Hallitusohjelman toimeenpano MMM:n hallinnonalalla

Samankaltaiset tiedostot
Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Ajankohtaista kalataloudesta luonnonvaraosastolla - hallituksen kärkihankkeet

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2017

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

Sinisen biotalouden näkymät. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa

Elinkeinoministeri Olli Rehn Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Kärkihankkeet: Biotalous ja puhtaat ratkaisut

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Hallitusohjelman eväät maaseudun kehittämiseksi

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Maaseudun kehittämisohjelma Tavoitteista tuloksiin

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Kärkihankkeet: Biotalous ja puhtaat ratkaisut

Maaseutuohjelman tulevaisuus

MMM JA LUONNONVARATALOUDEN AJANKOHTAISTA

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

- Potentiaalia innovaatioiksi

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Keski-Suomi Mahdollisuuksien maakunta

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

Maaseudun kehittämisohjelma

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

Kärkihankkeet: Biotalous ja puhtaat ratkaisut Kannus

EKTR toteutuminen ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

VANHASTA KAUDESTA UUTEEN OHJELMAKAUTEEN. Valmistelun tilannekatsaus

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

- KASVAVA MAHDOLLISUUS

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

JOUSTAVUUS ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSSÄ

MAASEUTURAHASTOSTA. Etelä-Savon kalastusaluepäivä Kaija Siikavirta. Sivu

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

Maakunnan tehtävät maaseudun kehittämisessä. Neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö/ruokaosasto 17.1.

Maaseuturahaston rahoitusmahdollisuuksista. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Valtion rooli yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn tukemisessa

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Luonnonvarojen älykäs hyödyntäminen - Hallituksen kärkihankkeet, tutkimus ja vaikuttavuus

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Biotalous ja puhtaat ratkaisut -kärkihankkeet

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?


Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla

Kuntajohdon seminaari

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Tietosivu

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tulosohjausverkoston tapaaminen Pasi Valli

Biotaloushankeideoiden työpaja Lammi, Evo TERVETULOA!

Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi

Maatalouden PELASTUSOHJELMA

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa

Kestävää kasvua biotaloudesta I Pääministeri Juha Sipilä

Ruoka 2030 ohjelma näyttää suunnan elintarvikealan kehittämiselle. Anna-Leena Miettinen Oulu

Lappi vastaa hallitusohjelman haasteeseen. Lapin kuntapäivä

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Yleistä maaseutuohjelmasta

Kumppanuus ja maaseutu

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Katsaus maakuntauudistukseen

Tuettu rakentaminen kaudella

Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä?

30 vuotta maaseudun yritysrahoitusta Maaseudun yritysrahoituksen tulevaisuus Juhlaseminaari Lahden Sibelius-talolla

Transkriptio:

Hallitusohjelman toimeenpano MMM:n hallinnonalalla Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Tampere 19. 20.1.2016 Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio 1

MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia ja tuottavia. Uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvien elinkeinojen kilpailukyky vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa. Kuluttaja voi luottaa ruokaketjun vastuulliseen toimintaan. Paikkatiedot ovat laajasti yhteiskunnan käytössä. Maaseutu on elinvoimainen, viihtyisä ja toimiva yritys- ja asuinympäristö. 2

Tavoitteet vuodelle 2016 Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Maaseutu on elinvoimainen paikka yrittää ja asua Edellytykset uusiutuviin luonnonvaroihin ja ruokaan perustuvien liiketoimintojen kilpailukykyiselle kasvulle ovat hyvät Uusiutuvia luonnonvaroja käytetään kestävästi samalla sovittaen yhteen luonnonvarojen käytön ja suojelun tarpeet Ihmisten, eläinten ja kasvien terveys, hyvinvointi ja turvallisuus on varmistettu vastuullisella toiminnalla Luonnonvara-, kiinteistö- ja paikkatiedot palvelevat laajasti yhteiskunnan tarpeita tukien kilpailukykyä. Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet ja voimavarojen hallinta Toiminta on tuloksellista, tehtävät ovat tasapainossa voimavarojen kanssa, jotka suunnataan tehokkaasti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden saavuttamiseksi. 3

Toimintaympäristön haasteet Kansantalouden tila, valtiontalouden kestävyysvaje, rakennemuutos Valtion muuttuva rooli, julkisen ja yksityisen sektorin työnjako Kansainvälinen riippuvuus ja globaalien ilmiöiden vaikutus kasvaa Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen haasteet Uusiutuvien luonnonvarojen merkitys kasvaa, vesivarojen globaali merkitys Luonnonvarojen käytön erilaiset arvostukset sekä ristiriidat korostuvat Resurssitehokkuus: teknologian, tiedon ja osaamisen hyödyntäminen Tietovarantojen ja paikkatietojen saatavuuteen kohdistuu kasvavia tarpeita 4

Hallinto muuttuu Luke aloittanut toimintansa, toimintoja koottu MML:ään Suomen metsäkeskus organisoitu uudelleen ELYissä ja Aveissa koottu tukitoimintoja, kalataloustehtävät koottu kolmeen ELYyn, monia muitakin tehtäviä keskitetty Lisää tulossa Mahdolliset keskus- ja aluehallinnon virastoselvitys -hankkeen (VIRSU) pohjalta tehtävät ratkaisut hallitusohjelmassa, sidoksissa SOTEratkaisuun MMM selvittää maatalous- ja maaseututukihallinnon sekä ympäristöterveydenhuollon tehtävien organisointia tavoitteena vähentää hallinnollisia tasoja Metsähallituslain ja -organisaation muutos EU-kilpailulainsäädännön mukaiseksi, Otson yhtiöittäminen Vesitaloustehtävien järjestäminen Asiakasnäkökulma tärkeä yhtenäinen hallinto, toimivat ja helppokäyttöiset sähköiset palvelut 5

Maaseutu on elinvoimainen, pellot ja kotieläimet ovat tuottavia ja ruokaketju on vastuullinen Kehitetään uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa kilpailukykyistä liiketoimintaa Varaudutaan EU:n maatalouspolitiikan uudistukseen: muutoksia odotettavissa tukijärjestelmiin Parannetaan ruokaketjun kilpailukykyä Turvataan kotimaisen ruuan alkutuotanto ja jalostus Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa vuoteen 2020 mennessä Hyödynnetään viljelijätuet ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 mahdollisuudet täysimääräisesti Toteutetaan valvonnat täysimääräisesti säädösten mukaisesti 6

Maaseutuohjelmassa 8 miljardin keinot - kolme strategista painopistettä Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä ja eettisesti hyväksyttävällä tavalla. Monipuolistetaan maaseudun elinkeinoja ja parannetaan työllisyyttä kehittämällä yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yritysten verkostoitumista. Lisätään maaseudun elinvoimaa ja elämänlaatua vahvistamalla paikallista omaehtoista toimintaa. Sivu

Matkailu, Blue care

9

KÄRKIHANKE 4: Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun 21.1.2016 10

Tavoite Maatalouden kannattavuus on parantunut ja maatilojen maksuvalmiutta on vahvistettu. Hallituskaudella ei säädetä uusia kustannuksia aiheuttavia velvoitteita. Puhtaiden elintarvikkeidemme sekä kala- ja vesivarojen kotimaista käyttöä ja vientiä edistetään 21.1.2016 11

Kuvaus Turvataan ruoantuotannon ja maatalouden rakennekehityksen edellytykset. Parannetaan elintarvikeketjun toimijoiden toimintamahdollisuuksia ja kilpailukykyä purkamalla normeja. Edistetään vesi- ja kalavaroihin perustuvan liiketoiminnan kasvua sinisen biotalouden kehittämissuunnitelman toimenpitein. 21.1.2016 12

Päätoimet 1. Maatilatalouden kehittämisrahaston lisärahoitus maatalouden investointeihin 2. Sujuvoitetaan lupa- ja ilmoitusmenettelyjä sekä puretaan normeja 3. Luodaan edellytyksiä elintarvikkeiden ja osaamisen viennille sekä lisätään elintarvikeketjun yhteistyötä ja osaamista 4. Sinisen biotalouden kasvuedellytysten luominen 21.1.2016 13

1. Maatilatalouden kehittämisrahaston lisärahoitus maatalouden investointeihin Makeraan osoitettava 90 miljoonan lisärahoitus käytetään maatalousinvestointien rahoitukseen sekä muihin hallitusohjelman ruuantuotannon kannattavuustavoitetta tukeviin toimenpiteisiin. Rahoituksella edistetään maatilojen kilpailukykyä ja kannattavuutta turvaamalla tilojen tuotantorakennetta parantavien, kustannuksia vähentävien sekä uuden teknologian ja prosessien käyttöönottoa tukevien investointien rahoitus. 21.1.2016 14

1. Maatilatalouden kehittämisrahaston lisärahoitus maatalouden investointeihin Lisäksi panostetaan erityisesti ympäristön tilaa, eläinten hyvinvointia sekä uusiutuvan energian käyttöä edistävien investointien rahoitukseen nostamalla salaojitusta, eläinten hyvinvointia, ympäristön tilaa ja uusiutuvan energian käyttöä edistävien investointien tukitasoa viidellä prosenttiyksiköllä. Makeran tutkimus- ja kehittämishanketoiminnassa painotetaan erityisesti maatilojen kilpailukykyä edistävien ja tuottavuutta kehittävien hankkeiden rahoittamista. 21.1.2016 15

1. Maatilatalouden kehittämisrahaston lisärahoitus maatalouden investointeihin Aikataulu Toteutus 1/2016-12/2019, säädösmuutokset 1-3/2016 ja tarvittaessa Välitavoitteet Tavoitteena on rahoittaa Eu -osarahoitteisena ja kansallisesti lisärahoitettuna yhteensä keskimäärin 1500 investointihanketta vuodessa. 21.1.201616

2. Sujuvoitetaan lupa- ja ilmoitusmenettelyjä sekä puretaan normeja hallinnollisen taakan vähentäminen on keskeinen tekijä toiminnan kehittämisessä, järjestelmiä uusittaessa ja säädösmuutosehdotuksia arvioitaessa. Ollaan yhteydessä maatalouden ja elintarvikesektorin toimijoihin ja kartoitetaan heidän kokemuksensa hallinnollisesta taakasta Tiloille kohdentuvia valvontakäyntejä vähennetään mahdollisesti käyttöön otettavan kaukokartoituksen avulla ja tilalla tehtävää valvontatyötä nopeutetaan mobiilivalvonnan avulla. 21.1.2016 17

2. Sujuvoitetaan lupa- ja ilmoitusmenettelyjä sekä puretaan normeja Aikataulu: 1/2016-12/2018 Välitavoitteet: Tila- ja elintarvikeyritysvierailujen tuloksena tehtävät hallinnollisen taakan keventämistoimet aikataulutetaan vuoden 2016 alkuun mennessä. Tuensaajien ohjeistusta selkeytetään. Mavi ja Evira kokoavat maatalousyrittäjien kirjanpito- ja muistiinpanovaatimukset yhteen selkeäksi kokonaisuudeksi vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen aikana. Mahdolliset lakimuutokset voimaan vuoteen 2018 mennessä. 21.1.2016 18

2. Sujuvoitetaan lupa- ja ilmoitusmenettelyjä sekä puretaan normeja Elinkeinojen kehittämistä hidastavat ja kustannuksia aiheuttavat menettelyt tunnistetaan erityisesti kaavoituksessa, rakentamisen ohjauksessa ja lupamenettelyissä. Esitetään niitä koskevat muutostarpeet. Investointituettua maaseuturakentamista koskevat MMM:n asetukset uudistetaan. Uudistamisessa otetaan huomioon eläinsuojelulain muutokset. Laaditaan MMM:n asetuksia täydentävää opasmateriaalia hyviksi käytännöiksi maatalousrakentamisessa. 21.1.2016 19

2. Sujuvoitetaan lupa- ja ilmoitusmenettelyjä sekä puretaan normeja Aikataulu: 1/2016-12/2018 Välitavoitteet: Kartoitus ja analyysi asetusten muutostarpeista sekä asetusten valmistelun käynnistäminen 2016 Koulutustapahtumat vuosittain 21.1.2016 20

3. Luodaan edellytyksiä elintarvikkeiden ja osaamisen viennille sekä lisätään elintarvikeketjun yhteistyötä ja osaamista Ruokapoliittinen selonteko 21.1.2016

3. Luodaan edellytyksiä elintarvikkeiden ja osaamisen viennille sekä lisätään elintarvikeketjun yhteistyötä ja osaamista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 mukaista neuvontaa kohdennetaan maatilojen ympäristöasioiden kehittämiseen. Neuvontaa laajennetaan maatilojen nykyaikaistamiseen ja kilpailukyvyn edistämiseen. 21.1.2016 22

3. Luodaan edellytyksiä elintarvikkeiden ja osaamisen viennille sekä lisätään elintarvikeketjun yhteistyötä ja osaamista Vastataan pk-yritysten tarpeeseen saada vastauksia yksityiskohtaisiin kysymyksiin mieluiten paikallisilta neuvojilta Kootaan tulkintakysymyksiä niin yritysten kuin viranomaistenkin käyttöön mahdollistetaan kysymysten käsittely sähköisesti edistetään pk-yritysneuvontakentällä toimivien asiantuntijoiden ja neuvojien lainsäädäntötuntemusta 21.1.2016 23

3. Luodaan edellytyksiä elintarvikkeiden ja osaamisen viennille sekä lisätään elintarvikeketjun yhteistyötä ja osaamista Aikataulu Pk-yrityksille ja elintarvikevalvontaviranomaisten yhteinen koulutuskierros 2016-2017 Elintarvikelain kokonaisuudistustuksen jälkeen tämä koulutuskierros uusitaan 2018-2019 Kysymys- ja vastausportaalin pilotoitavissa 2017 ja käytettävissä 2018. 21.1.2016 24

3. Luodaan edellytyksiä elintarvikkeiden ja osaamisen viennille sekä lisätään elintarvikeketjun yhteistyötä ja osaamista Välitavoitteet: Koulutuskierroksen jälkeen vuoden 2017 lopulla arvioidaan kierroksen onnistuminen Koulutuskierrosmateriaaleista ja tallenteista tehdään lisämateriaalia kysymys- ja vastausportaalin tueksi youtubetyyppisinä videoina. Vuoden 2016 lopulla kertyneiden kokemusten perusteella arvioidaan Elintarvikelainuudistamisen tarve P &K yritysten sekä myös nykytekniikan kehittymisen näkökulmasta. 21.1.2016 25

4. Sininen biotalous Sinisen biotalouden toimenpiteessä seuraavat kokonaisuudet: 1. Kansallisen kehittämissuunnitelman ja Pohjoismaiden sinisen biotalouden tiekartan laatiminen ja toteuttaminen 2. Kokeiluhankkeiden toteuttaminen 3. Vesivientiohjelman toteuttaminen 4. Hallinnollisten ohjauskeinojen kehittäminen, painopisteenä kestävän vesiviljelytoiminnan kasvun mahdollistaminen Kärkihankerahoitus 5 M 2016-18. Strategista julkista riskirahoitusta, jolla luodaan edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle. Sinistä biotaloutta edistetään lisäksi muilla käytössä olevalla rahoitusinstrumenteilla (esim. EMKR, yritystuet, T&K rahoitustuet). 21.1.2016 26