Saimaannorppa ja muita reliktilajeja Kaarina Tiainen Saimaannorppakoordinaattori Suomen luonnonsuojeluliitto ry Saimaannorppa-LIFE Lappeenranta Geo-päivä Imatra 27.8.2016 Kuva: Ismo Marttinen
Relikti - Laji tai populaatio, joka elää nykyalueellaan jäänteenä aiemmasta laajemmasta levinneisyydestään, usein eristyneenä päälevinneisyysalueesta Saimaa - Lajien alkuperä meriympäristöstä - Saimaannorppa, kaloja, äyriäisiä Kuva: Juha Taskinen Kuva: LUKE / Jorma Piironen
Jääkauden jälkeen - Maankuoren epätasainen kohoaminen - Useita järvivaiheita ja vesien purkautumisreittejä - Vuoksi n. 5 700 vuotta sitten Baltian jääjärvi 15 000-11 500 v. sitten Yoldiameri 11 500 10 800 v. sitten Ancylusjärvi 10 800 9 000 v. sitten Litorinameri 9 000 4 000 v. sitten
Saimaannorpan sukupuu Jäämerennorppa (Pusa hispida hispida) Ohotanmerennorppa (Pusa hispida ochotensis) Pusa hispida Itämerennorppa (Pusa hispida botnica) Laatokannorppa (Pusa hispida ladogensis) Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis)
Saimaannorpan sopeutuminen - Eristyksissä väh. 9 500 vuotta - Järvivaiheet - Atlanttinen lämpökausi - Pieni, sokkeloinen, matala sisävesi - Suolaton, tumma vesi - Ravinto - Ei ahtojäitä -> pesäkinokset - Kuutin väri - Suuret aivot - Ei muita vihollisia paitsi ihminen Kuva: Ismo Marttinen - Pullonkaulailmiö: - Populaatio pienenee voimakkaasti jonkin tapahtuman seurauksena (luonnonkatastrofi, taudit, loiset, ihminen yms.). Perinnöllinen muuntelu vähenee, jäljelle jäävä populaatio edustaa kapeaa geeniainesta.
Saimaannorppa ja ihminen - Jääkauden jälkeen ihminen käytti ravinnoksi ja muihin tarpeisiin - Ei erityisemmin merkintöjä esim. kansantarustoissa, kalliomaalauksissa tms. - Paikannimet - Varsinaista pyyntikulttuuria ei kehittynyt - Norpan aiheuttamat vahingot, kalarosvo -> saimaanhyljekysymyksen lopullinen ratkaisu v. 1882 Oscar Nordqvist - Tapporaha -> v. 1948 - Keihäs, atrain, kirves, hyljeverkko, raudat, syöttikoukku, ampuma-ase - Nahka, traani - Havaintoja metsästyksestä vielä 1980-luvulla - Nykyään luonnonsuojelun symboli Kuva: Uef/Hyljetutkimus, Meeri Koivuniemi
Saimaannorpan kannan koon kehitys 1900 Norppia oli max 1300 kpl. Metsästys ja tapporahan maksaminen romahduttavat kannan. 1955 Saimaannorppa rauhoitetaan. 1982 Ensimmäiset kalastusrajoitukset. Kanta alkaa kasvaa. 2005-2006 Leudot talvet, ja noin puolet kuuteista kuolee edelleen kalanpyydyksiin. Kanta notkahtaa. 2010 Suojelun tehostuminen, hyvät pesimäolosuhteet. 2012-15 Leudot talvet, kannan kasvu välillä pysähtynyt. 2016 Luokitus äärimmäisen uhanalaisesta erittäinuhanalaiseksi 2025 Tavoitteena suotuisan suojelun taso, välitavoitteena 400 norppaa vuonna 2025.
Saimaannorpan nykytila - N. 320 yksilöä - Erittäin uhanalainen - Kanta keskittynyt Saimaan keskiosiin - Levittäytymistä reunaalueille - Avovesiaikaan saimaannorpan voi tavata melkein joka puolella Saimaata - Lisääntymisalue suppeampi Kuva: Juha Taskinen
Saimaannorpan nykytila Vuonna 2016 syntyneet saimaannorpat (todetut) ja kannan koko alueittain 2014-15 Vesistöalue v. 2016 Talvikanta 2014-15 Pyhäselkä Jänisselkä 1 2-3 Orivesi 4 6-9 Kuolleisuus - Todellinen kuolleisuus on n. 3 x suurempi kuin havaittu - Vuosittaista ja vuodenaikaista vaihtelua Pyyvesi Enovesi 2 5-9 Joutenvesi 8 16-25 Kolovesi 0 11-16 Haukivesi 23 75-85 - Tietoon tulleet kuolleet 2015/8-2016 9 / 6 pesäkuollutta 4 / 1 kalanpyydys 8 / 14 (5 kuuttia) muu syy Pihlajavesi 26 100-125 Puruvesi 0 4-5 Tolvanselkä Katosselkä 6 20-33 Lietvesi 2 8-10 Luonteri 3 5-9 Petraselkä - Yövesi 8 30-35 Ilkonselkä 2 3-5 Yhteensä 85 n. 320 Kuva: Mervi Kunnasranta Lähde: Metsähallitus
Saimaannorpan geneettiset tutkimukset - FT Mia Valtonen, Itä-Suomen yliopisto, 2014 1. Millainen on saimaannorpan geneettinen monimuotoisuus verrattuna Itämeren ja Laatokan suurempiin kantoihin? - Huomattavasti alhaisempi - Laatokannorpan perimän monimuotoisuus lähes yhtä monimuotoinen kuin itämerennorpalla 2. Miten saimaannorpan geneettinen monimuotoisuus on muuttunut ajan myötä? - Suurin osa muuntelusta on hävinnyt pitkän eristyneisyyden aikana, mutta muuntelu on vähentynyt myös viimeisen 40 vuoden aikana -> Nykyinen on liian pieni ylläpitämään jäljellä olevaa monimuotoisuutta -> Kanta saatava voimakkaampaan kasvuun jäljellä olevan muuntelun säilyttämiseksi 3. Onko saimaannorppakanta jakautunut erillisiin osakantoihin? - On jakautunut, geenivirta vähäistä eri osakantojen välillä -> siirtoistutus? Kuva: Juha Taskinen
Saimaannorpan uhanalaisuus - Metsästys - Kalastus - Ihmisen aiheuttama häiriö - Vedenpinnan vaihtelu - Ympäristömyrkyt - Ilmastonmuutos - Kannan sisäiset tekijät Kuva: Kaarina Tiainen Kuva: Ossi Kokki Kuva: Tapio Mikkonen Kuva: Juha Taskinen Kuva: Juha Taskinen
ja suojelutyö - Johan Axel Palmen 1905 Tapporahasta luopuminen 1948 Rauhoitus 1955 Kalastuksen rajoittaminen Suojelualueet, kaavoitus, liikkumisrajoitukset, maihinnousukiellot Saimaan juoksutusstrategia Tutkimus, seuranta, kannanarviointi Valistus ja tiedotus Siirtoistutus ja tarhauskokeilu Apukinokset, keinopesät Suojelutyöryhmät, suojelustrategia Saimaannorppa-LIFE Vesiensuojelu Kuva: Kaarina Tiainen Kuva: Pyry Pihlasvaara Kuva: Kaarina Tiainen Kuva: Juha Taskinen Kuva: Kaarina Tiainen
Suojelutyö ja sen tavoitteet - Saimaannorpan suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma 2011 - Päivitys käynnissä - Tausta: saimaannorpan tilanne, lainsäädäntö, sopimukset - Keinot: lainsäädäntö, vapaaehtoisuus - Strategiset tavoitteet - Tavoite suotuisan suojelun taso - Välitavoite 400 norppaa v. 2025 - Kannan kasvu 3-4 %/v. (5 v) - Syntyvyys 20 % kannan koosta (5 v) - Levittäytyminen - Tulevaisuuden näkymät - Toimenpiteet - kalanpyydyskuolleisuus, ihmislähtöinen häiriö, ympäristömyrkyt, vedenpinnan vaihtelu, ilmastonmuutos, LsL keinot, tiedon puutteet, tutkimus, seuranta, viestintä, vastuutahot
Saimaannorppa-LIFE 2013-2018 Uuden tiedon tuottaminen - Saimaannorpan suojelusuunnitelman ajantasaistaminen (2015) - Kalastusasetus (2015-16) Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin uhkiin valmistautuminen - Apukinosjärjestelmä leutojen talvien varalta Ihmisen aiheuttaman häirinnän ehkäisy - Häiriöalueiden, -määrien ja riskien tunnistaminen -mm. suojelu- ja virkistysalueiden käyttö/huolto Vapaaehtoistoiminnan tehostaminen - Pesäinventoinnit, kannanseuranta - Apukinokset Kalastuksesta aiheutuvien kuolemien minimointi - Norppaturvalliset kalastusvälineet - Tietoa kalastusrajoitusten laatimiseen - Valvonnan tehostaminen Saimaannorppatietoisuuden lisääminen - Lapset, kesäasukkaat, vapaaajankalastajat, turistit - Monikanavainen tieto Saimaannorpasta ja sen suojelusta
Saimaan järvilohi (Salmo salar m. sebago) - Perinnöllisesti oma populaatio - Äärimmäisen uhanalainen, viljelyn varassa - Saimaan kanta (Pielisjoki, Ala-Koitajoki), Pielisen kanta (Lieksanjoki) - Uhanalaisuuden syyt: Lisääntymisalueiden tuhoutuminen ja kulku estynyt (ruoppaus, kanavointi, voimalaitosrakentaminen, puun uitto), perinnöllinen muuntelu vähäistä, kalastuspaine - Suojelu: viljely ja istutus, rauhoitus, kalastusrajoitukset, mitat, luonnonkierron elvyttäminen - Järvilohistrategia 2003 (MMM), Saimaan järvilohen hoito-ohjelma 2011 (P-K Ely) - Saimaan lohikalat hanke 2011-14 Lähde: LUKE / Jorma Piironen
Saimaannieriä (Salvelinus alpinus) - Eroaa geneettisesti muista Suomen nieriäkannoista - Äärimmäisen uhanalainen - Kuolimo (luontainen lisääntyminen) ja osassa Etelä-Saimaata (Luonteri, Ruokovesi, Yövesi) - Perinnöllinen monimuotoisuus erittäin heikkoa - Uhanalaisuuden syyt: elinalueiden heikentyminen (vesien rehevöityminen, happipit. lasku), kalastus - Suojelu: rauhoitus, kalastuksen rajoittaminen, viljely, istutus Kuva: LUKE/Jorma Piironen
Muita lajeja Härkäsimppu (Myoxocephalus quadricornis) Äyriäisiä - Isokatka - Jäännehalkoisjalkainen - Okakatka - Valkokatka Kuva: Sanna Koljander Kuva: www.kalamies.com
KIITOS!