Manner 3 sähköisen ylioppilaskokeen harjoitustehtävät Monivalintatehtävät Valitse oikea vaihtoehto. 1. a) Torinon asteikolla kuvataan asteroidien aiheuttamaa riskiä. b) Meteoroidi on maanpinnalle tippunut meteori. c) Pyrstötähtiä esiintyy vain kirjallisuudessa ja elokuvissa. d) Supernova muodostuu suuren asteroidin törmätessä Maahan. 2. a) P-aallot ovat maanjäristyksen pinta-aaltoja. b) Tsunamiaalto on korkeimmillaan avomerellä ennen kuin saavuttaa rannan. c) Episentri on maanjäristyksen keskus maankuoren sisällä. d) Rayleigh-aallot ovat maanjäristyksen pinta-aaltoja, jotka saavat aineksen pyörivään liikkeeseen. 3. a) Ihminen voi helposti juosta pois pyroklastisen virran tieltä. b) Supertulivuori voi aiheuttaa maailmanlaajuisen ilmaston viilenemisen, ns. vulkaanisen talven. c) Basalttikenttä on syntynyt hyvin sitkaasta laavasta, jota muodostuu räjähdysmäisissä purkauksissa. d) Vulkaanisista hasardeista eniten kuolemantapauksia aiheuttaa tulikuuma laava. 4. Coriolisilmiö a) on voimakkaimmillaan päiväntasaajalla. b) kääntää myrskyjen kulkusuunnan pohjoisella pallonpuoliskolla vasemmalle. c) kääntää tuulet pohjoisella pallonpuoliskolla kulkusuuntaan nähden vasemmalle. d) on heikoimmillaan päiväntasaajalla. 5. Sään ääri-ilmiöt a) ovat vähentyneet ilmastonmuutoksen seurauksena. b) ovat lisääntyneet ilmastonmuutoksen seurauksena. c) ovat lisääntyneet erityisesti aavikkoalueilla. d) ovat lisääntyneet erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. 6. El Niño -ilmiö a) aiheuttaa voimakkaita rankkasateita Australiassa. b) voimistaa pasaatituulia ja lisää myrskyjä Tyynellämerellä. c) voi romahduttaa kalakannat Perun rannikolla 2 3 vuodeksi. d) voi aiheuttaa metsäpaloja Etelä-Amerikan länsirannikolla. 7. Lena-joen tulvat aiheutuvat pääosin a) myrskyjen vedenpintaa nostattavasta vaikutuksesta. b) rankoista sateista. c) sulamisvesistä. d) tsunameista.
8. a) Hiilijalanjäljellä kuvataan paljonko kunkin maan voimaloissa poltetaan hiiltä. b) Kioton sopimuksella pyritään rajoittamaan eri maiden kasvihuonepäästöjä. c) Intia on maailman suurin kasvihuonekaasujen päästäjä. d) Ilmastonmuutoksen seurauksena poikkeuksellisia sääilmiöitä, kuten tulvia ja myrskyjä, esiintyy entistä harvemmin. 9. a) UVA-säteily on lyhyin ja vaarallisin ultraviolettisäteilyn muoto. b) Otsonia muodostuu troposfäärin otsonikerroksessa. c) Otsonikerroksen puuttuminen eli otsonikato heikentää ultraviolettisäteilyä Maan ilmakehässä. d) Otsonin määrän mittaamiseen käytetään Dobsonin yksikköä. 10. Savusumua syntyy a) yleensä ilmakehän käänteisen lämpötilakerrostuneisuuden aikana. b) liikenteen ja teollisuuden PCB- ja DDT-yhdisteiden takia. c) erityisesti rannikoilla sijaitsevissa suurkaupungeissa. d) erityisesti sisämaassa sijaitsevissa suurkaupungeissa. 11. Aavikoituminen uhkaa lähinnä a) trooppisia sademetsiä. b) nykyisten aavikoiden keskiosia. c) kuivia alueita, joilla ihmistoiminta on voimakasta. d) suolaantuneita maa-alueita. 12. a) Makean veden tarve tulee maapallolla vähenemään. b) Maapallon vesivaroista vain noin 3 % on makeaa vettä. c) Suolanpoisto merivedestä on edullinen tapa tuottaa makeaa vettä. d) Australia on maailman suurin piiloveden viejä. 13. a) Ekosysteemipalvelut tarkoittavat kaikkia ihmisen luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä. b) Koralliriuttoja syntyy pääasiassa syvänmeren alueilla. c) Biodiversiteetti tarkoittaa geneettistä muuntelua. d) Mangrovemetsiä kasvaa Välimeren etelärannikolla. 14. Trooppisia virustauteja ovat a) keltakuume ja Länsi-Niilin virus. b) lavantauti ja punatauti. c) tuberkuloosi ja lavantauti. d) malaria ja unitauti. 15. Köyhissä maissa nälkäongelma johtuu pääasiassa a) kaupungistumisesta. b) liiasta kasvinsuojeluaineiden käytöstä. c) teollistumisen lisääntymisestä. d) liiallisesta väestönkasvusta.
16. a) Kaupunki-ilmasto on keskimäärin ympäröiviä rakentamattomia alueita viileämpi. b) Hulevedellä tarkoitetaan rakennetuille pinnoille kuten katoille ja kaduille päätyvää vettä (yleensä sadevettä). c) Taajama on alue, jossa asuu vähintään 10 000 ihmistä yhtenäisellä alueella. d) Lämpösaareke syntyy laajoille peltoalueille, joissa viljellään vain yhtä lajiketta. 17. Elektroniikkajäte on vaarallista, koska a) se sisältää raskasmetalleja. b) siitä aiheutuu hiilidioksidipäästöjä. c) työntekijät altistuvat metaanille. d) se sisältää radioaktiivisia aineita. 18. Afrikan konflikteissa on useimmiten kyse a) ruuan puutteesta. b) rotumellakoista. c) diktatorista eli yksinvaltaisesta hallinnosta. d) siirtomaa-aikaisista aluejaoista. 19. Monikansalliset yritykset a) tuoda alueelle pääomaa ja työpaikkoja. b) keskittävät tuotantoaan länsimaisiin teollisuusvaltioihin. c) rikkovat lähes aina työehtosopimuksia. d) toimivat YK:n lainsäädännön alaisuudessa. 20. Australian tyypillisimpiä riskejä ovat a) tulvat, tulivuoritoiminta ja savusumu. b) maanjäristykset, myrskyt ja tulvat. c) otsonikato, aavikoituminen ja tulvat. d) otsonikato, trooppiset hirmumyrskyt ja savusumu.
Oikeat vastaukset: 1. a 2. d 3. b 4. d 5. b 6. c 7. c 8. b 9. d 10. a 11. c 12. b 13. a 14. a 15. d 16. b 17. a 18. d 19. a 20. c
Käsitteet 1. Aurinkomyrskyn aiheuttama häiriö Maan magneettikentässä. 2. Alue, jolla sijaitsee suurin osa maapallon aktiivisista tulivuorista ja tapahtuu lähes 90 % maanjäristyksistä. 3. Räjähtänyt tai purkauksen jälkeen sortunut tulivuoren kraatteri. 4. Lämpöenergia, joka vapautuu vesihöyryn tiivistyessä pilviksi ja sateiksi ja josta myrskyt saavat energiansa. 5. Tilanne kasvukaudella, jolloin lämpötila laskee maanpinnan lähellä alle 0 ⁰C. 6. Vesi- ja ilmakehän järjestelmien hidas ja säännöllinen kiertoliike, joka aiheuttaa säämuutoksia erityisesti Tyynenmeren ympäristössä, mutta myös muualla maapallolla. 7. Vesimäärä, joka virtaa sekunnissa tietystä jokiuoman kohdasta. 8. Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) ja YK:n ympäristöohjelman (UNEP) perustama hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli. 9. Luku, joka ilmoittaa Auringon haitallisen ultraviolettisäteilyn määrän. 10. Ilmakehässä vallitseva käänteinen lämpötilakerrostuneisuus, jossa ilma on maanpinnan lähellä kylmempää kuin ylempänä ja joka voi aiheuttaa savusumutilanteen kaupungin ylle. 11. Ulkosyntyinen eli eksogeeninen tapahtuma, jossa maaperä kuluu veden, tuulen, aallokon tai jään vaikutuksesta. 12. Kastelumenetelmä, jossa vettä suihkutetaan hyvin matalalla paineella. 13. Metsän muuttuminen puuttomaksi alueeksi.
14. Tauti, joka tarttuu eläimistä ihmisiin. 15. Tilanne, jossa henkilö saa riittävästi ruokaa, mutta liian vähän vitamiineja tai proteiineja. 16. Asuinalueiden eriytyminen rikkaiden ja köyhien alueiksi. 17. Laitos, joka tarkkailee Suomessa ydinvoimaloiden turvallisuutta ja ydinjätteen loppusijoitusta. 18. Liike, joka sai alkunsa Tunisian vallankumouksesta vuonna 2010 ja levisi muualle Pohjois-Afrikkaan sekä Lähi-Itään. 19. Globaalisaatio, valtioiden välinen kaupankäynti. 20. Favelat, liialliset metsänhakkuut sekä tulvat ja maanjäristykset luonnehtivat tämän maanosan riskejä. Oikeat vastaukset 1. Geomagneettinen myrsky 2. Lapsikuolleisuus 3. Kaldera 4. Piilevä lämpö, latentti lämpö 5. Halla 6. ENSO (El Niño Southern Oscillation) 7. Virtaama 8. IPCC 9. UV-indeksi 10. Inversio 11. Eroosio 12. Tihkukastelu, tiputuskastelu, täsmäkastelu 13. Metsäkato, deforestaatio; myös aavikoituminen 14. Zoonoosi 15. Laadullinen nälkä 16. Sosiaalinen segregaatio 17. Säteilyturvakeskus 18. Arabikevät 19. Maailmankauppa 20. Etelä-Amerikka
Analysointi ja soveltaminen 1. a) Kuvaile lyhyesti mangrovemetsiä ja koralliriuttoja. b) Selitä, miten mangrovemetsät ja koralliriutat ovat vuorovaikutuksessa keskenään? a) Mangrovemetsät ovat puiden ja pensaiden muodostamaa tiheää kasvillisuutta, jota esiintyy trooppisilla alueilla jokisuistoissa ja suojaisilla merenrannoilla. Mangrovepuilla on sekä pönkkäjuuria että vedestä ja mudasta esiin pistäviä hengitysjuuria, jotka auttavat muuta juuristoa hapensaannissa. Mangrovekasvillisuus on rikas elinympäristö ja se tarjoaa kasvu- ja suojapaikkoja esimerkiksi kaloille. Koralliriutat muodostuvat korallieläinten runkokunnista, jotka ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa polyyppieläinten erittämästä kuoresta, kalsiumkarbonaatista. Ne menestyvät valoisissa, lämpimissä ja runsassuolaisissa vesissä subtrooppisilla ja trooppisilla alueilla. Koralliriuttoihin kuuluvat matalaan veteen syntyvät rantariutat, kauemmas rannasta muodostuvat valliriutat sekä ulkomerellä sijaitsevat kehäriutat eli atollit. b) Mangrovepuiden juuret hidastavat veden virtausta ja saavat aikaan sedimenttien ja niiden mukana raskasmetallien painumisen merenpohjaan. Jos puut kaadetaan, sedimentit ja niiden sisältämät raskasmetallit pääsevät esteettä leviämään ja voivat mm. haalistaa koralliriuttoja.
2. Tulkitse oheista karttaa. a) Mitä valtioita ja merialueita kartassa näkyy? b) Nimeä merkittävimmät kartassa näkyvät joet. c) Mitä luonnonilmiötä kartta esittää? d) Miksi kyseinen luonnonilmiö on alueella tavallinen? e) Mitä hasardeja alueella esiintyy? a) Valtiot: Intia, Pakistan, Nepal, Bhutan, Bangladesh ja Sri Lanka sekä suurelta osin Myanmar, Pakistan ja Afganistan. Lisäksi näkyvissä on laaja alue Kiinasta sekä pieni osa Thaimaasta, Tadžikistanista, Uzbekistanista ja Turkmenistanista. Merialueet: Intian valtameri sekä siihen kuuluvat Arabianmeri, Bengalinlahti ja Andamaanienmeri. b) Ganges, Brahmaputra, Indus, Godavari (ja Krishna sekä Iravadi). c) Intian tulva-alueita. d) Intian tulvat aiheutuvat rankoista monsuunisateista. Rankkasateet saavat aikaan myös maanvieremiä, kun maa vettyy. Tulva-alttiit alueet sijaitsevat pääosin Intian alavissa koillis- ja pohjoisosissa, sillä tiheään asutun Hindustanin tasangon pohjoispuolella kohoavalla Himalajan vuoristolla on sateita voimistava orografinen vaikutus. e) Kuivuus, rankkasateet ja tulvat, smog, trooppiset syklonit, maanjäristykset.
3. Tarkastele oheista karttaa, joka kuvaa aikaetäisyyttä lähimpään suurehkoon kaupunkiin. Kerro alueellisin esimerkein, kuinka kartasta käy ilmi ihmistoiminnan jakautuminen periferioihin ja ydinalueisiin maapallolla? Mistä erot johtuvat? Luonnonolojensa puolesta maapallon periferioita ovat mm. aavikot, vuoristot, tiheimmät sademetsät, pohjoiset havumetsäalueet ja arktiset alueet. Ydinalueisiin lukeutuvat mm.yhdysvallat, Eurooppa, Japani ja Kiinan itäosa. Väestömäärältään ydinalueina nousevat esiin myös Intia ja Etelä-Amerikan itärannikko. Niilin jokilaakso on merkittävä maanviljelyalue ja kulkureitti, jonka varrella asutusta on runsaasti. Tiheää kaupunkiasutusta on myös mm. Meksikossa, Nigeriassa, Etelä-Afrikassa, Australian itärannikolla ja Indonesiassa Jaavan saarella. Luonnonolosuhteiden lisäksi taloudelliset tekijät vaikuttavat merkittävästi kaupunkien syntyyn ja sijoittumiseen. Myös hyvät kulkuyhteydet ovat yleensä edellytys kaupungin kasvulle. Kiinassa suuri väkimäärä ja Intiassa voimakas väestönkasvu kasvattavat kaupunkeja. Muissa kehittyvissä maissa kaupunkeja on harvemmassa, koska suuri osa ihmisistä asuu edelleen maaseudulla ja tuottaa itse ruokansa. Kehittyvien maiden heikosti kehittynyt infrastruktuuri, kuten tiestö ja rautatiet, lisäävät lähimpään kaupunkiin kuluvan matkan aikaa: yli 65 % kehittyvien maiden asukkaista asuu yli tunnin matkan päässä lähimmästä suurehkosta kaupungista, eikä kaikilla ole varaa kulkea matkaa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla matkaa nopeuttaakseen.
4. Seismisten hasardien kartassa on esitetty alueet, joilla on 10 %:n todennäköisyys tietyn suuruiseen maanjäristykseen seuraavan 50 vuoden aikana. a) Kerro, millä alueilla todennäköisyys voimakkaaseen maanjäristykseen on suurin. b) Miksi todennäköisyys on suurin juuri kyseisillä alueilla? a) Todennäköisyys voimakkaaseen maanjäristykseen on suurin Tyynenmeren tulirenkaan alueella Etelä- ja Pohjois-Amerikan länsirannikoilla, Kamtšatkan niemimaalla ja Japanissa sekä Filippiineillä, Indonesiassa ja Uudessa-Seelannissa. Lisäksi todennäköisyys on suuri Thaimaasta Pohjois-Intian ja Afganistanin kautta Lähi- Itään ja Turkkiin ulottuvalla vyöhykkeellä. b) Tyynenmeren tulirenkaan alueella Tyynenmeren ja Nazcan laatat sekä muutama pienempi litosfäärilaatta työntyvät viereisten litosfäärilaattojen alle tai sivuavat niitä. Euraasian laatan eteläreunalla on törmäyssauma Indo-Australian, Arabian ja Afrikan litosfäärilaattojen kanssa.
5. Egypti on harvaan asuttu valtio Afrikan koillisosassa. Suurin osa noin 1 000 000 neliökilometristä on aavikkoa. Etelästä pohjoiseen valtiota halkoo Niili, joka luo edellytykset maanviljelylle. Egyptissä asuu noin 85 miljoonaa ihmistä. Etsi verkosta Egyptin kartta ja tilastoja sekä tietoa Egyptin historiasta ja poliitikasta ja päättele niiden avulla minkälaisia riskejä Egyptissä voi olla. Luokittele riskit luonnonriskeihin, ihmisen ja luonnon välisiin riskeihin sekä sosiaalisiin riskeihin. Luonnonriskejä: aavikoituminen, kuivuus, trooppiset taudit. Ihmisen ja luonnon välisiä riskejä: ilmastonmuutos, Niilin saastuminen, voimakas UV-säteily, Suezin kanavan onnettomuudet. Sosiaalisia riskejä: uskonnolliset ja poliittiset konfliktit, rikollisuus, segregaatio, köyhyys, väestönkasvu, merirosvous.
6. Minkälaisiin riskeihin tulisi varautua matkustettaessa Keniaan safarille? Luonnonriskejä: trooppiset taudit, likainen juomavesi, vaaralliset eläimet (hämähäkit, käärmeet), auringon vaikutus (UV-säteily, kuumuus, lämpöhalvaus), kuivuus. Ihmisen ja luonnon välisiä riskejä: liiallinen turismi ja sen aiheuttama kuluminen, vesipula, ilmastonmuutos, eläinten uhanalaistuminen. Sosiaalisia riskejä: rikollisuus, prostituutio, huijaukset, ahdistava köyhyys, voimattomuus auttaa paikallisia ihmisiä.
7. Vastaa joko a tai b kohtaan. a) Etsi havainnollinen satelliittikuva trooppisesta pyörremyrskystä. Liitä se vastaukseesi, merkitse myrskyn nimi ja kuvalähde sekä vastaa erikseen seuraaviin kohtiin: a) selitä pyörremyrskyn syntymekanismit; b) analysoi myrskyn syntypaikka, eteneminen ja seuraukset. b) Tutki oheista NASA:n satelliitikuvaa (9/2013) ja vastaa kysymyksiin. Mikä ilmiö on kyseessä? Arvioi sen halkaisija. Miten ja missä se on syntynyt? Millaisia seurausvaikutuksia sillä on? a) Hyvässä vastauksessa on selkeä satelliittikuva ja mainittu kuvalähde. Vastauksessa tulee kertoa pyörremyrskyn synnyn edellytykset: vähintään 26 C lämmin merivesi, voimakas matalapaine ja coriolisilmiö. Hyvä satelliittikuva-analyysi sisältää faktatietoja, mutta myös arvioita myrskyn syntypaikasta, liikkeistä, kestosta ja tuhoista. Myrskytuhot (ihmishenkien menetykset, rakennus- ja infrastrukstuurivauriot ym.) ovat seurauksia voimakkaista tuulista, rankkasateista, hyökyaalloista ja tulvista. b) Kuvassa on trooppinen pyörremyrsky, tässä tapauksessa taifuuni, jonka halkaisija on noin 600 km. Myrsky on syntynyt Etelä-Kiinan meren lämpimissä vesissä (vähintään 26 C) voimakkaan matalapaineen yhteyteen. Erittäin voimakkaat tuulet, rankkasateet, hyökyaallot ja tulvat vaativat mm. ihmishenkiä sekä aiheuttavat pahoja rakennus- ja infrastruktuurivaurioita.
8. Vastaa joko a tai b kohtaan. a) Valitse jokin maanosa, etsi kartta alueesta ja liitä se vastaukseesi. Merkitse karttaan kymmenen maanosalle tyypillistä riskiä oikeille kohdille (esimerkiksi tekstilaatikoin). Selitä niiden yhteydessä lyhyesti, miksi juuri kyseinen riski on tyypillinen alueella. Merkitse käyttämäsi lähteet. b) Valitse jokin maanosa. Etsi kartta alueesta ja liitä se vastaukseesi. Ryhmittele ja nimeä valitsemallesi maanosalle tyypillisiä luonnonriskejä, ympäristöriskejä ja sosiaalisia riskejä. Kiinnitä huomiota vastauksesi ja kuvan selkeyteen sekä luettavuuteen. Merkitse käyttämäsi lähteet. a) Maanosan tyypillisimmät riskit selkeästi nimettynä ja lyhyesti selitettyinä, oikeilla alueilla. Vastauksessa tulee huomioida kattavasti niin luonnon, ympäristö- kuin sosiaalisia riskejä. b) Selkeä kartta, jonka yhteyteen on jaoteltu kyseisen maanosan riskejä jaoteltuna luonnon, ympäristö- ja sosiaalisiin riskeihin.