1 2010 Matkailu 1 2010 1
Kaupunkilomaa campinghengessä Rastilan 4-tähden leirintäalue on avoinna vuoden jokaisena päivänä. Nykyaikainen, tasokas ja perheystävällinen leirintäalue sijaitsee metromatkan päässä Helsingin huveista. Rastilassa voit kokea myös elämyksiä uinnin ja saunomisen merkeissä ympäri vuoden. Rastilan täydenpalvelun Henkilöhuoltamoasemalla virkistyvät niin työhyvinvointipäiväänsä viettävät työyhteisöt kuin muut ryhmät. Katso lisää www.henkilohuoltamo.fi. Tervetuloa yksin tai kimppakyydillä! Rastila Camping & Kesähostelli Karavaani Karavaanikatu 4, 00980 Helsinki p. + 358 9 310 78517 rastilacamping@hel.fi www.rastilacamping.fi N60 12 24 E25 7 16 Kuvat Johanna Vanamo KAUPUNKILOMALLE HELSINKIIN! Olen HELPPI! Bongaa minut stadin sydämessä! TUTUSTU HELSINGIN TARJONTAAN MATKAILUN VERKKOSIVUILLA www.visithelsinki.fi Helsingin monipuoliset vierailukohteet ja tapahtumat tarjoavat mahdollisuudet kaupunkilomaan joka piristää kesää odotellessa. Yövy laadukkaissa hotelleissa, shoppaile kauppakeskuksissa ja nauti kauden herkut Helsinki Menu -ravintoloissa. Uudistetusta matkailuneuvonnasta saat tietoa tapahtumista ja nähtävyyksistä. Tutustuminen kaupunkiin on helppoa Helsinki-kortilla tai matkailijalipulla. Matkailu- ja kongressitoimisto Pohjoisesplanadi 19, PL 28 00099 Helsingin kaupunki Puh. (0)9 3101 3300, fax (0)9 3101 3301 www.visithelsinki.fi matkailu_178x128_kevat2010.indd 1 11.2.2010 10:11:29 2
Kotimaanmatkailu piti hyvin pintansa jälleen vuonna 2009. Kokonaisuutena matkailun yöpymistilastot ovat kuitenkin synkkää kerrottavaa. Yöpymistilastoissa kirjattiin -11 % lasku ulkomaalaisten yöpyjien osalta ja kotimaisten yöpyjien osalta -2 % lasku vuonna 2009. Ongelmallisin ajankohta näytti olleen viime kesä. Kesällä matkailijoiden määrät ovat korkeimmillaan ja näin ollen muutokset ajankohdan matkailijamäärissä vaikuttavat myös kokonaisuuteen eniten. Kotimaanmatkailun volyymit ovat edelleen huomattavasti korkeammalla tasolla kuin esimerkiksi vuonna 2006 ja ulkomaisten matkailijoiden volyymien ollessa puolestaan huomattavasti vuoden 2006 tason alapuolella. Kotimaanmatkailu kantaa edelleen koko Suomessa tapahtuvaa matkailua ja sen piiriin kuuluvia elinkeinoja. Kolme neljästä matkailupalveluiden ostajista on suomalaisia! Tämän talven tuulia haistellessa näyttää siltä, että aikaisempaa hiljaisempaa on myös alkaneella talvikaudella. Tilaa on vielä hyvin matkailukohteissa muutamia sesonkihuippuja lukuun ottamatta. Yritysten säästötoimet selittävät suurelta osalta kotimaanmatkailun yöpymisten vähenemistä ja tämä jatkunee kesään saakka. Rohkaisevaa on, että omatoiminen matkailu näyttää säilyttäneen kuitenkin tärkeän asemansa. Kesään mennessä taloudellinen tilanne Suomessa on parantunut ja näin ollen kesäkaudesta odotetaan edellistä vuotta parempaa. Ravintoloiden arvonlisäveron alentuminen lisännee myös kotimaisten matkailijoiden aktiivisuutta. Kotimaanmatkailu pitää pintansa vaikeinakin aikoina ja näin ollen on selvää, että siihen tulisi luoda yhtenäisiä toimintamalleja niin mainonnan kuin markkinoinnin osalta, jotta tulokset olisivat kaikkien suomalaisten kannalta vieläkin parempia. Timo Havola SMY, puheenjohtaja Sähköposti: timo.havola@kolumbus.fi 4 Museoviraston tuore pääjohtaja Juhani Kostet 5 Matkailumuseo -verkosto avautuu internettiin 6 Julkkiskokki Sami Garam vaalii suomalaista ruokakulttuuria 8 Lapin matkailuinstituutti 10 Vaasan kaupunginteatterin uusi johtaja Erik Kiviniemi 12-29 Kevättalvella teatteriin! 30 Turunmaan saaristo on ainutlaatuinen Seinäjoen kaupunginteatterissa esitetään musikaali Ninotska. 32 Saamelainen poromies ja valokuvaaja Jouni Näkkälä 35 Yhdistysasiaa Matkailu 1 2010 3
Olemme matkailupalvelujen tuottajia Museoviraston tuore pääjohtaja Juhani Kostet näkee museotoiminnan olevan mitä suurimmassa määrin matkailun edistäjä. Hän haluaa myös tehostaa museoalan yhteistyötä ja erikoistumista. Juhani Kostetia voi hyvällä syyllä pitää museoalan rautaisena ammattilaisena. Turusta Helsinkiin siirtynyt Kostet toimi kotikaupungissaan lähes kolme vuosikymmentä erilaisissa museotehtävissä, joista viimeiset 12 vuotta museotoimenjohtajana. -Syy muuttoon oli suuri haaste, jonka museoviraston pääjohtajuus ja museoviraston organisaatiomuutos toi tullessaan. Sitä paitsi museoviraston pääjohtajuus on korkein virka, johon tällä alalla voi päästä, perustelee Juhani Kostet päätöstään. Kostet arvioi saaneensa Turun kokemuksistaan hyvät edellytykset pääjohtajuuden hoitoon ja uudistusten läpiviemiseen. Hän uskoo, että sekä Museovirastossa että museokentällä laajemminkin maakunnissa odotetaan uudistuksia etenkin yhteistyöverkostojen osalta. -Uudistuksista ensimmäinen on Museoviraston organisaation uudistaminen ja toinen yhteistyön kehittäminen museoverkostojen kautta. Myös vastuu kokoelmista on museologisteoreettinen haaste. Meillä on täällä virastossa erityinen yksikkö, jota voidaan hyödyntää tässä työssä. Tavoitteena on myös suuri suomalainen museoverkosto. Toimintaa kehitetään Museovirastossa on jo aloitettu organisaation kehittäminen. Uudistukset sisältävät myös tilaratkaisuja, organisaation kehittämistä ja resurssien uudelleen kohdentamista. -Tavoitteena on siirtyä perinteisestä laatikko-organisaatiosta kohti prosessiorganisaatiota. Muutos on tarkoitus toteuttaa nimenomaan toiminnan kautta. Tämä tarkoittaa tehokkaampaa toimintaa ja vähemmän byrokratiaa. Asiantuntijoillekin halutaan antaa enemmän mahdollisuuksia, linjaa Kostet. Suomessa on noin 1100 museota. Juhani Kostet katsoo, että näin laaja repertuaari on turhankin suuri. Monet museot ovat tosin harrastustoimintaa verrattavissa. Liian laaja museoverkosto tuo mukanaan resurssiongelmia. -Museotoimintamme vahvuutena on äärettömän hyvät kokoelmat. Meillä on hyvin laajat peruskokoelmat. Myös museoammattilaiset ovat kehittyneet hyvään suuntaan. Valmistuvilla alan ammattilaisilla on hyvä teoreettinen pohja. Työvoimaa riittää reservissäkin, mutta alalla on paljon pätkätöitä. Tilaongelma odottaa ratkaisua Juhani Kostetin mukaan tilat ovat yksi suomalaisen museotoiminnan ongelma. Useimmat museoina toimivat tilat on alunperin rakennettu johonkin muuhun tarkoitukseen. Niiden nykyaikaistaminen vaatii paljon rahaa ja investointeja. -Toisaalta rahaa voidaan helposti tuhlata vanhoihin ja toimimattomiin tiloihin. Turussa meillä on esimerkiksi hyviä ja nykyaikaisia tiloja kuten Wäinö Aaltosen museo ja Taidemuseo. Mutta kaikkiaan suurin osa maamme museoista on aittoja ja makasiineja. Tärkeän kulttuuriomaisuutemme säilyttämiseksi meillä ei ole riittävästi kunnollisia tiloja. Juhani Kostet katsoo, että uusia museotiloja tarvitaan, koska kokoelmat kasvavat jatkuvasti. Esimerkiksi Tampereella ollaan rakentamassa uusia tiloja. Myös esinemäärän vähentämiseksi on tehty työtä. -Meillä on maakuntamuseoiden kanssa keruuvastuu. Tätä vastuuta pitää jakaa ja museoiden on erikoistuttava. Minulla on vahva tunne, että yhteistyö on kehittymässä hyvään suuntaan niin näyttelyiden, kokoelmien kuin konservoinninkin suhteen. Juhani Kostet pitää museoalaa mitä suurimmassa määrin myös matkailupalvelujen tuottajana. Museoiden kävijäprofiili paljastaa matkailun suuren merkityksen. Kostet ymmärtää hyvin museotoiminnan matkailullisen vahvuuden, mutta korostaa museoiden merkitystä myös kuntalaisten oman identiteetin rakentamisessa. (KA) 4
Maaliskuun aikana internetissä avataan Matkailumuseo -verkosto, jossa on mukana 16 suomalaista museota. Tavoitteena on saada aikaan kattava matkailun historian keskus. M Matkailumuseo verkosto avautuu internettiin atkailumuseo -verkostoa on koottu ja hanketta on koordinoitu Hotelli- ja ravintolamuseossa. Museonjohtaja Anu Kehusmaa kertoo, että internet katsottiin parhaaksi välineeksi esitellä matkailuun liittyviä kokoelmia. -Tavoitteenamme on kerätä kattavasti materiaalia niin matkailun kulttuurihistoriasta kuin esineistöstäkin. Samoin Matkailumuseon sivuille tulee arkistomateriaalia ja linkkejä erikoiskohteisiin, toteaa Kehusmaa. Internet -museoon matkailualan kohdalla päädyttiin käytännön syistä. Matkailuun liittyvät kokoelmat ovat hajallaan eri museoissa, joten olisi työlästä ja kallista kerätä ne saman katon alle ja perustaa uusi organisaatio. Anu Kehusmaan mukaan Hotelli- ja ravintolamuseon kontolla on kokoelmia koottaessa erityisesti matkailuelinkeinon näkökulma. -Me kokoamme ammatinharjoittajien historiaa ja vastaamme internet -sivujen tekemisestä, toteaa Kehusmaa. Hotelli- ja ravintolamuseolla Helsingin kaapelitehtaalla tiloja yhteensä noin 900 neliömetriä. Pinta-alasta 400 neliötä on näyttelytilaa ja loput varastoina. -Varsinkin varastotilat ovat käyneet ahtaiksi, sillä kokoelmat karttuvat tasaisesti. Olemme pähkäilleet, mitä tehdä, sillä haluaisimme tallentaa myös suurempia kokonaisuuksia kuten vanhoja hotellihuoneita. Nykyisellään se on kuitenkin mahdotonta, harmittelee Anu Kehusmaa. Perusnäyttelykin uudistetaan Hotelli- ja ravintolamuseo on majoitus-, matkailu- ja ravitsemisalan sekä suomalaisen ruoka- ja juomaperinteen erikoismuseo. Se perustettiin 1971 alan oppilaitosten opettajien toimesta. Ensimmäiset parikymmentä vuotta kokoelmia kartutettiin ostamalla, mutta nykyisin historiallinen aineisto lisääntyy lähinnä lahjoitusten turvin. Perusnäyttelyn lisäksi museossa on vaihtuvia teemanäyttelyitä, internetnäyttely sekä laaja arkisto ja käsikirjasto. -Suunnitelmissamme on uudistaa perusnäyttely lähitulevaisuudessa. Sitä varten olemme keränneet asiakaspalautetta aiheista, joista asiakkaat ovat kiinnostuneita, ja joita he haluavat nähdä. Kävijöitä Hotelli- ja ravintolamuseossa on noin 3000 vuodessa. Varsinkin alan oppilaisten oppilaat ovat säännöllisiä vieraita. Anu Kehusmaa korostaakin asiakas- ja tietopalvelun merkitystä. Kyselyjä museo saa päivittäin. Kehusmaan lisäksi kysymyksiin vastaa kaksi museon tutkijaa. -Suosituimmat kysymykset koskevat kieltolakia ja salakapakoita sekä ravintoloiden ja ruokalajien historiaa, kertoo Kehusmaa. Museon perusnäyttelystä löytyy vastauksia moniin mielenkiintoisiin seikkoihin. Miten ravintolassa syötiin 100 vuotta sitten? Miltä Alkon myymälässä näytti 1930 -luvulla? Millainen oli hotellisviitin sisustus 1970 -luvulla Tai vaikkapa miksi korkeat baarijakkarat olivat kiellettyjä Suomessa? (KA) www.hotellijaravintomuseo.fi Matkailumuseon uusi portaali on www.matkoilla.fi Matkailu 1 2010 5
Julkkiskokki vaalii suom Sami Garam on iloinen veikko. Ja huomaavainen! Toimittajankin hän poimii kaupungilta kyytiin matkalla Päivi-vaimon putiikkiin Mannerheimintien toiseen päähän. Iloisuus on Samin valtti myös kokkausmarkkinoilla. Televisiossa on mukava katsella valoisaa ja nopeaa taitajaa. Esiintyjän työn pitää luistaa, ja mielen lentää. Televisiossa sujuva kommunikointi on edellytys. Samin isän unkarilainen syntyperä epäilemättä vaikuttaa myös pojan luonteenlaatuun. Isä on tunnettu muusikko Károly Garam ja äiti Sirkka älykkörunoilija Pentti Saarikosken sisar. Keittiömestari Sami Garam on keski-ikäinen, syntynyt Helsingissä 31. lokakuuta 1967. Hän valmistui kokiksi vuonna 1991, paiski töitä ravintolakokkina kymmenen vuotta ja on nyt 10 vuoden ajan loihtinut ruokia vapaana taiteilijana. Sami osaa paitsi kokata, myös juontaa ja organisoida. Hän on kiireinen mies, mutta järjesti haastattelunkin taitavasti kuvausten ja kokkausten lomaan. Sami on myös kahdeksan kirjan kirjailija, Tuoreen isän kirjan jälkeen häneltä ilmestyi (G)astronominen keittokirja, Edita 2008. - Se pitäisi kääntää englanniksi. Siinäpä projektia, hymyilee Sami. Sami arvostaa myös kokkien käyttämiä välineitä ja tuo niitä myös maahan. Vaimon putiikista löytyy mm. ammattilaisten suosimia Satake-kokkiveitsiä, japanilaisia merkkituotteita. Kuvauksissa Sami taikoo hyvää syötävää KG -lehteen. Laihduttajatkin kaipaavat herkkuja ö Sami tunnustaa kokevansa laihduttamisen ja ruoanvalmistuksen mielenkiintoiseksi projektiksi. - Rasva mietityttää eniten energian kannalta. On ihan hirveää, miten kansa luulee, että hiilihydraatit lihottavat! Rasvaa ihmiset saavat joka puolelta, mutta hiilihydraatteja ei. Ihmiset eivät enää syö perunaakaan, kun pelkäävät lihovansa. Mutta ilman hiilihydraatteja tulee oireita: päätä särkee, nesteet karkaa, lihakset hupenee. Ennen kuin lähtee moisiin dieetteihin, pitäisi niihin tutustua! Sami Garam tietää mitä puhuu, hän on tutustunut kehon kemian saloihin. Hän myöntää, että toki myös proteiini on tärkeä lihaksille, mutta nyt hänellä on meneillään hiilihydraattijulistuksen aika Atkinsin dieetin voimin ihmiset ovat havainneet saavansa vatsansa litteäksi. Terveyden kustannuksella. Sami on omassa kehossaan tuntenut selkeästi hiilihydraattien ja proteiinin vaikutuksen, sillä hän harrastaa maratonjuoksua - Hiilihydraatteja tarvitaan, että jaksaa. Keväällä lähden juoksemaan Barcelonaan. TV-kokki juttelee ja keittelee Joulukuisessa Huomenta Suomi -lähetyksessä katsoja näki, miten piparkakkusorbetti vei kielen mennessään. - Rasvaton sorbetti on herkku siinä missä rasvainen jäätelökin, myhäilee Sami. Kysäisen karjalanpaistista, reseptithän kovasti vaihtelevat. Sami vakuuttaa, että jokainen paisti on tehty oikealla tavalla, se kun muuntuu aina kokin ja paikkakunnan mukaan. Samin oma karjalanpaisti kuulostaa herkulliselta. - Karjalanpaistiini tulee lammasta! Mukaan laitetaan juureksia. Sitten sitä haudutetaan pitkään miedolla lämmöllä. Meidän Suomen sommelier Antti Uusitalo valitsee viinit. Ilman lammastakin karjalanpaisti on kuitenkin karjalanpaisti, sillä oikea karjalanpaisti on se, minkä jokaisen mummo on opettanut, kuittaa Sami. Samin mausteita ovat omissa puutarhoissamme kasvavat juurekset ja yrtit - Oulun Rössypottuunkin tulee vain juureksia mausteeksi. Ja hyvää on! - TV:ssä valmistettavat ruoat ovat yksinkertaisia. Ei niissä hienostella eikä valmisteta turhan monimutkaisia menyitä. Ruoat ovat koko kansalle. Ei niissä voi käyttää tuoreita yrttejäkään, kun niitä ei kaikkialla kaupoista saa. Pitää muistaa vastuu. Vaikka kyllä minä valmistan mieluiten sellaisia ruokia, joista itsekin tykkään. Ruoka on kulttuuria Sami ihmettelee suomalaista käsitystä ruoasta. - Meillä ei mielletä ruokaa kulttuuriksi. Nyt vasta on alettu miettiä. Vaikka ruoka olisi vaatimatontakin, se olisi nostettava sille kuuluvaan asemaan. Kulttuurin asemaan! Leipäkulttuuri on hyvä esimerkki hyvästä ruokakulttuuristamme. Matkoilla näemme vain yhdenlaista leipää, meillä sitä saa monenlaista ja monessa muodossa. Työ on opettanut - Työ on kehittänyt. Olen ollut eri ravintoloissa, TV-hommissa, puhumassa, ja olen kirjoittanut. Suomi-viikko Budapestissa oli joulukuussa viidennen kerran. Finnagora tuottaa Unkariin suomalaista kulttuuria, keikka on vakio. Lomamatkoillakin Sami arvostaa hyvää ruokaa. Kaupungeissa hän etsii ravintolan, missä paikalliset syövät. - Michelinin opas on hyvä kirja! Siitä löytyvät ne paikat jotka ovat hyviä, mutta eivät ole vielä vakiinnuttaneet asemaansa. Yksi parhaista on Tukholman F12. Maailman huonoin ruoka on Lontoon Heathrowin lentokentän Fisher Ships. Teksti ja kuva Aino Rimppi Sami Garam tarkkailee vaimonsa putiikin hyllystöä, jossa on esillä myös hänen oman alansa tuotteita. 6
alaista ruokakulttuuria Matkailu 1 2010 7
Suomessa saa laadukasta matkailualan koulutusta eri puolilla maata lukuisissa oppilaitoksissa. Lapin matkailuinstituutti on kuitenkin ainutlaatuinen kokonaisuus. L Ainutlaatuista matkailukoulutusta Lapissa apin matkailuinstituutin muodostavat Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Lapin ammattiopisto. Lisäksi yhteistyössä ovat mukana Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, Lapin matkailuinstituutti -nimeä käytetään markkinoinnissa.. Viralliselta nimeltään koulutusyhteisö on Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti, joka uudeksi johtajaksi nimitettiin tammikuussa Lapin yliopiston liiketaloustieteiden professori ja MATKAILUN liiketoiminnan laitoksen johtaja, dosentti Markku Vieru. Hän todennut, että matkailu Itä-Lapin ammattiopisto sekä Saamelaisalueen koulutuskeskus. Instituutissa voi suorittaa ammattitutkinnon tai kolmen eri tason korkeakoulututkinnon. Matkailu on yksi Lapin pääelinkeinoista, mikä tarjoaa opiskelijoille Markku Vierusta instituutin johtaja vahvan oppimisympäristön. Mielekkäitä harjoittelupaikkoja löytyy runsaasti. Lapin matkailuinstituutin koulutusyksiköt sijaitsevat Rovaniemellä, Kittilässä ja Sodankylässä. Opiskelijoita on yhteensä noin 1400. on Lapin Nokia. -Mielestäni termi on hyvä ja osuva. Täällä on ollut tosi hyvä meininki ja on nostettava hattua koko koulutuskonsernin johdolle ja yhteistyökumppaneille. Kyse on ainutlaatuisesta toiminnasta matkailun koulutuksen alalla, arvioi Vieru. Lapin matkailuinstituutissa on tehty toiminnan linjauksia nyt parisen vuotta. Valtakunnallisella tasolla ministeriössäkin on nähty hyvänä asiana, että matkailualan koulutusta kehitetään yhteistyöllä. Lapin matkailuinstituutti on valittu ns. keihäänkärkihankkeeksi. -Tällä mallilla meidän ei tarvitse tyytyä perinteisiin yhteistyön ratkaisuihin, vaan voidaan edetä matkailutoimialasta käsin. Näen, että näin 8
meillä on hyvät onnistumisen mahdollisuudet, linjaa Markku Vieru. Matkailuinstituutti on tähän saakka toiminut hankerahoituksella, mutta vuodenvaihteessa varsinainen toiminta on käynnistynyt ja siirtynyt instituutin varsinaisille päätöksentekoelimille. -Asiassa on siis edetty hienosti toiminnan vakinaistamiseksi, toteaa Vieru. Lapin matkailuinstituutin koulutusmallissa yhteistyön avulla voidaan erikoistua. Näin vapautuu resursseja, kun samoja asioita ei tehdä eri tahoilla päällekkäin. Markku Vieru korostaa, että tutkimuksen ja koulutuksen pitää olla käytännön tarpeista nousevaa. Monipuolista koulutusta Lapin yliopisto Rovaniemellä tarjoaa monitieteistä matkailualan tutkintoon johtavaa koulutusta ainoana yliopistona Suomessa. Matkailututkimuksen pääaine tarkastelee matkailua yhteiskunnallisena, taloudellisena, kulttuurisena sekä luontoon ja muuhun ympäristöön vaikuttavana ilmiönä. Matkailututkimuksesta valmistuu matkailualan asiantuntijoita kunnallisiin, valtiollisiin ja kansainvälisiin organisaatioihin sekä elinkeinoelämän palvelukseen. Rovaniemen ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusohjelmissa antaa restonomiopiskelijalle laajan ja monipuolisen pohjoisen matkailu- ja ravitsemisalan osaamisen. Lapin ammattiopistossa voi suorittaa matkailu- ja ravitsemisalojen perustutkintoja. Tarjolla on monipuolista koulutusta niin nuorille kuin aikuisillekin. (KA) www.lapinmatkailuinstituutti.fi Matkailu 1 2010 9
VAASAN KAUPUNGINTEATTERIN uudella johtajalla tavoitteet ovat korkealla Erik Kiviniemi näyttelee My Fair Lady -produktiossa, ohjaa kevään lähes jo varatun Luolamiehen ja johtajana syventyy teatterin produktioihin ja talouteen. Vaasan kaupunginteatterin elokuussa aloittanut johtaja on aktiivinen ja aikaansaapa. Kyselen, eikö ole väsyttävää olla mukana kaikissa tehtävissä. - Ei ollenkaan, kuuluu vastaus. Oikeastaan näyttämöllä minä lepään. Mies antaa sitkeän vaikutelman myös ulkonaisesti. Hän on hintelä, ei kuitenkaan pieni. Hänen kehonsa on treenattu. Hän tuntuu olevan läsnä, vaikka ehkä suunnitteleekin jo seuraavaa iltaa. - Työ on minulle elämäntapa, hän sanoo. Kokemusta on kertynyt Erik Kiviniemi on näytellyt koko miehuusikänsä. Kaksikymppisestä lähtien. Hän valmistui Teatterikorkeakoulun ruotsinkieliseltä linjalta vuonna 1981 ja on siitä lähtien tehnyt alan töitä, Ruotsissa ja Suomessa. Työnantajia ovat olleet Åbo Svenska Teater ja Ruotsissa Örebron Länsteatern sekä Norrköping Östgötateatern. Mutta on hän tehnyt töitä myös free lance -näyttelijänä, mm. muutamissa suomalaisissa elokuvissa. Uusi kausi alkoi, kun Erik Kiviniemi siirtyi Wasa Teaterin johtajaksi vuonna 1989, ensin kolmeksi vuodeksi ja edelleen vuosiksi 1999 ö 2004. Vuonna 2004 hän siirtyi teatterinjohtajaksi Luulajan Norrbottensteaterniin. Johtamissaan teattereissa Erik Kiviniemi on aina myös näytellyt. Etsi elämää ja löysi sen Milloin Erik Kiviniemi sitten huomasi haluavansa alalle? Mies etsii sanoja, kääntää päätään toisaalle ja lähes kuiskaa. - Olen syntynyt perheessä, jossa ei tunnettu kirjoja, ei tauluja seinillä. Ryhdyin etsimään. Erik Kiviniemi oli asettanut itselleen tietoisen tavoitteen, korkealle. Oma henkinen selviytyminen sitä vaati. Hän oli mukana eräässä revyyssä ennen teatteriopintoja ja huomasi olevansa lähellä etsimäänsä. Draama on nyt Erik Kiviniemelle läheistä tulkintaa, mutta siinäkin olisi oltava huumoria, vaikka vain piilotettuna. Näyttämö on miehelle mieluisin, ei niinkään elokuva. Ja jos pitää tehdä töitä Suomessa ö Vaasassa mies tuntuu löytäneen yhteisönsä ja yleisönsä, sillä Vaasassa panostetaan kulttuuriin. Keskustelu on perintöä ruotsalaisilta ja keskustelun turvin Erik Kiviniemi haluaa myös selviytyä tehtävässään. - En ole tullut tänne rationalisoimaan, ongelmat karsitaan keskustelulla, ennen kuin tehdään päätös. Ruotsi on vaativa maa tässä ammatissa. Demokratia ja kansankoti ovat luoneet korkean kulttuurin tason. Teatterin pitää luoda elämää. Entä tavoitteet nyt? Tavoitteet 55 palkollisen Vaasan kaupunginteatterilla ovat korkealla. Kevään ohjelma sisältää kuusi omaa produktiota ynnä vierailuja. Vierailevan Mielipuolen päiväkirjan juttelee toukokuussa Martti Suosalo. Erik Kiviniemi puoltaa mahdollisimman monipuolista tarjontaa, Vaasaanhan saavutaan koko Pohjanmaan alueelta. Ihmiset My Fair Lady Vaasan kaupunginteatterissa - Eliza Doolittlen osassa viehkeä Karoliina Kudjoi ja eversti Pickering n osassa teatterinjohtaja Erik Kiviniemi. pitävät uuden johtajan sanojen mukaan huumorista ja musiikista. Ooppera La Traviata oli yhteistyötuotanto, Vaasan Oopperasäätiön ja Vaasan kaupunginorkesterin kanssa ö katsojien mielestä odotuksia parempi. Nyt on aika lähteä katsomaan teatterinjohtajan ohjaamaa Luolamiestä, Ilkka Aron supersuosittua yksinpuhelua. - Se on hyvä, puoltaa johtaja ja ohjaaja Erik Kiviniemi, siinä tiivistyy naisen ja miehen välinen jännite. Naisen ja miehen välinen jännite on mukana myös My Fair Lady -produktiossa, joka yllättää uudella, tuoreella ilmaisullaan ö onhan ohjaajakin ruotsalainen! Teksti Aino Rimppi, kuva Jyrki Tervo/Vaasan kaupunginteatteri 10
KUNTSIN MODERNIN TAITEEN museossa monipuolinen näyttelytarjonta K untsin modernin taiteen museon talven avaa Marita Liulian uusin, maailman pääuskontoja tarkasteleva näyttely Choosing My Religion Uskontoja jäljittämässä. Näyttely on esillä 24.1. 14.3.2010. Monimediateos rinnastaa maailman pääuskonnot kristinuskon, juutalaisuuden, islamin, sikhiläisyyden, hindulaisuuden, buddhalaisuuden, kungfutselaisuuden, taolaisuuden ja shintolaisuuden. Marita Liulia tarkastelee uskontoja sekä taiteilijana, tutkijana että naisena. Nykytaiteen museo Kiasmasta keväällä 2009 alkanut Choosing My Religion -näyttelykiertue päättyy Vaasaan Kuntsille, jossa nähdään myös Marita Liulian Tarot, kansainvälisesti huomioitu ja suosittu kokonaisuus, joka yhdistää taidetta, elämäntaitoa ja teknologiaa näyttelyn ja interaktiivisen multimedian muodossa. Marita Liulian näyttelykokonaisuuksien lisäksi museossa on esillä myös teoksia Kuntsin ja Swanljungin kokoelmista. Keväällä Kuntsilla nähdään Ars Fennica 2009 voittajan, Jussi Kiven yksityisnäyttely 27.3. 23.5.2010. Samanaikaisesti palkintonäyttelyn kanssa esillä on Ars Fennica -kuvataidekilpailussa palkittuja ja ehdolla olleita taiteilijoita Niemistöjen nykytaiteen Nuevas historiasnäyttely: Pierre Gonnord (1963), Maria 2006, Courtsey Galería Juana de Aizpuru, Madrid kokoelmasta. Henna ja Pertti Niemistön kuvataidesäätiö myöntää vuosittain Ars Fennica palkinnon. Yhdessä näyttelyt muodostavat katsauksen tärkeän suomalaisen taidepalkinnon linjauksiin. Kuntsin kesänäyttelynä, 2.6. 15.8.2010 nähdään Nuevas historias, joka nostaa esiin espanjalaisen nykykulttuurin, ja on laajin kansainvälisesti esitelty nykyvalokuvan ja videotaiteen näyttely Espanjan ulkopuolella. Näyttelyssä esitellään teoksia 25 espanjalaiselta nykytaiteilijalta. Nuevas historias näyttelyn ohessa nähdään klassista espanjalaista nykytaidetta pääosin Kuntsin taidekokoelmasta. Esillä näyttelyssä on teoksia taiteilijoilta, kuten Joan Miro, Bores, Fernando Botero, Salvador Dali, Antonio Tápies, Antonio Saura, Miguel-Ortiz Berrocal, Rafael Gacia Gomez Canogar. KUNTSI modernin taiteen museo Sisäsatama, 65100 Vaasa, puh. (06) 325 3920, info@kuntsi.fi, www. kuntsi.fi Avoinna: tiistai sunnuntai 11-17, torstai 11-20, maanantaisin suljettu. Pääsymaksut: 6 euroa/ 4 euroa(eläkeläiset, opiskelijat, varushenkilöt ja siviilipalvelushenkilöt), alle 18-vuotiaat maksutta. Ryhmät (yli 10 hlöä) 5 euroa/hlö. Perjantaisin ilmainen sisäänpääsy. Hindulaisuus: Oranssin hunnun takana 2008, Marita Liulia Marita Liulia choosing my religion Uskontoja jäljittämässä 24.1. 14.3.2010 Modernin taiteen museo Sisäsatama, Vaasa ti su 11 17, to 11 20 www.kuntsi.fi Matkailu 1 2010 11
Musiikkiteatteria Imatralla Keväällä ja kesällä voi Imatralla nauttia musiikkiteatterista. Operetti Yön Ruhtinas viihdyttää helmi-huhtikuussa Karelia -salissa ja kesäteatterissa jalka heiluu Säkkijärven polkan tahtiin. Esitysten yhteisenä nimittäjänä on Ismo Sajakorpi. Kivikasvoista tutuksi tullut Ismo Sajakorpi vierailee molempien teatteriesitysten ohjaajana. Yön Ruhtinas tuli ensi-iltaan 13. helmikuuta ja Säkkijärven polkka aloittaa Imatran kesäteatterissa heinäkuun alussa. Kumpikin esitys on Imatran kaupunginteatterin tuotantoa. Yön Ruhtinas on kiehtova jännityskertomus ikuisesta rakkaudesta, petollisesta mustasukkaisuudesta ja sammumattomasta intohimosta. Tarina on kiedottu goottilaiseen kuutamoon ja höystetty englantilaisella huumorilla. Esitys tarjoillaan operettimusiikin kuolemattomien sävelmien kera. Lokakuussa 1918 itsenäiseksi julistautunut Suomi on valinnut kuninkaakseen Hessenin prinssin. Maata riivaa nälkä ja espanjantauti. Laulajatar Sofia Rosenberg on viettänyt maailmansodan takia neljä vuotta Amerikassa, mutta palaa sitten isänsä luo Svartvikin ruukinkartanoon. Kun hän siellä kohtaa nuoruutensa salakihlatun, jääkäri Olavi Korven, rakkaus leimahtaa uudelleen. Sofian sisar Emilia on myös rakastunut komeaan Olaviin ja haluaa tämän itselleen. Kavala Emilia valehtelee Sofialle Olavin ja hänen olevan rakastavaisia. Mustasukkainen Sofia tekee kohtalokkaan erehdyksen ja kostona Olaville hän kutsuu tervetulojuhliin metsätiellä tapaamansa salaperäisen emigrantin, kreivi Krokonovin. Sofia rakastaa Olavia, mutta kuutamo ja outo taika vetävät häntä vastustamattomasti kreivin luo. Mutta löytääkö kartanolle saapunut professori Castren lääkkeen kuolettavaan espanjantautiin? Ja pystyykö Olavi pelastamaan sairastuneen Sofian ja rakkauden? Päärooleissa vierailevat mm. Raimo Sirkiä, Laura Pyrrö, Angelika Klas Ja tero Harjunniemi. Yön Ruhtinas esitetään Imatran kulttuurikeskuksen Karelia -salissa. Riemukas musiikkikomedia Kesäteatteriesitys Säkkijärven polkassa Vili Vesterinen karkaa 15-vuotiaana kotoaan Viipuriin isän kieltäessä häneltä soittamisen. Lahjakkuus ja ahkera harjoittelu tekevät Vilistä lopulta Harmonikan kuninkaan. Köyhästä karjalaisesta pelimannista tulee 1930-luvun tähti, joka ansaitsee kuin Kuvat Kai Skyttä Toisessa kuvassa on Raimo Sirkiä kreivi Krokonovina ja toisessa Angelika Klas, Tero Harjunniemi ja Laura Pyrrö. 12
ministeri, juhlii kuin kuningas ja pukeutuu kuin elokuvatähti. Säkkijärven polkka kertoo myös Matti Jäppilän legendaarisesta Dallape -orkesterista, josta tulee maan suosituin tanssiorkesteri. Vili Vesterinen on menestyvän yhtyeen ja liikeyrityksen tähtisolisti ja osakas. Verottaja, kateus ja talvisota pitävät kuitenkin huolen siitä, että Dallapen rahasampo pysähtyy. Näytelmä vie katsojan Dallapen rauhan aikaiselta kesäkiertueelta jatkosodan viihdytyskeikoille. Kun sota viimein päättyy, ei mikään ole Vilin elämässä niin kuin ennen. Sikarit ovat mustassa pörssissä, avioliitto karilla ja terveys kuralla. Viihteen taivaalla vanhat tähdet lauluineen sammuvat ja uudet syttyvät. Vain legendat ja heidän musiikkinsa jää eloon. Vili Vesteristä näyttelevät Sami Uotila, Sami Hopponen ja Juuso Vesterinen. Dallape -orkesterina soittaa 7 Seinähullua veljestä. Georg Malmstenina on Kai Hyttinen. (KA) www.teatteri-imatra.fi Toisessa kuvassa on Raimo Sirkiä kreivi Krokonovina ja toisessa Angelika Klas, Tero Harjunniemi ja Laura Pyrrö. Kuvat Kai Skyttä. Matkailu 1 2010 13
Yhtä aikaa vanha ja uusi ennen kaikkea omaperäinen Rauma on matkailijan mielikohde. Suomen kolmanneksi vanhin kaupunki tunnetaan pitseistään, saaristostaan, majakoistaan ja merellisistä museoistaan. RAUMA Kimaltelevan meren ja maailmanperinnön kaupunki Raumalla sijaitsee kaksi Suomen seitsemästä UNESCON maailmanperintökohteesta. Vanha Rauma, kaupungin elävä ja idyllinen sydän, valittiin maailmanperintöluetteloon Suomen ensimmäisenä kohteena vuonna 1991. Lähes 30 hehtaarin alueella on kuutisensataa rakennusta pääosin 1700- ja 1800-luvuilta. Alueella on n. 800 asukasta ja toistasataa ihastuttavaa pikkuliikettä sekä merkittäviä nähtävyyskohteita. Mm. sisustuksesta ja antiikista pitävälle Vanha Rauman putiikit tarjoavat upeita löytöjä! Sammallahdenmäen pronssikautinen (1500 500 ekr.) hautaröykkiöalue on Rauman toinen maailmanperintökohde. Sammallahdenmäen erikokoiset ja -muotoiset hautaröykkiöt (36 kappaletta) sijaitsevat kallioilla kauniin suomalaisen metsämaiseman ympäröimänä. Yksityismajoitusta kehitteillä Rauma on vilkas matkailukaupunki ja erityisesti Rauman ja lähialueen suurien tapahtumien aikaan majoituskapasiteetti on kovassa käytössä. Tavoitteenamme on, että jo tulevana kesänä matkailijoille on tarjolla myös yksityismajoitusta raumalaisissa kodeissa. Ulkomaalaisille matkailijoille uusi majoitusmuoto on varmasti kiinnostava, sillä voimme tarjota vaihtoehtoisen majoitusmuodon, jonka kautta pääsee tutustumaan suomalaiseen elämäntyyliin ja suomalaisen kodin arkeen. Yksityismajoitus täydentää lisäksi hotellien ja muiden majoittajien kapasiteettia niinä aikoina, jolloin muut kohteet ovat täynnä. Yksityismajoitusta on kokeiltu Raumalla aikaisemmin Rauman Festivo kamarimusiikkifestivaalin aikana. Yksityismajoitus tarkoittaa majoittumista yksityisten ihmisten tarjoamiin rivi-, kerros- ja omakotitaloasuntoihin. Majoittajien kanssa sovitaan tietyistä kriteereistä, jotka majoituskohteen on täytettävä. Selkämeren tuleva kansallispuisto Pitkään valmisteltu ja todennäköisesti vuoden 2010 aikana toteutuva kansallispuisto sijoittuu pääasiallisesti ulkosaaristoon Satakunnan alueelle, Rauman edustalla myös sisäsaaristoon. Tämä maamme 36. kansallispuisto kattaa ja turvaa laajasti Selkämeren saaristoluonnon monimuotoisuutta. Kansallispuiston perustamisessa painottuvat kulttuuriperintö, ihmisen ja luonnon suhde, muutokset luonnossa, geologia ja vedenalaisluonto sekä näiden esittelyt yleisölle. Lisätietoja: www.selkameri.fi Suomen uusin majakka sekä luotsiasema Kylmäpihlaja valmistuivat vuonna 1953. Rauman kaupungille tämä avomeren äärellä sijaitseva saari rakennuksineen siirtyi vuonna 2000, jonka jälkeen kohde on toiminut matkailukäytössä. Tämän12 kerroksisen 31 metriä korkean majakan tiiliverhoiltu julkisivu on vuosien saatossa päässyt rapistumaan niin, että sadevesi on vaurioittanut muutamia hotellihuoneita ja yleisötiloja. Tornin julkisivut sekä näköalatasanteet on nyt päätetty korjata. Peruskorjaus tehdään huhti-toukokuussa 2010. Korjauksesta johtuen majakkahotelli ja saaren muut palvelut aukeavat yleisölle vasta kesäkuun alussa. Lisätietoja www. kylmapihlaja.com tai numerosta 044 0822964. Euran seutu rikasta historiaa ja luontoelämyksiä Eura on todellinen esihistorian aarreaitta se on arkeologian näkökulmasta Suomen tärkein paikkakunta. Rikkaan esihistoriansa lisäksi Eurassa pääsee tutustumaan ihastuttaviin taidekäsityöläisten putiikkeihin ja työpajoihin. Lisäksi luonnosta ja ulkoilusta pitävällä Eura, Säkylä ja Köyliö tarjoavat monia mahdollisuuksia. Lisätietoja: puh. 044 730 7405 / Euran kunta, kulttuuritoimenjohtaja Sirpa Wahlqvist Alivuokralainen naurattaa Raumalla Rauman Kesäteatterissa esitetään kesällä 2010 supersuosittu Alivuokralainen. Rau- 14
malle Alivuokralaisen ohjaa Heikki Vihinen. Rauman työryhmä on ehkä yksi ensi kesän nimekkäimmistä: Esko Roine, Mikko Kivinen, Heikki Vihinen, Lari Halme, Mikko Rantaniva, Ritva Jalonen ja Mari Turunen. Heikki Paavilainen ohjaa kevään 2010 farssin Housut kintuissa Kaunis ja seesteinen kesäpäivä vehreässä englantilaisessa esikaupungissa rakentaa idyllisen taustan perienglantilaiselle farssikomedialle, jossa villien juonittelujen ja vastajuonittelujen Vanha Rauma, Unescon maailmanperintökohde. riemastuttava vyyhti hulauttaa väärään kurkkuun niin herrasväen teet kuin kolmioleivätkin. Kroonisesti hameitten perässä juokseva Phil ilmoittaa ystävälleen ihastuneensa jälleen uuteen tyttöön. Mikäs siinä, näitä on nähty ja koettu ennenkin, mutta tällä kerralla Phil aikoo mennä tavallista pidemmälle, itse asiassa loppuun saakka: Hän päättää erota vaimostaan Maggiesta ja muuttaa uuden tyttöystävänsä kanssa naapuritaloon! Ja loppu onkin sitten silkkaa naurunremakkaa. Lisätiedot: Rauman Kaupunginteatteri (02) 8376 9900 tai Harri Natunen puh. 044 776 9902 Rauman matkailuneuvonta, puh. (02) 834 3512, matkailu@rauma.fi, www.visitrauma.fi Rauman seudulla koet meren tyrskyt, järvien kauneutta, kiehtovaa historiaa, kulttuuria, viihdyttäviä tapahtumia ja komeaa maailmanperintöä. TERVETULOA RAUMAN SEUDULLE tietoa matkailukohteista ja palveluista kartat ja esitteet tapahtumatiedot opasvälitys ryhmäretket RAUMAN KAUPUNGIN MATKAILUNEUVONTA Nortamonkatu 5 (talvi) Kauppakatu 13, (kesä) puh. 02-834 3512 matkailu@rauma.fi www.visitrauma.fi TAPAHTUMIA 2010 15.5. Rauma Rock 12.6. Klustermus, Rauma 12.-13.6. Rauman seudun museoviikonloppu 18.6. Kaislikossa Kuhisee 20 v., Säkylä 20.6. Pyhän Henrikin messu, Köyliö 19.-20.6. Muinaisaikaan -tapahtuma, Eura 16.-17.7. Rauma Blues Festival 24.7.-1.8. Pitsiviikko, Rauma 24.7.-1.8. Pihakirppikset ja avoimet pihat, Vanha Rauma 30.7. Mustan pitsin yö, Rauma 2.-8.8. Festivo, klassisen musiikin tapahtuma 6.-8.8. Lapin Löylypäivät, Rauma 14.8. XVI Kertun Kirmaisu, Naisten kuntotapahtuma, Köyliö 20.-22.8. Blue Sea Film Festival, Rauma 4.-5.9. Poroholma gp, Rauma 18.-19.9. Rauman Silakkamarkkinat Matkailu 1 2010 15
16
Uudenkaupungin Teatteri luottaa meren tenhoon Uudenkaupungin Teatterissa: Sisko ja sen veli Meri on luomakunnan kohtu. Meri on merkinnyt ihmisille kautta aikojen jotakin kunnioitettavaa, käsittämätöntä ja vastustamattoman kiehtovaa. Myrskyluodon Maijassa meri on samalla ystävä, naapuri, työnantaja ja elämän mahdollistaja. Myrskyluodon Maija saa Uudenkaupungin Teatterissa ensi-iltansa ensi syksynä. Musikaalin ohjaa Timo Ventola ja Matti Puurtisen kiehtovan musiikin sovituksesta vastaa Rauno Melos. Koruton lavastus rakennetaan avaralle näyttämölle ja lavastuksen tarkoituksena on kuvastaa näytelmän vaihtuvia tunnelmia. Anni Blomqvistin vaikuttava, saaristolaiselämää todenmakuisesti kuvaava teossarja on edelleen ajankohtainen. Annin kirjoihin perustuva, Jussi Helmisen kirjoittama näytelmä Myrskyluodon Maija, ei hylkää tärkeitä teemoja. Saaristolaisen velvollisuus on suojella ympäristöään. Yhteisöllisyys on vahvasti läsnä ihmisten elämässä. Näytelmä piirtää koskettavaa ajankuvaa ihmisistä, jotka elivät ankarissa olosuhteissa. Myrskyluoto sijoittuu 1800-luvun puolivälin tienoille Ahvenanmaan ulkosaaristoon. Elämä näyttäytyy silloin hyvin toisenlaisena. Kiireellä, ajalla ja paikalla on erilainen merkitys ja ne laittavat nykyajan hektiseen menoon tottuneen ihmisen pohtimaan arvojaan ja toimiaan toisesta näkökulmasta. Näytelmä on samalla myös naisen kasvutarina. Näytelmä purjehtii arjen ja juhlan aallokossa, sukeltaen välillä pinnan alle traagisissa Maijan ja perheen elämän käännekohdissa. Maija on sovinnainen nuorikko, joka kasvatetaan ajanoloon kuuluvasti kunnioittamaan miestään ja vanhempiaan. Taikausko värittää Maija elämää ja enteillä on suuri vaikutus Maijan ajatuksiin ja tunteisiin. Jannen varauksettomalla tuella, olosuhteiden pakosta ja vastoinkäymisten kautta Maijasta kasvaa lopulta sitkeä saariston nainen, joka ei kuitenkaan koskaan menetä herkkyyttään. Janne on Maijan maailman peruskallio. Mies josta voi syystä olla ylpeä. Pienten eleiden taustalla on vahvoja kätkettyjä tunteita. Katsojat pääsevät näkemään tapahtumia ja sattumia etuoikeutetusti Vanhan Maijan silmin. Samalla Maijan maailma avautuu yhtä kosketettavan paljaana kuin veden sileiksi piiskaamat kalliot. Kunpa vaan tietäisit, sanoo Vanha Maija. Nyt saa nauraa niin että penkiltä putoaa! Vielä 7 esitystä jäljellä! pe 5.3. klo 19.00 la 13.3. klo 14.00 la 13.3. klo 19.00 pe 19.3. klo 19.00 su 21.3. klo 15.00 ke 24.3. klo 19.00 la 27.3. klo 14.00 Liput 11-16 Tied. ja var. 02-84515440 Matkailu 1 2010 17
PORISSA täysverinen tragedia PUHDISTUS Porin Teatterin päänäyttämöllä sai ensi-iltansa 13. helmikuuta Sofi Oksasen kirjoittama ja Maiju Sallaksen ohjaama Puhdistus. Viron vaiettua menneisyyttä nykypäiväänn heijastava tragedia. Oksasen esikoisnäytelmän kertoo kahdesta eri sukupolven naisesta, jotka käyvät läpi vapaudenmenetykseen liittyviä kokemuksiaan. Näytelmä avaa naapurimaamme Viron lähihistoriaa kuvaamalla suorasukaisesti ja kaunistelematta päähenkilön kujanjuoksua Neuvosto-Viron historian pyörteissä 40-luvulta 90-luvulle. Näytelmän tarina kerrotaan kahden monisävyisen naisroolin, vanhan Aliide Truun ja hänen sisarensa tyttärentyttären Zaran kautta. Yhdistämällä kaksi aikakautta, Oksanen pohtii kuinka historia vaikuttaa nuoren valtion kehitykseen sekä yksittäisen yksilön itsetuntoon ja hänen tekemiinsä valintoihin. Aliiden kohdatessa Zaran, hän joutuu tekemään tiliä oman menneisyytensä kanssa. Näytelmän naiset löytävät toisensa sattuman kautta, ymmärtävät toisiaan ikäerosta huolimatta ja pelastautuvat ulos petosten umpikujasta. Teemoina ovat paitsi ihmisten kohtalot, heidän kauttaan myös pahuus, viattomuus, syyllisyys, häpeä ja ennen kaikkea puhdistautumisen tarve. Keskeisissä rooleissa nähdään kolme vahvaa naisnäyttelijää; Hannele Lanu, Saara Kotkaniemi ja Mirva Tolppanen. Lavastuksen on suunnitellut Christer Lågland, puvustus puolestaan on Taru Liipolan käsialaa. Valosuunnittelusta on vastannut Kalle Ropponen. Moniuloitteisen tarinan hahmoista kukaan ei ole yksiselitteisesti hyvä tai paha. Katsojaa ei kuitenkaan päästetä helpolla kuvattaessa piinallisesti ja jopa lohduttomasti sitä, mikä on elossapysymisen lopullinen hinta ja mitä tapahtuu kun kaikki on kaupan. Ikäsuositus yli 15 -vuotiaille. Vanha Aliide Truu (Hannele Lanu), Hans Pekk (Peter-Sebastian Lehtonen) ja nuori Aliide Truu (Saara Kotkanniemi). Kuva Janne Alhonpää/ Bm&m. Olkiluoto on erinomainen paikka tutustua ydinvoimaan! Tule Olkiluodon Vierailukeskuksen Sähköä uraanista -tiedenäyttelyyn. Koe ja näe kuinka sähköä syntyy! Avoinna joka päivä klo 10-20 Opastetut vierailut puh. (02) 8381 5221 Näyttely on maksuton. www.tvo.fi 18
KUOPION kaupunginteatterissa riipaiseva tarina ahneudesta ja rakkaudesta Kuvassa Markku Söderström ja Seija Pitkänen Sattuipa Venäjällä joskus muinoin, että vanhan ja tavattoman rikkaan ruhtinaan vaunut kaatuivat pienen kaupunkipahasen kohdalla. Seudun seurapiiri huomasi saaneensa arvovieraan julkkiksen kerrassaan! Maria Aleksandrovnalla on kaunis mutta hankala tytär, joka pitäisi naittaa. Ruhtinas on sopivasti heikko naiskauneudelle ja helposti johdateltavissa. Mutta muutama muukin iskee kyntensä samaan saaliiseen. Ahneuden villitsemän naisparven riepotuksessa vanhusparan muisti pätkii yhä pahemmin, kunnes hän ei enää tiedä onko valveilla vai unessa. Vanhan ruhtinaan rakkaus on on toisenlaista, keveämpää Dostojevskia. Sen tunneskaala venyy kuin sirmakan palkeet riemusta kaihomieleen. Rooleissa Annukka Blomberg, Ritva Grönberg, Sari Harju, Karri Lämpsä, Ilkka Pentti, Markus Petsalo, Seija Pitkänen ja itse ruhtinaana Markku Söderström. Romaanin suomennos Juhani Konkka. Näytelmäkäsikirjoitus ja ohjaus Miisa Lindén. Matkailu 1 2010 19
Etelä-Karjalan taidemuseon Näyttely Tanskan prinsessa Dagmarista, Venäjän keisarinna Maria Fjodorovnasta esittelee hänen vaiherikasta elämäänsä sekä hänen vierailujaan Lappeenrannassa ja muualla Suomessa. Tanskan kuningas Kristian IX:n tytär Dagmar avioitui vuonna 1866 Venäjän perintöruhtinaan, tulevan Aleksanteri III:n kanssa. Luterilaisesta Dagmarista tuli avioliiton myötä ortodoksi ja hänen nimekseen tuli Maria Fjodorovna. Dagmarille ja Aleksanterille syntyi kuusi lasta, joista vanhin (s. 1868) oli Nikolai Aleksandrovitsh, tuleva keisari Nikolai II. Keisari Aleksanteri III ja tämän puoliso keisarinna Maria Fjodorovna olivat pidettyjä Suomen suuriruhtinaskunnassa. Pohjoismaista syntyperää oleva keisarinna oli myös Suomen ystävä. Keisaripari vietti mielellään aikaa Suomessa. Lappeenrannassa keisaripari vieraili vuosina 1885 ja 1891. Jac. Ahrenberg suunnitteli ja sisustutti keisariparille Fontellin talon, jota alettiin kutsua keisarintaloksi. Rautatie ja asemakin kaupunkiin valmistuivat keisarivierailua varten 1885. Vallankumous kukisti Romanovien dynastian vuonna 1917 ja suuri osa keisariperheestä ja suvusta menetti henkensä vallankumouksen tuoksinassa. Leskikeisarinna Dagmar pelastui Englantiin vuonna 1919. Englannista Dagmar muutti takaisin synnyinmaahansa Tanskaan, missä hän eli loppuelämänsä vuoteen 1928 asti. Dagmar haudattiin Roskilden tuomiokirkkoon muiden kuninkaallisten tavoin. Vuonna 2006 hänet kuitenkin siirrettiin laivalla puolisonsa Aleksanteri III:n viereen Pietari-Paavalin linnoitukseen. Prinsessa Dagmar - Keisarinna Maria Fjodorovna Etelä-Karjalan museo, Linnoitus Lappeenranta 9.5. - 29.8. kesänäyttelyt Aleksei Korzuhin, Keisarinna Maria Fjodorovnan muotokuva. Pavlovsk Palace Museum. Koski, Pekka Halonen, 1900-1901. Etelä-Karjalan taidemuseo/vty. Tyttö Kukkivalla niityllä Etelä-Karjalan taidemuseon kesänäyttely Tyttö kukkivalla niityllä esittelee 120-vuotiaan Viipurin Taiteenystävät ry:n (VTY) arvokasta taidekokoelmaa. Kokoelma sisältää merkittäviä suomalaisen taiteen kultakauden teoksia kuten Albert Edelfeltin naiskuvia, Victor Westerholmin maisemia sekä useita Pekka Halosen kesä- ja talvimaisemia. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Hämeenlinnan taidemuseon kanssa. Kokoelman vanhin osa on ollut aikanaan Viipurin taidemuseossa (1930-1939), mistä se evakuoitiin sodan tieltä. Sodan jälkeen 1950-luvun alussa kokoelma sijoitettiin v. 1952 avattuun Hämeenlinnan taidemuseoon. 1980-luvulla osa kokoelman teoksista sijoitettiin Etelä-Karjalan taidemuseoon Lappeenrantaan. 120 vuotta täyttävän Viipurin Taiteenystävät ry:n merkkivuotta juhlistetaan nyt näyttelyllä, joka tuo teoksia molemmista taidemuseoista yhteen ensimmäistä kertaa sodan jälkeen. Kokoelmaa on kartutettu myös sodan jälkeen ostoilla, jotka on talletettu Lappeenrantaan. Näyttely on esillä Etelä-Karjalan taidemuseossa Lappeenrannassa 23.5. 19.9.2010 ja Hämeenlinnan taidemuseossa 14.10.2010 27.2.2011. 20