Uusi asuntoministeri Pia Viitanen tutustui

3/2013

Sisältö: PÄÄKIRJOITUS Isännöinnin uudessa toimintamallissa Asian hoitaa perehtynein 4 Lahden Asuntojen vuokrat nousevat 3,6 prosenttia 4 Mistä tekijöistä muodostuu autopaikan vuokra? 4 Nyt myös jätekuljetukset hoidetaan aluemallilla 5 Vuokran suoraveloitus muuttuu e-laskuksi tai suoramaksuksi 5 Tavarat säilytettävä omassa varastokomerossa 5 Sähkögrilli sallittu parvekkeella 6 Uudistuneita kerhotiloja, uutta asukastoimintaa 7 LAHDEN TALOT OY (03) 851 570 Vaihde Mariankatu 19 A, 15110 Lahti etunimi.sukunimi@lahdentalot.fi www.lahdentalot.fi ASUNTOJEN TARJONTA (03) 851 5711 avoinna: ma pe 9 12 puhelinaika: ma pe 9 15 asuntoasiat sähköpostilla: asuntojenvuokraus@lahdentalot.fi Asuntoministeri vauhdittaa myös Liipolan kehittämistä 8 Kylmäkellarista tuli kerhohuone 9 Kilpaileminen pienentänyt Lahden Talojen vedenkulutusta 10 Tulos ja sen selitys 11 Loppusuora käsillä toimeen! 12 Paljonko kulutat vettä? 12 Etusivun kuva: Markus Henttonen Jalkojenhoitaja Seija Pessala Jalkahoitola Vivialista muistuttaa, että jaloista kannattaa pitää huolta. VUOKRAVALVONTA (03) 851 5720 avoinna/puhelinaika: ma pe klo 9 12 muina aikoina sähköpostilla: vuokranmaksu@lahdentalot.fi ISÄNNÖINTI (03) 851 5730 avoinna: ma pe klo 9 12 puhelinaika: ma pe 9 15 sähköposti: isannointi@lahdentalot.fi tekstiviestit: 044 429 5700 HUOLTO/HUOLLON PÄIVYSTYS Huoltomiesten yhteystiedot: Katso kiinteistösi ilmoitustaululta tai kotisivuilta www.lahdentalot.fi Asukasaktiivien vedensäästögallup: Lotraatko vai pihtaatko vettä? 13 Jalkojenhoito alkaa sukkien ja kenkien oikeasta valinnasta 14 Syyskuun aurinko 15 Wanted Valokuvia fuusion myllerryksestä! 15 Järvenpäänkatu 27:n julkisivu on tehty kierrätetystä lasista 16 Huippukadulla perusteelliset pyöreiden vuosien juhlat 17 Asukasaktiivin ajatuksia: Tutustu naapuriisi se kannattaa! 18 Uusiin asemiin 18 Sanaristikko 19 Julkaisija: Lahden Talot Oy Päätoimittaja: Juhani Jokelainen Toimituskunta: Mari Barker, Katri Helminen, Ville Jäntti, Milla Koivu, Jouni Könönen Valokuvat: Mari Barker, Markus Henttonen, Teija Horppu, Tarmo Valmela, Lahden Talot Oy, Lahden Talojen asukkaat Toimitus: Teija Horppu, THOR-Viestintä Taitto: Juha Kortelainen, JK2 Painopalvelut: Aldus Oy Painosmäärä: 6 300 kpl Seuraava Asukasviesti ilmestyy 1/2014 Asuntopolitiikkaa Uusi asuntoministeri Pia Viitanen tutustui heti ensi töinään tunnettuun lahtelaislähiöön Liipolaan ja sen asukasaktiiveihin. Hän tapasi asukkaita Liipolan asukastuvalla ja Lahden Talojen Pihtikatu 4:n uudessa kerhotilassa. Tällaiset tapaamiset ovat paikallaan. Suorat keskustelut ilman välikäsiä tuovat uutta tietoa ja lisäävät ymmärrystä puolin ja toisin. Uskon, että asukkaamme arvostavat ministerin vierailua ja hänen aitoa kiinnostustaan lähiöiden asukkaiden asioihin! Ympäristöministeriössä on valmisteltu hallituksen esitys kohtuuhintaisen vuokraasuntotuotannon edellytysten parantamiseksi. Tavoitteena on lisätä vuokra-asuntotuotantoa ja turvata kohtuulliset asumiskustannukset valtion eli Ara:n tukemassa asuntokannassa. Tavoitteet ovat hyviä, mutta keinot tuskin johtavat niihin. Uudisrakentamiseen ehdotettu 20 vuoden korkotukilaina on sinänsä kannatettava vaihtoehto nykyiselle Ara-lainoitukselle. Tällä hetkellä Euribor-korot ovat puolen prosentin luokkaa ja pitkätkin vajaat kaksi prosenttia. Koska uuden mallin korkotukea voisi saada vasta koron noustessa yli 3,4 prosentin, tukea ei käytännössä tulisi nyt eikä lähiaikoina. Esityksen muut keinot lisätä tuotantoa ja kohtuuhintaisuutta ovat vielä enemmän hakusessa. Keinoina näyttää olevan muun muassa lainarahan käytön lisääminen niin perusparantamisessa kuin etenkin uustuotannossa. Omakustannusvuokran säännöstöä tarkennettaisiin tavalla, joka johtaisi erityisesti uustuotannossa nykyistä suurempiin lainoituksiin ja sitä kautta vuokrataloyhtiöiden uustuotannon jäädyttämiseen tai aiempaan isompaan velkaantumiseen. Esityksen mukaan suoraa tulorahoitusta ei voida enää käyttää vaan omakustannusvuokraan saisi sisällyttää vain lainoista aiheutuvat menot. Toisaalta esitetään, että toimijoiden omaa rahoitusta voitaisiin käyttää, kunhan sitä ei kerätä asukkailta perittävistä omakustannusvuokrista. Mistähän tällaista omaa rahoitusta saisivat ne toimijat, joiden vuokraasuntokanta on vain Ara-rahoitteista? Esityksessä pidetään tärkeänä, että vuokratalojen omistajat käyttävät vuokratulonsa vain omakustannusvuokraa koskevien säännösten mukaisiin menoihin. Tämä varmistettaisiin entistä tarkemmalla sääntelyllä ja valvonnalla, minkä vuoksi Ara:n valvontaresursseja lisättäisiin voimakkaasti. Esitys on erikoinen, sillä lakiehdotuksessa ympäristöministeriö toteaa sen omankin selvityksen osoittavan, että Ara-asuntoja omistavat yhteisöt noudattavat omakustannusperiaatetta. Jos siis omakustannusperiaatetta noudatetaan eikä Ara-yhteisön ulkopuolelle tulouteta lain määrittämää kattoa enempää, miksi tuhansien vuokrausyksiköitten kirjanpidon eriä alettaisiin tutkia nykyistä laajemmin? Lakipaketti ei sisällä sellaisia elementtejä, jotka lisäisivät Ara-vuokratalojen tuotantoa pääkaupunkiseudulla tai muuallakaan. Se ei myöskään tue kohtuuhintaista asumista. Siksi lakipaketin valmistelua ei kannata jatkaa. Aravajärjestelmään tarvitaan täysremontti! Siihen mennessä vuokralaisten asumiskustannuksia voitaisiin laskea yksinkertaisesti alentamalla nykyisiä aravakorkoja. Myönteistä asuntopolitiikkaa on maan hallituksen syksyllä tekemä päätös asunto-osakeyhtiölle ja vuokratalon omistajille myönnettävistä perusparannushankkeiden käynnistysavustuksista. Tälle vuodelle niitä on varattu 15 miljoonaa ja ensi vuodelle 100 miljoonaa euroa. Yksittäisen hankkeen käynnistysavustus voi olla enintään 10 prosenttia kustannuksista. Oma arvaukseni on, että nämä avustukset menevät kuin kuumille kiville. Ainakin Lahden Talot aikoo hakea niitä kaikkiin isompiin perusparannuskohteisiin, joita ensi vuonnakin on lukuisia. Tällaiset uudistukset edistävät kohtuuhintaista asumista. Juhani Jokelainen toimitusjohtaja 2 3

Isännöinnin uudessa toimintamallissa Asian hoitaa perehtynein LAHDEN TALOT otti syyskuun alussa käyttöön isännöinnin uuden toimintamallin. Uudella toimintamallilla pyritään varmistamaan, että asukkaiden esille tuomat asiat saadaan hoidetuksi mahdollisimman nopeasti ja että asian hoitaa henkilö, joka on siihen parhaiten perehtynyt. Asukkaan kannalta olennaisin muutos on se, että isännöintiin liittyvissä asioissa ei enää oteta yhteyttä isännöitsijään, vaan isännöinnin palvelupisteeseen joko sähköpostitse isannointi@lahdentalot.fi tai puhelimitse 03 851 5730. Palvelupisteessä nopeasti hoidettavat asiat hoidetaan pois päiväjärjestyksestä saman tien. Ellei asia ole hoidettavissa nopeasti, asukas saa palvelupisteestä ohjeet, kehen hänen on oltava asian johdosta yhteydessä tai asia kirjataan muistiin ja siirretään henkilölle, jonka vastuualueeseen se kuuluu. Asiat hoidetaan nyt asialähtöisesti, ei henkilölähtöisesti, kuvailee isännöintipäällikkö Matti Koskinen. Palvelupistettä hoitaa yksi kolmesta isännöitsijästä vuorollaan, lisäksi puheluihin vastaa 1 2 muuta isännöintiryhmän työntekijää. Vasta neljäs samanaikainen puhelu yhdistyy Lahden Talojen keskukseen, Koskinen kertoo. KUN ASUKAS OTTAA yhteyttä isännöintiin, hänen on valmistauduttava kertomaan asiansa: onko kyseessä esimerkiksi naapurin aiheuttama häiriö, vuotava wcistuin vai kylpyhuoneen seinämaton irvistävä sauma. Palvelupisteen hoitaja ohjaa asian kiinteistöhallinto-, ylläpito- tai korjaustoimintaryhmän hoidettavaksi. Esimerkiksi huomautukset, varoitukset ja häädöt, pitkäaikaisten asukkaiden palkitsemiset, muuttoluvat sekä perusparannuksiin liittyvän tiedotuksen, muutot ja avainhallinnan hoitaa kiinteistöhallintoryhmä. Siihen kuuluvat isännöitsijät Pirjo Mikkonen, Eija Urpelainen ja Antti Ahola, joka aloitti Lahden Talojen palveluksessa syyskuussa. Ryhmän vastuulla ovat myös lukuisat asukastoimintaan liittyvät tehtävät. Ylläpitopalveluille kuuluvat muun muassa kiinteistöhuolto, siivous ja jätehuolto, energiansäästöön liittyvät tehtävät sekä lämmityksen ja ilmanvaihdon Lahden Asuntojen vuokrat nousevat 3,6 prosenttia Lahden Asunnot Oy:n vuokrat nousevat vuoden 2014 alussa keskimäärin 3,6 prosenttia, Lahden Talot Oy:n kohteissa keskimääräinen korotus on samaa tasoa. Aiempien vuosien tapaan korotukset vaihtelevat talokohtaisesti. Vuokran yhteydessä perittävä korjauseuro on korjaustoiminnan rahoituksen kannalta tärkeä tekijä. Kerättävillä varoilla pystytään tekemään sellaiset korjaukset, joihin talojen omat budjettivarat eivät riitä. Samoin korjauseuron avulla kerätään isojen perusparannusten omarahoitusosuudet. Näin toimien talot pystytään pitämään hyvässä kunnossa eikä korjausvelkaa pääse syntymään. Ensi vuonna korjauseuron suuruus on 85 senttiä asuinneliöltä kuukaudessa. Siinä on korotusta viisi senttiä kuluvaan vuoteen. Käyttökorvauksiin tehdään pieni muutos. Saunamaksu nousee viisikymmentä senttiä ja on ensi vuonna yhdeksän euroa. Autopaikka- sekä autokatos ja -tallipaikkojen maksut pysyvät ennallaan: autopaikka 11 eurossa, autokatospaikka 22 eurossa, autotalli 35 eurossa. Niissä kohteissa, joissa on huoneistokohtainen vesimittari, vesimaksun ennakkomaksu nousee 16 eurosta 18 euroon henkilöltä kuukaudessa. Ylläpitokulujen kasvun on arvioitu jatkuvan varsin maltillisena. Kaukolämmön korotusprosentti on neljä prosenttia, veden ja jäteveden kolme ja kiinteistönhoidon sekä siivouksen viisi prosenttia. Sähkön hankinta on kilpailutettu tänä vuonna, ja sen hinta hieman laskee. Samoin jätehuollon kilpailutuksen seurauksena nykyiseen hintaan on tulossa 35 prosentin säästö. Pääomapuolella korot pysyvät edelleen hyvin matalalla, kulujen lievä kasvu johtuu lyhennysten määrän noususta. Lahden Talojen budjettia esiteltiin asukasaktiiveille jo tutuksi tulleeseen tapaan budjettitorilla. Tapahtuma järjestettiin lokakuun 3. päivänä Sibeliustalon Kuusi-kabinetissa. Asukasaktiivit saivat kuulla budjetoinnin perusteista ja pääsivät kysymään budjettiin ja talouteen liittyvistä asioista perinpohjaisesti. Pertti Merenluoto, hallintojohtaja ongelmien selvittäminen. Ryhmään kuuluvat talotekniikan asiantuntija Petri Korhonen sekä kiinteistötarkastajat Jan Rättö ja Satu Airos, joka aloitti Lahden Talojen palveluksessa lokakuun alussa. Korjaustoimintaryhmä puolestaan hoitaa esimerkiksi huoneistojen muutto- ja määräaikaistarkastukset, vuokravakuuden palautukset, huoneistoremontit, asukkaiden omatoimiremontointiin liittyvät asiat sekä pienehköt kiinteistökorjaukset. Ryhmään kuuluvat huoneistotarkastajat Lauri Hiltunen ja Tuukka Laatta sekä isännöitsijä Ari Loippo. Uudessa järjestelmässä kohteelle nimetty isännöintiryhmän työntekijä huolehtii asukasdemokratiaan liittyvät tehtävät. Asukkaiden yhdyshenkilönä isännöitsijään on asukastoimikunnan puheenjohtaja. Mistä tekijöistä muodostuu autopaikan vuokra? Lahden Talojen asukasaktiivi pitää auton lämmityspaikan kuukausivuokraa (11,00 euroa) korkeana ja on pyytänyt selvitystä vuokraan vaikuttavista tekijöistä. Hallintojohtaja Pertti Merenluoto, mistä autopaikan kuukausivuokra muodostuu? ARA:n rahoittamien kiinteistöjen vuokranmääritys tapahtuu omakustannusperiaatteella, ja myös muiden kuin asuntojen vuokrien hinnoittelun on noudatettava samaa periaatetta. Käyttökorvauksen perusteena pitää olla autopaikoista, -katoksista ja -talleista aiheutuvat kustannukset. Yhden autopaikan rakentaminen maksaa noin 3 000 euroa. Hintaan sisältyvät parkkialueen maansiirtotyöt, pinnoitus esimerkiksi asfaltoimalla sekä lämmitystolpan hankinta ja asennus. Tällä hankintahinnalla ja kolmenkymmenen vuoden kuoletusajalla yhden tolppapaikan pääomamenoksi tulee noin 13 euroa kuukaudessa. Hankintahinnan lisäksi vuokraan vaikuttavat ylläpitomenot eli sähkö, parkkialueen puhtaanapito, auraus, tontinvuokraosuus, korjaukset ja muut sekalaiset menot. Sähkön osuus yhden autopaikan ylläpidosta on noin viisi euroa kuukaudessa, puhtaanapidon ja aurauksen kaksi euroa, tontinvuokran kaksi euroa, korjausten ja muiden kulujen noin yhden euron. Nämä kaikki yhteenlaskettuna yhden autopaikan pääoma- ja ylläpitomenoiksi saadaan noin 23 euroa kuukaudessa. Perittävä käyttökorvaus ei siis riitä kattamaan kuin noin puolet aiheutuvista kustannuksista. Nyt myös jätekuljetukset hoidetaan aluemallilla Uusi järjestelmä säästää ympäristöä ja alentaa kustannuksia SYYSKUUN ALUSTA lähtien Lahden Taloissa myös jätekuljetukset on hoidettu aluemallin mukaisesti. Lahden Talot kilpailutti jätekuljetukset mallilla, jossa kiinteistöt oli jaettu viiteen 15 24 kiinteistön alueeseen. Tavoitteena oli vähentää eri kuljetusliikkeiden autojen ristiin rastiin ajamista eli säästää ympäristöä, parantaa asuinalueiden turvallisuutta sekä vähentää kuluja. Jokaisen viiden alueen kilpailutuksen voitti Hämeen Kuljetuspiste, joka jo aikaisemminkin hoiti Lahden Talojen useimpien kiinteistöjen jätehuollon. Yhtiö voitti kilpailutuksen edullisimmalla hinnalla, sillä kaikki tarjouksen jättäneet yritykset täyttivät tarjouspyynnön muut ehdot. Lahden Talojen isännöintipäällikkö Matti Koskinen on tyytyväinen kilpailutuksen tulokseen. Liikennemäärät ja -päästöt asuinalueilla vähenevät, turvallisuus paranee, ja jätehuoltokustannukset alenevat merkittävästi. Säästöt ovat helpottaneet kiinteistöjen budjettien laatimista ja hillinneet vuokrankorotuspaineita. LAHDEN TALOJEN viidellä alueella on yhteensä 151 jätepistettä. Kuljetusliikkeet saivat tarjota palveluaan yhdellä tai useammalla alueella. Hämeen Kuljetuspiste ei ainoastaan tyhjennä Lahden Talojen kiinteistöjen jäteastioita, vaan myös kehittää kiinteistöjen jätehuoltoa kustannuksia alentavaan suuntaan. Kilpailutuksen ehdot painottivat hinnan lisäksi ympäristöasioita. Kiinnostavin ehto koski asiakasyhteistyötä: Voittaessaan kilpailun Hämeen Kuljetuspiste sitoutui kehittämään Lahden Talojen kiinteistöjen jätehuoltoa laatimalla kirjallisen ehdotuksen, kuinka jätekustannuksia voidaan alentaa eri jätejakeiden keräilyä tehostamalla. Lisäksi ajoneuvojen moottoreiden on täytettävä vähintään EURO 4 -päästöluokan vaatimukset, ja kuljetusliikkeen on koulutettava henkilöstöään käyttämään uusia, ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia menetelmiä. Vuokran suoraveloitus muuttuu e-laskuksi tai suoramaksuksi Laskujen suoraveloituspalvelu päättyy, ja suoraveloituksessa olevat Lahden Talojen vuokrat siirtyvät suoramaksuksi tai e-laskuksi. Muutos koskee vain suoraveloitusta käyttäviä asukkaita; muut hoitavat vuokranmaksun kuten tähänkin asti. Muutos ei edellytä asukkailta mitään toimenpiteitä. Asukkaat, joiden vuokrat ovat suoraveloituksessa, saavat lähiaikoina asiaa koskevan kirjeen, jossa kerrotaan muutoksen täsmällinen ajankohta. Jos suoraveloitusta käyttävällä asukkaalla ei ole käytössään verkkopankkia, suoraveloitus muuttuu suoramaksuksi. Se on käytännössä sama kuin suoraveloitus: vuokra veloitetaan tililtä automaattisesti eräpäivänä, eikä asukkaan tarvitse erikseen huolehtia asiasta. Verkkopankkia käyttävän asukkaan suoraveloitus muuttuu e-laskuksi, joka on verkkopankkiin saapuva versio paperilaskusta. Myös tässä tapauksessa vuokra veloitetaan tililtä automaattisesti eräpäivänä eikä vuokranmaksusta tarvitse huolehtia erikseen. Mikäli asukas haluaa, hän voi valita myös vaihtoehdon, jossa e-lasku pitää aina käydä erikseen hyväksymässä verkkopankissa. Lisäksi asukas voi tilata omalta pankiltaan sähköpostitse tai tekstiviestinä tulevan muistutuksen verkkopankkiin saapuneesta e-laskusta. E-laskut arkistoituvat verkkopankkiin 18 kuukauden ajaksi. MATTI KOSKISEN mukaan seuraava muutos Lahden Talojen jätehuoltoon on odotettavissa ensi vuoden toukokuun jälkeen, kun yhtiö on saanut kuljetusliikkeen ehdotuksen kiinteistöjen jätehuollon kehittämiseksi. Ainakin osassa kiinteistöjä lajittelu tehostuu siten, että kaatopaikkajäteastioiden määrä vähenee ja vastaavasti muiden jätejakeiden astioita tulee lisää. Tämä haastaa asukkaat tehostamaan lajittelua, Koskinen ounastelee. Tavarat säilytettävä omassa varastokomerossa Lahden Talojen asukkaita muistutetaan siitä, että ne omat tavarat, joita asukas ei säilytä asunnossaan tai esimerkiksi pyörävajassa, on säilytettävä varastokomerossa, jolla on sama numero kuin omalla asunnolla. Huoneistoihin liittyvät varastotilat on numeroitu, ja asukkaan on huolehdittava, että omat tavarat ovat nimenomaan oman asunnon varastossa. Tavaroiden säilyttämiseen jossakin muussa tilassa, esimerkiksi toisen asunnon varastossa, on oltava isännöitsijän lupa. Tällöinkin tavaroihin on laitettava lappu, johon on kirjoitettu tavaroiden omistajan nimi ja osoite. On ilmennyt tapauksia, joissa asukkaan tavaroita on ollut jonkin toisen asunnon varastossa. Toisen asunnon asukkaan muutettua pois isännöitsijä on tyhjennyttänyt varaston tietämättä, että varastoitujen tavaroiden omistaja asuu edelleen talossa, kertoo isännöitsijä Ville Jäntti. 4 5

Asukashallitus linjasi parvekegrillauksen säännöt: Sähkögrilli sallittu parvekkeella ASUKASHALLITUS on linjannut parvekegrillausta koskevia järjestysmääräyksiä ja lieventänyt aiemmin voimassa ollutta täys kieltoa. Vastedes asuntojen parvekkeilla saa grillata, mutta vain sähkögrillillä. Kaasu- ja hiiligrillien käyttö on kielletty paloturvallisuuden vuoksi. Parvekegrillauksesta oli ajan mittaan paljon keskustelua, koska käytännöt eivät ole olleet kaikilta osin yhdenmukaiset. Nyt asiassa ei pitäisi olla epäselvyyttä, sanoo asukashallituksen puheenjohtaja Kari Heinonen. YMPÄRISTÖTOIMIKUNNAN kilpailun Lahden Talojen parhaimmasta pihasta oli Mölkky-kisan osanottajat Olavi Mäyrän johdolla seurasivat Anve-joukkueen Vesa Lehtolan tyylinäytettä. kahden kauppa, sillä sekä Mastokatu 1 että Hirsimetsäntie 71 saivat kilpailussa yhdeksän pistettä. Näistä piirun verran jäljessä oli neljä kohdetta. Tämänvuotisen pihakilpailun teemana on Paras Piha, ja siinä tarkasteltiin pihojen yleisilmettä ja siisteyttä. Asukkaita haastettiin yhdessä isännöitsijän kanssa miettimään, kuinka roskaaminen, pihan katvealueiden epäsiisteys, ilkivallan aiheuttama siivottomuus tai silkka piittaamattomuus saataisiin aisoihin. Kilpailulla ympäristötoimikunta halusi korostaa, että vastuu pihan siisteydestä on kaikilla asukkailla. Kilpailun piirissä olivat kaikki Lahden Talojen kiinteistöt. Lahden Talojen henkilökunta teki kiinteistöille kesän aikana kolme arviointikäyntiä, joista jokaisella kiinteistö sai arvosanan. Kiinteistön lopullinen arvosana oli näiden kolmen arvosanan keskiarvo. LIIKUNTA- JA VIRKISTYSTOIMIKUNNAN perinteinen Mölkky-kisa käytiin syyskuun lopulla yhdeksän joukkueen kesken. Ylpeät voittajat: Patarit-joukkueen Timo Mäkijärvi, Tommi Salonen ja Hannu Tolvanen. Mastokatu 1:n piha Mukkulassa sai hyvät pisteet ympäristötoimikunnan järjestämässä pihakilpailussa ja jakoi kilpailun ykkössijan Hirsimetsäntie 71:n kanssa. Joukkueissa oli 2 4 pelaajaa, yhdessä lisäksi kaksi varapelaajaa. Kisan voiton vei joukkue Patarit (Timo Mäkijärvi, Tommi Salonen, Hannu Tolvanen), toiseksi sijoittui Ässäpari (Anja ja Seppo Koivikko), ja pronssille kiri Anve (Anja ja Vesa Lehtola). Tänä vuonna 22.11. liikunta- ja virkistystoimikunta järjestää vielä ostosmatkan Ikeaan Vantaalle. Mukaan mahtuu sata Lahden Talojen asukasta. Vuonna 2014 ostosmatka suuntautuu Lempäälässä sijaitsevaan Ideaparkiin. Toimikunnan kesäkuussa järjestämään Korkeasaaren-retkeen osallistui kaksi bussillista Lahden Talojen asukkaita, mikä oli vähemmän kuin edellisenä kesänä. Toimikunta onkin päättänyt, että ensi kesänä Korkeasaaren-retki korvataan matkalla Tykkimäen huvipuistoon. Elokuussa järjestetylle Vesijärven-risteilylle olisi mahtunut 90 asukasta, mutta osallistujia oli vain kymmenkunta. Risteily pidetään kuitenkin vielä ensi kesän ohjelmassa, kertoo Olavi Mäyrä. Myös suosittu maaliskuinen viihdekylpyläretki pysyy ensi vuoden ohjelmassa, mutta Serenan sijasta kylpyläriemuista nautitaan Flamingossa. Liikunta- ja virkistystoimikunnan sähköpostiosoite on muuttunut. Uusi osoite on virkistys@lahdentalot.fi. Toimikunnan puhelinnumero on 0400 424 991, puhelin pyritään pitämään auki joka keskiviikko klo 18 19. Päivärinteenkatu 15:n kerhotilassa kokoontuu viikoittain Lahden Lähimmäispalvelun Ihmisten ilmoille -hankkeen kerho. Lahja Järvinen (vas.), Helena Laaksonen (2. vas,) ja Liisa Mikkola (oik.) keskustelevat hankkeen projektityöntekijän Maiju Havian kanssa Sibeliustaloon ja Hennalaan suuntautuvista tutumiskäynneistä. Uudistuneita kerhotiloja, uutta asukastoimintaa ERVIÄNKATU 1:SSÄ JA 3:SSA elettiin syyskuussa ilon päiviä, kun hartaasi odotettu kerhohuoneremontti valmistui. Vesivahingosta kärsinyt tila ehti olla poissa käytöstä kaksi vuotta, mikä rajoitti asukastoiminnan järjestämistä. Tupaantuliaisten aattona asukastoimikunnan puheenjohtaja Kristiina Louko hyrisi tyytyväisyydestä, sillä remontti ylitti asukasaktiivien kaikki odotukset. Vesivahingon takia kerhohuoneesta piti purkaa kaikki vanhat pinnoitteet betoniin asti. Näin isossa remontissa sisustusmateriaalien osuus kokonaiskustannuksista jäi vähäiseksi, kertoo Erviänkadun kohdetta isännöinyt Ville Jäntti. Koska kerhohuone on pieni eikä siinä ole ikkunaa, iso seinä tapetoitiin maisematapetilla, jossa koivumetsikön takana siintää kesäinen järvimaisema. Remonttimiehen ehdotuksesta lattiaan laitettiin vaalea laminaatti, sillä sen hinta oli osapuilleen sama kuin muovimaton. Positiivinen yllätys olivat uudet peiliväliovet ja keittiöön asennettu työtaso hyllyineen. Yhteistyö Etelä-Suomen Vahinkosaneerauksen kanssa sujui loistavasti, ja työt tehnyt remonttimies oli huippuhyvä, Kristiina Louko kiittelee. Erviänkadun kerhohuone on aktiivisessa käytössä. Asukastoimikunnan lisäksi tilassa kokoontuvat miehet peli-iltoihinsa ja muut asukkaat ompelemaan ja askartelemaan. Tilaa käytetään myös muun muassa talkookahvitteluihin, pikkujouluihin ja asukastoimikunnan kirpputoreihin. KELLOT RAKSUTTAVAT Päivärinteenkatu 15:n kerhotilan aikuisten puolen tehostetapetissa, lastenhuoneessa kukkaaiheinen tapetti sointuu hienosti vanhan pöydän väreihin. Uutta kerhotilassa ovat myös kierrätyssohvat, uuden verhoilun ovat saaneet vanhojen ruokapöydän tuolien istuimet. Vain verhot ja matto on hankittu uusina. Tiukan budjetin sisutuksen suunnitteli Stato Sisustuspavelu. Aivan valmiiksi kerhotilaa ei ole tehty, vaan keittiön saavat asukkaat maalata. Lisäksi asukkaat voivat tuoda kerhotilaan kirjoja, maljakoita ja muuta pikkutavaraa. Sisustus on suunniteltu muunneltavaksi, joten tila sopii yhtä hyvin poikalapsen 5-vuotissynttäreiden kuin vainajan muistotilaisuuden pitoon, kuvailee isännöitsijä Pirjo Mikkonen. Syyskuussa kerhotilassa alkoi kokoontua Lahden Lähimmäispalvelun Ihmisten ilmoille -hankkeen kerho. Kerho tarjoaa toimintaa ikääntyville asukkaille ja kannustaa osallistumaan erilaisiin tilaisuuksiin. Kerhon toiminta on kulttuuripainotteista, mutta kattaa kulttuurin laajasti ulkoilusta erilaisiin kulttuurielämyksiin. Lokakuussa kerhotilassa aloitti pyhäkoulu, jonka järjestäjät toivat tilaan jopa soittimia. Eteläinen Liipolankatu 1:n lapset maalasivat kesällä uusia, hauskoja ilmiasuja nyrkinkokoisille kiville. MILLAISEEN TOIMINTAAN lapset haluaisivat osallistua? Tätä kysymystä miettii Eteläinen Liipolankatu 1:n asukastoimikunnan puheenjohtaja Pirkko Vaittinen ja toivoo asiasta asiantuntijoiden eli lasten ideoita. Tänä vuonna Eteläinen Liipolankatu 1:n asukastoimikunta panostaa erityisesti lapsiin. Kesällä hankittiin maaleja ja lapsia kutsuttiin maalaamaan nyrkinkokoisia kiviä. Yhteisessä maalaustuokiossa kivet saivat muun muassa leppäkertun, mansikan ja koppakuoriaisen ilmiasuja. Lisäksi lapsia on osallistunut asukkaiden jokaviikkoiseen Mölkyn peluuseen; lapset ovat saaneet käyttöönsä toisen kahdesta Mölkky-pelistä. Nyt Pirkko Vaittinen pohtii, mitä muuta lapsille voisi järjestää. Haluaisivatko lapset tulla koulupäivän jälkeen kerhoon, jossa voisi esimerkiksi katsoa elokuvia? Lapset voisivat tehdä ehdotuksia! 6 7

Asuntoministeri vauhdittaa myös Liipolan kehittämistä Pihtikatu 4:ssä asuntoministeri Piia Viitanen ja Lahden Talojen hallintojohtaja Pertti Merenluoto ihastelivat asukkaiden hoitaman pihan kauneutta. ASUNTO- JA VIESTINTÄMINISTERI Piia Viitanen on ottanut suomalaiset lähiöt sydämenasiakseen ja tutustuu lähiöiden elämään ruohonjuuritasolla. Hänen elokuussa aloittamansa lähiökiertueen toinen tutustumispaikka oli Lahden Liipola, lähiö isolla L:llä. Lähiövierailuillaan Viitanen haluaa edistää ympäristöministeriön valtakunnallista asuinalueohjelmaa, johon Liipola on valittu mukaan. Kolmivuotisen asuinohjelman tavoitteena on uudistaa asuinalueita, torjua ongelmia ja ehkäistä eriarvoistumista. Ministeri Viitanen jos kuka oli oikea henkilö vierailemaan Liipolassa, onhan Viitasen äiti syntyisin Lahdesta ja ministerillä erityisavustajanaan Liipolassa lapsuutensa asunut Jouni Parkkonen. Liipolassa Viitanen pääsi tutustumaan siihen, mistä alue Lahdessa tunnetaan: vuokrataloihin. Vierailukohteena oli muun muassa Lahden Talojen Pihtikatu 4:n kiinteistön uusi kerhohuone. Ministeri tapasi talon asukastoimikunnan jäseniä ja kuuli asukastoimikunnan puheenjohtajan Marja Kelon lyhyen esittelyn talosta, uudesta kerhohuoneesta sekä asukkaista ja asukastoiminnasta. On arvokasta ja kunnioitettavaa, että ministeri kiertää lähiöissä tapaamassa ihmisiä. Vierailu oli kunnia-asia meille asukkaille, Kelo sanoo. Kelon sanoihin yhtyy asukastoimikunnan sihteeri Anja Ramsi. Ministerin vierailu vuokratalossa on yllättävä ja poikkeuksellinen tapahtuma tuntui ettei sellaista voi tapahtuakaan! MINISTERI VIITANEN puolustaa lähiöiden arvokkuutta; hänen mielestään ihmisillä on oikeus tuntea iloa ja ylpeyttä omasta asuinalueestaan. Viitanen puhuu kokemuksesta, asuuhan hän Tampereella Hervannan suurlähiössä. Yhä useamman suomalaisen juuret ovat lähiöissä. Nykyisin arviolta puolitoista miljoonaa suomalaista asuu lähiöissä, Viitanen muistutti. Liipolan työttömyysaste on lahtelaisittain korkea, ja kaupunginosan asukkaiden koulutusaste keskimääräistä matalampi. Lisäksi Liipolaa on moitittu muun muassa rauhattomaksi. Anja Ramsi on Pihtikatu 4:n alkuperäinen asukas ja tyytyväinen asuinalueeseensa. Joka alueessa ovat omat hyvät ja huonot puolensa. Puheenjohtaja Jouni Ikonen lahjoitti ministeri Piia Viitaselle Liipolan Lähiöseuran lahjana patakintaan sisälle laitetun kupin. Patakinnas oli lähiöseuran jäsenten omaa tuotantoa. Kylmäkellarista tuli kerhohuone Pihtikatu 4:n asukasaktiivit ottivat asuntoministeri Piia Viitasen vastaan uudessa, hienossa kerhohuoneessaan. Kerhohuone rakennettiin käytöstä poistettujen kylmäkellareiden tilalle, ja se valmistui viime kesänä. Kerhohuoneprojekti ehti olla vireillä monta vuotta. Asukkaat ovat todella tyytyväisiä! Jouduimme aikaisemmin pitämään kokoukset varastossa, kertoo asukastoimikunnan sihteeri Anja Ramsi. Talosta ei aikaisemmin löytynyt kerhohuoneeksi sopivaa tilaa, kertoo isännöitsijä Eija Urpelainen. Onneksi asukkaat, erityisesti Anja Ramsi ja Marja Kelo, olivat aktiivisia ja ehdottivat, että kerhohuone rakennetaan purettavien kellaritilojen paikalle. Kerhohuone on valoisa ja kooltaan suuren yksiön luokkaa. Yhdellä seinustalla ovat tyylikkäät keittiökalusteet, toisella seinällä iso ikkuna sekä seinään puhkaistu ovi, josta on suora käynti ulos grillikatokselle. Keittiön varusteisiin kuuluvat liesi, jääkaappipakastin, mikroaaltouuni ja kahvinkeitin. Siivoamista varten on ostettu pölynimuri, asukkaat ovat lahjoittaneet huonekaluja ja astioita. Asukkaat voivat varata kerhohuonetta syntymäpäivien tai muiden juhlien pitopaikaksi. Tilojen käytössä on noudatettava Lahden Talojen järjestysmääräyksiä ja kerhohuoneiden käytön sääntöjä. Asuntoministeri Piia Viitanen lahtelaisten ympäröimänä: Pihtikatu 4:n asukastoimikunnan jäsenet Maija Leiviskä (vas.) ja Jouni Mäkelä (keskellä), asukastoimikunnan puheenjohtaja Marja Kelo ja sihteeri Anja Ramsi. Ne jotka moittivat Liipolaa, voisivat katsoa peiliin. Liipolaan on keskittynyt runsaasti vuokra-asumista: kaupunginosan asuntokannasta noin 20 prosenttia on Lahden kaupungin vuokrataloyhtiön Lahden Talojen omistuksessa. Lahti toimi 1990-luvun alussa koko Suomen edelläkävijänä aloittamalla vanhojen kerrostalojen järjestelmällisen perusparantamisen juuri Liipolasta. Kaikki alueella sijaitsevat Lahden Talojen vuokratalot saatiin peruskorjatuksi tämän vuosituhannen alkuun mennessä. LIIPOLA ON JO toisen kerran mukana valtakunnallisessa hankkeessa. Asuinalueiden kehittämisohjelman alkuperäinen määräraha tälle vuodelle oli neljä miljoonaa euroa. Alkusyksyn budjettiriihessä ohjelma sai vielä toiset neljä miljoonaa kehitysideoiden varsinaiseen toteuttamiseen. Ministeri Viitasen mukaan määrärahan turvin on mahdollista esimerkiksi rakentaa senioripuistoja ja ulkoilureittejä. Asukkaat uskovat hankkeen hyödyntävän kaikkia liipolalaisia. Nyt kun meilläkin on uusi, hieno kerhohuone, soisimme valtiovallan antavan tukea myös ohjatun kerhotoiminnan järjestämiseen, Anja Ramsi sanoo. 8 9

Kilpaileminen pienentänyt Lahden Talojen vedenkulutusta Moni vähän kuluttava kiinteistö vähentänyt kulutusta entisestään LAHDEN TALOISSA pian kaksi vuotta jatkunut kilpaileminen veden säästämisestä on tiettävästi pisin ja pitkäjänteisin Suomessa toteutettu hanke vedenkulutuksen vähentämiseksi. Se on myös johtanut toivottuun tulokseen eli kulutuksen vähenemiseen. Syyskuun lopussa Lahden Talojen koko asuntokannan vedenkulutus oli noin 139 litraa asukasta kohti vuorokaudessa. Se alittaa reippaasti suomalaisten keskikulutuksen, joka on 155 litraa henkilöä kohti vuorokaudessa. Jo nyt vedensäästökilpailun 54 kilpailukiinteistöstä lähes joka toisessa (26 kpl, reilut 48 pros.) asukaskohtainen vuorokautinen vedenkulutus on alle 140 litraa ja useammassa kuin joka neljännessä (15 kpl, vajaat 28 pros.) alle 130 litraa. Positiivisinta on ollut se, että jotkut kiinteistöt ovat pystyneet vähentämään jo ennestäänkin pientä kulutustaan. Seuraan kiinnostuneena, miten kilpailu isojen kiinteistöjen pienimmästä kulutuksesta ratkeaa, sanoo isännöintipäällikkö Matti Koskinen. Vuoden 2012 vedensäästökilpailun 57 kilpailukiinteistöistä 49 on mukana myös tämän vuoden kilpailussa. Lisäksi tämän vuoden kilpailussa on mukana viisi uutta kiinteistöä. Kilpailukiinteistöissä asui syyskuun lopussa reilut 6 500 asukasta. Lahden Talot on innostanut muitakin vuokrataloyhtiöitä säästämään vettä. Tämän vuoden helmikuusta lähtien säästämisestä on kilpailtu Tampereen VTS-kodeissa. Vuonna 2012 VVO järjesti Helsingin talojensa asukkaille viisi kuukautta kestäneen vedensäästökilpailun. Järvenpään Mestariasuntojen neljä kuukautta kestäneessä energiansäästökilpailussa veden kulutus oli yhtenä osa-alueena. Talotekniikan asiantuntija Petri Korhonen on laskenut, että kilpaileminen on pienentänyt kilpailukiinteistöjen keskimääräisen vedenkulutuksen noin 146 litrasta noin 141 litraan asukasta kohti vuorokaudessa. TUOREET VÄLIAIKATULOKSET tammi-elokuulta ovat aiempia kilpailutuloksia täsmällisempiä ja luotettavampia, koska niitä laskettaessa tiedossa ovat olleet kiinteistöjen jokaisen kuukauden täsmälliset asukasmäärät. Aiemmissa laskelmissa vertailukohtana olivat edellisen vuoden lopun asukasmäärät. Olemme kilpailun kuluessa kehittäneet veden kulutuksen seurantaa ja saaneet uusia työkaluja. Pystymme nyt analysoimaan kulutusta aiempaa tarkemmin, kertoo talotekniikan asiantuntija Petri Korhonen. Viime vuoden vedensäästökilpailussa kulutuksen seurannan mittarina olivat kiinteistön kuluttamat vesikuutiot. Tänä vuonna mittarina on asukaskohtainen vuorokautinen litramäärä. Sen mukaan isojen, vähintään 26 asunnon kiinteistöjen vedenkulutus ei tammi elokuussa vähentynyt viime vuoden vastaavan ajan kulutuksesta, vaan kasvoi 0,8 prosenttia. Pienten, 1 25 asunnon kiinteistöjen sarjassa kulutus kasvoi 1,1 prosenttia. ASUKASKOHTAINEN VUOROKAUTINEN kulutus on samanaikaisesti oivallinen, mutta myös haasteellinen mittari. Asukkaan kannalta se on hyvä, koska tarkastelussa on nimenomaan asukaskohtainen veden kulutus ja mittarin antama määrä on helppo hahmottaa: esimerkiksi 140 litraa on 14 ämpärillistä. Lisäksi valtakunnalliset vedenkulutustavoitteet on määritelty nimenomaan litroina asukasta kohti vuorokaudessa. Ongelmana taas on se, että asukasmäärien vaihteluiden vuoksi mittari ei aina anna täysin totuudenmukaista tulosta. Pienten kiinteistöjen sarjassa asukasmäärän vaihteluista seuraa se, että elokuun lopun väliaikatuloksissa asukaskohtainen vuorokautinen litramäärä näyttää kasvaneen, vaikka kiinteistöjen kokonaisvedenkulutus on vähentynyt 3,5 prosenttia. Isojen kiinteistöjen sarjassa päädytään samaan lopputulokseen eli kulutuksen kasvamiseen, käytetäänpä mittarina asukaskohtaista vuorokautista vedenkulutusta tai kiinteistön kokonaiskulutusta. Tulos ja sen selitys Raamikatu 3:n ja Jahtikatu 3:n kiinteistöt on rakennettu 1990-luvulla. Vuonna 2011 toteutetun vedensäästöprojektin ansiosta niiden vedenkulutus väheni vuonna 2012 10 12 prosenttia. Tänä vuonna kiinteistöt tulivat mukaan vedensäästökilpailuun ja niiden vedenkulutus alkoi kasvaa selvästi. Raamikatu 3:n kulutus on kasvanut vajaat yhdeksän prosenttia ja Jahtikatu 3:n kulutus reilut 10 prosenttia. Kuinkas tässä näin on käynyt, asukashallituksen puheenjohtaja Kari Heinonen, Raamikatu 3? Tämä on hankala asia Vaikea ottaa kantaa. Jostakin syystä vettä käytetään enemmän kuin aikaisemmin, vaikka pitäisihän asukkaiden ymmärtää, että jos kulutus kasvaa, vuokra ei ainakaan laske. Oletko kuullut asukkailta veden käyttöön liittyviä mielipiteitä tai ajatuksia? Naisväki on valittanut, että sen jälkeen, kun asuntoihin asennettiin vettä säästävät suihkut, suihkussa on saanut seistä paljon aiempaa pidempään, jotta saa huuhdotuksi hiusvärin päästään. Pienten kiinteistöjen sarjassa Ahtialanpolku 6 on vähentänyt veden kulutustaan tasaista 8 9 prosentin vauhtia koko vuoden. Onko teillä asukkailla ollut jokin yhteinen vedensäästöstrategia, asukastoimikunnan puheenjohtaja Minna Jokinen? Emme ole tietoisesti tehneet erityisiä vedensäästötoimenpiteitä, ainakaan emme ole sellaisista yhteisesti sopineet, enkä ole jutellut asiasta naapureiden kanssa. Mukava tietysti kuulla, että aivan sattumalta olemme näin säästäväistä porukkaa! Oletko kiinnittänyt huomiota omaan tapaasi käyttää vettä? En ole, vaan olen käyttänyt vettä normaalisti ja samaan tapaan kuin aiemminkin. Astiat pesen tiskikoneessa, koska tiskikone kuluttaa vettä vähemmän kuin käsin tiskaaminen. Isojen kiinteistöjen sarjan kärjessä miltei yhteneväisin säästöprosentein ovat Myllymäenkatu 9 ja 10, Pilkotunmäenkatu 9 ja Katsastajankatu 17. Arja Niemi, onko Myllymäenkadun asukkailla ollut yhteinen vedensäästöstrategia? Ei ole ollut yhteistä strategiaa. Mutta tässähän aivan innostuu, kun kuulee, kuinka hyvissä asemissa olemme! Aiotteko voiton varmistamiseksi ottaa vedensäästön loppukirin? Täytyy miettiä asiaa! Olemme mieheni Ilpon kanssa ajatelleet, että asukastoimikunta voisi järjestää vaikka asukkaiden grilli-illan. Sen yhteydessä asia olisi helppo ottaa esille. Vedensäästökilpailussa ollaan liikkeellä hyvällä asialla, ja kilpailun voitosta olisi hyötyä kaikille Myllymäenkatu 9:n ja 10:n asukkaille. Kilpailukiinteistöjen vedenkulutus tammi elokuussa 2013 Veden keskimääräinen kulutus litroina henkilöä kohti vuorokaudessa (l/hlö/vrk) sekä tammi elokuun kulutuksen muutos verrattuna vuoden 2012 tammi elokuun kulutukseen. Kiinteistöt joissa vähintään 26 asuntoa: Kilpailukiinteistön nimi Kulutus Muutos % l/hlö/vrk 2012-2013 1. Myllymäenkatu 9, 10 114-7,3 % 2. Pilkotunmäenkatu 9 109-7,2 % 3. Katsastajankatu 17 136-7,0 % 4. Ostoskatu 12 133-6,4 % 5. Mukkulankatu 27 131-4,2 % 6. Ruolankatu 6, 8, 10, 12, 14 124-4,0 % 7. Pihtikatu 9 142-3,8 % 8. Hyötilänkatu, Harjupellonkatu, Kylänalustankatu 141-2,6 % 9. Katajakatu 5 121-2,2 % 10. Suitsikatu 11, 13 148-1,9 % 11.Torkonkatu, Rättärinkatu 134-1,8 % 12. Päivärinteenkatu 22 28 151-1,4 % 13. Myllymäenkatu 4, 5 126-1,4 % 14. Puotikatu 1, 2 136-1,2 % 15. Loviisankatu 14 126-1,0 % 16. Lautamiehenkatu 4 147-1,0 % 17. Rouvasmanni 164-0,9 % 18. Kumpukatu 169-0,6 % 19. Törmäkatu, Uotilankatu, Törmäpolku, 143-0,3 % 20. Helkalankatu, Kallioistenkatu 141 0,0 % 21. Kaviokatu 1 148 0,1 % 22. Huippukatu 2 151 0,5 % 23. Vasamakatu 9 154 0,5 % 24. Eteläinen Liipolankatu 1 133 0,5 % 25. Kaunisharjunpolku 3 143 0,5 % 26. Kaarlonkatu 2, 6, 13 139 1,3 % 27. Erviänkatu 1, 3 126 1,6 % 28. Pohjoinen Liipolankatu 10, 12, 14 128 1,8 % 29. Kortepohjankatu 6 121 2,0 % 30. Pihtikatu 2, 4, 6 142 2,9 % 31. Metsäpellontie 26 162 3,1 % 32. Taapelikatu 12 160 3,2 % 33. Kauppakatu 42 138 3,3 % 34. Pohjoinen Liipolankatu 16 142 3,3 % 35. Kaunisharjunpolku 1 150 3,5 % 36. Hirsimetsäntie, Viherlaaksontie 174 3,6 % 37. Sykekatu 6, 8, 10, 12, 14, 16, 18 132 4,2 % 38. Pajapellonkatu 6, 8, 10, 12, 14 135 4,6 % 39. Luiskakatu 1 137 4,9 % 40. Sepänniemenkatu 2 146 5,3 % 41. lveskatu 2, 4, 6 157 5,6 % 42. Lapakatu 2 143 8,9 % 43. Raamikatu 3 154 8,9 % 44. Vilanderinkatu 1, 6, Isotarhankatu 1 127 9,5 % 45. Jahtikatu 3 180 10,1 % Kaikkien kiinteistöjen keskiarvo 141 0,8 % Kiinteistöt joissa 1 25 asuntoa: Kilpailukiinteistön nimi Kulutus Muutos % l/hlö/vrk 2012-2013 1. Kannaksenkatu 32 95-10,3 % 2. Ahtialanpolku 6 148-8,7 % 3. Onnelantie 8 108-5,0 % 4. Kuriirinkatu 1, Alokkaankatu 2 106-2,2 % 5. Luiskakatu 2 128 3,9 % 6. Männistönrinteenkatu 16 162 5,9 % 7. Onnelantie 16 108 7,6 % 8. Ainonkatu 1 154 8,2 % 9. Tarjantie 58 164 10,5 % Kaikkien kiinteistöjen keskiarvo 130 1,1 % 10 11

Loppusuora käsillä toimeen! Vedensäästökilpailua on jäljellä pari kuukautta. Jo nyt on päätetty, että parhaat kiinteistöt palkitaan jollakin tavalla, vaikkei kilpailulle asetettu vedensäästön kokonaistavoite toteutuisikaan. Hitaimpienkin hämäläisten on siis aika tarttua toimeen! Tässä vedensäästövinkkien kymmenen kärki: Viiden minuutin suihku kuluttaa vettä noin 60 litraa. Jos teet toimistotyötä tai muuta keveyttä työtä, käy suihkussa vain joka toinen päivä. Mene suihkuun esim. 5 minuuttia ennen tv:n lempiohjelmasi alkua. Silloin et malta jäädä asumaan suihkuun ja säästät vettä. Sulje suihkuhana siksi aikaa, kun saippuoit itsesi tai laitat shampoota hiuksiisi. Älä huuhdo suutasi harjattuasi hampaasi, vaan jätä hammastahnan fluori vaikuttamaan hampaisiin. Harjaamisen jälkeen sylje vaahto, pyyhi suusi ja se on siinä! Kun kone on täynnä pyykkiä, vaatteet peseytyvät puhtaammiksi ja säästyy vettä, energiaa ja pesuainetta. Jos asut yksin tai perheesi on pieni, osta kaupasta värin- ja liankerääjäliinoja. Käyttämällä niitä pyykin joukossa voit ladata koneen täyteen sekä valkoisia, Tämä ei ole mainos: Käyttämällä värin- ja liankerääjäliinoja voit pestä samassa koneellisessa valkoisia, värillisiä ja mustia vaatteita ilman pelkoa valkoisten vaatteiden värjääntymisestä. Näin saat koneen täyteen pyykkiä ja säästät sekä vettä, energiaa että pesuainetta! värillisiä että mustia vaatteita ilman pelkoa vaaleiden vaatteiden värjääntymisestä. Suosi tiskaamisessa astianpesukonetta. Astianpesukone kuluttaa vettä yhdellä tiskikerralla 15 litraa, käsin tiskaaminen 35 140 litraa. Pese tiskikoneessa vain täysiä koneellisia astioita. Jos tiskaat käsin, älä juoksuta vettä, vaan laske kuumaa vettä altaisiin ja tiskaa astiat toisessa ja Paljonko kulutat vettä? Motivan mukaan jokainen suomalainen kuluttaa vettä keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa. Kulutus vaihtelee eri selvitysten mukaan asumismuodoittain ja kulutustottumuksittain jopa alle 10 litrasta 270 litraan. Tavoitteena on keskimäärin 130 litran vuorokautinen kulutus. Paljonko sinä kulutat vettä? Entä kiinteistösi asukkaat keskimäärin? Suomalaisten kulutuserot voivat olla seuraavanlaisia: 5 20 litraa (0,5 2 ämpärillistä) vuorokaudessa: Henkilö asuu asunnossa, jossa ei ole vesijohtoa, vaan vesi on kannettava kaivosta sisälle. 100 160 litraa (10 16 ämpärillistä) vuorokaudessa: Henkilö asuu omakotitalossa, jossa ovat vesijohto ja viemäri sekä vesimittari. Useita satoja litroja (kymmeniä ämpärillisiä) vuorokaudessa: Henkilö asuu kerros- tai rivitalossa, missä vesi sisältyy vuokraan tai vedestä maksetaan kulutuksesta riippumatta kiinteä kuukausimaksu. Pyykki 20 litraa WC 40 litraa 26 % huuhdo toisessa altaassa. Pidä täyttä vesikannua jääkaapissa, niin saat kylmää juomavettä juoksuttamatta vettä hanasta. Jos joudut juoksuttamaan vettä, ota vesi talteen esimerkiksi kukkien kastelemista varten. Täytä siivousämpäri vain puolilleen vettä, jos pieni vesimäärä riittää siivoukseesi. Korjauta vuotava wc-istuin tai hana viipymättä. 13 % 155 l/as, vrk 39 % 22 % Keittiö 35 litraa Peseytyminen 60 litraa Suomalaisten vuorokautisesta vedenkulutuksesta suhteellisesti suurin osa, 60 litraa, kuluu peseytymiseen. Helpoin ja tuloksellisin tapa vähentää vedenkulutusta onkin luopua päivittäisestä suihkussa käymisestä, ellei tee raskasta ruumiillista työtä. Asukasaktiivien vedensäästögallup: Lotraatko vai pihtaatko vettä? Lahden Talojen asukkaat kilpailevat vedenkulutuksen vähentämisessä jo toista perättäistä vuotta. Tänä vuonna Asukasviesti suuntaa vedensäästögallupinsa asukasaktiiveihin. Millä tolalla on asukasaktiivien vedenkulutus? Lotrataanko vettä surutta vai kulutetaanko sitä säästeliäästi? Tähän numeroon Asukasviestin toimituskunta valitsi haastateltavaksi asukashallituksen jäsenet Marja Kelon, Hilkka Leppäsen ja Antero Patamäen. Antero Patamäki: 1. Minun vedenkäyttöni on enemmän sitä pihtarihommaa! Lapsuudessa ja nuoruudessa oli kantovesi kaivosta, ja myöhemmin opetettiin, ettei vesihanoja pidetä auki turhanpäiten. 2. Tiskaamme tiskin altaissa, joihin laskemme vettä vain sen verran, kuin sitä tarvitaan. Huuhtelualtaan vedellä huuhdomme tiskialtaasta pesuainejäämät. En käy suihkussa päivittäin, vaan hoidan pienet peseytymiset kylpyhuoneen lavuaarin ja bidesuihkun avulla. Kun käyn suihkussa, suljen hanan saippuoimisen ajaksi. Kesät vietämme mökillä, joten silloin vasta vettä säästyykin! 3. Olen aina käyttänyt vettä järkevästi, joten vedenkäyttötottumukseni eivät ole muuttuneet kilpailun aikana. 4. Vedenkäyttömme on aika tarkkaa, mutta yritetään vielä jostakin joku litra tiristää! Näitä kysyimme: 1. Kriittinen itsearvio: Oletko veden - käytössä huoleton lotraaja vai tunnistatko itsessäsi pihtarin piirteitä? 2. Miten tämä näkyy tavassasi käyttää vettä? 3. Ovatko vedenkulutustottumuksesi muuttuneet vedensäästökilpailun aikana? Jos ovat, miten? 4. Miten voisit vielä vähentää vuorokautista vedenkulutustasi? Marja Kelo: 1. Olen nykyään aika lailla pihtari. 2. Olen suurimman osan kesää mökillä, joten en ole kuluttamassa vettä Pihtikatu 4:ssä! Kotona ollessani juon veden hanalämpöisenä tai pidän juomavettä jääkaapissa. Suihkun käytön olen rajoittanut hyvin vähiin, koska käyn kaksi kertaa viikossa saunassa ja minulla on psoriasis, minkä vuoksi minun on vältettävä vedellä lotraamista. Sitä paitsi suihkussa käynti kastelee koko kylpyhuoneeni, koska kylpyhuoneessani ei ole suihkuallasta. 3. Olen alkanut kiinnittää enemmän huomiota siihen, että pyykkiä pestessä kone olisi aina täynnä. Lisäksi psoriasikseni on kilpailun aikana pahentunut, mikä on osaltaan vähentänyt veden käyttöä. 4. Minulla on tapana pestä paistinpannut kuumalla, juoksevalla vedellä. Siinä kohtaa voisin muuttaa tapojani! Huuhdon juoksevalla vedellä myös muita sellaisia astioita, joita ei tarvitse laittaa tiskikoneeseen. Hilkka Leppänen: 1. Olen vedenkäytössä niin säästäväinen, että jos tästä vielä pitää säästää, minun on ruvettava käymään pesulla naapurissa! 2. Tärkein vedensäästöniksini liittyy pyykinpesuun. Jotta saan pesukoneen aina täyteen, pesen tummat ja vaaleat vaatteet samalla kertaa. Se on mahdollista, kun laittaa pesukoneeseen pyykin sekaan värin- ja liankerääjäliinan, joita löytyy markettien pesuainehyllystä. Sen ansiosta valkoiset teepaidatkaan eivät värjäänny muusta pyykistä, vaan pysyvät valkoisina! Kotimme astianpesukone ei pyöri joka päivä, vaan ainoastaan silloin, kun se on täynnä. En myöskään käy suihkussa joka päivä. Lisäksi olen pyytänyt Lahden Taloja hoitamaan kiinteistömme wc-pyttyihin liittyvän ongelman. Kyse on siitä, että joidenkin asuntojen kaksitoimintoisten pyttyjen pieni huuhtelu on tukkeutunut ja meille asukkaille on sanottu, ettei pientä huuhtelua pitäisi käyttää. Joudumme siis käyttämään vain isoa huuhtelua. Vettä säästyisi tuntuvasti, jos voisimme käyttää myös pientä huuhtelua. 3. Omat vedenkäyttötottumukseni eivät ole muuttuneet vedensäästökilpailun aikana. 4. En löydä enää uusia tapoja säästää vettä. Olen kuitenkin valmis antamaan vedensäästöön liittyviä vinkkejä muille asukkaille, jotka ovat asiasta kiinnostuneita! 12 13

Jalkojenhoito alkaa sukkien ja kenkien oikeasta valinnasta Asukasviesti esittelee Lahden Talojen liikehuoneistoissa toimivia yrityksiä. Sarjan toisena yrityksenä esitellään Vesijärvenkatu 36:ssa toimiva Jalkahoitola Vivial. PITÄÄKSEEN JALKANSA hyvässä kunnossa ei ensimmäiseksi tarvitse varata aikaa jalkahoitolaan, vaan kannattaa kiinnittää huomiota sukkien ja kenkien oikeaan valintaan. Sukat valitaan jalan, ei kenkien koon mukaan, eli sukkien on oltava 1 2 numeroa pienemmät kuin kengät jalanmyötäiset, muttei ahtaat. Kenkien taas pitää istua jalassa hyvin ja tuntua napakoilta, mutta ne eivät saa tukea jalkaa likaa, ja varpailla on oltava tilaa sekä leveys- että korkeussuunnassa. Sukat vaihdetaan päivittäin, ja jalat pestään pesuainetta ei välttämättä tarvita ja rasvataan omien jalkojen iholle sopivalla rasvalla, ei esimerkiksi kasvovoiteen tähteellä. Samalla on hyvä tarkistaa, että jalkojen iho on ehjä eikä punoita. Näin neuvoo jalkojenhoitaja Seija Pessala Jalkahoitola Vivialista, joka vuoden 2013 alussa avasi ovensa Vesijärvenkatu 36:n katutasossa hierojan, parturiliikkeiden ja kultasepän naapurissa. Pessala oli suunnitellut avaavansa jalkahoitolan vasta keväällä, mutta kun ihannepaikalla sijaitseva kohtuuhintainen toimitila osui kohdalle, aikataulu meni uusiksi. Tämä ei ole kaukana keskustasta, ja pysäköintipaikat löytyvät liikkeen edestä. Plussia ovat myös valoisuus ja sijainti katutasossa, Seija Pessala kiittelee. Seija Pessala bongasi Vesijärvenkatu 36:n liiketilan viime vuoden marraskuussa, ja jo tammikuun alussa Jalkahoitola Vivial aloitti tiloissa toimintansa. Seija Pessala haluaa tarjota asiakkailleen rauhallisen, asiakasta kuuntelevan hoidon. Yksi Jalkahoitola Vivialin asiakkaista on Säde Nummi. Jalkojenhoitajan työssä on tärkeää huolehtia hygieniasta. Jalkojenhoitaja käyttää suojakäsineitä, ja hoitovälineet steriloidaan jokaisen käyttökerran jälkeen kolme tuntia kestävässä prosessissa. JALKOJEN HYVÄ KUNTO ja ihon joustavuus sekä eheys ovat tärkeitä kaikille, mutta erityisen tärkeitä henkilöille, joilla on diabetes, syöpäsairaus, reuma tai psoriasis tai joiden verenkierto on heikentynyt. Myös perusterveen ihmisen on hyvä ennen leikkaukseen menoa tai tapaturman jälkeen käydä jalkojenhoitajalla, jotta voidaan varmistaa, etteivät jalkojen mahdolliset ongelmat häiritse toipumista. Myös silloin, kun jaloissa on kiputiloja esimerkiksi kynsi kasvamassa sisään päin tai kovettumia, känsiä tai paksuuntuneita kynsiä, on syytä kääntyä jalkojenhoitajan puoleen. Jos taas kantapäät ovat kotihoidon laiminlyöntien vuoksi halkeilleet ja halkeamat täynnä sukkanöyhtää, tulehdusriski on suuri ja jalkojenhoitajan apu usein tarpeen. Tarvittaessa jalkojenhoitaja ohjaa asiakkaan jalkaterapeutin tai lääkärin vastaanotolle. JALKOJENHOITAJA ON perehtynyt jalkojen hoitamiseen nimenomaan terveyden ja sairauksien näkökulmasta. Niin sanottuja hemmotteluhoitoja Jalkahoitola Vivialista ei saa, mutta jalkojen kotihoitotuotteita kyllä, Seija Pessala kertoo. Pessala on entiseltä ammatiltaan lähihoitaja. Kun hän kymmenen vuotta sitten sairastui diabetekseen, terveys ei enää kestänyt hoitoalan vaatimaa vuorotyötä, vaan Pessala kouluttautui uuteen ammattiin. Pitkän sairaalakokemuksensa ansiosta hän tietää paljon jalkojen merkityksestä terveydelle. Lisäksi oma diabetes antaa arvokasta näkökulmaa jalkojenhoitajan työhön. Jalkojen hoidossa ei saa olla huolimattomuutta! Tiedän, mitä sokeritasapino tekee jaloille ja hermostolle, ja pystyn samaistumaan asiakkaan tilanteeseen, Pessala sanoo. Kun jalat ovat hyvässä kunnossa, on helppo liikkua ja askel on kevyt. Meillä on vain yksi jalkapari, jota ei voi vaihtaa. Siitä kannattaa pitää huolta! Syyskuun aurinko Syyskuun aurinko autiolla rannalla kuin tarkkaan säästelty viimeinen suudelma ennen jäähyväisiä Valkeat tyrskyt voimistuvat, vaahto lipuu lähelle Sen kuohussa näen kaikki värit Tuuli yltyy, värit sekoittuvat Kiipeän korkealle ja huudan Ota minut mukaasi! Vapaus on kääritty tummaan samettiin En näe sen läpi Se pehmentää terävät reunat Niitä juuri kaipaan, vaikken olisi uskonut Aamun tullen havahdun Käännän kasvoni aurinkoon Heräilevä tuuli kuiskaa Olet elossa Sä olet vielä elossa! Milla Koivu WANTED Valokuvia fuusion myllerryksestä! LÖYTYYKÖ ALBUMISTASI valokuvia tapahtumista tai henkilöistä, jotka liittyvät Lahden kaupungin vuokrataloyhtiöiden fuusioimiseen Lahden Talot Oy:ksi vuosina 1995 1997? Kuvia fuusiotyöryhmistä, mielenosoituksista, asukaskokouksista, tiedotustilaisuuksista? Lahden Talot etsii kuvia tekeillä olevaan historiajulkaisuun, jossa kerrotaan myös fuusioinnin myllerryksestä. Tarjoa kuviasi pikaisesti: Mari Barker, puh. 03 851 5762, mari.barker@lahdentalot.fi 14 15

Järvenpäänkatu 27:n julkisivu on tehty kierrätetystä lasista Huippukadulla perusteelliset pyöreiden vuosien juhlat JÄRVENPÄÄNKATU 27:N kerrostalon laaja perusparannus on valmistunut, ja täydellisesti uudistunut talo on valmis ottamaan vastaan uudet asukkaat marraskuun alussa. Jo ulkoa päin tarkasteltuna talo on kuin uudisrakennus. Sen julkisivumateriaalina on kierrätetystä lasista tehty tuulettuva rappauslevy, joka on huomattavasti kevyempi materiaali kuin perinteinen betonilevy. Saumattomuutensa ansiosta lasilevy on tyylikäs eikä elä. Talon uutta ilmettä täydentää parvekkeiden lasitus. Perusparannuksen yhteydessä taloon asennettiin huoneistokohtaiset vesimittarit, minkä johdosta asukkaat vastedes maksavat vedestä todellisen kulutuksensa mukaan. Asuntojen sisustus toteutettiin kolmella erilaisella värimaailmalla. Asuntojen laadukkaaseen varustukseen kuuluvat muun muassa keraamiset liedet. Järvenpäänkatu 27:n asuntoja kysyttiin vilkkaasti ei vain Lahden Talojen asuntosihteereiltä, vaan myös projektiinsinööri Jouni Könöseltä. Talossa on yhteensä 35 saunallista kaksiota, kolmiota ja neliötä. Huippukatu 2:n alkuasukas Pirjo Harju kertoi Huippukatu 2:n historiasta talon alkuajoista nykypäivään asti. Asukkaat voivat tutustua historiakirjaseen kerhohuoneen ilmoitustaululla. Ruoka ja salaatit sekä kahvi ja kakku katettiin esille autokatokseen ja maistuivat kaikenikäiselle juhlaväelle. Herkkukorin voittaja Raimo Bordi (ed. vas.) oli voittonsa johdosta yhtä hymyä. Eero Tuomisto, Irmi Memonen, Pentti Nykänen, Aulis Oksala ja Raija Seppänen nauttivat Raimon seurassa kauniista säästä. Tanssi sai sekä nuoremmat että vanhemmat asukkaat pyörähtelemään pihalla. Järvenpäänkatu 27:n asuntojen sisustuksessa on käytetty kolmea eri värimaailmaa. Keittiössä on keraaminen liesi ja paikka astianpesukoneelle. Perusparannuksen jälkeen Järvenpäänkatu 27:n kerrostalo on kuin uudisrakennus. Kierrätetystä lasista tehty tuulettuva rappauslevy on saumaton ja tyylikäs julkisivumateriaali. VALMISTUMASSA OVAT myös palvelukoti Onnenkoto Hollolan Salpakankaalle ja Lehtiojan palvelutalon ensimmäinen vaihe Lahden Kilpiäisiin. Marraskuussa alkavat palvelutalojen kalustaminen ja muu käytön edellyttämä varustaminen. Syyskuun alussa alkoivat Apilakadun asumispalveluyksikön rakennustyöt Kerinkalliossa. Hanke on osa valtakunnallista asunnottomuuden vähentämishanketta ja valmistuu vuoden 2014 kesäkuun lopussa. Aurinkoisena syyskuun 7. päivänä kokoonnuimme pihapiiriin juhlistamaan 40-vuotiasta Liipolanhuippua eli Huippukatu 2:ta. Lahden Talojen Isännöitsijä Eija Urpelainen kävi jo edellisenä päivänä esittämässä Lahden Talojen onnentoivotukset kukkien ja ihanan taiteellisen luomuksen sekä lahjakortin kera. Talon alkuasukas Pirjo Harju esitti historiikin alkuajoista tähän päivään. Hän oli tehnyt asiasta oikein kirjasen, joka on nähtävissä kerhohuoneen ilmoitustaululla. Todella mielenkiintoinen käykää lukemassa! Tervetulopuheen piti Anja Koivikko, minkä jälkeen nostettiin maljat meidän kaikkien asukkaiden sekä Lahden Talojen onneksi. Asukkaita saapui paikalle noin 70, ja mikä mukavinta, lapset olivat hyvin edustettuina. Ruoka ja salaatit sekä kahvi ja kakku olivat suussa sulavia ja tietenkin Siskon valmistama booli ylivertaista. Vihdoin saapui paikalle odotettu Metropoli-orkesteri, joka soitti valssit, tangot ja humpat vanhaan hyvään malliin. Ja me asukkaat laitoimme monoa vinoon parhaan taitomme mukaan. Seppo vei kaikki naiset; Nopeet syövät hitaat. Orkesterin pitäessä taukoa arvoimme herkkukorin. Sen voitti Rami Bordi, joka meni voitosta asianmukaisesti pyörälle päästään. Sen jälkeen osa juhlaväestä siirtyi grillille makkaranpaistoon ja osa heittämään mölkkyä. Yhdessäolo ja talon pyöreiden vuosien juhliminen jatkuivat hyvän matkaa yli puolen yön. Kaiken kaikkiaan juhlat onnistuivat hyvin, eikä ainakaan järjestelyissä ollut suurempia mokia. Kiitos asukastoimikunnan jäsenille, jotka tekivät tämän mahdolliseksi, ja kiitokset myös Margitille, Siskolle, Sadulle, Anssille ja Ainille. Kiitos myös mainiolle kuvaajallemme rouva Helolle, jonka ahkeroinnin ansiosta voimme kertoa onnistuneesta syyskesän tapahtumasta myös näillä muutamilla kuvilla. Vielä kesäisin terveisin! Anja Koivikko 16 17

ASUKASAKTIIVIN AJATUKSIA Tutustu naapuriisi se kannattaa! Olen Ritva Korhonen, uusi asukashallituksen jäsen. Kiitos luottamuksesta minua äänestäneille viidellekymmenelle asukkaalle - on kunnia edustaa teitä! Liikun pyörätuolilla, ja vammauduttuani sain asunnon Lahden Asunnoilta. Lahden Asunnoilla olen asunut melkein kaksikymmentä vuotta, ensin Liipolassa pari vuotta ja nyt keväällä tuli täyteen 17 vuotta Pässinpuistossa Loviisankadulla. Monille asunnosta on tullut koti, toisille se on pelkkä asunto. Nuoret monasti siirtyvät omistusasuntoihin, monilla vanhemmilla ihmisillä suunta on päinvastainen. Kuinka asunto sitten muuttuu kodiksi? Siihen vaikuttavat varmasti monet eri asiat, kunkin persoonallisuuden mukaan. Yksi sopeutuu nopeasti, toisilla se voi viedä aikaa, joillakin se ei onnistu koskaan. Itselläni se on vienyt aikaa, mutta voisin tällä hetkellä sanoa tätä asuntoa kodikseni. Siinä ovat auttaneet paljon hyvät naapurit. Koska olen seurallinen ihminen, menin heti muutettuani mukaan talon tapahtumiin, pikkujouluihin, talokokouksiin ja muihin rientoihin. Olen myös ollut asukastoimikunnan jäsen noin 10 vuotta, joista jo useamman toiminut sihteerinä. Näissä yhteyksissä olen oppinut tuntemaan talon asukkaita, ja tavatessamme olemme ryhtyneet juttelemaan. Nykyisin useasti myös soittelemme ja kyläilemme toistemme luona. Huolehdimme ettei toinen jää yksin, jos jotain ikävää tapahtuu, ja tietysti myös jaamme toistemme ilot. Kesäisin pihakeinulla on usein oikein mukavia juttutuokioita! Valitettavasti meillä ole omaa kerhohuonetta, koska entisessä Turina Tuvassamme toimii nykyisin Ensikodin yksikkö. Veteraanien tilassa kuitenkin kokoontuu talviaikaan kerran viikossa Lähipalvelun vetämä kerho, jossa käy puolenkymmentä asukasta. Enemmänkin mahtuisi. Toivoisin että asukkaat osallistuisivat aktiivisemmin asukastoimikuntien ja myös Lahden Talojen järjestämiin tilaisuuksiin: talkoisiin, peleihin, retkiin ynnä muuhun. Tapahtumissa voi tutustua muihin asukkaisiin, ja niissä voi syntyä yhteishenkeä. Se edistää viihtyvyyttä ja on tärkeää silloin, kun ajamme omia tarpeitamme ja oikeuksiamme esimerkiksi Lahden Asuntojen suuntaan, vaikkapa talvikunnossapidosta, remonteista ynnä muiden asioista. Kannattaa siis oppia tuntemaan naapurinsa, sillä yhteisöllisyydessä meissä on voimaa ja yhteisöllisyys luo hyvää mieltä! Ritva Korhonen Asukashallituksen jäsen SANARISTIKKO Sanaristikon ratkaisu: Asukasviesti 2/2013. Laatija: Veikko Sonninen. Ratkaisu löytyy Lahden Talojen kotisivuilta www.lahdentalot.fi ja julkaistaan Asukasviestissä 1/2014. Uusiin asemiin Lahden Talot Oy:n isännöitsijät Markus Herrainsilta ja Ville Jäntti ovat siirtyneet uusien työnantajien palvelukseen. Henkilöstörivejä on vahvistettu neljällä uudella työntekijällä. Henkilöstöassistentiksi on nimitetty 1.8.2013 alkaen tradenomi Jenni Lauhia. Myyntineuvottelijaksi on nimitetty 1.8.2013 alkaen tradenomi Sarianna Nenonen. Isännöitsijäksi on nimitetty 16.9.2013 alkaen tradenomi Antti Ahola. Aholalla on myös isännöinnin ammattitutkinto. Kiinteistötarkastajaksi on nimitetty 1.10.2013 alkaen siivousteknikko Satu Airos. 18 19

VIE KOKO TALOYHTIÖ HUIPPUNOPEAAN NETTIIN. DNA Welholta saat kerralla koko taloyhtiöön HUIPPU- NOPEAT NETTIYHTEYDET sekä LAAJAN VALIKOIMAN TV-KANAVIA, myös HD:na sekä kaapeli- että antennitalouksiin. Ota yhteyttä:taloyhtiomyynti@dna.fi Teemme taloyhtiöllesi kilpailukykyisen tarjouksen! Tai katso lisää: www.dna.fi/taloyhtio