Lausunto sidosryhmien antamista kantaverkkosopimuksen palautteista

Lausunto 1 (11) Energiavirasto Lintulahdenkuja 4 00530 Helsinki kiriaamo(5)enerqiavirasto.fi natalia.lumme@enerqiavirasto.fi Lausuntopyyntö Dnro 1437/433/2015 Lausunto sidosryhmien antamista kantaverkkosopimuksen palautteista Viitaten lausuntopyyntöönne kantaverkkosopimukseen annetuista lausunnoista toimitamme ohessa Fingridin lausunnon sidosryhmien esittämiin palautteisiin. Lisäksi olemme tehneet annetun palautteen perusteella tarvittavilta osin täydennyksiä ja muutoksia kantaverkkosopimuskokonaisuuteen. Olemme vastanneet tarkemmin niihin kommentteihin ja muutosehdotuksiin, jotka Fingridin näkemyksen mukaan liittyvät kantaverkkosopimuksen vahvistamiseen. Kantaverkkosopimus ja kantaverkkopalveluehdot sekä loissähkön toimituksen ja loistehoreservin ylläpidon sovellusohje ovat tämän lausunnon liitteinä muutosmerkinnöillä sekä koko kantaverkkosopimuskokonaisuus puhtaana versiona. Pyydämme Energiavirastoa vahvistamaan päivitetyn kantaverkkosopimuskokonaisuuden. Sopimuskokonaisuuden soveltamisen on tarkoitus alkaa 1.1.2016. 1 Kantaverkkosopimus 1.1 Kohta 3 Sopimuksen ehdot Kohtaan 3 (Sopimuksen ehdot) ehdotetaan, että sopimuksen liitteiden ylläpidon sijasta Fingridin internet-ja ekstranetsivuilla puhuttaisiin tässä kohdassa sopimusehtojen julkaisemisesta. Lisäksi on ehdotettu, että Sopimuksen liitteisiin lisättäisiin myös loissähkön sovellusohje sekä reaaliaikaisen tiedonvaihdon sovellusohje. 1.2 Kohta 4 Sopimuksen muutokset Fingridin vastaus: Sopimustekstiä muutetaan seuraavasti: Fingridin internetja ekstranetsivuilla julkaistaan kulloinkin voimassa olevat liitteet. Sovellusohjeet ovat luonteeltaan teknisiä ja niiden pitäminen erillään Sopimuksesta mahdollistaa ohjeiden päivittämisen joustavasti esim. saadun kokemuksen tai palautteen perusteella. Ohjeiden muuttuessa sovelletaan Sopimuksen kohdassa 4 Sopimuksen muutokset kuvattua menettelyä. Katsomme, että edellä esitetyn perusteella sopimustekstiä tältä osin ei ole syytä muuttaa. Kohtaan 4 (Sopimuksen muutokset) on esitetty useita muutosvaatimuksia, joiden keskeinen sisältö on, että sopimuskohta antaa liian suuret valtuudet Fingridille muuttaa sopimusta. Lisäksi esitetään, että Sopimuksessa esitettyjen kantaverkkopalveluehtojen muutosmahdollisuudet ja Sopimuksen liitteiden muutosmahdollisuudet jättävät avoimeksi

Lausunto 2 (11) sen, missä tilanteissa edellytetään viranomaisten hyväksyntää tai asiakkaiden kuulemista. Fingridin vastaus: Fingrid käsittelee säännöllisesti Energiaviraston kanssa Fingridin palveluissa tapahtuvia muutoksia. Energiavirasto arvioi siten viimekädessä, onko kyseessä sellainen muutos, jonka viranomaisen tulisi vahvistaa ja josta tulisi erikseen kuulla sähköverkonhaltijoita ja muita sidosryhmiä. Lisäksi Fingrid kuuntelee ja valmistelee kaikki tulevat muutokset yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Katsomme tämän johdosta, että Sopimukseen jätetyt mahdollisuudet muutosten toteuttamiseen ovat oikeasuhteisia, koska kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva Sopimus, jonka muunlainen päivittäminen ilman kyseessä olevia muutosmahdollisuuksia edellyttäisi uutta Sopimusta. Sopimuksen muuttamiskohta on vastaavan sisältöinen kuin tasepalvelussa. Tasepalvelun osalta Sopimus on osoittautunut toimivaksi. Katsomme, että edellä esitetyn perusteella sopimustekstiä ei ole syytä muuttaa. Edelleen kohdassa 4 (Sopimuksen muutokset) kysytään, miksi kantaverkon laajuuden muutos vaikuttaisi Sopimukseen tai sen liitteisiin. Kohta 5 Salassapito Fingridin vastaus: Sopimus on kokonaisuus, johon kuuluvat myös sopimuksen liitteet. Siten liitteiden muuttaminen on myös sopimuskokonaisuuden muuttamista. Kantaverkon laajuuden muutos voi vaikuttaa ainakin liitteeseen, jossa luetteloidaan liittymispisteet. Täsmennetään sopimustekstiä muotoon: Mikäli kantaverkon laajuus muuttuu, Fingrid muuttaa Sopimuksen liitteen Asiakkaan liittymispisteet sekä mittaus- ja laskutustiedot uutta tilannetta vastaavaksi. Kohtaan 5 (salassapito) on esitetty muutosehdotuksia ja kieliasutarkennuksia. Fingridin vastaus: Nämä muutosehdotukset on huomioitu liitteessä. Kohta 6 Sopimuksen siirtäminen, irtisanominen ja purkaminen Kohtaan 6.2 (Sopimuksen irtisanominen ja purkaminen) ehdotetaan, että poistetaan Fingridin oikeus irtisanoa kantaverkkosopimus. Fingridin vastaus: Sopimus on toistaiseksi voimassa. Sopimusoikeudessa yleisesti hyväksytyn näkemyksen mukaan myös toistaiseksi voimassa oleva Sopimus voidaan irtisanoa kohtuullisella irtisanomisajalla. Tämän johdosta ja epäselvyyksien välttämiseksi, sopimuksessa on oltava irtisanomisaika. Muussa tapauksessa ei ole tietoa siitä, missä ajassa sopimuksen voi irtisanoa. Kaikissa sopimuksissa tulee varautua siihen, että se joskus päättyy. Irtisanomisoikeus on sopimuksessa mm. sen tilanteen varalta, että Fingrid ei pysty muuttamaan kantaverkkopalveluehtoja ilman uutta Sopimusta. Tällainen tilanne voi tulla esiin esim. silloin, jos on epätietoisuutta siitä,

Lausunto 3(11) onko muutoksessa kyse lainsäädännön vaatimasta muutoksesta ja Fingridin oikeus päivittää Sopimusta kyseenalaistetaan. Tämän kohdan nojalla ei lähtökohtaisesti irtisanota yksittäistä asiakasta, vaan kyse on siitä, että kaikkien asiakkaiden kanssa neuvotellaan uusi Sopimus. Saatujen kommenttien perusteella toteamme, että irtisanomismahdollisuus säilytetään, mutta irtisanomisaika pidennetään vuoden pituiseksi (12 kuukautta). Tähän sopimuskohtaan 6.2 (Sopimuksen irtisanominen ja purkaminen) esitetään myös muutosta, että Fingridin myydessä verkon uudelle omistajalle, uuden omistajan muutosvaiheen siirtohinnoittelun tulisi olla kohtuullinen. Fingridin vastaus: Jokaisen sähköverkonhaltijan tulee noudattaa sähkömarkkinalakia, joka säätää hinnoittelun kohtuullisuudesta. Käsityksemme mukaan tällaisen maininnan ottaminen Sopimuksen ei ole tarpeellista. Kohtaan 6.2.(Sopimuksen irtisanominen ja purkaminen) ehdotetaan lisäksi muutosta, että purkaminen olisi mahdollista vasta kohtuullisen ajan kuluessa kirjallisen varoituksen jälkeen, jos rikkoja ei ole korjannut rikkomustaan. Fingridin vastaus: Tätä sopimuskohtaa käytettäisiin poikkeustapauksessa tilanteissa, jossa on ilmeistä, että Fingridin saatavat vaarantuvat. Koska Fingrid on monopolin haltija, olosuhteiden täytyy olla sellaiset, että poikkeuksellinen menettely (purkaminen) on ilmeisen selvä. Mikäli tällaiseen ilmeisen selvään tilanteeseen asetetaan muotomääräyksiä ja aikarajoja, Fingridin tappioriski kasvaa ja Fingrid joutuisi huonompaan asemaan muihin velkojiin nähden. Katsomme, että edellä esitetyn perusteella kohdan 6.2 sopimustekstiä ei ole syytä muuttaa muilta osin kuin irtisanomisajan pidentämisen osalta. Kantaverkkopalveluehdot Kohta 1 (Kantaverkkopalveluehtojen soveltaminen) Kohdasta 1 (Kantaverkkopalveluehtojen soveltaminen) ehdotetaan poistettavaksi lause: "Nämä kantaverkkopalveluehdot ovat voimassa toistaiseksi ja niitä päivitetään tarvittaessa olosuhteiden muuttuessa." Sopimuksessa on erikseen todettu vastaava määräys ja sen vuoksi lause vaikuttaa tarpeettomalta. Fingridin vastaus: Kantaverkkopalveluehtoja voidaan käyttää sopimuksesta erillisenä dokumenttina. Lause on kantaverkkopalveluehdoissa varmistamassa, että kantaverkkopalveluehtoja päivitetään esim. lainsäädännön ja teknisten olosuhteiden/vaatimusten muuttuessa. Katsomme, että edellä esitetyn perusteella sopimustekstiä ei ole syytä muuttaa.

Lausunto 4 (11) Kohta 2 Kantaverkon kehittäminen Kohtaan 2 (Kantaverkon kehittäminen) ehdotetaan, että siinä huomioitaisiin myös sellainen tilanne, jossa suurjännitteinen jakeluverkko muuttuu kantaverkoksi. Lisäksi esitetään mm., että tällaisessa tapauksessa Fingridillä tulisi olla velvollisuus yrittää muuttaa omistussuhteita. Fingridin vastaus: Ehdotuksen perusteella kantaverkkopalveluehtoihin on lisätty myös vaihtoehto, että kantaverkkoon voidaan ostaa kantaverkkokriteerit täyttävä verkon osa, joka on kantaverkon kannalta tarpeellinen. Ehdotus ostovelvoitteesta ei perustu sähkömarkkinalakiin ja ostovelvoite olisi tarpeeton lisäys kantaverkkopalvelun sisällön kannalta. Kohta 5 Kantaverkkopalvelun laatu, rajoitukset ja keskeytykset Kohtaan 5.2. (Vika-ja häiriötilanteet) ja kohtaan 5.3. (Kantaverkon huollot, korjaukset ja muutostyöt) on esitetty muutosta tiedonantovelvollisuuksiin. Muutosta perustellaan sillä, että se asettaa laajemmat velvollisuudet ilmoittamiselle kuin mitä REMIT-asetus velvoittaa ja normaalitilanteissa REMIT-sääntelyn mukaisten UMM-ilmoitusten tulisi olla riittävä tiedonsaantikeino. Fingridin vastaus: REMIT-asetuksen mukainen sisäpiiritiedon julkaisuvelvollisuus on tarkoitettu tukkusähkön hintaan vaikuttavien sähköntuotantokeskeytysten, sähkönsiirtokeskeytysten tai vastaavien tapahtumien julkaisemiseksi sähkömarkkinoille. Asetuksessa määritetyt velvoitteet sisällöstä ja aikatauluista eivät vastaa kantaverkkopalveluehdoissa esitettyjä Fingridin tarpeita, eivätkä näin ole Fingridin kannalta riittäviä. Kantaverkkopalveluehdoissa asetetulla ilmoitusvelvollisuudella pyritään varmistamaan sähköjärjestelmän toiminta. Vaatimuksilla on myös ennakoitu vaatimuksia, joita sovelletaan EU-tason verkkosääntöjen voimaantultua. Fingrid katsoo, että edellä esitetyn perusteella sopimustekstiä ei ole syytä muuttaa. Kohtaan 5.3. (Kantaverkon huollot, korjaukset ja muutostyöt) on esitetty muutosta tekstiin, jonka mukaan Fingrid voi keskeyttää kantaverkkopalvelun myös suunnitelluissa tilanteissa. Tekstiä tulisi korjata ehdotuksen mukaan siten, että sopimusteksti muutetaan kantaverkon määrittelykriteerien mukaiseksi (perusteluna: kantaverkon nimeämispäätöksessä edellytetään kantaverkon sähköaseman varmistamista). Fingridin vastaus: Ennakoivalla kunnossapidolla pidetään yllä nykyistä hyvää käyttövarmuutta. Kunnossapito- ja korjaustoimenpiteet edellyttävät töidenaikaisia sähkökatkoja asiakkaille riippuen verkon rakenteesta tai asiakkaan liittymistavasta. Hankalammin järjestettäviä keskeytyksiä ovat voimajohdot, joihin on liittyneenä useita asiakkaita. Näissä tapauksissa yhteisen keskeytysajankohdan löytäminen voi olla haastavaa. Näiden tilanteiden varalle Fingridillä tulee olla oikeus viime kädessä määrätä keskeytyksen ajankohta, kuitenkin niin, että keskeytyksestä asiakkaille aiheutuva haitta minimoidaan ja asiakkaille jää riittävästi aikaa sopeuttaa toimintansa keskeytyksen ajaksi. Muussa tapauksessa kunnossapitotoimenpiteet voivat jäädä tekemättä, mikä johtaa

Lausunto 5(11) käyttövarmuuden heikkenemiseen. Kantaverkkopalveluehdoissa esitetty menettelytapa verkon keskeytysajankohtien sopimiseksi yhteistyössä asiakkaiden kanssa on toiminut hyvin lähes poikkeuksetta, emmekä näe syytä muuttaa toimivaa käytäntöä. Kantaverkon määrittelykriteerien perusteella ei voi määritellä sitä, mitkä toimenpiteet ovat tarpeen kussakin tapauksessa. Lisäksi kantaverkkopalveluehtojen mukaan, jos Asiakas tarvitsee keskeytyksetöntä sähköä tai yleistä parempaa sähkön laatua, Asiakkaan tulee varmistaa tämä omilla järjestelmillään. Kohta 11 Vahingonkorvaus Kohtaan 11 (vahingonkorvaus) on esitetty, että myös yksittäisestä keskeytyksestä tulisi saada korvaus, koska sellainen voi kestää pitkän ajan. Fingridin vastaus: Kantaverkkopalveluehtojen kohdassa 5.1 on esitetty, että jos Asiakas tarvitsee keskeytyksetöntä sähköä tai yleistä parempaa sähkön laatua, Asiakkaan tulee varmistaa tämä omilla järjestelmillään. Asiakkaan tulee aina huolehtia itse tarvittavista kantaverkkoliityntäänsä kohdistuvien sähkökatkojen aikaisista varajärjestelyistä joko kahdentamalla kantaverkkoverkkoliityntänsä tai varasyötöllä muuta kautta. Sopimuksessa on välillisenä vahinkona joka tapauksessa suljettu pois tuotantokatkokset ym. ja vahingonkorvauspykälän tarkoituksena on rajata vahingot välittömiin henkilö-ja esinevahinkoihin. Koska Fingridin liittymisehtojen mukaan laitteiden on kestettävä se, että sähköt katkeavat, on loogista todeta, että pelkkä katko ei oikeuta vahingonkorvaukseen. Tällainen tulkinta Sopimuksesta olisi joka tapauksessa lopputuloksena ilman erillistä mainintaa katkosta, koska vahingonkorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että asiakkaan laitteet ovat liittymissopimuksen ja liittymisehtojen mukaisessa kunnossa. Katsomme, että edellä esitetyn perusteella sopimustekstiä ei ole syytä muuttaa. Kohdan 11.2. (Korvausvastuun rajoittaminen) osalta esitetään että 12 M vastuu olisi asiakaskohtainen. Fingridin vastaus: Joitakin vuosia sitten mahdollisen totaalisen sähkökatkon aiheuttamat vahingot Suomessa arvioitiin olevan 100 M /tunti. Tämä antaa mittakaavaa niihin vahinkoihin, joita yhteiskunnalle syntyy mittavasta sähkökatkosta. Jos Sopimusta muutettaisiin siten, että vastuuraja olisi 12 M /asiakas, Fingridin vastuu kasvaisi yli satakertaiseksi (Fingridillä on noin 120 asiakasta). Tällaisen vastuun riskienhallinta esim. vakuutuksen avulla (mikäli edes mahdollista) olisi mittava lisäkulu kantaverkkotoimintaan. Katsomme, että edellä esitetyn perusteella sopimustekstiä ei ole syytä muuttaa.

Lausunto 6(11) Kohdan 11.2. (Korvausvastuun rajoittaminen) osalta esitettiin myös kysymys siitä, miksi aikaisemman sopimustekstin Fingridin palveluksessa oleva on muutettu Fingridin alihankkijaksi. Kysyjä myös vaati, että teksti on sama myös asiakkaiden osalta kohtaan 11.4. 2.5 Kohta 12 Ylivoimainen este Fingridin vastaus: On katsottu, että palveluksessa olevan -ilmaisu on liian rajoittava ja se ei kattaisi myös alihankkijoita. Kantaverkkopalveluehtoja on muutettu vastaavasti myös kohtaan 11.4. Kohtaan 12 (Ylivoimainen este) on ehdotettu, että tulvat, rajumyrskyt tai muut poikkeukselliset sääolosuhteet olisivat tapahtumia, johon kantaverkkoyhtiön pitäisi voida ennalta varautua. Fingridin vastaus: Ymmärrämme ehdotuksen niin, että ylivoimaisen esteen luettelosta poistettaisiin oheiset esteet. Tapahtumat ovat kuitenkin vain esimerkkejä poikkeuksellisesta tilanteesta. Kantaverkkopalveluehtojen kohtaa ylivoimaisesti esteestä luetaan käsityksemme mukaan kokonaisuutena. Pelkästään luettelossa mainittu esimerkkitapahtuma ei tee esim. tulvasta ylivoimaista estettä, jos se ei ole samalla tapahtuma, jota Fingrid ei ole voinut estää kohtuullista huolellisuutta noudattaen ja joka tekee Fingridin kantaverkkopalveluehtojen mukaisen sähkön siirron mahdottomaksi tai vaikeuttaa sitä olennaisesti tai tekee sen taloudellisesti tai muuten kohtuuttomaksi. Emme edellä mainitun johdosta näe tarpeelliseksi poistaa näitä kohtia luettelosta tai muuttaa kantaverkkopalveluehtoja. Kohtaan 12 (Ylivoimainen este) on esitetty muutos, että se soveltuisi koskemaan myös asiakasta. Fingridin vastaus: Kohta 12 koskee Fingridin sähköntoimitusta. Tätä ei voi mielestämme vastaavalla tavalla kohdistaa asiakkaaseen. Tältä osin emme katso tarpeelliseksi muuttaa kyseisen kohdan tekstiä. 2.6 Liite 2 - Kantaverkkopalveluhinnoittelu Osa asiakkaista on esittänyt, että käytettäisiin valtioneuvoston asetuksen mukaista aikajaotusmääritelmää talviarkipäivälle. Osa asiakkaista on puolestaan tuonut lausunnossaan esille, että muutos toteutuessaan ei tuottaisi merkittäviä haasteita jakeluverkkoyhtiön näkökulmasta. Fingridin vastaus: Fingridin asiakkailta saadun palautteen mukaan kantaverkkohinnoittelua tulisi kehittää aiheuttamisperiaatteen mukaisesti entistä tehoperusteisempaan suuntaan. Huomattava on myös, että nykyinenkään kantaverkkohinnoittelun aikajaksotus ei noudata Valtioneuvoston asetusta. Siirtokorvauksen suuruuden määräävän tehon määritteleminen on vaikeaa, koska asiakas-ja liityntäkohtainen huipputeho vaihtelevat oleellisesti olosuhteiden mukaan. Vaihtelu vaikeuttaa maksujen

Lausunto 7(11) ennakoitavuutta, eikä välttämättä kuvaa oikein asiakkaan sähkönsiirron kapasiteettitarvetta. Esitetty rakenne on kompromissi energiapohjaisen ja puhtaan tehopohjaisen hinnoittelurakenteen välillä. Käytännössä uudessa mallissa korkeampi hinta-aika kohdistetaan noin 900 tuntiin vuodessa nykyisen noin 3600 tunnin sijaan, jolloin sähkön käyttö on yleisesti korkeimmillaan. Esitetyn hinnoittelurakenteen aikamuutoksen taustalla on pyrkimys vaikuttaa Suomessa iltaisin esiintyvään kuormituspiikkiin mahdollistamalla paremmin kuormien porrastaminen laajemmalle ajalle esim. klo 21-24 välillä. Iltakuormituspiikki on voimajärjestelmätasolla vaikeasti hallittavissa ja heikentää järjestelmän käyttövarmuutta sekä lisää sähkönhankinnan kustannuksia. Muuttamalla tariffin aikajaotusta pyritään osaltaan ohjaamaan asiakkaiden sähkönkäyttötapoja viimekädessä kaikkia asiakkaita hyödyntävään suuntaan. Katsomme, että edellä esitetyn perusteella sopimustekstiä ei ole syytä muuttaa. Asiakkaat pitävät yksikköhintojen ilmoittamista vuosittain lokakuussa liian myöhäisenä vaikeuttaen talouden suunnittelua. Fingridin vastaus: Fingrid pystyy arvioimaan vuosittain vahvistettavat maksut paremman ennusteen perusteella alkusyksystä, jolloin yhtiö laatii ennusteet esim. häviösähkön ja reservien sekä kulutuksen ja vesitilanteen osalta. Tällä pyritään vakaampaan hinnoitteluun. Katsomme, että edellä esitetyn perusteella sopimustekstiä ei ole syytä muuttaa. Palveluhinnoitteluliitteen kohtaan 1.1.5 (Lyhyen käyttöajan voimalaitokset) on esitetty, että asiakkaalla pitäisi olla mahdollisuus kesken vuoden vaihtaa energia- tai tehoperusteisen hinnoitteluun sen mukaan, mikä asiakkaalle on edullisin vaihtoehto. Esitetyssä kantaverkkopalveluhinnoittelu -liitteessä sopijapuolet sopivat erikseen vuosittain joulukuussa niistä lyhyen käyttöajan voimalaitoksista, joihin sovelletaan seuraavalle vuodelle energiaperusteista maksua tehomaksun sijaan. Lisäksi ehdotetaan, että lista lyhyen käyttöajan voimalaitoksista tulisi julkaista kaikille osapuolille. Fingridin vastaus: Fingridin näkemyksen mukaan asiakkaan tulee itse pystyä arvioimaan voimalaitoksen ajotarve. Kun molempien maksutapojen yksikköhinta on jo etukäteen tiedossa, ei valinnasta aiheudu Asiakkaalle kohtuutonta taloudellista riskiä, jota ei olisi voinut huomioida toiminnassaan. Vaihtamisen salliminen voisi myös johtaa laajamittaiseen tariffioptimointiin, mikä olisi vaikeasti hallittavissa laajassa mittakaavassa. Sähkömarkkinainformaatiota julkaistaan yhteiselle eurooppalaiselle sähkömarkkinalle näitä ohjaavien suuntaviivojen mukaisesti ja tällä hetkellä lyhyen käyttöajan voimalaitostietoja ei pidetä eurooppalaisella sähkömarkkinalla tarpeellisena markkinatietona. Katsomme, että edellä esitetyn perusteella sopimustekstiä ei ole syytä muuttaa.

Lausunto 8(11) 2.7 Loissähkön toimitus ja loistehoreservin ylläpidon sovellusohje Asiakkailta saatujen kommenttien mukaan nykyisen kaltaista aluekohtaista loissähkön seurantaa ja toimitusehtoja pidetään toimivana, eikä sitä siksi tulisi muuttaa. Fingridin esittämät toimitusehtojen muutokset, ja lähinnä suurimpana muutoksena liittymispistekohtaiseen seurantaan siirtyminen, johtavat kohtuuttoman suuriin ja nopeasti toteutettaviin investointeihin. Lisäksi kritiikkiä on esitetty Ioistehoikkunan laskentakaavan parametrien määrittelyä kohtaan sekä siitä kuinka liittymispisteen takaisten voimalaitosten, pitkien voimajohtojen sekä raideliikenteen syöttöasemien vaikutukset tulisi huomioida loistehoikkunaa määritettäessä. Fingridin vastaus: Voimassaolevat loissähkön toimitusehdot edellyttävät asiakkaita pysymään ja säätämään loissähkön otto-ja antotarpeensa alueellisesti kantaverkkosopimuksessa sovitun ns. loissähköikkunan mukaisesti. Asiakkaat pitävät nykyistä menettelyä toimivana, koska Fingrid ei ole ylityksistä käytännössä laskuttanut. Loistehon otto ja erityisesti anto ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina ja keskijänniteverkon kaapeloinnin myötä tilanne pahenee. Teknisesti ja taloudellisesti ei ole kannattavaa siirtää loistehoa pitkiä matkoja. Kantaverkossa loistehon liiallinen määrä vaikuttaa siirtomahdollisuuksia pienentävästi ja viime kädessä myös käyttövarmuuteen. Näiden seikkojen vuoksi on välttämätöntä kiinnittää huomiota loistehon käyttöön. Fingrid esittää uutta liittymispistekohtaista loistehon seurantamallia alueellisen mallin sijaan. Sinänsä Ioistehoikkunan koon määrittelyperiaatteet säilyvät pitkälti entisinä. Liittymispistekohtaisessa mallissa vastuu loistehon ylityksistä on selkeä. Fingrid on simuloinut yhteistyössä asiakkaiden kanssa uusien esitettyjen loissähkön toimitusehtojen vaikutuksia sekä analysoinut saatuja kommentteja. Saadun palautteen perusteella olemme päivittäneet toimitusehtoja Sopimukseen sekä sovellusohjeeseen. Tehdyt muutokset ovat kaikki luonteeltaan esitettyjä ehtoja lieventäviä, joiden myötä asiakkaiden investointitarve pienenee merkittävästi. Keskeiset lievennykset ovat 1. Sekä otto- että antopuolen loistehorajojen laskennassa käytetään liittymispisteen takaisten voimalaitosten tehojen summaa suurimman generaattorin sijaan 2. Kuukaudessa sallitaan 50 maksutonta ylitystä aiemman 30 sijaan 3. Ylitykset ovat maksuttomia, vaikka raja ylittyisi kaksinkertaisesti tai enemmän 4. Loistehorajojen minimiarvot kaksinkertaistetaan

Lausunto 9(11) 5. Pienennetään esitettyä annon tehomaksua 1500 /MVAr/kk -> 1000 MVAr/kk. Nykyisten loistehon toimitusehtojen mukainen loissähkömaksu on 3000 /MVAr/kk Yli 110 kv sähköverkkoon liittyvien voimalaitoksien loistehoreservikapasiteetti tukee kantaverkkoa ja niiden osalta ei ole tarpeen määrittää loistehorajoja, kun jännitteensäätöperiaatteista on sovittu Fingridin kanssa. Myös näiden laitosten tulee täyttää toiminnassaan Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset. Vuosi 2016 on seurantavuosi, jolloin loistehosta ei laskuteta. Lisäksi on todettava, että pääkaupunkiseudun silmukoidun verkon kompensointi ja käyttötapa on teknistaloudellisista syistä johtuen järkevää sopia erikseen ottaen huomioon alueen suuret siirtotarpeet, poikkeuksellisen suuret raideliikenteen suodattimet ja kompensointilaitteet sekä tulevaisuuden verkonkehittämistarpeet. Loissähkön sovellusohjeen kohtaan 2.2.4 on esitetty, että nettosähköteho on määritelty eri tavalla kuin Palveluhinnoittelun kohdassa 1.1.4, mikä johtaa asiakkaan kannalta epäedulliseen lopputulokseen. Fingridin vastaus: Tarkoituksena on käyttää loisrajojen laskennassa liite 2:ssa määriteltyä arvoa. Sovellusohjeen kohtaa 2.2.4 on korjattu tältä osin selkeämmäksi. Kommenteissa on esitetty, että useamman liittymispisteen sisältävät voimajohdot tulisi tarkastella alueellisina kokonaisuuksina. Fingridin vastaus: Samaan voimajohtoon liittyvät liittymispisteet on pyritty huomiomaan kasvattamalla Ioistehoikkunan minimikokoa kaksinkertaiseksi. On esitetty, että uudessa mallissa tulisi huomioida tilanteet, joissa kantaverkon sähköasemien välillä on rengaskäyttöinen Asiakkaan 110 kv verkko ja sen kautta tapahtuu kantaverkosta aiheutuvaa loissähkön siirtymää asemien välillä. Fingridin vastaus: Kantaverkon rinnalla olevan sähköverkon loissähkön siirtymistä sovitaan erikseen kuten esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Kohtaan 2 esitetään, että kaikki liittymispisteen takaiset voimalaitokset huomioitaisiin Ioistehoikkunan laskentakaavan parametrissa Pnetto. Fingridin vastaus: Sovellusohjetta on muutettu ottamaan huomioon kaikki liittymispisteen takaiset yli 1 MW:n voimalaitokset. Kantaverkkosopimuksen mukaisesti mittauksia kerätään yli 1 MW:n laitoksista, joten tämä on luonteva alaraja huomioitavien voimalaitosten koolle. Yleisenä huomiona esitetään, että voimalaitoksen toimiessa VJV2013-vaatimusten mukaisesti kantaverkon jännitteen tukena antaen tai ottaen loistehoa, ei samansuuntaisesta Ioistehoikkunan ylityksestä tule laskuttaa loistehon siirtoa. Fingridin vastaus: Sovellusohjeen mukaan Fingrid ei laskuta loistehon ylityksistä, kun asiakas syöttää loistehoa kantaverkkoon Fingridin pyynnöstä tai kun voimalaitokset toimivat VJV2013 mukaisesti tukien kantaverkon

Lausunto 10 (11) jännitteensäätöä esimerkiksi häiriötilanteissa. Edelleen sovellusohjeen mukaan, mikäli jännitetuki on pitkäaikaista ja kokonaisuuden kannalta teknistaloudellisesi järkevää, sovitaan menettelystä asiakkaan ja Fingridin kesken erikseen. Kohtaan 2 on esitetty, että loissähkörajojen maksimiarvo 50 MVAr syrjii suuria liittymispisteitä. Fingridin vastaus: Loissähkörajoilla pyritään ohjaamaan asiakkaita kompensoimaan loisteho mahdollisimman lähellä sen syntypaikkaa ja minimoimaan kantaverkosta siirrettävän loistehon määrää. Katsomme, että ikkunalla on oltava maksimikoko, jotta tämä tavoite toteutuu. Hyvin suuret loissähkön heilahtelut aiheuttavat myös vaikeuksia käyttövarmuuden säilyttämisessä, sillä loisteho vaikuttaa paikalliseen jännitteeseen. Kohtaan 3.2 on esitetty, että loissähkörajat QD ja QD1 tulisi laskea käyttäen liittymispisteessä kulutettua energiaa kantaverkosta otetun energian sijaan, sillä kantaverkkomaksuihin vaikuttaa enemmän liittymispisteessä kulutettu energia kuin kantaverkosta otettu energia. Fingridin vastaus: Loissähkörajojen tarkoitus on pitää huoli siitä, että kantaverkossa siirtyvän loistehon osuus suhteessa pätötehoon ei kasva liian suureksi. Tästä syystä rajojen laskennassa käytetään kantaverkosta ottoa. Loissähkörajojen laskentaa on lisäksi muutettu huomioimaan kaikkien liittymispisteen takaisten yli 1 MW:n voimalaitosten summa aiemman suurimman generaattorin sijaan, mikä kasvattaa voimalaitosten vaikutusta loissähkörajoihin. Lisäksi mahdollisuus poistaa voimalaitosten vaikutus koskee myös kiinteitä rajoja QD ja QD1. Tämä tarkoittaa mahdollisuutta valita enemmän kulutettuun energiaan perustuva malli. Kohtaan 2.4 on esitetty, että raideliikenteen suodatinkondensaattorien loisteho pitäisi voida huomioida kokonaisuudessaan QD1-ja QG1-rajoissa, sillä suodatinkondensaattorien pitäminen päällä parantaa sähkön laatua. Fingridin vastaus: Suodatinkondensaattorien osuus loissähkön antorajoista on huomattavan suuri ja niiden tuottama loisteho täytyy kuluttaa kantaverkossa. Olemme muuttaneet sovellusohjetta niin, että suodatinkondensaattorit kasvattavat rajoja enintään 4 MVAr syöttöasemaa kohden, liittymispisteen sijaan. Yleisenä huomiona esitettiin, että loistehovaatimusten täyttäminen ja seuranta edellyttää reaaliaikaista tiedonvaihtoa Fingridin ja kantaverkkoon liittyneiden toimijoiden välillä. Fingridin vastaus: Lähtökohtaisesti loissähkön seuranta tapahtuu laskutuksen energiamittareiden avulla. Asiakkaan velvollisuus on seurata reaaliaikaisesti omaa loistehotasettaan. Näkemyksemme mukaan reaaliaikainen loistehon mittaus ei ole tarpeellinen.

Lausunto 11 (11) 30.9.2015 FG-F3-183/2 Useat asiakkaat ovat esittäneet, että tarvittavat investoinnit ovat niin laajoja, että asiakkaille tulisi taata riittävä siirtymäaika muutosten tekemiseen. Fingridin vastaus: Ensisijaisesti loisteho on tekninen tekijä ja tavoitteena on päästä kokonaistaloudellisesti ohjaavin toimenpitein kustannustehokkaaseen lopputulokseen. Vuonna 2016 ei loistehosta laskuteta, mutta sen aikana saadaan kokemusta uusien loistehon toimintaperiaatteiden ja edellä mainittujen lievennysten toimivuudesta. Ystävällisin terveisin Fingrid Oyj Kantaverkkopalvelut ja suunnittelu Jussi Jyrinsalo johtaja Kantaverkkosopimus 2016 muutosmerkinnöin Kantaverkkopalveluehdot 2016 muutosmerkinnöin Loissähkön toimituksen ja loistehoreservin ylläpito muutosmerkinnöin Kantaverkkosopimuskokonaisuus: Kantaverkkosopimus 2016 Liite 1: Kantaverkkopalveluehdot Liite 2: Kantaverkkopalveluhinnoittelu Liite 3: Asiakkaan liittymispisteet sekä mittaus-ja laskutustiedot Loissähkön toimituksen ja loistehoreservin ylläpito Reaaliaikainen tiedonvaihto