TURUN YLIOPISTO HUMANISTINEN TIEDEKUNTA KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMA

2

TURUN YLIOPISTO HUMANISTINEN TIEDEKUNTA KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS 2016-2017 3

Julkaisija: TURUN YLIOPISTO Painopaikka: Juvenesprint, Turku Oppaan käyttäjälle Tämä opas sisältää humanistisen tiedekunnan humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon (HuK) ja filosofian maisterin tutkinnon (FM) tutkintovaatimukset lukuvuodelle 2016 2017, jotka on vahvistettu humanistisen tiedekunnan johtokunnassa. Opas sisältää opiskelua koskevia ohjeita, sääntöjä ja määräyksiä. Oppiaineiden opetussuunnitelmat julkaistaan sähköisessä opintooppaassa: https://nettiopsu.utu.fi/opas/index.htm Humanistisen tiedekunnan opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset perustuvat Valtioneuvoston asetukseen yliopistojen tutkinnoista sekä Turun yliopiston opintojohtosääntöön. 4

Sisällys SISÄLLYS OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 9 Opintojen aloittaminen... 9 Opintojen suunnittelu... 9 Opintojen eteneminen... 10 Vilppi... 10 Ongelmatilanteet... 10 PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET, KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMAN OPPIAINEET... 11 TIEDEKUNNAN MUUT OPPIAINEET (TURUSSA) Pääaineena opiskeltavat aineet... 11 Vain sivuaineena opiskeltavat aineet... 12 Tiedekunnan maisteriohjelmat... 12 PERUSTUTKINTOJEN RAKENNE... 13 Käytetyt lyhenteet ja peruskäsitteet... 13 Tutkinnonsuoritusoikeus... 15 Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK)... 15 Esimerkkejä humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon rakenteesta... 17 Filosofian maisterin tutkinto (FM)... 18 Esimerkkejä filosofian maisterin tutkinnon rakenteesta... 20 Maisterivaiheen opintojen aloittaminen... 21 TIEDEKUNNAN PAKOLLISET KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT... 21 Äidinkieli (suomi)... 21 Vieras kieli... 22 Toinen kotimainen kieli (ruotsi)... 22 Suomi toisena kotimaisena kielenä... 22 Kieliopintojen suoritusjärjestys... 22 Vapauttavat kokeet... 23 Kieliopintojen korvaaminen aikaisemmilla opinnoilla tai muilla suorituksilla... 24 Ädinkieli (suomi)... 25 Ruotsi toisena kotimaisena kielenä... 25 Ulkomailla pohjakoulutuksen saaneiden kielitaitovaatimukset... 26 Englanninkielisissä maisteriohjelmissa opiskelevien kielitaitovaatimukset... 26 TIETOTEKNISET-TAIDOT... 26 AINEYHDISTELMÄT... 27 Yleisiä määräyksiä... 27 Muissa tiedekunnissa sekä kotimaisissa tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritetut opinnot... 27 5

6 Sisällys Muissa suomalaisissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa suoritettujen opintojen hyväksilukeminen tutkintoon... 28 Työelämävalmiudet-kokonaisuus ja -opintojakso... 28 Muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen hyväksilukeminen (AHOT)... 30 Vastaavuustodistukset... 30 SIVUAINEIDEN SUORITTAMINEN... 31 Yleistä... 31 Sivuaineoikeuden saaminen humanistisessa tiedekunnassa... 31 Sivuaineiden suorittaminen muissa Turun yliopiston tiedekunnissa... 32 Sivuaineiden suorittaminen yliopistojen välisissä verkostoissa... 32 Sivuaineiden suorittaminen Turun kauppakorkeakoulussa... 32 Ristiinopiskelu Porin yliopistokeskuksessa... 32 Sivuaineiden suorittaminen ulkomailla... 33 Joustava opinto-oikeus (JOO) muissa suomalaisissa yliopistoissa... 33 OPETUSPERIODIT... 34 KUULUSTELUT JA OPINTOSUORITUSTEN ARVIOINTI... 34 Luentokuulustelut... 34 Yleiset tenttipäivät... 34 Kesätentit... 34 Kuulusteluihin ilmoittautuminen... 35 Tenttitulokset... 35 Arvosteluasteikot... 36 Kokonaisuuden loppumerkinnät... 36 PÄÄAINEEN VAIHTO TIEDEKUNNAN SISÄLLÄ... 37 Pääaineen vaihto humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoa suorittavilla... 37 Pääaineen vaihto filosofian maisterin tutkintoa suorittavilla... 37 Päaineen vaihto kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen maisterivaiheeseen... 38 TUTKIELMAT JA KYPSYYSNÄYTTEET... 38 Kandidaatintutkielma... 38 Pro gradu -tutkielma... 39 Sivuaineen tutkielma tai tutkielmatyyppiset opinnot... 40 Sähköinen plagiaatintunnistus... 40 Pro gradu -tutkielmia ja sivuaineen tutkielmia koskeva sivumääräsuositus... 41 Pro gradun ja sivuaineen tutkielman tiivistelmäsivu... 42 Pro gradun kansitus ja arvosteltavaksi luovuttaminen... 42 Sivuaineen tutkielman kansitus ja arvosteltavaksi luovuttaminen... 43 Pro gradu -tutkielman ja sivuaineen tutkielman arviointi... 43 Pro gradun ja sivuaineen tutkielman hyväksyminen... 44 Tutkielman julkaiseminen sähköisessä julkaisuarkistossa... 44 Kypsyysnäytteen suorittaminen... 44 Yleistä kypsyysnäytteestä... 44 Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte... 45 Maisterintutkinnon kypsyysnäyte... 46

Sisällys Kypsyysnäytteen kielivaatimukset... 47 VALMISTUMINEN... 47 Tutkintotodistuksen anominen... 47 Publiikki... 47 KANSAINVÄLISTYMINEN OSAKSI OPINTOJA... 48 Kansainvälistymistä edistävät opinnot perustutkinnoissa... 48 Kansainvälinen opiskelijavaihto... 48 Kotikansainvälistyminen... 50 Kv-tutorointi... 50 HARJOITTELU JA TYÖELÄMÄÄN ORIENTOITUMINEN... 50 Yleistä... 50 Yhteistyö Turun työelämäpalvelujen (Rekry) kanssa... 51 Harjoittelupaikat ja harjoittelutuki... 51 Kansainvälinen harjoittelu... 51 Harjoittelusta saatavat opintopisteet... 52 Mentorointi... 52 Yleisten työelämävalmiuksien karttuminen osana humanistisen alan tutkintoja.. 52 Akateeminen asiantuntijuus... 53 Kielitaito... 53 Taito kirjoittaa ja viestiä äidinkielellä... 54 Esiintymistaito... 54 Sosiaaliset taidot ja ryhmätyötaidot... 55 Tiedonhankintataidot... 55 Tekniset taidot... 55 Kansainvälinen osaaminen ja monikulttuurinen ymmärtäminen... 56 Kaupallinen ja taloudellinen osaaminen... 56 OPINTONEUVONTA... 56 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)... 57 Opinto-oppaat... 57 Ohjausta antava henkilökunta... 57 Opiskelijatutorointi... 58 JATKO-OPINNOT... 58 TUTKINNON TÄYDENTÄMINEN JA ERILLISET OPINNOT... 58 LAADUNHALLINTA JA OPISKELIJOIDEN ROOLI YLIOPISTOYHTEISÖSSÄ.. 59 Yliopiston laatupolitiikka... 59 Opiskelijat yliopistoyhteisön osana... 59 DIGITAALINEN KULTTUURI... 61 Perusopinnot... 62 Aineopinnot... 66 7

Sisällys KULTTUURIPERINNÖN TUTKIMUS... 73 Perusopinnot... 62 Aineopinnot... 77 MAISEMANTUTKIMUS... 85 Perusopinnot... 87 Aineopinnot... 90 KULTTUURI- JA ELÄMYSMATKAILU... 97 KULTTUURITUOTANNON SUUNNITTELU... 109 MUSEOLOGIA... 113 MAISTERIOPINNOT... 118 MATKAILUALAN VERKKOYLIOPISTO (MAVY)... 128 RURAL STUDIES... 129 EUROPEAN HERITAGE, DIGITAL MEDIA AND INFORMATION SOCIETY... 130 HALLINTO... 131 Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koultusohjelma... 131 Tiedekunnan hallinto... 132 LIITTEET: PRO GRADU -TUTKIELMAN ARVOSANAKOHTAISET ARVIOINTIPERUSTEET... 136 MALLI TIIVISTELMÄSIVUKSI... 142 8

Perustutkintoja koskevat ohjeet OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA Opintojen aloittaminen Uudet opiskelijat aloittavat opinnot johdantokurssilla, joka järjestetään elokuun lopussa ennen kuin varsinainen opetus alkaa. Johdantokurssi koostuu johdantoluennoista, opiskelijatutoreiden tapaamisista sekä pää- ja sivuaineiden esittely- ja neuvontatilaisuuksista lukukausien alussa. Johdantokurssien luennoilla sekä tutoreiden opastuksessa uudet opiskelijat saavat runsaasti perustietoa ja käytännön ohjeita yliopistossa opiskelemisesta, tutkinnon rakenteesta, opiskelijoiden vapaa-ajan toiminnasta ym. Uudet opiskelijat laativat yhdessä henkilökunnan kanssa ensimmäisenä vuonna henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), jonka avulla uuden opiskelijan on helpompi hahmottaa tulevan opiskelun luonnetta, aikataulutusta ja rakennetta. Opintojen suunnittelu Opiskelu humanistisessa tiedekunnassa on perinteisesti suhteellisen vapaata. Useilla aloilla opiskelijat voivat rakentaa tutkintonsa pitkälti oman kiinnostuksensa mukaan. Tiedekunnassa on myös aloja, joissa opinnot ovat tiukemmin säädeltyjä (esim. käännöstieteet ja aineenopettajien koulutus). Humanistisessa tiedekunnassa jokaisen opiskelijan on suunniteltava itse oma lukujärjestyksensä. Lukujärjestyksen laatimisessa ovat apuna HOPS sekä koulutusohjelman opinto-opas. Apua saa myös omasta pääaineesta. Mikäli opiskelija haluaa ottaa sivuaineita esim. Turun yliopiston toisesta tiedekunnasta, tulee hänen tutustua myös ao. tiedekuntien opinto-oppaisiin. Opinto-oppaan lisäksi monilla oppiaineilla on omia tiedotuslehtiä, joissa kerrotaan tarkemmin oppiaineen opetuksen ajankohdista ja opetuspaikoista. Tiedotuslehdet ilmestyvät pääsääntöisesti syyslukukauden alussa. Tiedot löytyvät myös oppiaineiden ilmoitustauluilta ja verkkosivuilta. Opiskelijan kannattaa tehdä itselleen lukujärjestys jokaisen lukukauden alussa kunkin lukukauden opetustarjonnan mukaan. Lukujärjestyksen laatiminen kannattaa aloittaa tärkeimmistä kursseista, minkä jälkeen voi miettiä mihin muuhun vielä jää aikaa. Oppiaineiden opetus on usein päällekkäistä, joten opiskelijan tulee miettiä, milloin hän haluaa suorittaa tiettyjä kursseja. Lisäksi kannattaa pohtia, mitä opintoja kuuluu pakollisena omaan tutkintoon (esim. pakolliset kieli- ja viestintäopinnot), ja suorittaa niitä systemaattisesti noudattaen niille annettua ohjeellista suoritusjärjestystä. Jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien on paikallaan myös pohtia opiskelun pidemmän aikavälin tavoitteita. Pitkän tähtäimen tavoitteet voivat kytkeytyä siihen, mikä opinnoissa erityisesti kiinnostaa, tai siihen, mitä opiskelija haluaa tehdä valmistumisensa jälkeen. 9

Perustutkintoja koskevat ohjeet Opintojen eteneminen Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto on täysipäiväisesti opiskellen suoritettavissa kolmessa vuodessa ja maisterintutkinto kahdessa vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijan tulisi tehdä opintoja keskimäärin 60 opintopistettä jokaisena opiskeluvuonna. Vastuu opintojen etenemisestä on viime kädessä opiskelijalla itsellään, mutta apua ja neuvoja saa omasta oppiaineesta tai tiedekunnan kansliasta. Vilppi Kaikki vilppi on kielletty akateemisessa tiedeyhteisössä. Vilpiksi katsotaan esimerkiksi plagiointi tentissä tai esseetehtävässä. Jos opiskelijan todetaan syyllistyneen vilppiin, opintosuoritus hylätään. Tämän lisäksi dekaani voi antaa opiskelijalle suullisen tai kirjallisen huomautuksen. Yliopiston opintojohtosääntö toteaa vilpistä seuraavaa: Opiskelijan, joka tentissä syyllistyy vilppiin tai käyttäytyy häiritsevästi, voi valvoja välittömästi poistaa tenttitilaisuudesta, ja hänen suorituksensa hylätään. Opintosuoritus hylätään myös silloin, kun vilppi havaitaan vasta tenttitilaisuuden jälkeen. Myös muu opintosuoritus hylätään, mikäli opiskelijan voidaan todeta sitä suorittaessaan syyllistyneen vilppiin. Hylkäämispäätös on tehtävä viivytyksettä. Nämä määräykset koskevat myös valintakoetta. Opiskelijalle, joka on syyllistynyt yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen tai muutoin rikkonut yliopiston järjestystä, voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos teko tai laiminlyönti on vakava, hänet voidaan erottaa enintään yhden vuoden määräajaksi. Varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. Ennen asian käsittelyä on opiskelijalle todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Ongelmatilanteet Opintosuorituksia koskevissa ongelmissa tulee ensisijaisesti ottaa yhteyttä opintosuorituksen vastuuhenkilöön (yleensä kurssin opettaja). Asiat pyritään aina selvittämään sillä tasolla (oppiaine/laitos), missä ongelma on esiintynyt. Jos asia jää edelleen ongelmalliseksi, tai se on luonteeltaan sellainen, että opiskelija ei halua selvittää sitä ao. opettajan kanssa, opiskelijan tulee ottaa yhteyttä suoraan oppiaineen professoriin tai laitoksen johtajaan. Tämän jälkeen, tai jos kyseessä on systemaattinen epäkohta tai muu kuin opintosuorituksiin liittyvä asia, yhteyttä voi ottaa tiedekunnan opintopäällikköön tai dekaaniin. Jos moite tms. kohdistuu hallintohenkilökuntaan, opiskelija voi ottaa yhteyttä tiedekunnan dekaaniin tai viime kädessä rehtoriin. Opiskelijan oikeusturvaopas löytyy yliopiston verkkosivulta. 10

Perustutkintoja koskevat ohjeet PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMAN OPPIAINEET Pääaineena opiskeltavat aineet Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto ja filosofian maisterin tutkinto suoritetaan pääaineena jokin seuraavista oppiaineista: - digitaalinen kulttuuri - kulttuuriperinnön tutkimus - maisemantutkimus Pääaineen valinta ilmoitetaan HuK-kypsyyskokeen yhteydessä. Vain sivuaineena opiskeltavat aineet - kulttuuri- ja elämysmatkailun sivuainekokonaisuus - kulttuurituotannon suunnittelun perusopinnot - museologian perusopinnot TIEDEKUNNAN MUUT OPPIAINEET (TURUSSA) Alla on lueteltuna humanistisessa tiedekunnassa pääaineena opiskeltavat aineet. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto ja filosofian maisterin tutkinto suoritetaan jokin seuraavista oppiaineista pääaineena: arkeologia, englannin kieli, espanja, folkloristiikka, fonetiikka, italia, kansatiede, kotimainen kirjallisuus, kreikkalainen filologia, kulttuurihistoria, latinalainen filologia, mediatutkimus, musiikkitiede, pohjoismaiset kielet, ranska, saksan kieli, Suomen historia, suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus (linjoina suomen kieli, suomalais-ugrilainen kielentutkimus) taidehistoria, 11

Perustutkintoja koskevat ohjeet uskontotiede, venäjän kieli, yleinen historia ja yleinen kirjallisuustiede. Vain sivuaineena opiskeltavat aineet Perus-, aine- ja syventävät opinnot on mahdollista suorittaa seuraavassa aineessa: sukupuolentutkimus. Perus- ja aineopinnot on mahdollista suorittaa seuraavissa aineissa: elämänkatsomustieto, klassillinen arkeologia, luova kirjoittaminen, museologia, North American Studies, Suomen kieli ja kulttuuri (ulkomaalaisille), Unkarin kieli ja kulttuuri, Viron kieli ja kulttuuri ja Perusopinnot voi suorittaa seuraavissa aineissa: Romanian kieli ja kulttuuri, Baltic Sea Region Studies, Tiedekunnan maisteriohjelmat Tiedekunnassa on viisi maisteriohjelmaa: Master s Programme in Baltic Sea Region Studies, Master s Programme in European Heritage, Digital Media and the Information Society, Suomen ja sen sukukielten maisteriohjelma ja Nais- ja sukupuolentutkimuksen maisteriohjelma. Näihin maisteriohjelmiin erillisellä valinnalla valitut opiskelijat suorittavat maisteriohjelmaan kuuluvat opinnot, joiden laajuus on 120 opintopistettä 12

Perustutkintoja koskevat ohjeet PERUSTUTKINTOJEN RAKENNE Käytetyt lyhenteet ja peruskäsitteet Oppaassa käytetään mm. seuraavia lyhenteitä: dos. dosentti HuK humanististen tieteiden kandidaatti FL filosofian lisensiaatti FM filosofian maisteri FT filosofian tohtori kl. kevätlukukausi sl. syyslukukausi SL1, SL2 syyslukukauden periodit 1 ja 2 KL1, KL2 kevätlukukauden periodit 1 ja 2 op opintopiste pa pääaine sa sivuaine P perusopinnot A aineopinnot S syventävät opinnot Keskeisiä käsitteitä ovat: 1. Perustutkinnot Tiedekuntaan hyväksytty opiskelija on saanut oikeuden suorittaa filosofian maisterin tutkinnon (FM). Opiskelija suorittaa ensin humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon (HuK), jonka jälkeen hän voi jatkaa opintojaan suoraan filosofian maisterin tutkintoon. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto (180 opintopistettä) ja filosofian maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto (120 opintopistettä). 2. Opintokokonaisuudet Opinnot rakentuvat porrasteisesti perus-, aine- ja syventävistä opinnoista. Näistä kaikista käytetään nimitystä opintokokonaisuus. Perus- ja aineopintokokonaisuudet suoritetaan humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon ja syventävät opinnot filosofian maisterin tutkintoon. Aineopintoihin sisältyy pääaineopiskelijoilla HuK-tutkielma. Syventäviin opintoihin sisältyy pääaineopiskelijoilla pro gradu -tutkielma ja sivuaineopiskelijoilla sivuaineen tutkielma tai muita oppiaineen määräämiä tutkielmatyyppisiä opintoja. Opintokokonaisuuksien laajuudet ilmoitetaan opintopisteinä. 13

Perustutkintoja koskevat ohjeet Vaadittavat minimilaajuudet vaihtelevat pää- ja sivuaineopiskelijoilla. Pääsääntöisesti opintokokonaisuuksien laajuudet ovat: perusopinnot 25 opintopistettä, aineopinnot pääaineopiskelijoilla 45 opintopistettä ja sivuaineopiskelijoilla 35 opintopistettä sekä syventävät opinnot pääaineopiskelijoilla 80 opintopistettä ja sivuaineopiskelijoilla 60 opintopistettä. 3. Opintopiste Opintojaksojen laajuudet ilmoitetaan opintopisteinä (op). Yksi opintopiste vastaa yhtä ECTS-pistettä. Opintopisteellä tarkoitetaan opiskelijan keskimääräistä 26 27 tunnin työpanosta. Työpanoksena otetaan huomioon esimerkiksi opetuksen seuraaminen, kirjallisuuden ja luentomuistiinpanojen lukeminen, harjoitustyöt, esitelmien laatiminen, esseiden kirjoittaminen sekä opiskelijan muu opintojen suorittamisen kannalta oleellinen toiminta. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon ja filosofian maisterin tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on yhteensä viisi vuotta, jolloin opiskelijan tulisi suorittaa keskimäärin 60 opintopistettä jokaisena opiskeluvuonna. 4. Pääaine ja sivuaineet Opiskelijalla on tutkinnossaan yksi pääaine ja yksi tai useampia sivuaineita. HuK-tutkintoa varten pääaineessa suoritetaan perus- ja aineopinnot. Pääaineopiskelijan aineopintoihin sisältyy HuK-tutkielma. Sivuaineet ovat pääainetta tukevia opintokokonaisuuksia. HuK-tutkintoon tulee suorittaa vähintään yhden sivuaineen perusopintokokonaisuus (vähintään 25 op) sekä lisäksi pakolliset kieli- ja viestintäopinnot (15 op). FM-tutkintoa varten pääaineesta suoritetaan syventävät opinnot, jotka sisältävät pro gradu -tutkielman. Lisäksi suoritetaan muita opintoja, esimerkiksi sivuaine- ja kieliopintoja, vähintään 40 op. 5. Kieli- ja viestintäopinnot Pääaineen ja sivuaineiden lisäksi HuK-tutkintoon sisältyy pakollisia kieli- ja viestintäopintoja (15 op). Mikäli opiskelija on valittu tiedekuntaan suoraan maisterivaiheen opiskelijaksi ja mikäli opiskelijan aikaisempaan tutkintoon ei sisälly tiedekunnan edellyttämiä kieli- ja viestintäopintoja, tulee opinnot suorittaa osittain tai kokonaan osana maisterivaiheen muita opintoja. 6. Vapaat opinnot/muut opinnot Vapaat opinnot ovat opintojaksoja, jotka eivät sisälly valmiisiin pää- tai sivuaineiden opintokokonaisuuksiin. Ne voivat olla myös yliopistossa suoritettuja kieliopintoja tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja opintojaksoja. 14

Perustutkintoja koskevat ohjeet 7. Kansainvälistymisosio Humanistisen tiedekunnan tutkinnoissa on otettu käyttöön kansainvälistymisosio 1.8.2014 alkaen. Kansainvälistymisosio tulee sisältyä kaikkien 1.8.2014 tai sen jälkeen aloittavien opiskelijoiden perustutkintoihin: kandidaatintutkintoon on sisällyttävä vähintään 10 opintopisteen verran kansainvälistymistä edistäviksi katsottuja opintoja, maisterintutkintoon vähintään 5 opintopistettä. Kansainvälistymistä edistäviksi opinnoiksi voidaan katsoa esim. ulkomailla suoritetut tutkintoon sisällytettävät opinnot, kielikeskuksen tarjoamat vieraan kielen opinnot, kansainvälisten vierailijoiden antama opetus, Turun yliopiston kansainvälisissä ohjelmissa tehdyt opintosuoritukset. Tutkinnonsuoritusoikeus Opiskelijalla voi olla vain yksi tutkinnonsuoritusoikeus kerrallaan humanistisessa tiedekunnassa. Tämä koskee sekä perustutkintoja että jatkotutkintoja. Perustutkinnon voi suorittaa ainoastaan henkilö, joka on saanut tutkinnonsuoritusoikeuden tiedekuntaan virallisen opiskelijavalinnan kautta. Tutkinnonsuoritusoikeuden voi saada joko kesän valintakokeissa (yhteishaku) tai muualla suoritettujen aikaisempien opintojen perusteella (erillisvalinta). Valintaperusteet ja hakuaika vahvistetaan ja julkistetaan vuosittain syksyllä. Opiskelija saa humanistisessa tiedekunnassa tutkinnonsuoritusoikeuden pääsääntöisesti sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon. Tietyissä poikkeustapauksissa tutkinnonsuoritusoikeuden voi saada vain ylempään korkeakoulututkintoon. Mikäli opiskelijalla on tehtynä aikaisemmin muu korkeakoulututkinto ja lisäksi pääaineen perus- ja aineopinnot, voi hän saada siirron suoraan maisterivaiheen opiskelijaksi. Lisätietoa saa tiedekunnan opintoneuvojalta ja opintopäälliköltä. Tutkinnonsuoritusoikeudella opiskelevien lisäksi tiedekunnassa voi olla opiskelijoita, joilla on oikeus suorittaa vain joitain tiettyjä opintoja, mutta ei koko tutkintoa. Tällaisia opiskelijoita ovat esimerkiksi tutkintoa täydentävät opiskelijat, erillisiä opintoja suorittavat opiskelijat ja JOO-opintoja suorittavat. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon taidot ja kompetenssit Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneella on tutkintoon kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset oman tieteenalan kehityksen seuraamiseen. Hän tuntee alan tutkimuksen keskeiset käsitteet, teoriat ja menetelmät sekä osaa hankkia ja arvioida kriittisesti oman alan tietoa. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneella on äidinkielen erinomainen taito sekä toisen kotimaisen kielen tyydyttävä tai hyvä taito. Lisäksi 15

Perustutkintoja koskevat ohjeet hän on saavuttanut vähintään yhden vieraan kielen riittävän suullisen ja kirjallisen taidon. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneella on valmiudet viestiä äidinkielellä suullisesti ja kirjallisesti sekä alan sisällä että alan ulkopuoliselle yleisölle. Lisäksi hänellä on valmiudet tieteelliseen ajatteluun, tieteellisiin työskentelytapoihin ja jatkuvaan oppimiseen. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneella on edellytykset jatkaa ylempään korkeakoulututkintoon sekä edellytykset toimia alan työtehtävissä silloin, kun viran kelpoisuusehdoiksi ei ole määritelty ylempää korkeakoulututkintoa. Laajuus Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. HuK-tutkinto sisältää: 1. Pääaineen perus- ja aineopinnot (vähintään 70 op) Perusopintojen minimilaajuus pääaineessa on 25 op ja aineopintojen 45 op. Opiskelija voi tehdä kokonaisuudet myös minimilaajuutta laajempina, mikäli hän haluaa suorittaa esimerkiksi ylimääräisiä valinnaisia kursseja. Tutkintotodistukseen kirjataan opintokokonaisuudet sen laajuisina kuin opiskelija on ne suorittanut. Pääaineen aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma, jonka alalta kirjoitetaan suomen tai ruotsin kielellä kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteen kieliasu arvostellaan. Suomen kielellä suoritettavaan kypsyyskokeeseen ei voi osallistua ennen kuin pakollinen kirjallisen viestinnän kurssi on suoritettu. 2. HuK-tutkintoon vaadittavat sivuaineiden opinnot Sivuainekokonaisuuksia HuK-tutkinnossa tulee olla vähintään 25 opintopisteen verran eli jonkin sivuaineen perusopinnot. On erittäin tärkeää, että kaikkien aineiden opiskelijat suorittavat myös sivuaineista valmiita opintokokonaisuuksia, koska todistukseen eritellään vain valmiit sivuaineiden opintokokonaisuudet. Lisäksi ammattipätevyyden ja -uskottavuuden kannalta on oleellista, että todistuksessa on selkeitä kokonaisuuksia eikä yksittäisiä kursseja, jotka merkitään vain kohtaan "muut opinnot". 3. Kieli- ja viestintäopinnot (15 op) Tiedekunnan pakolliset kieli- ja viestintäopinnot tulee suorittaa kokonaisuudessaan humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon. 16

4. Kansainvälistymistä edistävät opinnot (väh. 10 op) Perustutkintoja koskevat ohjeet Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon on sisällyttävä vähintään 10 opintopisteen verran kansainvälistymistä edistäviksi katsottuja opintoja kaikilla niillä opiskelijoilla, jotka ovat saaneet tutkinnonsuoritusoikeuden 1.8.2014 alkaen. Kansainvälistymistä edistäviksi opinnoiksi voidaan katsoa esim. ulkomailla suoritetut tutkintoon sisällytettävät opinnot, kielikeskuksen tarjoamat vieraan kielen opinnot, kansainvälisten vierailijoiden antama opetus, Turun yliopiston kansainvälisissä ohjelmissa tehdyt opintosuoritukset, kv-tutoroinnista sekä kansainvälisissä yhteyksissä (konferenssit, opetus- ja tutkimushankkeet, kansainväliset opintoretket) toimimisesta saadut opintopisteet. Kansainväliset opinnot voivat myös sisältyä pääaineen tai sivuaineen opintoihin. 5. Orientaatio-opinnot (5 op) Koulutusohjelman orientaatio-opinnot koostuvat johdatus yksikköön kurssista (2 op) ja metodologia ja tieteenfilosofia opintojaksosta (3 op). 6. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon sisällytettävät muut opinnot Muut tutkintoon sisällytettävät opinnot voivat koostua perus- tai aineopintojen yksittäisistä opintojaksoista, muissa tiedekunnissa tai muissa kotimaisissa tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritetuista opintojaksoista tai ylimääräisistä kieliopinnoista. Muita opintoja ei tarvitse olla tutkinnossa lainkaan, mikäli tutkinnon minimipistemäärä täyttyy muutoinkin. Esimerkkejä humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon rakenteesta ESIMERKKI 1 Pääaine Sivuaine Sivuaine Sivuaine yhteensä 70 op 45 op 10 op 25 op 25 op perusopinnot 10 op perusopinnot 10 op perusopinnot 25 op perusopinnot 45 op aineopinnot 35 op aineopinnot Kielet Muut opinnot 15 op 10 op 5 op 15 op 10 op Pakolliset orientaatioopinnot 17

Perustutkintoja koskevat ohjeet ESIMERKKI 2 Pääaine Sivuaine Sivuaine Sivuaine Yhteensä 70 op 10 op 10 op 25 op 25 op perusopinnot 10 op perusopinnot 10 op perusopinnot 25 op perusopinnot 45 op aineopinnot Sivuaine Kielet Muut opinnot 25 op 15 op 20 op 5 op 25 op 15 op 20 op perusopinnot Pakolliset orientaatioopinnot ESIMERKKI 3 Pääaine Sivuaine Sivuaine Sivuaine Yhteensä 70 op 25 op 25 op 25 op 25 op perusopinnot 25 op perusopinnot 25 op perusopinnot 25 op perusopinnot 45 op aineopinnot Kielet Muut opinnot Pakolliset orientaatioopinnot 15 op 15 op 5 op 15 op 15 op 5 op Filosofian maisterin tutkinto (FM) Filosofian maisterin tutkinnon taidot ja kompetenssit Filosofian maisterin tutkinnon suorittaneella on oman tieteenalan laaja-alaiset tiedot ja lisäksi käsitys tutkintoon kuuluvien muiden tieteenalojen kattavuudesta, erityispiirteistä ja tärkeimmistä osa-alueista sekä niiden yhteyksistä muihin tiedon alueisiin. Lisäksi hänellä on kyky hahmottaa oman tieteenalan keskeinen aineisto 18

Perustutkintoja koskevat ohjeet tieteellisten käsitteiden kautta ja kyky hankkia ja arvioida kriittisesti oman alan uusinta tietoa. Filosofian maisterin tutkinnon suorittaneella on hyvä kyky viestiä suullisesti ja kirjallisesti äidinkielellä sekä vähintään yhdellä vieraalla kielellä sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Lisäksi hänellä on kyky kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen sekä valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä työelämän edellyttämät viestintätekniset taidot. Filosofian maisterin tutkinnon suorittaneella on valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä. Laajuus Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on 120 op. Filosofian maisterin tutkinto sisältää: 1. Pääaineen syventävät opinnot sekä pro gradu -tutkielma (vähintään 80 op) Pääaineen syventävät opinnot ovat yhteensä 80 opintopistettä, joista pro gradun osuus on 40 opintopistettä. Opiskelija voi halutessaan tehdä syventävät opinnot minimilaajuutta laajempina. Tutkintotodistukseen kokonaisuus merkitään sen laajuisena kuin opiskelija on sen suorittanut. Mikäli kypsyysnäytettä ei ole kirjoitettu HuK-tutkinnon yhteydessä (esim. suoraan maisteriopintoihin siirtyvät), se kirjoitetaan pro gradu -tutkielman alalta. 2. Kansainvälistymistä edistävät opinnot Filosofian maisterin tutkintoon on sisällyttävä vähintään 5 opintopisteen verran kansainvälistymistä edistäviksi katsottuja opintoja kaikilla niillä opiskelijoilla, jotka ovat saaneet tutkinnonsuoritusoikeuden 1.8.2014 alkaen. Kansainvälistymistä edistäviksi opinnoiksi voidaan katsoa esim. ulkomailla suoritetut tutkintoon sisällytettävät opinnot, kielikeskuksen tarjoamat vieraan kielen opinnot, kansainvälisten vierailijoiden antama opetus, Turun yliopiston kansainvälisissä ohjelmissa tehdyt opintosuoritukset, kv-tutoroinnista sekä kansainvälisissä yhteyksissä (konferenssit, opetus- ja tutkimushankkeet, kansainväliset opintoretket) toimimisesta saadut opintopisteet. 3. Muut opinnot filosofian maisterin tutkinnossa Pääaineen syventävien opintojen (vähintään 80 op) lisäksi opiskelijan tulee suorittaa muita opintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus on vähintään 120 opintopistettä. Suositeltavaa on, että opiskelija suorittaa muihin opintoihin sivuaineiden opintokokonaisuuksia tai kieliopintoja. Vain arvostellut kokonaisuudet, joista on loppumerkintä, merkitään tutkintotodistukseen sivuaineeksi. Oppiaineissa suoritettuja yksittäisiä opintojaksoja ei todistuksessa eritellä, vaan ne merkitään kohtaan muut opinnot. Maisteriopintoihin 19

Perustutkintoja koskevat ohjeet koulutusohjelman ulkopuolelta valitut suorittavat muut opinnot kohtaan 15-20 opintopistettä pääaineen (digitaalinen kulttuuri, kulttuuriperinnön tutkimus tai maisemantutkimus) metodiopintoja. Opiskelija, joka on saanut tutkinnonsuoritusoikeiden vain maisterivaiheen opintoihin (ylempi korkeakoulututkinto) ja jonka aikaisempaan alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon ei ole sisältynyt humanistisen tiedekunnan vaatimia pakollisia kieli- ja viestintäopintoja, suorittaa kieli- ja viestintäopinnot kokonaan tai osittain ylempään korkeakoulututkintoon. Esimerkkejä filosofian maisterin tutkinnon rakenteesta ESIMERKKI 1 Pääaine Sivuaine Muut opinnot yhteensä 80 op 25 op 15 op syventävät opinnot, sisältää pro gradu tutkielman perusopinnot Muualta tulleet maisteriopiskelijat tekevät vähintään 15 op:n metodiopinnot ESIMERKKI 2 Pääaine Sivuaine Muut opinnot Yhteensä 80 op 35 op 5 op syventävät opinnot, aineopinnot sisältää pro gradu tutkielman ESIMERKKI 3 Pääaine Sivuaine Sivuaine Muut opinnot Yhteensä 80 op 10 op 10 op 20 op syventävät opinnot, sisältää pro gradu - tutkielman ESIMERKKI 4 perusopinnot (digitaalinen kulttuuri, kulttuuriperinnön tutkimus, maisemantutkimus) perusopinnot (digitaalinen kulttuuri, kulttuuriperinnön tutkimus, maisemantutkimus) Pääaine Sivuaine Sivuaine Muut opinnot Yhteensä 80 op 25 op 10 op 5 op syventävät opinnot, sisältää pro gradu - tutkielman perusopinnot perusopinnot (digitaalinen kulttuuri, kulttuuriperinnön tutkimus, maisemantutkimus) 20

Perustutkintoja koskevat ohjeet Maisterivaiheen opintojen aloittaminen On suositeltavaa, että kandidaatintutkinnon opinnoista on suoritettuna vähintään 120 opintopistettä ennen kuin opiskelija aloittaa maisterivaiheen opintoja. Jotta opinnot etenisivät joustavasti, voi opiskelija siis tarvittaessa suorittaa joitain maisterintutkintoon sisällytettäviä opintoja ennen kandidaatintutkinnon valmistumista. Opiskelijan aloittaessa pääaineen syventävien opintojen tutkielmaseminaarin, tulee aineopintojen kandidaatintutkielma ja seminaari (10 op) suoritettuna. TIEDEKUNNAN PAKOLLISET KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT Humanistisen tiedekunnan opiskelijan tulee suorittaa pakollisia kieli- ja viestintäopintoja 15 opintopisteen verran. Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot tulee kokonaisuudessaan suorittaa alempaan korkeakoulututkintoon eli humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon. Opiskelija, joka on saanut tutkinnonsuoritusoikeuden vain maisterivaiheen opintoihin (ylempi korkeakoulututkinto) ja jonka aikaisempaan alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon ei ole sisältynyt humanistisen tiedekunnan vaatimia pakollisia kieli- ja viestintäopintoja, suorittaa kieli- ja viestintäopinnot kokonaan tai osittain ylempään korkeakoulututkintoon. Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot koostuvat äidinkielen opinnoista (5 op), toisen kotimaisen kielen (ruotsi) opinnoista (5 op) ja yhden vieraan kielen opinnoista (5 op). Äidinkieli (suomi) Äidinkielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan Suomen kieli ja viestintä - kurssilla (5 op). Kurssista tiedotetaan tarkemmin syksyllä 2016. Vieras kieli Opiskelija voi osoittaa tutkintovaatimusten mukaisen vieraan kielen taidon vaihtoehtoisesti englannin, espanjan, italian, ranskan, saksan tai venäjän kielessä. Vieraan kielen opintojen tavoitteena on, että opiskelijat saavuttavat hyvän akateemisen ja työelämässä tarvittavan kielitaidon. Vieraan kielen opinnot koostuvat tekstin ymmärtämisestä tai muusta kirjallisesta osuudesta sekä suullisesta osuudesta (yhteensä 5 op). Englannin kielessä kirjallisen ja suullisen taidon osuudet on integroituna opetuksessa. Vieraan kielen taito on mahdollista osoittaa myös aiemmin hankitulla osaamisella (kirjallisen taidon näyttökoe, englannin kielessä portfolio ja haastattelu, kts. kielikeskuksen opinto-opas). Lisätietoa kohdasta "Vapauttavat kokeet" sekä kohdasta "Kieliopintojen korvaaminen aikaisemmilla opinnoilla tai muilla suorituksilla. 21

22 Perustutkintoja koskevat ohjeet Vieraan kielen kurssit järjestää kielikeskus. Lisätietoa kurssien ajankohdista ja kursseille ilmoittautumisesta ilmoitetaan syksyllä 2016. Toinen kotimainen kieli (ruotsi) Yliopistojen tutkinnoista säädetyn asetuksen mukaan opiskelijan tulee osoittaa tutkinnossa toisen kotimaisen kielen vähintään tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Toisen kotimaisen kielen opintojen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää oman alansa puhuttua ja kirjoitettua kieltä sekä pystyy keskustelemaan alaansa liittyvistä kysymyksistä. Hänen tulee myös osata käyttää kieltä kirjallisesti omaan ammattialaansa liittyvissä tehtävissä. Kirjallisen ja suullisen taidon laajuus on humanistisessa tiedekunnassa yhteensä 5 op. Kirjallisen ja suullisen taidon osoittamiseksi on suoritettava ruotsin kielen kurssit. Kursseille osallistuvan tulee hallita lukion ruotsin oppimäärää vastaavat taidot; kursseilla ei kerrata peruskielioppisääntöjä. Ruotsin kielen perustaitojen kertaamiseksi on mahdollista osallistua kielikeskuksen järjestämille valmentaville kursseille. Ruotsin kielen kurssin päätteeksi suoritetaan sekä kirjallisen että suullisen taidon tentti. Koulutusohjelma järjestää Ruotsin kielen kurssin syksyllä 2016. Ruotsin suorituksen korvaamisesta muilla suorituksilla löytyy tietoa kohdasta Kieliopintojen korvaaminen aikaisemmilla opinnoilla tai muilla suorituksilla. Ruotsin arviointiasteikko on kaksiportainen: tyydyttävät tiedot (2) ja hyvät tiedot (4). Arvosanat 1 3 vastaavat tyydyttäviä tietoja ja arvosanat 4 5 hyviä tietoja. Arviointi suoritetaan erikseen kirjallisen ja suullisen taidon osalta. Suomi toisena kotimaisena kielenä Humanistinen tiedekunta ei järjestä erikseen kursseja opiskelijoille, jotka ovat saaneet koulusivistyksenä ruotsiksi ja jotka suorittavat suomen toisena kotimaisena kielenä. Suoritustapa katsotaan opiskelijakohtaisesti. Mikäli opiskelija ei ole suorittanut suomea toisena kotimaisena kielenä esimerkiksi Åbo Akademissa tai tehnyt valtionhallinnon kielitutkintoa ja hänen suomen kielen taitonsa on riittävä, tulee opiskelijan tehdä Suomen kieli ja viestintä kurssi (5 op). Lisäksi suositellaan, että opiskelija tekee kypsyysnäytteen ruotsin lisäksi suomeksi, jolloin opiskelija voi osoittaa hyvän kielitaidon myös suomen kielessä. Tällä voi olla merkitystä esimerkiksi työnhaun yhteydessä. Kieliopintojen suoritusjärjestys Kieli- ja viestintäopintojen suoritusjärjestykseksi suositellaan seuraavaa: 1. opiskeluvuotena Suomen kieli ja viestintä (kieliaineiden opiskelijoille SL1); historian, kulttuurien ja taiteiden tutkimuksen opiskelijoille KL1). Kurssi täytyy olla suoritettuna ennen kuin opiskelija voi suorittaa HuK-tutkinnon kypsyysnäytteen.

Perustutkintoja koskevat ohjeet 1. tai 2. opiskeluvuotena vieras kieli (vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan pääsääntöisesti kielikeskuksen järjestämillä kursseilla tai vapauttavassa kokeessa). 1. opiskeluvuotena toinen kotimainen kieli (osoitetaan pääsääntöisesti koulutusohjelman järjestämällä ruotsin kielen kurssilla ja loppukokeen suorittamisella hyväksytysti tai suorittamalla hyväksytysti pelkkä loppukoe). Kaikki pakolliset kieli- ja viestintäopinnot tulee olla tehtynä ennen kuin opiskelija voi saada HuK-tutkinnon. Vapauttavat kokeet Vieras kieli Vieraiden kielten kirjallisen osuuden vapauttavat kokeet järjestetään pääsääntöisesti syyslukukauden alussa. Vieraan kielen vapauttavaan kielikokeeseen voi osallistua vain kerran. Vapauttavassa kielikokeessa hylätty tai kokeesta pois jäänyt opiskelija osallistuu kielikursseille. Englannin kielessä vapautuksen voi saada kirjallisella portfoliolla ja haastattelulla. Kaikkien kielten vapauttaviin kokeisiin on ilmoittauduttava sähköisesti Nettiopsun kautta. Tarkista ilmoittautumismenettely ja tarkemmat ohjeet kielikeskuksen opinto-oppaasta. Kokeeseen osallistujan on pyydettäessä todistettava henkilöllisyytensä. Toinen kotimainen kieli (ruotsi) Toisen kotimaisen kielen kirjallista koetta järjestetään useampia sekä syys- että kevätlukukaudella. Ruotsin kirjalliseen kokeeseen voi osallistua suoraan tai käytyään ensin kokeeseen valmentavan kurssin. Kokeeseen voi valmentautua myös kielikeskuksen itseopiskelumateriaalin avulla. Kirjalliseen kokeeseen ilmoittaudutaan sähköisesti Nettiopsussa. Kokeen suorittamista saa yrittää vain kerran käymättä valmentavaa kurssia. Suullisen taidon voi osoittaa näyttökokeessa, johon saa kurssia käymättä osallistua VAIN KERRAN. Suullinen näyttökoe suoritetaan kirjallisen kokeen jälkeen. Kokeeseen osallistujan on pyydettäessä todistettava henkilöllisyytensä. 23

Perustutkintoja koskevat ohjeet Kieliopintojen korvaaminen aikaisemmilla opinnoilla tai muilla suorituksilla 1) Vieraan kielen opinnot katsotaan suoritetuiksi, kun opiskelija on suorittanut ao. kielessä perusopinnot. Vieraiden kielten opinnoilla voi korvata ainoastaan pakolliset kieliopinnot, ei vapaita opintoja (kirjallinen taito ja suullinen taito). Opiskelijoille, jotka ovat aloittaneet opintonsa 1.8.2012 tai sen jälkeen, kielitaito kirjataan ilman opintopisteitä opintorekisteriin HuK-tutkinnon anomisen yhteydessä. Ennen 1.8.2012 aloittaneille opiskelijoille kielitaito kirjataan opintopisteineen (5 op). Kielissä, joiden opetus alkaa alkeista, pakolliset kieliopinnot korvataan kielen aineopinnoilla (Viron kieli ja kulttuuri sekä Unkarin kieli ja kulttuuri). Keskeneräisillä opintokokonaisuuksilla korvaavuutta ei myönnetä, vaan opiskelija voi osoittaa tutkintoon tarvittavan kielitaidon kielikeskuksen järjestämissä vapauttavissa kokeissa tai suorittaa tutkintoon edellytettävät kielikurssit tai - kurssin. 2) Vieraiden kielten korvaaminen on mahdollista myös aikaisemmin suoritetuilla korkeakouluopinnoilla. Opiskelija voi saada korvatuksi pakollisten kieli- ja viestintäopintojen äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon opinnot, jotka on suoritettu toisessa suomalaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Mikäli muualla suoritetut opinnot ovat laajuudeltaan humanistisen tiedekunnan opintoja suppeammat, tiedekunta voi edellyttää opintojen täydentämistä. Mikäli ao. kurssin nimestä ei käy selkeästi ilmi, että kurssi vastaa tiedekunnan edellyttämää kielitaitoa, tulee opiskelijan toimittaa opintosuoritusotteen lisäksi kurssikuvaus tms. 1.8.2015 aloittaneiden opiskelijoiden osalta ruotsin ja vieraan kielen suoritukset toisesta korkeakoulusta korvataan 5 op suuruisina vaikka alkuperäiset suoritukset olisivat 5 op suppeampia. Suomen kielen kirjallisen ja suullisen taidon osalta alkuperäisten suoritusten on oltava vähintään 5 op, muuten opiskelija joutuu täydentämään puuttuvat pisteet. Korvaavuutta anotaan erikseen koulutusohjelman toimistosta tai tiedekunnan intranet-sivuilta saatavalla lomakkeella Muualla suoritettujen, tutkintoon kuulumattomien (paitsi pakolliset kieli- ja viestintäopinnot) opintojen hyväksilukeminen. 3) Ennen 1.8.2014 aloittaneet opiskelijat voivat osoittaa vieraan kielen taidon muun kuin suullisen kielitaidon osalta ko. kieliaineen ylioppilastutkinnon pitkän vieraan kielen arvosanalla laudatur tai eximia cum laude approbatur. 4) Vieraan kielen taidon voi osoittaa kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IBtutkinnon), eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB-tutkinnon) tai Reifeprüfungtutkinnon tutkintotodistuksella. 24

Perustutkintoja koskevat ohjeet Äidinkieli (suomi) 1) Suomen kielen kirjallinen taito katsotaan suoritetuksi, kun opiskelija on suorittanut suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen perusopinnot. Kielitaito kirjataan ilman opintopisteitä HuK-tutkinnon anomisen yhteydessä. 2) Suomen kielen suullisen taidon saa korvattua lukiossa suoritetulla Opetushallituksen hyväksymällä puheviestinnän päättökokeella. Ruotsi toisena kotimaisena kielenä 1) Toisen kotimaisen kielen opinnot katsotaan suoritetuiksi, kun opiskelija on suorittanut ao. kielessä vähintään perusopinnot. Suoritettuaan perusopinnot opiskelija saa suullisen ja kirjallisen kielitaidon arvosanaksi tyydyttävät tiedot. Jos opiskelija suorittaa lisäksi aineopinnot, arvosanaksi merkitään hyvät tiedot. Opintokokonaisuuksista on oltava loppumerkintä. Korvaavuutta ei tarvitse anoa erikseen, vaan se merkitään opintorekisteriin opiskelijan anoessa tutkintotodistusta. Opiskelijoille, jotka ovat aloittaneet opintonsa 1.8.2012 tai sen jälkeen, kielitaito kirjataan ilman opintopisteitä. Ennen 1.8.2012 aloittaneille opiskelijoille kielitaito kirjataan opintopisteineen (5 op). Keskeneräisillä opintokokonaisuuksilla korvaavuutta ei myönnetä, vaan opiskelija voi osoittaa tutkintoon tarvittavan kielitaidon esimerkiksi kielikeskuksen järjestämissä kokeissa. 2) Ruotsin korvaaminen on mahdollista myös aikaisemmin suoritetuilla korkeakouluopinnoilla. Opiskelija voi saada korvatuksi pakollisten kieli- ja viestintäopintojen äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon opinnot, jotka on suoritettu toisessa suomalaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Mikäli muualla suoritetut opinnot ovat laajuudeltaan humanistisen tiedekunnan opintoja suppeammat, tiedekunta voi edellyttää opintojen täydentämistä. Mikäli ao. kurssin nimestä ei käy selkeästi ilmi, että kurssi vastaa tiedekunnan edellyttämää kielitaitoa, tulee opiskelijan toimittaa opintosuoritusotteen lisäksi kurssikuvaus tms. Korvaavuutta anotaan erikseen koulutusohjelman toimistosta tai tiedekunnan intranet-sivuilta saatavalla lomakkeella Muualla suoritettujen, tutkintoon kuulumattomien (paitsi pakolliset kieli- ja viestintäopinnot) opintojen hyväksilukeminen. Toinen kotimainen kieli arvioidaan kaksiportaisella asteikolla. Arvosanat 1 3 vastaavat tyydyttäviä tietoja ja arvosanat 4 5 hyviä tietoja. Suullinen ja kirjallinen taito arvioidaan erikseen. Mikäli opiskelijan muualla suorittamasta toisen kotimaisen kielen suorituksesta ei käy selkeästi ilmi, onko opinnot suoritettu tyydyttävin vai hyvin tiedoin, annetaan arvosanaksi tyydyttävät tiedot. 25

Perustutkintoja koskevat ohjeet 3) Toisen kotimaisen kielen voi saada korvatuksi myös ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa mittaavalla valtionhallinnon kielitutkinnolla, joka on suoritettu vähintään arvosanalla tyydyttävä. 4) Suomenkielisen koulusivistyksen saanut voi korvata toisen kotimaisen kielen myös ylioppilastutkinnon ruotsi äidinkielenä kokeen hyväksytyllä suorituksella, tai ruotsi toisena kielenä kokeen suorituksella arvosanan ollessa vähintään magna cum laude approbatur. Ulkomailla pohjakoulutuksen saaneiden kielitaitovaatimukset Opiskelijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä ja joiden suomen kielen taito ei riitä Suomen kieli ja viestintä -kurssin suorittamiseen ja suomenkielisen kypsyysnäytteen kirjoittamiseen, suorittavat Suomen kieli ja kulttuuri ulkomaalaisille -perusopintokokonaisuuden (25 op) ja tekevät kypsyysnäytteen muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Katso lisätietoa kypsyysnäytteen tekemisestä kohdasta Kypsyysnäytteen suorittaminen. Mikäli opiskelijan ei ole tarkoitus jatkaa Suomen kieli ja kulttuuri -kokonaisuuden aineopintoihin, perusopintojen kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemuksen moduuli voidaan kokonaan tai osittain korvata aineopintojen käytännön kielitaidon moduulin kursseilla niin, että kokonaislaajuus säilyy 25 opintopisteenä. Lisätietoa saa ao. oppiaineesta. Ennen Suomen kieli ja kulttuuri ulkomaalaisille -opintoja tulee suorittaa kielikeskuksen suomen kielen kurssi (tai vastaavat taidot), joka sijoitetaan kieliopintoihin. Suomen kieli ja kulttuuri ulkomaalaisille -opinnot suorittaneilta opiskelijoilta ei vaadita muita kieli- ja viestintäopintoja. Englanninkielisissä maisteriohjelmissa opiskelevien kielitaitovaatimukset Englanninkielisissä maisteriohjelmissa osa vaadittavista opinnoista voi koostua suomen kielen opinnoista. TIETOTEKNISET TAIDOT Humanistisen tiedekunnan opiskelija tarvitsee atk-taitoja päivittäin opiskeluissaan. Opiskelijan tulee osata käyttää mm. sähköpostia ja tekstinkäsittelyohjelmaa. Osa opinnoista voidaan myös suorittaa sähköisessä oppimisympäristössä tai verkkokursseina (esim. Moodle). Opiskelijan on pääsääntöisesti huolehdittava itse tarvittavien tietoteknisten taitojen hankkimisesta. Opiskelijat saavat opintojen eri vaiheissa ohjausta tiedonhankintataitojen kartuttamiseksi ja kirjaston erilaisten sähköisten tietokantojen käyttämiseksi. 26

Perustutkintoja koskevat ohjeet AINEYHDISTELMÄT Yleisiä määräyksiä Tutkinnon pääaineen tulee olla suoritettu Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan opetussuunnitelmissa esitetyllä tavalla. Oppiaineiden opetussuunnitelmat vahvistetaan vuosittain ja julkaistaan heinä-elokuussa sähköisessä opinto-oppaassa (OPSI). Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon suoritetaan pääaineen ja sivuaineiden perus- ja aineopintoja sekä pakolliset kieli- ja viestintäopinnot. Syventäviin opintoihin sisältyviä opintoja sisällytetään osaksi HuK-tutkintoa vain poikkeustapauksissa. Pää- ja sivuaineiden syventäviä opintoja voidaan suorittaa vain filosofian maisterin tutkintoon. Filosofian maisterin tutkinnossa voi olla lisäksi sivuaineiden perus- ja aineopintoja. Tutkintoon voi sisällyttää ilman erillistä anomusta sivuaineiksi eri tieteenalojen opintokokonaisuuksia omasta tiedekunnasta ja Turun yliopiston muista tiedekunnista. Lisäksi muiden yliopistojen ja avoimen yliopiston opintoja voidaan hyväksyä osaksi tutkintoa, mutta vain erillisestä anomuksesta. Anomuslomakkeita muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemiseksi saa koulutusohjelman toimistosta tai humanistisen tiedekunnan intranet-sivuilta. On kuitenkin huomattava, että muutamia erikseen ilmoitettuja poikkeuksia lukuun ottamatta voidaan sivuaineeksi hyväksyä vain aine, jossa on suoritettu vähintään 20 opintopisteen laajuinen arvosteltu kokonaisuus. Kokonaisuudesta on oltava loppumerkintä. Arvosteltu opintokokonaisuus ei ole samasta aineesta suoritettujen yksittäisten opintosuoritusten satunnainen joukko. Loppumerkinnän opintokokonaisuudesta antaa oppiaine. Muissa tiedekunnissa sekä kotimaisissa tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritetut opinnot Sivuaineeksi voidaan hyväksyä vähintään 20 opintopisteen laajuiset opintokokonaisuudet, jotka on suoritettu jonkin tiede- tai taidekorkeakoulun tutkintovaatimusten mukaisesti. Mikäli opintoja antavassa korkeakoulussa ei käytetä opintojen ryhmittelyssä opintokokonaisuuksia, voidaan erillisestä anomuksesta hyväksyä tällaisiakin opintoja sivuaineeksi. Tällöin opintojen tulee muodostaa temaattisesti yhtenäiseksi katsottava vähintään 20 opintopistettä laaja kokonaisuus. Sivuainekokonaisuutta ei kuitenkaan voida muodostaa useassa eri yliopistossa suoritetuista opinnoista. 27

Perustutkintoja koskevat ohjeet Muissa suomalaisissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa suoritettujen opintojen hyväksilukeminen tutkintoon Muissa kotimaisissa tai ulkomaisissa yliopistoissa tai avoimessa yliopistossa suoritettuja opintoja voi sisällyttää tutkintoon anomuksesta. Anomuslomakkeita saa tiedekunnan kansliasta tai verkkosivuilta. Toiseen korkeakoulututkintoon sisältyvillä opinnoilla voi korvata pakollisia kieli- ja viestintäopintoja. Tämän lisäksi toiseen, vähintään samantasoiseen yliopistotutkintoon sisältyvillä opinnoilla voi korvata enintään 30 opintopistettä samansisältöisiä, opetussuunnitelmassa pakolliseksi määrättyjä opintoja. Aiempaan tutkintoon kuuluvilla opinnoilla voi siis hakea korvaavuutta edellyttäen, että - aiempi tutkinto on korkeakoulututkinto - aiempi tutkinto on vähintään samantasoinen kuin tutkinto, johon korvattavat opinnot sijoittuvat, ja että - korvattavat opinnot ovat pakollisia opintosuorituksia. Tiedekunnan kansliasta anotaan valmiiden muualla suoritettujen opintokokonaisuuksien (esim. perusopinnot), muissa korkeakouluissa suoritettujen kieli- ja viestintäopintojen sekä aiempaan tutkintoon sisältyvien opintojen hyväksilukemista osaksi tutkintoa. Lisäksi tiedekunnan kansliassa voidaan hyväksilukea ammattikorkeakoulussa suoritetut opettajan pedagogiset opinnot (60 op) ja kirjastoalan pätevyyden antavat opinnot (60 op), jos niitä ei ole sisällytetty amk-tutkintoon. Anomuslomakkeita saa koulutusohjelman toimistosta tai tiedekunnan intranet-sivuilta. Mikäli opiskelija haluaa korvata jonkin yksittäisen opintojakson muualla suorittamallaan yksittäisellä opintojaksolla, tulee opiskelijan tällöin anoa opintojakson korvaavuutta ao. oppiaineesta. Ammattikorkeakouluopinnoista voidaan sisällyttää opintoja Työelämävalmiudetkokonaisuutena (kts. alla). Työelämävalmiudet-kokonaisuus ja -opintojakso Työelämävalmiudet-opintokokonaisuuden tavoitteena on edistää ammatillisen asiantuntijuuden kehittymistä ja ammatillista kasvua sekä luoda tutkiva kriittinen suhde työelämässä tarvittavien taitojen ja opiskelijan osaamisen välille. Opintokokonaisuus rakentuu opiskelijan osaamisen erilaisista elementeistä, jotka opiskelija kokoaa portfolioksi. Portfolion avulla opiskelija pohtii erilaisista elementeistä kerätyn työelämään orientoivan osaamisen suhdetta toisaalta yliopistokoulutukseen ja toisaalta työelämään. Portfoliossa opiskelija analysoi opintojen, humanistisen alan ja oman osaamisensa asiantuntijuutta. 28

Perustutkintoja koskevat ohjeet Työelämävalmiudet-kokonaisuuteen sisällytettävät osiot voivat olla tiede- tai taidekorkeakoulussa tai ammattikorkeakoulussa suoritettuja opintojaksoja, jotka eivät sisälly opiskelijan aikaisempiin tutkintoihin. Kokonaisuuteen voidaan lukea hyväksi myös työvoimapoliittisena koulutuksena tai vapaan sivistystyön parissa suoritettuja kursseja, joiden voidaan katsoa kartuttavan ammatillisia taitoja ja valmiuksia. Taitojen tulee olla sellaisia, että ne sopivat osaksi humanistista alaa. Tällaisia taitoja voivat olla esim. mediaosaamiseen, tiedottamiseen, viestintään, tietotekniikkaan (atk-erikoistaidot), opettajuuteen, talouden hallintaan, projektijohtamiseen, johtamiseen tms. liittyvät taidot. Opintokokonaisuus on mahdollista suorittaa seuraavilla tavoilla: - Opiskelija kerää kokonaisuuteen tulevat opinnot monipuolisista työelämään orientoivista ja työelämätaitoja kartuttaneista elementeistä, jotka on suoritettu erityyppisissä koulutuksissa. Tällöin kokonaisuuteen voi sisältyä esim. omassa yliopistossa suoritettuja opintojaksoja (esim. projektijohtamisen kurssi tai harjoittelu, mikäli harjoittelu ei sisälly opiskelijan pääaineen opintoihin), muissa korkeakouluissa tai muissa oppilaitoksissa suoritettuja kursseja. Opiskelija kokoaa kokonaisuuteen sisällytettävät elementit portfolioksi tiedekunnan ohjeistamalla tavalla. Portfolion avulla opiskelija pohtii kokonaisuuteen sisältyvien elementtien suhdetta toisaalta yliopisto-opintoihinsa ja toisaalta siihen, miten taidot ovat lisänneet työelämävalmiuksia ja ammatillista kehittymistä. --- - Opiskelijalle hyväksytään kokonaisuus pelkästään esimerkiksi ammattikorkeakoulussa suoritettujen opintojen pohjalta, mikäli opintojen voidaan katsoa tukevan opiskelijan työelämävalmiuksia ja ammatillista kasvua. Opiskelija kokoaa kokonaisuuteen sisällytettävät elementit portfolioksi tiedekunnan ohjeistamalla tavalla. Portfolion avulla opiskelija pohtii kokonaisuuteen sisältyvien elementtien suhdetta toisaalta yliopisto-opintoihinsa ja toisaalta siihen, miten taidot ovat lisänneet työelämävalmiuksia ja ammatillista kehittymistä. Työelämävalmiudet-kokonaisuuden laajuus on maksimissaan 25 opintopistettä ja minimissään 20 opintopistettä. Kokonaisuus voidaan kirjata humanististen tieteiden kandidaatin tai filosofian maisterin tutkintoon kokonaisuudeksi, mutta sillä ei voi korvata tutkintoihin kuuluvien pakollisten sivuaineiden osuutta. Kokonaisuuteen sisällytettävät opinnot eivät saa sisältyä mihinkään opiskelijan aikaisempaan tutkintoon. Kokonaisuuden lisäksi on mahdollista suorittaa vastaavan sisältöinen suppeampi, 5-10 opintopisteen laajuinen Työelämävalmiudet-opintojakso, joka sijoitetaan tutkinnon vapaisiin opintoihin. Suoritusmerkintään vaadittavat opinnot, kurssit ym. elementit arvioidaan tiedekunnassa opiskelijan laatiman portfolion perusteella. Opintojakso kirjataan opintosuoritusrekisteriin tiedekunnassa. Opintojen lukemisesta hyväksi päättää opintopäällikkö. Kokonaisuuteen sisältyvien elementtien lukemisesta hyväksi sekä portfolion laatimisesta saa lisätietoa ja ohjeistusta tiedekunnan Intranet-sivuilta ja opintopäälliköltä. 29