Miten Suomen käy? Tuottavuuden kasvu nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Hyvinvointiyhteiskunta: Kimalaisen lento? BKT asukasta kohden suhteessa USAan (USA = 100) 100 90 80 70 60 50 40 30 USA IRL AUT SWE FIN NLD DEN 20 60 65 70 75 80 Tulonjaon tasaisuus ( = 100 - Gini-kerroin) 2
Friedrich Von Hayek was wrong The Nordic countries outperform the Anglo-Saxon ones on most measures of economic performance Jeffrey D. Sachs, Scientific American, October 2006...they spend lavishly on research and development and higher education All of them, especially Sweden and Finland...have leveraged it (the ICT revolution) to gain global competitiveness 3 Elintason osatekijät 1900-2006 bkt/asukas = bkt/työtunnit työtunnit/asukas 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 Vuosina 1900-2006: elintaso on kasvanut 14- kertaiseksi työn tuottavuus on kasvanut 15- kertaiseksi työn määrä asukasta kohden on vähentynyt 10 % BKT asukasta kohden tehdyt työtunnit asukasta kohden BKT tehtyä työtuntia kohden 4
Päättyyko kimalaisen lento? Tuottavuuden kasvuvauhti hidastuu Työntuntia kohden lasketun BKT:n vuosikasvu 1901-2006,% 14 12 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 -12-14 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 havaittu kehitys tasoitettu kehitys 5 Työn tuottavuuden kasvun lähteet 1) Koulutus eli investoinnit henkiseen pääoman, H 2) Investoinnit koneisiin laitteisiin ja rakenteisiin eli aineellisen pääomaan, K 3) Teknologian kehitys, A uudet tuotteet uudet toimintatavat yleiskäyttöiset teknologiat höyryvoima sähkövoima tieto- ja viestintäteknologia Y = A F(H,K,L) => Y/L = A f(h/l, K/L) Y = w H H + r K + w L L + teknologian vaikutus 6
Teknologian merkitys Y/L Teknologian kehitys = A:n kasvu Y/L = A f(h/l, K/L) H/L tai K/L 7 Koulutuksen ja investointien merkitys on vähentynyt, teknologian korostunut Työn tuottavuuden kasvu ja sen osatekijöiden kontribuutiot (%) 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 teknologia investoinnit koulutus (ja ikärakenne) 0,5 0,0 1980-90 1990-1998 1998-2005 Lähde: EU KLEMS Database March 2008 8
Yleiskäyttöiset teknologiat ja teolliset vallankumoukset 2. 3. Tieto- ja viestintätekniikka, ICT, 1975- mikroprosessori ja PC tietoliikenne Internet tietotyön automaatio lisää aivokapasiteettia 1. Sähkövoima 1890 polttomoottori maantieliikenne teollisuusautomaatio lisäsi lihasvoimaa Höyryvoima 1780 rautatiet teollinen tavaratuotanto maatalouden koneistaminen lisäsi lihasvoimaa 9 Suomi oli maailman nopeimpia sähkövoiman hyödyntäjiä... 100 Sähkön osuus teollisuuden käyttövoimasta, 1900-1939 (%) 90 80 70 60 50 40 sähkövalo esiteltiin meillä vuonna 1877 sähkövalot Finlaysonin puuvillatehtaaseen 1882 kaikissa 38 kaupungissa vähintään yksi sähkölaitos 1914 lähes 90 % teollisuuden käyttövoimasta sähköistetty vuoteen 1939 mennessä 30 20 10 0 1900 1905 1910 1915 1920 1925 1930 1935 1940 Suomi Yhdysvallat 10
...sekä maailman nopeimpia puhelinverkon rakentajia 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Puhelinlinjoja kaupungeissa 100 asukasta kohden vuonna 1914 Ruotsi Yhdysvallat Tanska Norja Suomi Saksa Ranska Englanti Venäjä A.G. Bell patentoi puhelimen maaliskuussa 1876 se esiteltiin Suomen Virallisessa Lehdessä marraskuussa 1876 ensimmäinen puhelinlinja Helsinkiin 1877 HPY perustettiin 1882 vuonna 1900 linjoja oli Helsingissä 3,4 kappaletta 100 asukasta kohden Suomessa oli 815 puhelinyhdistystä 1930-luvun lopussa 11...mutta tietotekniikan hyödyntäjinä emme ole aivan eturintamassa 3.5 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 Ohjelmistojen osuus kansantalouden yksityisen sektorin pääomakannasta (%) ensimmäinen tietokone Postipankkiin 1958 ensimmäinen suomalainen tietokone 1960 tiedonsiirto puhelinverkoissa alkoi 1964 Nokian tietokoneiden ja digitaalisten keskusten valmistus alkoi 1970-luvulla Suomi on johtavia tietoliikennelaitteiden valmistajia 0.5 0.0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 Yhdysvallat Suomi 12
Uuden (yleiskäyttöisen) teknologian vaikutuskanavat 1) Tuottavuus kasvaa uutta teknologiaa valmistavassa sektorissa (A) esimerkiksi tietokoneiden ja matkapuhelimien valmistuksessa 2) Tuottavuus nousee, kun uutta teknologiaan sisältävällä pääomalla korvataan muuta pääomaa kaikessa tuotannossa (K) 3) Tuottavuus kasvaa, kun tuotanto organisoidaan uudelleen uuden teknologian mahdollistamalla tavalla (A) siirrytään esim sähköiseen liiketoimintaan ja ulkoistetaan tietotyötä internetin avulla 13 Uuden teknologian tuottavuusvaikutuksen mittaaminen Kasvulaskenta lasketaan yhteen kaikkien 3 kanavan vaikutukset Social savings menetelmä (Fogel 1964) mitataan uuden teknologian tuottama kustannussäästö yhteiskunnalle kustannussäästö = kokonaistuottavuuden kasvu muut em. kanavat paitsi pääoman kasvun kautta syntyvä vaikutus pääoman kasvu tulee säästämisestä, ei teknologiasta Kasvuteoria lasketaan vaikutukset tasapainoisen kasvu-uran kautta, ei havaittujen urien kautta 14
Sähkön ja ICT:n kontribuutiot työn tuottavuuden kasvuun markkinasektorissa 1,5 Sähkö ICT 1,0 0,5 Toimintatapojen muutos Uutta teknologiaa sisältävä pääoma Tuottavuus valmistuksessa 0,0 Suomi 1920-1938 USA 1919-1929 Suomi 1990-2004 USA 1990-2004 Lähde: Jalava ja Pohjola, Explorations in Economic History (2008) 15 ICT:n kontribuutiot työn tuottavuuden kasvuun markkinasektorissa, 1995-2005 prosenttiyksikköä 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Suomi Ruotsi USA Tanska EU-15 ICT-pääoma tuottavuus ICT:n valmistuksessa Lähde: EU KLEMS Database March 2008 16
Suomen ongelma: Kansantalouden tuottavuuden kasvu on muutaman toimialan varassa Kontribuutiot kansantalouden tuottavuuden kasvuun, %-yks. vuodessa 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Kansantalous ICT-sektori Teollisuus (pl. sähkötekninen) Kauppa Muut 1990-2000 2000-2006 ICT-sektori = sähkötekninen teollisuus + teleliikenne 17 + tietojenkäsittelypalvelut Työn tuottavuuden kasvu teollisuudessa, 1990-2006 Prosenttia vuodessa 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Lähde: Tilastokeskus, tuottavuustutkimukset Elektroniikka- ja sähkötuotteet Öljy, koksi ja ydinpolttoaineet Koko teollisuus Elintarvikkeet, juomat ja tupakat Massa, paperi ja kust.toiminta Puutavarat ja -tuotteet Kemikaalit ja kemialliset tuotteet Metallien jalostus ja metallituotteet Tekstiilit ja vaatteet Koneet ja laitteet Ei-metalliset mineraalituotteet Nahka ja nahkatuotteet Kulkuneuvot Muu valmistus ja kierrätys Kumi- ja muovituotteet 18
Kontrafaktuaali: Miten Suomen olisi käynyt ilman ICT-toimialaa? Kasvulaskennalla ja social savings menetelmällä saadaan liian suuret arviot ne eivät ota huomioon sitä että ICT:n tilalle olisi syntynyt jotakin muuta tuotantoa Kasvuteoria oletetaan että ICT:n tilalle olisi tullut tuotantoa, jossa tuottavuus olisi kasvanut samalla vauhdilla kuin teollisuudessa keskimäärin lasketaan mikä kansantalouden vakaan kasvun ura olisi ollut verrataan toteutuneeseen 19 Menetelmä Tuotantofunktio Y/L = A f(h/l, K/L) y = Af(h,k) Kasvulaskenta: y/y = a h/h + (1-a) k/k + A/A jossa a = palkkojen kansantulo-osuus Kasvuteoria: vakaan kasvun uralla y/y = k/k => y/y = h/h + (1/a) A/A Kontrafaktuaali pienennetään ICT-alan kontibuutiota termiin A/A
Kontrafaktuaali periodille 1990-2005: Miten Suomen olisi käynyt ilman Nokiaa? koulutus (ja ikärakenne) investoinnit teknologia 2,5 2,0 1,5 Nokian vaikutus = 0,7 prosenttiyksikköä vuodessa 1,0 0,5 0,0 toteutuneet kontribuutiot kontribuutiot ilman ICT-tuotantoa 21 Työn tuottavuuden kasvun ennustaminen Tarvitaan ennusteet työpanoksen rakenteen kehityksestä teknologian kehityksestä palkkojen kansantulo-osuudesta Seuraavat laskelmat on tehty käyttäen lähtökohtana vuosien 1998-2005 tilannetta koulutuksen ja ikärakenteen vaikutuksista palkkojen kansantulo-osuudesta Laskettu vakaan kasvun urat tekemällä oletuksia teknologian kehityksestä eli kokonaistuottavuuden kasvusta 22
Uhkakuvia Työn tuottavuuden lähteiden kontribuutiot (%-yksikköä vuodessa) koulutus (ja ikärakenne) investoinnit teknologia 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 1980-1990 1990-1998 1998-2005 Skenaario 1 Skenaario 2 Skenaario 1 = ICT-tuotannosta tulee keskimääräinen teollinen toimiala Skenaario 2 = skenaario 1 + koulutuksen kontribuutio putoaa nollaan 23 Mekaanisia ennusteita 3,0 koulutus (ja ikärakenne) investoinnit teknologia 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 1980-1990 1990-1998 1998-2005 paluu 80- luvulle nykymeno jatkuu paluu 90- luvulle 24
Miten tuottavuuden kasvuun voidaan vaikuttaa? 1) Koulutuspolitiikka 2) Teknologiapolitiikka 25 Työpanoksen rakenteen, laadun, kehitys indeksejä, 1970 = 100 130 120 110 koulutus ja ikärakenne koulutus ikä 100 90 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 26
ICT-sektorin BKT-osuus 14 12 10 8 6 4 2 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 27 Tuottavuuden uusi kasvuaalto? ICT:n tuottavuushyödyt tulevaisuudessa 1) Kaikki tietotyö digitalisoidaan ja siirretään verkkoon outsourcing home sourcing 2) Digitaaliset laitteet verkottuvat keskenään 3) E-työ yleistyy säästää pääomaa ja luontoa distributed work työnjaon uudet mallit Muutokset vievät kuitenkin aikaa uudet liiketoimintamallit uudet tavat toimia Kansantalouden hyödyt tulevat rakennemuutoksen kautta 28
Johtopäätöksiä ICT:n vaikutus on Suomessa ollut suuri noin 1 prosenttiyksikkö työn tuottavuuden kasvusta Ongelma tämä tuottavuuden lähde on ehtymässä Ratkaisu Tuottavuuden kasvun 3. vaihe kasvu toimintatapojen muutokse kautta on vielä kokematta Mistä se voisi löytyä? Esimerkkejä: tukkukauppa katoaa tiedonvälitys ja media siirtyvä internetiin etätyö yleistyy ICT-investoinnit eivät enää itsessään ole ratkaisevia niitä täydentävät investoinnit ovat tärkeämpiä 29