisöhautomo-hanke, jonka tavoitteena on tukea paikallisyhteisöjen toimintaa, kehittää lähipalveluita sekä tehostaa viestintää, on saavuttanut puolivälin etapin. Hanke on saanut elokuussa lisävahvistusta, kun Ninan työpariksi hankeremmiin hyppäsi Harri Kontio. Kuluneen kesän ja syksyn aikana hanke on esittäytynyt mm. Vihannin markkinoilla, Oulussa järjestetyillä Maaseutufestareilla, Ruukin Pitäjäpäivillä sekä Raahen kylien torilla. Hanke on ollut järjestämässä kuljetusta Ylimaakunnallisille Kyläpäiville Kuusamoon ja ollut kylätoimijoiden tukena Vihannin ja Raahen kuntaliitosasiassa kokoamalla kyliä yhteisiin tapaamisiin. Joulukuussa hanke on mukana vielä Temmeksen joulutapahtumassa ideoimassa nuorten harrastuksia ja toimintaa. Syksyn kuluessa on ehditty toteuttaa myös osa lukuisista kentältä tulleista koulutustoiveista. Järjestötoimijoiden osaamista yhdistys- ja hallitustyöskentelyyn liittyvissä perusasioissa on kartutettu Näin toimii yhdistys koulutuksilla Tyrnävällä ja Raahessa. Uutispuuro-hankkeen kanssa yhteistyössä toteutettiin Juuttuuko puhe kurkkuun? -puheviestintäillat Raahessa ja Limingassa, joissa Kulttuuriosuuskunta Ilmeen kouluttaja haastoi osallistujat erilaisiin improvisaatioharjoituksiin esiintymistekniikan hiomiseksi. Erilaiset yhdistystoimintaan ja viestintään liittyvät koulutukset tulevat muodostamaan yhden hankkeen toiminnan kulmakivistä myös vuonna 2013. Lisäksi hanke on järjestänyt muutaman opintomatkan ja ollut mukana organisoimassa kylien yhteistä toimintaa. Opintoretkiltä on haettu ideoita oman kylän ja sen toiminnan kehittämiseen. Useamman kylän ja eri kuntienkin alueilta olevien aktiivien lähteminen yhteisille retkille on luonteva verkostoitumisen paikka. Esimerkiksi opintomatka Kierikkiin kiteytti ajatuksen Raahen seudun muinaismuistokohteiden ja paikallishistorian kohteiden teemapohjaisesta kehittämisestä eri yhdistysten yhteistyönä. Yhteiset kokoontumiset eri aiheiden ympärille ja yhteisten asioiden eteenpäin vieminen sekä kylien ja kunnan tapaamiset saavat jatkoa vuoden 2013 puolella. Seuraa hankkeen ilmoittelua tulevista tapahtumista www.popleader.fi -sivuilta ja osallistu hankkeen retkille, koulutuksiin ja tapahtumiin. Voit laittaa meille myös ideoita tulevasta toiminnasta, niin tehdään asioita yhdessä. Aloitin työni hankesihteerinä Norsussa elokuussa. Vietin vilkkaat nuoruusvuoteni Kempeleessä, jossa synnyin esihistoriallisena aikana ennen Zeppeliniä ja Zimmaria. Kylä kasvoi ja kehittyi, keksittiin tuhannes sana, joka voi alkaa Zetalla ja minä muutin Ouluun opiskelemaan kuvallista viestintää. OAMK:sta valmistuttuani mieli ja ruumis veti pohjoiseen ja löysin itseni Kaamasen mutkasta vuolemassa kitukasvuista koivua. Jäniksen vuosi latasi henkiset ja fyysiset akut täyteen ja palasin maalikyliin oravanpyörää ihmettelemään. Monenlaisten media-alan hommien jälkeen hyppäsin norsun toimistolle tuomaan testosteronia kahvipöydän kikatteluihin. Naisten ylivoiman huomasin jo toisella viikolla, kun löysin itseni tiskivuorta valloittamassa. Olen viihtynyt uudessa työssäni loistavasti, koska työilmapiiri on virkeä, kehittämishaluinen ja kotoisa. Työnkuva on monipuolinen ja laaja kenttä pitää huolen siitä, ettei pääse sammaloitumaan tietokoneen ääreen toimistolle. Maaseudun kehittäjän saappaat ovat suuret ja alussa on pitänyt laittaa useampi villasukka jalkaan. Varsinkin nuorten aktivointi on itselleni suuri haaste ja pyrin tuomaan kentälle uusia näkökulmia ja ideoita. Muutos vaatii aikaa ja uskallusta tehdä asioita uudella tavalla. Jos sinulla on hankeideoita nuorten puolelle, ota rohkeasti yhteyttä! Harri Kontio UUDEN TYÖNTEKIJÄN ESITTELY
myönteisen rahoituspäätöksen saaneet kyläleader hankkeet raahe yhteisöllisyyden juurilla Jokelan koulun vanhempainyhdistys ry: Perhekerhon välinehankinnat Yhdessä tekeminen on tärkeää yhteisöllisyyden vahvistamisessa. Hanke on ollut aktiivisesti mukana Vihannin kylien yhteisen Kinttupolku-hankkeen käynnistämisessä sekä tallaustapahtumien järjestämisessä, joilla uusia vaellusreittejä on tehty vihantilaisille tutuksi. Yhteisöhautomo on ollut myös Kinttupolku-hankkeen tiedotusapuna. Vastaavanlainen kylien yhteishanke on vireillä Siikajoella. Kesän korvalla yhteistyössä Koti maalla hankkeen kanssa järjestettiin toistamiseen Mitä kuuluu kylät tilaisuus Pyhäjoella. Kunnan ja kylien kohtaamisessa vaihdettiin ajatuksia mm. siitä, mitä hyvää omalla ja naapurikylillä on ja mitä asioita voitaisiin parantaa. Illan aikana syntyi idea leikkimielisen kisan käynnistämisestä, jossa Pyhäjoen kylät kisaavat siitä, kuka kylistä saa tietyssä määräajassa houkutelluksi omaan kylään eniten uusia asukkaita. Kisan sääntöjä hiottiin kylien vapaamuotoisessa tapaamisessa elokuussa, jolloin kisattiin myös kananmunan lennättimen Pyhäjoen mestaruudesta perin tasaväkisesti. Haastettiinpa hankeväkikin kisaan mukaan ja oman lennättimen tekoon. Yhteisöllisyyden eväitä kasattiin kesäkuussa Oulussa pidetyllä yhteisöllisyys-luennolla, jossa Meri Lähteenoksa kertoi ryhmän muodostuksen haasteista ja siitä, miten tunnistaa ja hyödyntää eri ihmisten erilaista osaamista kehittämistyössä. Meri on toiminut aktiivisesti Tampereella Annikin korttelin kehittämisessä. Tälle luennolle on luvassa jatkoa nyt joulukuussa. Yhteishengen luomisessa on tärkeää toisten toimijoiden tunteminen ja sukupolvien välinen vuorovaikutus. Yksi hyvä tapa lisätä henkilö- ja paikallistuntemusta ovat kyläkierrokset. Tällainen kyläkierros toteutettiin Limingassa syyskuun alussa yhteistyössä alueen kyläyhdistysten ja Koti maalla hankkeen kanssa. Yhden päivän aikana kierrettiin bussilla kaikki Limingan seitsemän kylää ja pysähdyttiin kylien itsensä valitsemissa kohteissa. Kylätoimijat esittelivät monta mielenkiintoista tarinaa kylien historiasta ja nykypäivästä. Kannattaa kokeilla muillakin kylillä. Jokela-Pattijoki Kyläseura ry: Nuorten puutyöverstaan koneistus Rantsila (siikalatva) Mankilan Kyläseura ry: Lastenkerhon varusteiden hankkiminen siikajoki Revonlahden Kotikyläyhdistys ry: Perinteisen riukuaidan materiaalihankinnat
myönteisen rahoituspäätöksen saaneet kyläleader hankkeet opintomatkoilta uusia idoita ja toimintatapoja tyrnävä Hanke järjesti opintomatkan Tampereen seudun kyliin toukokuussa. Matkalle lähti bussilastillinen kylätoimijoita koko maakunnan alueelta. Kävimme tutustumassa Tottijärvellä kylätaloon, museomakasiiniin ja Monitoimipuisto-hankkeeseen. Kangasalalla kohteena oli yhteiskylä ekologisine ja yhteisöllisine rakentamisratkaisuineen sekä Aitoniemi-Hirvenniemellä Keson kylätalo, jonka kunnostamiseen vaadittuja varoja yhdistys on kerännyt mm. huutokaupan keinoin. Konginkankaalla saimme vinkkejä vuoden kylän toiminnasta. Heinäkuussa 21 seikkailijaa lähti aikamatkalle Kierikkikeskukseen Yli-Iihin. Tutustuimme kivikauden kylään ja ansapolkuun sekä kokeilimme mm. muinaisjousella ampumista ja kiviesineen hiontaa. Kävipä osa koettamassa onneaan arkeologisilla yleisökaivauksilla. Oppaanamme oli keskuksen johtaja Leena Lehtinen, joka kertoi keskuksen perustamishistoriasta sekä tapahtuma- ja palvelutarjonnasta. Yhteisöhautomo-hankkeen työntekijöitä osallistui Pohjoiset kylät -hankkeen järjestämälle opintomatkalle Vienan Karjalaan 26.-28.9. Kiersimme lähes 600 kilometrin lenkin Suvannon, Pääjärven, Röhön, Uhtuan, Paanajärven, Kemin, Louhen ja Kiestingin kautta. Piipahdimme Lönnrotin laulupuulla, kulttuuritaloissa, yksityiskodeissa ja saimme maistella herkullista karjalaisruokaa. Mukaamme tarttui tuhti tietoannos Karjalan historiasta ja nykypäivästä. Saimme retkeltä hyviä vinkkejä historian ja kulttuurin tuotteistamiseen sekä verkostomaiseen yhteistyöhön matkailupalveluiden tuottamisessa. Marraskuun alussa hanke järjesti opintomatkan Kärsämäelle ja Nivalaan. Retkelle osallistui toimijoita 13 eri yhdistyksestä Oulun ja Raahen seudulta. Kävimme tutustumassa Kärsämäellä Kulttuuritontut -hankkeeseen, Paanukirkkoon sekä Sydänmaankylän monipuoliseen toimintaan. Nivalassa tutustumiskohteena oli Erkkilän kylä ja siellä toteutettu ulkoilukeskus. Retkeltä saatiin monia ideoita siihen, miten erilaisilla kehittämishankkeilla kylän yhteisöllisyyttä, vapaa-ajanviettomahdollisuuksia sekä palvelu- ja kulttuuritarjontaa voidaan lisätä. Päivän mottona oli eittämättä: Yhdessä tehden saadaan paljon aikaan kylän koosta riippumatta. Temmeksen kylä: Joulutoritapahtuman järjestäminen vihanti Vihannin 4H-yhdistys ry: Toriteltan ja pöytien hankkiminen Leather Rebel nuorten bändi: EP-levyn monistuskulut ja äänentoistokaiuttimien hankinta Läntisrannan Kyläyhdistys ry: Lasten kiikun hankkiminen kylän virkistysalueelle Seuraava KyläLeader haku päättyy 28.2.2013 Tarkemmat hakuohjeet ja hakulomakkeet löydät osoitteesta: www.nousevarannikkoseutu.fi/rahoitus/kylaleader
tarinoita mankilasta hanke kestää kesään 2014 saakka ja kustannusarvio on 18 000. Hanketta osarahoittaa toimintaryhmä Nousevarannikkoseutu mankila - kylä täynnä tarinoita ry EU:n Maaseudun kehittämisrahastosta. Kun suunnittelet hanketta, käytä apunasi www.nousevarannikkoseutu.fi sivuilla olevaa hankesuunnittelulomaketta ja ota yhteyttä Norsun toimistoon. Tiesithän, että yritys ja hanketukien haku on jatkuva! Siikalatvan Mankilan Kyläseuran hallinnoima Tarinoita Mankilasta hanke on käynnistymässä. Hankkeessa on tavoitteena koota erilainen kyläkirja, jonka keskiössä on elävät kertomukset. Alueella on runsaasti paikkoja, joiden nimeen liittyy ihmiskohtaloita ja tarinoita. Myös historiallisia tapahtumia sijoittuu Mankilaan ja lähialueille. Kerrotaan, että Suomen sodan aikana kenraali Sandelsin sotajoukot käyttivät Mankilankylän kautta Temmekselle kulkevaa tietä, joka on venäläisten rakentama tykkitie ja siitä on yhä olemassa jäänteitä. Paikallinen nimistö sulkee sisäänsä kertomuksia, joiden todenperäisyyttä voi jokainen itse arvioida. Kerrotaan Eelunpellon kasvavan veren voimalla ja Aarrepellon kätkeneen sisäänsä aarteen. Onpa Mankilassa asustanut muinoin jättiläisiäkin, joita nimeltä tunnetaan Kiljo ja Koljo. Jättiläisten kerrotaan asustaneen etenkin Luppoviidankankaalla. Kyläläisille järjestetään tarinailtoja, joissa muistellaan alueella sattuneita tapahtumia ja ihmisiä. Suusta suuhun elävät tarinat sekä historialliset tapahtumat kerätään äänitallenteiksi, joista työstetään kylän oma tarina-atlas: tarkoituksena on, että kootut tarinat sijoitetaan kartalle ja näin saadaan kylän ympäristö ja paikat myös elämään. Myöhemmässä vaiheessa tuloksia voidaan hyödyntää paitsi kylän omissa tapahtumissa, myös esimerkiksi kylämatkailun kehittämiseen. Tavoitteena on innostaa kylän nuoria mukaan eräänlaisiksi tarinaoppaiksi, jolloin nuorten juuria omaan kylään saadaan vahvistettua. Kansainvälistä näkökulmaa kylän kehittämiseen haetaan ns. ystäväkylätoiminnalla. Mankilalla on hakusessa vertaiskylä Britteinsaarilta ja tavoitteena on päästä tutustumaan heidän paikalliseen kulttuuriympäristöön ja vastavuoroisesti kutsua ystäväkyläläisiä myöhemmin mankisten vieraiksi. Hanketuet yleishyödyllinen kehittämishanke 80-90 % elinkeinollinen kehittämishanke 80-90% koulutushanke 90 % yleishyödyllinen investointihanke 50-60 % Myös erityisympäristötuet perinnebiotooppien hoitoon!
aki roukala www.akiroukala.com www.kioski.info Kun suunnittelet hanketta, käytä apunasi levy-yhtiö kioski wagneria bättre folkeille www.nousevarannikkoseutu.fi sivuilla olevaa hankesuunnittelulomaketta ja ota yhteyttä Norsun toimistoon. Tiesithän, että yritys ja hanketukien haku on jatkuva! Valokuvaaja Aki Roukala vaihtoi hektisen Helsingin Hailuodon maalaismaisemiin. Oulusta lähtöisin olevalla Roukalalla on sukujuuret Hailuodossa. Pari vuotta saarella asunut kulttuurin monitoimimies on tyytyväinen rauhalliseen elämän rytmiin ja sosiaaliseen naapurustoon. Roukala on toiminut mm. Image Kustannuksen valokuvaajana. Bändejä kuvatessaan Roukala fiksaili samalla artistien keikkoja ja muuta toimintaa, joten ajatus omasta levy-yhtiöstä alkoi kehittyä konkretiaksi. Kioski levy-yhtiö näki päivänvalon 2005 ja oli luonnollinen jatke tälle yhtälölle. Kioski pitää sisällään 2-3 artistia kerrallaan ja toimintaa on yritetty tarkoituksella pitää pienenä, jotta jäisi aikaa päätoimiselle ammatille, valokuvaukselle. Menestyvää konseptia on joskus hankala pitää pienenä, kun artisti lyö läpi. Näin voisi kuvailla soulartisti Mirel Wagnerin tapausta. Kioski julkaisi Wagnerin debyyttialbumin helmikuussa 2011 ja jo elokuussa Wagner löytyi Time-lehden verkkosivuilta sijalla viisi 11 tutustumisen arvoisen artistin listalla. Alunperin Kioskin oli tarkoitus pysyä Suomen maalla, suomenkielisenä. Ison nimen tarttuessa haaviin, suunnitelmiin tuli muutos. Vaikka päätoiminen valokuvaaja onkin, työmäärältään levy-yhtiön pyörittämistä on hankala kutsua harrastukseksi. Olen tyytyväinen nykytilanteeseen, mutta toiminta voi kasvaa tulevaisuudessa laajemmaksikin, Roukala jättää ajatuksen leijumaan. Itse tekeminen on läsnä kaikessa Roukalan toiminnassa. Saarelaisuus on mahdollistanut muun muassa oman gallerian, Huone nro 8, perustamisen sekä aktiivisena kulttuuritoimijana Roukala päräytti pystyyn Bättre folk-festivaalin heinäkuussa. Jatkoa on luvassa ensi kesänä. Uusien perinteiden luominen vanhojen rinnalle on tärkeää; näin juuret pysyvät elinvoimaisina. Yritystoiminnan tuet investointituki 20-35 % kehittämistuki 45-90 % käynnistystuki 45-50 % yritysryhmähankkeet 50-75 %
Maaseuturahastosta Myönteisen päätöksen saaneet yritys- ja hanketuet YRITYSTUET Toiminimi (Raahe) investointituki (koneet ja laitteet), Maanviljely Toiminimi (Siikajoki) investointituki (koneet ja laitteet), Rakennuspuusepän asennustyöt Toiminimi (Siikajoki) investointituki (koneet ja laitteet) sekä kehittämistuki, Urheilu- ja liikuntakoulutus Toiminimi (Liminka) investointituki (koneet ja laitteet), Kiinteistönhoito Toiminimi (Siikajoki) investointituki (koneet ja laitteet), Maanviljely Moniurakointi Häkli Ky (Liminka) investointituki (koneet ja laitteet), Maisemanhoitopalvelut Toiminimi (Vihanti) investointituki (koneet ja laitteet), Perunan viljely Nordlett Oy (Liminka) kehittämistuki, Muualla luokittelematon majoitustoiminta Toiminimi (Pyhäjoki) käynnistystuki, Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus Limingan Yrityspalvelu Oy (Liminka) käynnistystuki, Muu liikkeenjohdon konsultointi NDT Mific Oy (Pyhäjoki) investointituki (koneet ja laitteet) sekä käynnistystuki, Muu tekninen testaus ja analysointi Toiminimi (Liminka) investointituki (koneet ja laitteet sekä rakentaminen), Muualla luokittelematon rakennusasennus Finnature Oy (Liminka) investointituki (koneet ja laitteet) sekä kehittämistuki, Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. Toiminimi (Lumijoki) investointituki (rakentaminen), Kylpylaitokset, saunat, solariumit yms. palvelut Nouseva Rannikkoseutu ry (Siikajoki) yritysryhmän kehittämistuki, Yrttialan yrityksiä Rauno Pitkänen Ky (Vihanti) investointituki (koneet ja laitteet), Tieliikenteen tavarankuljetus LVI-Asennus ja Huolto Oravisjärvi Oy (Tyrnävä) investointituki (koneet ja laitteet), LVI-asennus Toiminimi (Liminka) investointituki (koneet ja laitteet), Keittiökalusteiden valmistus Toiminimi (Vihanti) investointituki (koneet ja laitteet), Urheilu- ja liikuntakoulutus Emilia Care Oy (Vihanti) investointituki (koneet ja laitteet) sekä käynnistystuki, Lasten päiväkodit Toiminimi (Liminka) kehittämistuki, Maatalous Toiminimi (Siikajoki) investointituki (koneet ja laitteet), Kiinteistöjen siivous Toiminimi (Vihanti) käynnistystuki, Sisustusrakentaminen Pivis Ky (Liminka) investointituki (rakentaminen), Huonekalujen vähittäiskauppa R-Kotipalvelut Oy (Raahe) investointituki (koneet ja laitteet), kehittämissekä käynnistystuki, Muualla luokittelemattomat sosiaalihuollon avopalvelut Ankkurilahden Ratsutila Oy (Liminka) investointituki (rakentaminen), kehittämis- sekä käynnistystuki, Urheilu- ja liikuntakoulutus Konehuolto Pirinen Oy (Siikajoki) investointituki (koneet ja laitteet sekä rakentaminen), Maa- ja metsätalouskoneiden korjaus ja huolto HANKETUET Limingan kunta (Liminka) yleishyödyllinen investointihanke (rakentaminen) Hankkeessa rakennetaan lintutorni ja siihen liittyvät polkurakenteet. Tyrnävän Tempaus ry (Tyrnävä) yleishyödyllinen investointihanke (rakentaminen) Hankkeessa uusitaan talon ikkunat. Tavoitteena on lämmityskustannusten pienentäminen ja talon ulkonäön kohentaminen. Pyhäjoen Harrastajanäyttelijät ry (Pyhäjoki) yleishyödyllinen investointihanke (koneet ja laitteet) Kesäteatteri hankkii laadukkaat äänentoistolaitteet (langattomat mikit, vahvistimet ja kaiuttimet ulkokäyttöön) toiminnan kehittämiseksi.
uudet sivut julkaistaan 7.12. www.nousevarannikkoseutu.fi Norsulla avoimet ovet pe 21.12.12. klo 11-13 tule nauttimaan tortut ja glögit HUOM! Norsu muuttaa 1.3.2013 alkaen uusiin tiloihin Ruukin yrityspuistoon: Nouseva Rannikkoseutu ry Ruukin Yrityspuisto Oy Ahlströmintie 1 F 92400 Ruukki yhteystiedot Nouseva Rannikkoseutu ry Ruukinkuja 2 92400 Ruukki www.nousevarannikkoseutu.fi facebook.com/nousevarannikkoseutu Soila Haapsaari toiminnanjohtaja (uudet hankkeet) 040 562 9164 Riikka Hautala hankevalmistelija (maksatukset) 040 776 9799 Nina Kurunlahti hankeaktivaattori (Yhteisöhautomo-hanke, KyläLeader-hankkeet) 050 384 4472 Harri Kontio hankesihteeri (Yhteisöhautomo-hanke) 050 321 5031 Risto Tolonen aktivaattori (kalatalousasiat) 050 395 0304 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@nousevarannikkoseutu.fi Nouseva Rannikkoseutu ry PERÄMEREN RANNIKON KALATALOUSRYHMÄ