TALVI 2010 Pyhän joen uimarit ILMASTOTEKOJA ARJEN ASUMISESSA Öljytahroja siivissä PANDAN POLKU 1 Esittelyssä Tanja Pirinen Yksi maapallo ei enää riitä Olen syyllinen Kestävää joulua!
Planeetalta Amazonilta on löydetty uusi marmosettilaji Mico acariensis. Alueen sademetsiä uhkaa lisääntyvä maankäyttö muun muassa liha-, soija- ja biopolttoainemarkkinoiden tarpeisiin. Amazonin alueelta on löydetty vuosina 1999 2009 yli 1200 uutta kasvi- ja eläinlajia. Tämä tarkoittaa yhtä uutta lajia joka kolmas päivä, mikä tekee Amazonista yhden luonnoltaan maailman monimuotoisimmista paikoista. Georges Néron
HUOM. Lapsikin voi vaikuttaa Uteliaiden lasten kanssa moni asia tulee uudelleen opeteltua. Mistä vauvat tulevat, äiti? Miksi tuo lehti pysyy veden pinnalla, äiti? Miksi valot pitää sammuttaa, äiti? Pohdiskelu on mukavaa silloin, kun sille riittää aikaa ja silloin, kun onnistun löytämään sopivia selityksiä, joista lapsi ammentaa aina uudestaan. Hankalammaksi se muuttuu, kun yhteys käytännön elämän ja selitystä kaipaavan ongelman välillä on niin kaukainen, ettei sitä voi nähdä, haistaa tai maistaa. Vastaan lapselleni, että valot kannattaa sammuttaa, koska se vähentää energiankulutusta. Energian säästäminen puolestaan on tärkeää, koska maapallon resurssit ovat rajalliset, ja niistä ei muuten riitä kaikille. Lisäksi valot kannattaa sammuttaa, koska muuten ilmasto muuttuu ja jäätiköt sulavat ja jääkarhun koti katoaa Tässä vaiheessa lapsi on jo pudonnut kärryiltä. Hän miettii tohkeissaan seuraavaa mielenkiintoista pulmaa. Mutta sitten eräänä päivänä, kun ovet paukkuvat ja tavarat lentävät pienen ihmisen ärtymyksestä, hän ilmoittaa, että tänään en kyllä sammuta valoja. Valojen sammuttamisesta on vaivihkaa tullut vaikuttamisen väline. Lapsikin tietää, että se on niin tärkeää, että sen avulla voi saada äidin kiukustumaan. Toivon, että hän jatkossa haluaa tehdä minut iloiseksi ja sammuttaa valot usein. WWF toimii ilmaston puolesta joka päivä. Etsi itsellesi sopivia tapoja pienentää oman kotisi hiilijalanjälkeä sivulta 10! Laura Rahka tiedottaja TÄSSÄ NUMEROSSA Planeetalta 2 Lyhyet 4 Pyhän joen uimarit 8 Sekä gangesinjokidelfiini että ihmiset tarvitsevat elääkseen puhdasta vettä. Suuria säästöjä pienillä teoilla 10 Tiesitkö, että energian säästäminen voi kasvattaa asunnon arvoa? Öljyisiä lintuja tiskialtaassa 16 WWF:n öljyntorjuntajoukot harjoittelivat öljyyntyneiden lintujen pesua ja hoitoa. Kasvot 19 Esittelyssä suojeluasiantuntija Tanja Pirinen Kestävää joulua! 20 Ekotekoja on helppo toteuttaa niin arjessa kuin juhlassa. Lehtolainen 21 Leena Lehtolainen ilmaston pyörteissä Painavaa asiaa 22 Kehityksen suunnan on muututtava, jotta maapallon kantokyky kestäisi. På svenska 23 Johan Vanberg fostrar framtidens hopp. Jukka Lariola / Löylymedia Siirry sähköiseen! Voit lukea Pandan polkua myös verkossa osoitteessa www.wwf.fi/pandanpolku. Jos et halua enää paperilehteä, ilmoita siitä WWF:lle: tukija@wwf.fi tai puh. (09) 7740 1054. Pandan polku on lehti WWF:n tukijoille Suomessa 20. vuosikerta Julkaisija WWF Lintulahdenkatu 10 00500 Helsinki Puh. (09) 774 0100 etunimi.sukunimi@wwf.fi www.wwf.fi www.panda.org WWF = Maailman Luonnon Säätiö (WWF) Suomen Rahasto Y-tunnus 0215186-5 Lahjoitustili Nordea 157230-11189 Keräysluvat OKH377A (koko maa Ahvenanmaata lukuun ottamatta) 102 K14 (Ahvenanmaan maakunta) Osoitteenmuutokset ja tukija-asiat Puh. (09) 7740 1054 tukija@wwf.fi Toimitus Päätoimittaja: Anne Brax Toimitussihteeri: Mira Hannuksela Taitto Anssi Muurimäki Designer Helsinki Paino Painotalo Miktor ISSN 1458-5308 Painopaperi Cyclus Print 115 g Kannen kuva Wild Wonders of Europe /Staffan Widstrand / WWF Seuraava lehti ilmestyy HELMIkuussa 2011 PANDAN POLKU 3
Lyhyet Outi Hintikka / WWF Ekologinen jalanjälki Living Planet Report 2010 Yksi maapallo ei enää riitä Samaan aikaan, kun ihmiskunnan ekologinen jalanjälki on kasvanut, trooppisten lajien määrä on romahtanut. Tällä hetkellä tarvitsemme puolitoista maapalloa tyydyttääksemme tarpeemme, kertoo WWF:n tuore Living Planet 2010 -raportti. Monimuotoisuuden häviäminen on hälyttävintä köyhissä, usein trooppisella vyöhykkeellä sijaitsevissa maissa, kun taas teollisuusmaat elävät yhteiskunnissa, joita ylläpitää kiihtyvä kulutus ja sen seurauksena suuret hiilidioksidipäästöt, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder. Maapallon luonnonvarojen käyttö on kaksinkertaistunut vuodesta 1966. Jos kaikki eläisivät kuten keskiverto amerikkalainen, tarvittaisiin 4,5 maapallon luonnonvarat. Suomen ekologinen jalanjälki on maailman 12. suurin. Luonnon monimuotoisuus on vähentynyt trooppisella vyöhykkeellä 60 prosenttia alle 40 vuodessa, ja sisävesien lajien kannat ovat vähentyneet näillä alueilla lähes 70 prosentilla. Tämä on rajuin romahdus, joka on milloinkaan mitattu maalla tai merillä. Raportti kokoaa ratkaisuja ekologisen jalanjäljen pienentämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Maapallon kasvavan ja vaurastuvan väestön tarpeet on pystyttävä tyydyttämään luonnonvarojen riittävyyden asettamissa rajoissa. Meidän kaikkien on tehtävä parempia kulutusvalintoja sekä valittava järkevämpiä tapoja tuottaa ja käyttää energiaa, Rohweder toteaa. www.wwf.fi/raportit www.panda.org/livingplanet Maailman ekologinen kantokyky ylitettiin 1970-luvulla. Lähde: Global Footprint Network Living Planet Report 2010 Living Maailman planet ekologinen indexkantokyky ylitettiin 1970-luvulla. Lähde: Global Footprint Network Luonnon monimuotoisuus on laskenut eniten maailman köyhimmillä alueilla. Luonnon monimuotoisuus on laskenut eniten maailman köyhimmillä alueilla. Lähde: Global Footprint Network Vauraat maat/ Kasvu 5 % Keskituloiset maat/ Lasku 28 % Köyhät maat/ Lasku > 50 % Lähde: Global Footprint Network 4 PANDAN POLKU
Vuoden luontokirjaksi lasten ja nuorten kirja Vuoden 2010 luontokirjaksi on valittu Lasse J. Laineen ja Iiris Kalliolan kirjoittama, usean luontokuvaajan kuvittama Suomen lasten luontokirja. Otavan kustantama kirja näyttää lapsille ja heidän vanhemmilleen, mitä kasveja ja eläimiä voi kohdata taajamissa, metsissä, niityillä, vesistöissä, soilla ja tuntureilla. Ensimmäistä kertaa kilpailun voitti lasten ja nuorten kirja. WWF on järjestänyt Vuoden luontokirja -kilpailun vuodesta 1978. Tämän vuoden kilpailuun osallistui 29 teosta, ja kilpailun anti oli monipuolinen ja tasokas. Viiden finalistin joukosta voittajan valitsi Helsingin yliopiston kansleri ja WWF:n hallintoneuvoston jäsen, professori Ilkka Niiniluoto. Hiilineutraali Mitä yhteistä on Uudellakaupungilla, Elmers klode -kirjalla ja Itella Green -suoramainontakirjeillä? TERMIITTI PURESKELEE VAIKEAT KÄSITTEET HELPOMMIN SULAVAAN MUOTOON. Kyseinen kirja on hiilineutraali, samoin suoramainokset. Hiilineutraaliuteen pyrkii myös Uusikaupunki. Hiilineutraalius tarkoittaa, että tuote tai toiminta ei pitkällä aikavälillä lisää eikä vähennä fossiilisista polttoaineista aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen määrää maapallon ilmakehässä. Tämä ei tarkoita, että tuote tai toiminta ei aiheuttaisi lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Päästöjen vähentäminen on tärkeää; mitä lähemmäs nollaa päästään, sen parempi. Joskus hiilidioksidipäästöjen välttäminen kokonaan voi kuitenkin olla mahdotonta. Tällöin hiilineutraalius voidaan saavuttaa kompensoimalla toiminnan tai tuotteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Valot sammuvat maaliskuussa Earth Hour 2011 sammuttaa maapallolta valot tunniksi jälleen lauantaina 26.3.2011 merkkaa päivä kalenteriin jo nyt! Kampanjassa kannustetaan miettimään mitä jokainen meistä voisi vielä tehdä, jotta oman elämän hiilidioksidipäästöt vähenisivät. Minkä lupauksen sinä olet valmis tekemään ilmastoystävällisemmän elämän puolesta? www.earthhour.fi Piirrä parempi ympäristö! Onko toiveajattelua, että ihmiset voisivat elää sopusoinnussa luonnon kanssa? Millaisen toiveen lapset ja nuoret esittäisivät maailman ja ympäristön puolesta? WWF:n Toiveajatteluako? -piirustuskilpailussa 7 15-vuotiaat voivat esittää oman toiveensa paremman ympäristön puolesta. Toive voi olla pieni tai iso, pienelle ihmiselle tärkeä tai koko maailman mittakaavassa merkityksellinen. Kilpailu on alkanut marraskuussa 2010 ja loppuu 31.1.2011. Pääpalkinto kuuden parhaan työn tekijälle on vierailu YLE 2:n Galaxi-ohjelmassa keväällä 2011. Ohjelmassa voittajat tapaavat suomalaisen vuorikiipeilijän Carina Räihän, joka nousi ensimmäisenä suomalaisena naisena Mount Everestille. Kilpailun parhaista toiveista ja kuvituksista kootaan näyttely ja niitä käytetään myös WWF:n kampanjatyössä. Lue lisää ja osallistu kilpailuun: www.wwf.fi/toive Kompensoinnilla tarkoitetaan sitä, että hyvitetään aiheutetut päästöt vähentämällä päästöjä vastaavasti jossakin toisaalla. Se voi tapahtua esimerkiksi tukemalla uusiutuvan energian, kuten tuulivoimapuistojen, perustamista. Tuulivoiman tulee tällöin korvata hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia energiamuotoja, kuten kivihiilen polttoa. Petri Mulari / APU / WWF PANDAN POLKU 5
Kummius on pitkäkestoinen lahja Aineeton lahja on monen toivelistan ykkösvaihtoehto. WWF-lahjakummius ilahduttaa saajaa pitkään, ja myös luonnonsuojelulle jatkuva tuki on ratkaisevan tärkeää. Kummikohteeksi voi valita Itämeren, ilmastotyön, saimaannorpan, sademetsät tai WWF:n työn kokonaisuudessaan. Kummi saa Pandan polku -lehden, infokirjeen, pandapinssin, WWF:n uutiskirjeen sähköpostitse kerran kuukaudessa sekä paljon hyvää mieltä. Osta kummius lahjaksi! Lähetä sähköpostia osoitteeseen tukija@wwf.fi tai soita numeroon (09) 7740 1046. Anna joululahja luonnolle Juha Taskinen / WWF WWF:ssä ahkeroidaan ympäri vuoden luonnon hyväksi, mutta ilman tukijoiden apua se ei ole mahdollista. Yli puolet WWF Suomen tuloista tulee tavallisilta suomalaisilta. Auta meitä säilyttämään luonnon ihmeet ja tee joululahjoitus WWF:lle! Voit tehdä lahjoituksen myös ystäväsi puolesta. Lahjoituksen voi tehdä WWF:n verkkosivuilla tai suoraan tilille Nordea 157230-11189 (kirjoita viestikenttään joululahjoitus ). www.wwf.fi/lahjoita Voittoisa viljelijä kasvattaa luomukarjaa Suomen Itämeri-ystävällisin maanviljelijä on tänä vuonna Teppo Heikkilä Loimaalta. Heikkilän luomulihakarjatila palkittiin WWF:n ja MTK:n yhteisessä kilpailussa. Heikkilän runsaan 200 hehtaarin suuruisella tilalla on sata emolehmää ja reilut 200 päätä muuta nautakarjaa. Voiton Heikkilän tilalle toi toteutettujen vesiensuojelutoimien kirjo, jota tuomaristo piti vaikuttavana. Lisäksi Heikkilän tilalla hoidetaan merkittäviä perinneympäristöjä, huolehditaan eläinten hyvinvoinnista ja kiinnitetään huomiota energiankäytön tehokkuuteen. Koko Itämeren alueen voittajiksi valittiin viljelijäpariskunta Håkan ja Teri Lee Eriksson Färingsöstä, Ruotsista. www.wwf.fi/viljelijapalkinto Anne Rauhamäki Pörröinen pandapeite pakettiin Jos joulu ei tule ilman perinteisempiä paketteja, hyvää tekevät joululahjat löydät WWF:n verkkokaupasta. Esimerkiksi pörröisestä fleecepeitteestä saat lämpimän ja pehmeän paketin tärkeälle ihmiselle. Peitteen koko on 125 x 165 cm ja hinta 19,60 euroa. Kahden peitteen yhteishinta on 30 euroa. Fleecepeiton, suloiset eläinpehmot ja muut joululahjat löydät WWF:n verkkokaupasta. www.wwf.fi/osta Kääräise kierrätettävään! Kietaise paketti lahjapaperin sijasta sanomalehteen! Lahjan voi antaa myös uudelleen käytettävässä pakkauksessa, kuten kauniissa kangaspussissa, lasipurkissa tai peltirasiassa. Herkullisen näköiset ruokalahjat säilytysastioineen eivät edes paperia ympärilleen kaipaa. Jos käytät lahjapaperia, osta kierrätyspaperista valmistettua ja tarkista, että sen voi kierrättää. Tavallista lahjapaperia ei voi kierrättää muun paperin joukossa, koska siinä on liikaa painoväriä. Säilytä ja käytä uudelleen hyväkuntoiset lahjapaperit, ja toimita loppuun käytetyt paperit energiajakeeseen. 6 PANDAN POLKU
Lyhyet Vii5i Mitä WWF saa aikaan sinun lahjoituksesi avulla? Tällä palstalla esitellään viisi tuoretta saavutusta. 6,4 Kestävästi tuotetun palmuöljyn osuus kaikesta palmuöljystä nousi vuodessa 3,2 prosentista 6,4 prosenttiin. WWF on yhdessä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa uurastanut kestävästi tuotetun, sertifioidun palmuöljyn puolesta. 20 WWF Suomi on suunnitellut ja rakentanut tänä vuonna 20 kosteikkoa Suomen rannikon maatalousympäristöihin. Kosteikot hidastavat veden virtaamisnopeutta joissa ja puroissa, jolloin esimerkiksi pelloilta valuvat ravinteet painuvat pohjaan eivätkä päädy Itämereen. 180 000 WWF:n sademetsähankkeessa Tansaniassa on tänä vuonna istutettu yhteensä 180 000 puuntainta. Alueen kylät olivat mukana istutuskampanjassa. 5 721 WWF Suomen öljyntorjuntajoukkoihin kuului lokakuussa 2010 jo 5 721 vapaaehtoista. Joukot toimivat öljyonnettomuuden sattuessa viranomaisten apuna. 103 WWF Suomen Perintömetsäohjelmassa on perustettu yhteensä jo 103 Perintömetsää, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 1 100 hehtaaria. Ohjelma innostaa metsänomistajia vapaaehtoiseen metsänsuojeluun. Päivi Rosqvist / WWF Kännykällä maailmaa paremmaksi Jos mietit, miten voisit pienentää hiilijalanjälkeäsi, kysy EcoGurulta! EcoGuru löytyy läheltäsi, jos kannat mukanasi Nokian kännykkää. WWF ja Nokia ovat yhdessä luoneet matkapuhelimiin soveltuvan laskurin, joka auttaa laskemaan oman hiilijalanjälkesi ja pienentämään sitä. EcoGuru on esimerkki Nokian ja WWF:n pitkäaikaisesta yhteistyöstä, joka sai jatkoa kesällä solmitulla sopimuksella. Yhteistyötä jatketaan muun muassa kehittämällä ympäristöä hyödyttäviä sovelluksia kännyköihin, edistämällä kännyköiden kierrätystä sekä arvioimalla ja pienentämällä Nokian toiminnan ympäristövaikutuksia. Nokia myös tukee WWF:n hankkeita maailman arvokkaimpien luontokohteiden suojelemiseksi sekä vähentää toimistojensa energiankulutusta WWF:n Green Office -ohjelman avulla. Tutustu EcoGuruun ja lataa se kännykkääsi: http://store.ovi.com/content/28115 Korennolla voittoon Saksalainen 17-vuotias Hermann Hirsch lunasti voiton Itämeren maiden suurimmassa nuorten luontokuvakilpailussa otoksella, jossa tytönkorento lepäilee leinikin päällä. Teos on kuvattu neljältä aamuyöllä valokuvaajan omassa kotipihassa. Baltic Sea Young Wildlife Photographer 2010 -kisaan lähetettiin yhdeksästä Itämeren maasta yhteensä 1 456 kuvaa, joista noin kolmannes oli suomalaisten ottamia. WWF Suomi ja Suomen Luonnonvalokuvaajat ry järjestivät kilpailun yhdessä Suomen Partiolaisten kanssa. Kilpailua tukivat Nokia, Nordea ja Nikon. www.ywp2010.com Hermann Hirsch PANDAN POLKU 7
Jokidelfiinit joutuvat kilpailemaan puhtaasta vedestä ihmisten kanssa. Pyhän joen uimarit Teksti: Kaisa Räsänen Ganges on hinduille pyhä joki ja elämän ehto. Ihmisille ja uhanalaiselle gangesinjokidelfiinille on elintärkeää, että pyhässä joessa virtaa puhdasta vettä. Nepalissa on runsaat vesivarat lukuisten Himalajalta lähtevien jokien ansiosta. Vuoristojen jäätiköihin varastoitunut lumi ja jää on vesivarasto, josta vesi virtaa monia jokia pitkin Intian suureen Ganges-jokeen. Gangesin ja sivujokien alueella eli aiemmin runsaasti gangesinjokidelfiinejä (Platanista gangetica gangetica), mutta nykyisin niitä on jäljellä vain noin 1 800. Vielä sata vuotta sitten delfiinien saattoi nähdä pyrähtelevän pintaan suurina parvina, mutta nykyisin niitä tavataan vain yksittäin tai pieninä ryhminä. Alue, jossa jokidelfiinit elävät, on yksi maailman tiheimmin asutuista. Alueen ihmiset ovat riippuvaisia jokivedestä: sitä käytetään talousvedeksi, teollisuuden tarpeisiin sekä viljelysten kasteluun. Delfiinit joutuvat kilpailemaan vedestä ihmisten kanssa. Padot pirstovat delfiinien elintilaa Sokeriruo on, riisin ja puuvillan viljely ovat Gangesin ja siihen virtaavien jokien alueella tärkeitä elinkeinoja. Viljelmät vaativat paljon vettä. Jokiin on rakennettu runsaasti patoja, kun vettä on otettu peltojen kasteluun ja energiantuotantoon. Patojen vuoksi jokidelfiinit eivät enää pysty uimaan joissa vapaasti. Vettä on vähemmän, joten joihinkin joen osiin delfiinit pääsevät vain tulva-aikoina, WWF Suomen ympäristökasvattaja Hanna Nordström kertoo. 8 PANDAN POLKU
Gangesinjokidelfiini tarvitsee elääkseen riittävästi puhdasta vettä. Kestämätön maatalous vaatii runsaasti vettä ja likaa jokia. Gangesinjokidelfiinin tapaus on esimerkki viljelyn ja liiallisen vedenkäytön vaikutuksista. Joet ovat muuttuneet delfiineille sopimattomiksi elinpaikoiksi. Delfiinit viihtyvät runsasvetisissä, syvissä ja puhtaissa joissa. Nyt joet ovat muuttuneet likaisemmiksi, mataliksi ja sameiksi. Kestämätön maatalous sumentaa joen Väestönkasvu lisää painetta yhä tehokkaampaan viljelyyn, mutta kestämätön maatalous johtaa maaperän kulumiseen. Jokiin kulkeutuva maa-aines ja ravinteet heikentävät vedenlaatua. Vuoristometsien suojelu ja puiden istuttaminen auttavat sekä ihmistä että joen lajistoa. Puiden juuret pidättävät vuoristoon satavaa vettä, eikä vesi vie silloin arvokasta François Xavier Pelletier / WWF-Canon Lähettiläät kertovat koululaisille vedestä 15 WWF-lähettilästä pitää ala- ja yläkouluille vesiaiheisia oppitunteja. Oppitunnin aikana oppilaat perehtyvät veteen luonnonvarana, piiloveden ja vesijalanjäljen käsitteisiin sekä luonnon ja ihmisen suhteeseen. Tunnilla pohditaan kulutustottumusten vaikutuksia luontoon, esimerkkinä on delfiinien kohtalo Gangesissa. Lähettilästoiminta on osa WWF:n Tarinoita muuttuvalta planeetalta -kasvatushanketta, johon on saatu ulkoasiainministeriön viestintä- ja kehityskasvatustukea. www.wwf.fi/ymparistokasvatus viljelymaata vuorilta jokia samentamaan. Näin voidaan myös ehkäistä tuhoisia tulvia ja varmistaa kaivoveden riittävyys. Ilmastonmuutoksen hillitseminen edistää vesivarojen riittävyyttä. Kun ilmasto lämpenee, jäätiköt sulavat ja tulvat voivat lisääntyä. Sen jälkeen jäätikköä ei enää muodostu lisää, ja jokien vesimäärä vähenee vähitellen. Vesivarat ehtyvät. Vaihtoehtoiset viljelymenetelmät säästävät vettä WWF kehittää yhdessä viljelijöiden ja alueen maatalousviranomaisten kanssa viljelymenetelmiä, jotka kuluttavat vähemmän vettä. Esimerkiksi vehnää tai riisiä voidaan istuttaa koholle nostettuihin riveihin ja johtaa kasteluvesi näiden rivien väleihin sen sijaan, että vettä johdettaisiin koko alueelle. Tämä vähentää vedenkulutusta jopa neljäkymmentä prosenttia, Nordström kertoo. Vaihtoehtoisten elinkeinojen kehittäminen on tärkeää, jotta paine metsän ja veden kestämättömään käyttöön vähenee. Lisäksi vedenkäyttöä tehostetaan keräämällä sadevettä talteen yksinkertaisiin, maahan kaivettuihin altaisiin. WWF opastaa maanviljelijöitä luomuviljelijöiksi, jotta vesiin ei päätyisi tuholaismyrkkyjä, ja valvoo, että uudet patohankkeet eivät aiheuta alueen luonnolle haittaa. Lisäksi edistetään kalastusmenetelmiä, jotka eivät uhkaa delfiinejä. Sokeat delfiinit eivät välttämättä havaitse kalaverkkoja, joten verkkokuolemat ovat yleisiä. Gangesinjokidelfiinien tilanne ei ole toivoton, vaan ne voidaan vielä pelastaa oikeilla suojelutoimilla. Paikallisten ihmisten kanssa tehtävällä työllä pyritään siihen, että pyhässä joessa virtaa tulevaisuudessakin puhdasta vettä ja pintaan nouseva delfiiniparvi on tuttu näky. PANDAN POLKU 9
Suuria säästöjä pienillä teoillateksti: Suvi Huttunen Arjen asumisessa ja omaa kotia rakentaessa jokainen meistä tekee päivittäin ilmastoon vaikuttavia päätöksiä. Tiesitkö, että säästämällä energiaa voit kasvattaa asuntosi arvoa ja pankkitiliäsi asuinmukavuudesta tinkimättä? Bruno Arnold / WWF-Canon
Suomalaisten ekologinen jalanjälki on maailman 12. suurin. Jalanjäljen suuruuteen vaikuttaa erityisesti fossiilisten polttoaineiden runsas käyttö. Noin kolmasosa suomalaisten hiilijalanjäljestä tulee asumisesta. Kylmien talvien ansiosta lämmityksen merkitys korostuu. Myös energiankulutus, kodinkoneiden ja -laitteiden valinta sekä niiden oikea käyttö vaikuttavat merkittävästi kotitalouden hiilidioksidipäästöihin. Onneksi jo pienillä ratkaisuilla päästöjä voidaan pienentää merkittävästi. Vaihda valaisimiin energiansäästölamput tai käytä led-valoja. Muista sammuttaa valot silloin, kun et niitä tarvitse. Bruno Arnold / WWF-Canon Kulmakivenä lämmitys ja laitteiden oikea käyttö Energiansäästön kannalta ensiarvoisen tärkeää on varmistaa, että laitteita, kuten ilmalämpöpumppuja ja ilmastointilaitteita, käytetään oikein. Silloin ne säästävät energiaa. Jos säädöt on tehty väärin tai ilmalämpöpumppua käytetään kesäaikaan jääh- Energiatehokkuuteedyttämiseen, kulutus voikin nousta. panostaminen Sijoittaminen olemassa olevan asunnon nostaa myös energiatehokkuuteen asunnon arvoa. voi olla jopa parempi sijoituskohde kuin uusi asunto, kun asunnon jälleenmyyntiarvo kohoaa. Samalla säästetään myös asumisenaikaisissa energiakustannuksissa, sanoo Suomen ympäristökeskuksen Kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja, professori Jyri Seppälä. Kunnissa ja kodeissa nopein ja tehokkain keino säästää energiaa on usein lämmitykseen puuttuminen. Omakotitalossa täystehoiset maalämpöpumput, aurinkokeräimet sekä puulämmitys, kuten pelletit, ovat hyviä vaihtoehtoja. Ensimmäinen keino energiankulutuksen pienentämiseen on kuitenkin tiivistäminen. Jos talon rakenteet falskaavat, ei millään lämmitysratkaisuilla voida korvata hukkaan heitettyä energiaa. Rakentaessa ja remontoidessa kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, että talo on tarpeeksi tiivis, mutta kuitenkin niin, että ilmanvaihto pelaa.
Kolmasosa suomalaisten hiilijalanjäljestä tulee asumisesta. Päivi Rosqvist / WWF Tiivistä ikkunat, jotta lämpö ei pääse karkaamaan. Verhot ja sälekaihtimet parantavat ikkunoiden eristävyyttä. Sisäilman lämpötila ja vedenkulutus vaikuttavat Asukkaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota asunnon sisäilman lämpötilaan. Nopein keino vähentää päästöjä ja saada rahallista säästöä on pienentää asunnon sisälämpötilaa. Jo yh- Väärin käytetty ilmalämpöpumppu lisää energiankulutusta. den asteen pudotus voi säästää viisi prosenttia lämmityskuluissa. Myös termostaattien toimivuus kannattaa tarkistaa, Seppälä neuvoo. Myös lämmin vesi kuluttaa huomattavasti energiaa. Kun sisäilman lämpötilan lisäksi kiinnitetään huomiota lämpimän veden käyttöön, voidaan säästää jopa 20 prosenttia lämmityskustannuksissa. Suihkuihin on saatavissa muutamalla eurolla suuttimia, jotka vähentävät veden virtausta, mutta eivät kuitenkaan vaikuta mukavuuteen. Sisäilman lämpötilaan kannattaa kiinnittää huomiota myös vapaa-ajan asunnoilla. Monissa mökeissä pidetään lämmitystä päällä läpi talven, vaikka mökillä ei käytäisikään. Kosteuden välttämiseksi riittäisi kuitenkin sisälämpötilan pitäminen noin viisi astetta ulkoilman lämpötilaa korkeammalla. Kotitalouksien energiansäästössä suurin haaste on yleensä lyhytnäköinen ajattelu. Ihmiset eivät välttämättä hahmota energiansäästön vaikutusta pitkällä tähtäimellä, vaan katsotaan vain välitöntä kustannusta. Uusien laitteiden ja ratkaisujen toimivuutta saatetaan myös epäillä. Usein myös asukkaiden erilaiset elämäntilanteet hidastavat energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöönottoa taloyhtiöissä, Seppälä harmittelee. Kunnat ja valtio vastuussa suurista linjoista Kaikki ei kuitenkaan voi olla vain yksittäisen kansalaisen tekemien valintojen varassa. Kunnilla ja valtiolla on tärkeä rooli asumisen ja rakentamisen päästöjen vähentämi- PANDAN POLKU 13
Karoliina Auvinen / WWF Kerrostalon katolle mahtuu aurinkokeräin poikineen. Ne tuottavat energiaa myös pilvisinä päivinä. Säästä energiaa kotona Tarkista, että lämmitys- ja ilmastointilaitteita käytetään oikein. Laske sisäilman lämpötilaa. Etenkin silloin kun asunnossa ei oleskella, lämpötilaa voi laskea reippaastikin. Kun ostat uusia sähkölaitteita, varmista että ne ovat mahdollisimman energiatehokkaita. Vaihda lämmitysjärjestelmä uusiutuvaa energiaa käyttävään. Esimerkiksi ilmalämpöpumput, maalämpö, puupohjaiset ratkaisut ja aurinkokeräimet ovat hyviä valintoja. Taajamassa kaukolämpö on hyvä ratkaisu. Vedä verhot ikkunan eteen ja hanki sälekaihtimet. Lämpö pysyy paremmin sisällä. Sälekaihtimet voivat parantaa ikkunan eristävyyttä jopa 15 prosenttia. Tiivistä asunnon ikkunat, ovet ja seinät, jotta lämpö ei pääse karkaamaan. Muista kuitenkin varmistaa ilmanvaihdon toimivuus. Sammuta sähkölaitteet, kun niitä ei käytetä. Sammuta myös turhat valot ja vaihda energiansäästölamppuihin. Lähde: Pieni suuri energiakirja. Jussi Laitinen (2010). Into Kustannus. sessä. Oikeanlaisella kaavoituksella, energiatehokkaalla rakentamisella sekä laeilla ja säädöksillä vaikutetaan uudisrakentamisen päästöihin. Yhdyskuntarakenne vaikuttaa merkittävällä tavalla siihen, miten ekotehokasta ihmisten arki voi olla, sanoo WWF:n ilmastovastaava Salka Orivuori. Keskeisiä keinoja vähentää esimerkiksi liikenteen päästöjä ovat energiatehokas kaavoitus, etätyön edistäminen, yhdyskuntarakenteen hajautumisen Säästä lämmintä vettä säästät 20 prosenttia lämmityskuluissa. ehkäiseminen, hyvin toimiva julkinen liikenne ja palveluiden tuominen lähelle asutusta. Toisaalta jo olemassa olevien rakennusten huoltamisella ja remontoinnilla sekä laitteiden oikealla käytöllä voidaan pudottaa nopeasti ja tehokkaasti rakennusten ilmastokuormaa. Huomiota tulisikin kiinnittää entistä enemmän nykyisten rakennusten energiatehokkuuteen. Talot tuottavat tarvitsemansa energian Tulevaisuuden asumisessa ja rakentamisessa älykkäät sähköverkot ja energiatehokkuus ovat avainasemassa. Älykkäiden sähköverkkojen avulla uusiutuvan energian 14 PANDAN POLKU
syöttö sähköverkkoon helpottuu ja asukkaat voivat säädellä omaa sähkönkulutustaan älykkäiden sähkömittarien avulla. Uusien talojen tulisi tulevaisuudessa olla passiivienergiataloja, jotka eivät tarvitse lainkaan lämmitys- tai jäähdytysenergiaa. Lisäksi pitää edistää kiinteistökohtaista uusiutuvan energian, kuten aurinkosähkön ja -lämmön, tuotantoa. Tulevaisuudessa kotitalouksien tulisi voida syöttää sähköverkkoon tuottamaansa uusiutuvaa sähköä, joka ylittää oman tarpeen, Orivuori visioi. Lisätietoja WWF:n verkkosivuilta: www.wwf.fi/ymparisto/ilmastonmuutos/energia Jeremiah Armstrong / WWF Canada Kokkaamiseen kuluu vähemmän sähköä, kun keittiöön hankitaan mahdollisimman energiatehokkaat kodinkoneet. Uudessakaupungissa nopeita säästöjä Lounaisrannikolla sijaitseva 16 000 asukkaan Uusikaupunki on pyrkimässä hiilineutraaliksi kunnaksi. Tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 85 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 2007 tasosta. Tavoite on nivottu tiiviisti osaksi kunnan elinkeinopolitiikkaa. Tänä päivänä firmojen hiilidioksiditase voi olla jo kilpailuetu, sanoo kaupunginjohtaja Kari Koski. Uudessakaupungissa toimivaa lannoitetehdasta ei ole huomioitu tavoiteluvuissa. Kun tehdas otti käyttöön katalysaattorin, kaupungin kasvihuonekaasupäästöt pienenivät noin 78 prosenttia. Itse tehtaan päästöt pienenivät 90 prosenttia ja valtakunnan tasollakin vaikutus oli noin 1,5 prosenttia. Ilman näitä päästövähennyksiä Uudenkaupungin päästöt ovat vähentyneet noin 14 prosenttia vuodesta 2007. Uudenkaupungin yritykset ovat siirtyneet käyttämään uusiutuvia energialähteitä. Tulevaisuuden suunnitelmissa on esimerkiksi kalanjalostamon, kasvihuoneen ja biokaasulaitoksen rakentaminen toistensa yhteyteen, jolloin ruoan ja energian tuotannossa syntyvät vesi, ravinteet ja hiilidioksidi voidaan hyödyntää tehokkaasti. Kunnan omistamissa rakennuksissa on toteutettu kevyt energiakatselmus, jossa selvitettiin päästövähennyskohteet ja tarkistettiin esimerkiksi ilmastointilaitteiden oikea käyttö. Parannuksia tehdään myös muun muassa jätehuoltoon, katuvalaistukseen ja kaukolämpöverkkoon. Merkittäviä taloudellisia säästöjä voidaan odottaa noin 5 10 vuodessa. Hiilineutraalit kunnat, HINKU-hanke: www.ymparisto.fi/hiilineutraalitkunnat PANDAN POLKU 15
Lintujen pesussa on varottava erityisesti onttoja siipiluita. Kaikki tahrat on kuitenkin saatava pois. Lintujen hoitoyksikkö liikkuu helposti sinne, missä öljyturma tapahtuu. Mukaan öljyä torjumaan WWF:n öljyntorjuntajoukot perustettiin vuonna 2003 ja niihin kuuluu jo yli 5 700 suomalaista. Jos tankkeri kolahtaa karille, tarvitaan satoja käsipareja puhdistamaan öljyyntyneitä rantoja ja eläimiä. Vapaaehtoiset toimivat viranomaisten apuna onnettomuuden sattuessa. Joukkoihin voi liittyä kuka tahansa 18 69-vuotias terve henkilö. Tule mukaan! www.wwf.fi/oljyntorjunta Letkun kautta lintu saa vahvistavaa ravintoliuosta.
Tunnelma vaihtelee aamu-unisesta innostuneeseen, kun WWF:n vapaaehtoisia öljyntorjujia täynnä oleva bussi lähtee Helsingistä kohti Porvoota. Edessä on työntäyteinen päivä öljyyntyneiden lintujen parissa. Edellisenä päivänä opittua teoriaa sovelletaan käytäntöön Öljyyntyneiden lintujen käsittely ja hoito -koulutuksessa. Koulutus järjestetään WWF:n, Suomen ympäristökeskuksen ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen yhteistyönä. Öljyisiä lintuja tiskialtaassa Kokemukseni linnuista rajoittuvat etupäässä turvallisesti ikkunalasin takaa suoritettuun tarkkailuun, joten lienee jo aikakin saada lähituntumaa siivekkäisiin. Harjoituksessa käytetään koekappaleina luonnossa menehtyneitä lintuja, jotka eivät nokkaise silmään tai huitaise siivillään. Elävien lintujen kiinniottoa harjoitellaan seuraavana päivänä asiantuntijoiden ohjauksessa Heinolan lintutarhoilla. Öljyntorjunta on likaista puuhaa ja varusteet sen mukaiset. Vapaaehtoisen turvallisuus on aina etusijalla, joten kiskomme yllemme kumisaappaita, haalareita ja suojakäsineitä. Linnulle jo pelkkä kolikon kokoinen öljyläikkä höyhenpuvussa voi tietää hengenmenetystä. Linnun kuolema seuraa usein hypotermiasta, kun öljyinen höyhenpeite ei enää pysty pitämään eläintä lämpimänä, kertoo WWF Suomen meriasiantuntija Vanessa Klötzer. Täällä ei hoitojonoja suvaita Öljyyntyneitä lintuja hoidetaan tarkassa marssijärjestyksessä. Vaiheista ehkä vaativin on linnun kiinniotto. Se on tehtävä ripeästi, mutta silti lintua tai itseään vahingoittamatta. Meitä opastavan palomestari Vesa Nurmisen vuosien kokemus näkyy liikkeiden varmuutena. Lintu on äkkiä kiepsautettu haaviin ja roikkuu pian Nurmisen isoista kourista. Teksti ja kuvat: Jaakko Poikonen Kun vesilintu saa siipiinsä öljyä, tarvitaan avuksi ihmistä. WWF:n vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot harjoittelivat lintujen pesua ja hoitoa. Kun on minun vuoroni kokeilla, kaikki ei olekaan yhtä yksinkertaista. Mikäli harjoituskappaleena oleva petolintu eläisi, sen kynnet olisivat todennäköisesti ruhjoneet käsiparkani verille. Muut vapaaehtoiset tuntuvat suoriutuvan tehtävästä paljon sulavammin. Vangittu lintu kuljetetaan kiireesti eläinlääkärin tarkastukseen. Hoitovaiheet aiheuttavat linnulle stressiä ja jokainen haaskattu minuutti huonontaa sen selviytymismahdollisuuksia. Seuraavaa toimenpidettä kutsutaan letkutukseksi, sillä linnun nokasta pujotetaan ravintoletku. Sen kautta kurkusta alas valuvan ravintoliuoksen toivotaan voimistavan öljyä niellyttä ja usein nestevajauksesta kärsivää eläintä. Kaikki tervehdyttävä ravinto on tarpeen, koska pesu on linnulle raskasta. Tapahtuma muistuttaa pesuaineineen ja huuhteluineen etäisesti astioiden kuuraamista, mutta linnut ovat paljon juomalaseja särkyvämpiä ja vastahakoisempia pestäviä. Jokainen öljytahra on saatava pois, mutta samalla on varottava rikkomasta onttoja siipiluita. Tavallinen hammasharja osoittautuu erinomaiseksi välineeksi lintujen pään puhdistamisessa. Pesun jälkeen lintu kuljetetaan kuivauskonttiin, jossa sille annetaan tilaisuus rauhoittua ja sukia itseään lämpimän ilmavirran kuivatellessa höyhenpukua. Ennen kuin linnut lasketaan vapaaksi, niille annetaan aikaa toipua koettelemuksistaan. Vesilinnuille tarjotaan mahdollisuus polskutella altaassa, sillä tervehtyäkseen niiden on päästävä veden äärelle. Lopullinen vapaus koittaa yleensä kahden kolmen viikon hoitojakson jälkeen. Harvinaiset lajit etusijalla Harjoituspäivän aikana rutiini lintujen käsittelyyn muodostuu kuin huomaamatta. Vaikka jokainen linnuista on lentonsa jo lentänyt, alan kiinniottotilanteessa varoa hengettömän kanahaukan teräviä kynsiä, estän sorsa- PANDAN POLKU 17