TURUN YLIOPISTO HUMANISTINEN TIEDEKUNTA KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMA

Transkriptio

1 2

2 TURUN YLIOPISTO HUMANISTINEN TIEDEKUNTA KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS

3 Julkaisija: TURUN YLIOPISTO Toimittaja: Laura Puromies Painopaikka: Juvenesprint, Turku Oppaan käyttäjälle Tämä opas sisältää humanistisen tiedekunnan humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon (HuK) ja filosofian maisterin tutkinnon (FM) tutkintovaatimukset lukuvuodelle , jotka on vahvistettu humanistisen tiedekunnan johtokunnassa. Opas sisältää opiskelua koskevia ohjeita, sääntöjä ja määräyksiä. Oppiaineiden opetussuunnitelmat julkaistaan sähköisessä opintooppaassa: Humanistisen tiedekunnan opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset perustuvat Valtioneuvoston asetukseen yliopistojen tutkinnoista sekä Turun yliopiston opintojohtosääntöön. Laura Puromies Tohtorikoulutettava 4

4 Sisällys SISÄLLYS OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 9 Opintojen aloittaminen... 9 Opintojen suunnittelu... 9 Opintojen eteneminen Vilppi Ongelmatilanteet PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET, KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMAN OPPIAINEET TIEDEKUNNAN MUUT OPPIAINEET (TURUSSA) Pääaineena opiskeltavat aineet Vain sivuaineena opiskeltavat aineet Tiedekunnan maisteriohjelmat PERUSTUTKINTOJEN RAKENNE Käytetyt lyhenteet ja peruskäsitteet Tutkinnonsuoritusoikeus Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) Esimerkkejä humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon rakenteesta Filosofian maisterin tutkinto (FM) Esimerkkejä filosofian maisterin tutkinnon rakenteesta Maisterivaiheen opintojen aloittaminen TIEDEKUNNAN PAKOLLISET KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT Äidinkielen opinnot Vieras kieli Toinen kotimainen kieli (ruotsi) Suomi toisena kotimaisena kielenä Kieliopintojen suoritusjärjestys Vapauttavat kokeet Kieliopintojen korvaaminen aikaisemmilla opinnoilla tai muilla suorituksilla Ruotsi toisena kotimaisema kielenä Puheviestintä TIETOTEKNISET-TAIDOT AINEYHDISTELMÄT Yleisiä määräyksiä Tarkennuksia Muissa tiedekunnissa sekä kotimaisissa tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritetut opinnot Muissa suomalaisissa tai ulkomaisissa korkeakouluissa suoritettujen opintojen hyväksilukeminen tutkintoon Työelämävalmiudet-kokonaisuus ja -opintojakso

5 Sisällys Muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen hyväksilukeminen (AHOT).. 31 OPETETTAVAN AINEEN OPINNOT JA OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT Opetettavan aineen opinnot Opetettavien aineiden aineyhdistelmät Opettajan pedagogiset opinnot Vastaavuustodistukset SIVUAINEIDEN SUORITTAMINEN Yleistä Sivuaineoikeuden saaminen humanistisessa tiedekunnassa Sivuaineiden suorittaminen muissa Turun yliopiston tiedekunnissa Sivuaineiden suorittaminen yliopistojen välisissä verkostoissa Sivuaineiden suorittaminen Turun kauppakorkeakoulussa Sivuaineiden suorittaminen ulkomailla Joustava opinto-oikeus (JOO) muissa suomalaisissa yliopistoissa Ristiinopiskelu Porin yliopistokeskuksessa.40 Ristiinopiskelun hakuajat Ristiinopiskelu avoimessa yliopistossa 41 OPETUSPERIODIT KUULUSTELUT JA OPINTOSUORITUSTEN ARVIOINTI Luentokuulustelut Laitos- ja tiedekuntatentit Kesätentit Kuulusteluihin ilmoittautuminen Tenttitulokset Arvosteluasteikot Kokonaisuuksien loppumerkinnät PÄÄAINEEN VAIHTO TIEDEKUNNAN SISÄLLÄ Pääaineen vaihto humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoa suorittavilla Pääaineen vaihto filosofian maisterin tutkintoa suorittavilla Pääaineen vaihto kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen maisterivaiheeseen TUTKIELMAT JA KYPSYYSNÄYTTEET Kandidaatintutkielma Pro gradu -tutkielma Sivuaineen tutkielma tai tutkielmatyyppiset opinnot Sähköinen plagiaatintunnistus..49 Pro gradu -tutkielmia ja sivuaineen tutkielmia koskeva sivumääräsuositus Pro gradun ja sivuaineen tutkielman tiivistelmäsivu Pro gradun kansitus ja arvosteltavaksi luovuttaminen Sivuaineen tutkielman kansitus ja arvosteltavaksi luovuttaminen Pro gradu -tutkielman ja sivuaineen tutkielman arviointi

6 Sisällys Pro gradun ja sivuaineen tutkielman hyväksyminen Tutkielman julkaiseminen sähköisessä julkaisuarkistossa Kypsyysnäytteen suorittaminen Yleistä kypsyysnäytteestä Kandidaatintutkinnon kypsyysnäyte Maisterintutkinnon kypsyysnäyte Kypsyysnäytteen kieliasuvaatimukset VALMISTUMINEN Tutkintotodistuksen anominen Publiikki KANSAINVÄLISTYMINEN OSAKSI OPINTOJA Kansainvälistymistä edistävät opinnot perustutkinnoissa Kansainvälinen opiskelijavaihto kotikansainvälistyminen Kv-tutorointi HARJOITTELU JA TYÖELÄMÄÄN ORIENTOITUMINEN Yleistä Yhteistyö Turun työelämäpalvelujen (Rekry) kanssa Harjoittelupaikat ja harjoittelutuki Kansainvälinen harjoittelu Harjoittelusta saatavat opintopisteet Mentorointi Yleisten työelämävalmiuksien karttuminen osana humanistisen alan tutkintoja.. 61 Akateeminen asiantuntijuus Kielitaito Taito kirjoittaa ja viestiä äidinkielellä Esiintymistaito Sosiaaliset taidot ja ryhmätyötaidot Tiedonhankintataidot Tekniset taidot Kansainvälinen osaaminen ja monikulttuurinen ymmärtäminen Kaupallinen ja taloudellinen osaaminen OPINTONEUVONTA Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Opinto-oppaat Ohjausta antava henkilökunta Opiskelijatuutorointi JATKO-OPINNOT TUTKINNON TÄYDENTÄMINEN JA ERILLISET OPINNOT

7 Sisällys LAADUNHALLINTA JA OPISKELIJOIDEN ROOLI YLIOPISTOYHTEISÖSSÄ Yliopiston laatupolitiikka Opiskelijat yliopistoyhteisön osana DIGITAALINEN KULTTUURI Perusopinnot Aineopinnot KULTTUURIPERINNÖN TUTKIMUS Perusopinnot Aineopinnot MAISEMANTUTKIMUS Perusopinnot Aineopinnot KULTTUURI- JA ELÄMYSMATKAILU KULTTUURITUOTANNON SUUNNITTELU MUSEOLOGIA MAISTERIOPINNOT MATKAILUALAN VERKOSTOYLIOPISTO RURAL STUDIES EUROPEAN HERITAGE, DIGITAL MEDIA AND INFORMATION SOCIETY HALLINTO Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma Tiedekunnan hallinto LIITTEET: PRO GRADU -TUTKIELMAN ARVOSANAKOHTAISET ARVIOINTIPERUSTEET MALLI TIIVISTELMÄSIVUKSI

8 Perustutkintoja koskevat ohjeet OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA Opintojen aloittaminen Uudet opiskelijat aloittavat opinnot johdantokurssilla, joka järjestetään elokuun lopussa ennen kuin varsinainen opetus alkaa. Johdantokurssi koostuu johdantoluennoista, opiskelijatuutoreiden tapaamisista sekä pää- ja sivuaineiden esittely- ja neuvontatilaisuuksista lukukausien alussa. Johdantokurssien luennoilla sekä tuutoreiden opastuksessa uudet opiskelijat saavat runsaasti perustietoa ja käytännön ohjeita yliopistossa opiskelemisesta, tutkinnon rakenteesta, opiskelijoiden vapaa-ajan toiminnasta ym. Uudet opiskelijat laativat yhdessä henkilökunnan kanssa ensimmäisenä vuonna henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), jonka avulla uuden opiskelijan on helpompi hahmottaa tulevan opiskelun luonnetta, aikataulutusta ja rakennetta. Opintojen suunnittelu Opiskelu humanistisessa tiedekunnassa on perinteisesti suhteellisen vapaata. Useilla aloilla opiskelijat voivat rakentaa tutkintonsa pitkälti oman kiinnostuksensa mukaan. Tiedekunnassa on myös aloja, joissa opinnot ovat tiukemmin säädeltyjä (esim. käännöstieteet ja aineenopettajien koulutus). Humanistisessa tiedekunnassa jokaisen opiskelijan on suunniteltava itse oma lukujärjestyksensä. Lukujärjestyksen laatimisessa ovat apuna HOPS sekä tiedekunnan ja kielikeskuksen opinto-oppaat. Apua saa myös omasta pääaineesta. Mikäli opiskelija haluaa ottaa sivuaineita esim. Turun yliopiston toisesta tiedekunnasta, tulee hänen tutustua myös ao. tiedekuntien opinto-oppaisiin. Opinto-oppaan lisäksi monilla oppiaineilla on omia tiedotuslehtiä, joissa kerrotaan tarkemmin oppiaineen opetuksen ajankohdista ja opetuspaikoista. Tiedotuslehdet ilmestyvät pääsääntöisesti syyslukukauden alussa. Tiedot löytyvät myös oppiaineiden ilmoitustauluilta ja verkkosivuilta. Opiskelijan kannattaa tehdä itselleen lukujärjestys jokaisen lukukauden alussa kunkin lukukauden opetustarjonnan mukaan. Lukujärjestyksen laatiminen kannattaa aloittaa tärkeimmistä kursseista, minkä jälkeen voi miettiä mihin muuhun vielä jää aikaa. Oppiaineiden opetus on usein päällekkäistä, joten opiskelijan tulee miettiä, milloin hän haluaa suorittaa tiettyjä kursseja. Lisäksi kannattaa pohtia, mitä opintoja kuuluu pakollisena omaan tutkintoon (esim. pakolliset kieli- ja viestintäopinnot tai kääntäjien pakolliset suomen kielen opinnot), ja suorittaa niitä systemaattisesti noudattaen niille annettua ohjeellista suoritusjärjestystä. Jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien on paikallaan myös pohtia opiskelun pidemmän aikavälin tavoitteita. Pitkän tähtäimen tavoitteet voivat kytkeytyä siihen, mikä opinnoissa erityisesti kiinnostaa, tai siihen, mitä opiskelija haluaa 9

9 Perustutkintoja koskevat ohjeet tehdä valmistumisensa jälkeen. Esimerkiksi opettajiksi aikovien opintojen sisältö on hyvin pitkälle määrätty, koska tietyt opinnot on pakko suorittaa saadakseen opettajan pätevyyden. Opintojen eteneminen Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto on täysipäiväisesti opiskellen suoritettavissa kolmessa vuodessa ja maisterintutkinto kahdessa vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijan tulisi tehdä opintoja keskimäärin 60 opintopistettä jokaisena opiskeluvuonna. Vastuu opintojen etenemisestä on viime kädessä opiskelijalla itsellään, mutta apua ja neuvoja saa omasta oppiaineesta tai tiedekunnan kansliasta. Vilppi Kaikki vilppi on kielletty akateemisessa tiedeyhteisössä. Vilpiksi katsotaan esimerkiksi plagiointi tentissä tai esseetehtävässä. Jos opiskelijan todetaan syyllistyneen vilppiin, opintosuoritus hylätään. Tämän lisäksi dekaani voi antaa opiskelijalle suullisen tai kirjallisen huomautuksen. Yliopiston opintojohtosääntö toteaa vilpistä seuraavaa: Opiskelijan, joka tentissä syyllistyy vilppiin tai käyttäytyy häiritsevästi, voi valvoja välittömästi poistaa tenttitilaisuudesta, ja hänen suorituksensa hylätään. Opintosuoritus hylätään myös silloin, kun vilppi havaitaan vasta tenttitilaisuuden jälkeen. Myös muu opintosuoritus hylätään, mikäli opiskelijan voidaan todeta sitä suorittaessaan syyllistyneen vilppiin. Hylkäämispäätös on tehtävä viivytyksettä. Nämä määräykset koskevat myös valintakoetta. Opiskelijalle, joka on syyllistynyt yliopiston opetus- ja tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen tai muutoin rikkonut yliopiston järjestystä, voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos teko tai laiminlyönti on vakava, hänet voidaan erottaa enintään yhden vuoden määräajaksi. Varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. Ennen asian käsittelyä on opiskelijalle todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Ongelmatilanteet Opintosuorituksia koskevissa ongelmissa tulee ensisijaisesti ottaa yhteyttä opintosuorituksen vastuuhenkilöön (yleensä kurssin opettaja). Asiat pyritään aina selvittämään sillä tasolla (oppiaine/laitos), missä ongelma on esiintynyt. Jos asia jää edelleen ongelmalliseksi, tai se on luonteeltaan sellainen, että opiskelija ei halua selvittää sitä ao. opettajan kanssa, opiskelijan tulee ottaa yhteyttä suoraan oppiaineen professoriin tai laitoksen johtajaan. Tämän jälkeen, tai jos kyseessä on systemaattinen epäkohta tai muu kuin opintosuorituksiin liittyvä asia, yhteyttä voi ottaa tiedekunnan opintopäällikköön tai dekaaniin. Jos moite tms. kohdistuu 10

10 Perustutkintoja koskevat ohjeet hallintohenkilökuntaan, opiskelija voi ottaa yhteyttä tiedekunnan dekaaniin tai viime kädessä rehtoriin. Opiskelijan oikeusturvaopas löytyy yliopiston verkkosivulta. PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMAN OPPIAINEET Pääaineena opiskeltavat aineet Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto ja filosofian maisterin tutkinto suoritetaan pääaineena jokin seuraavista oppiaineista: - digitaalinen kulttuuri - kulttuuriperinnön tutkimus - maisemantutkimus Pääaineen valinta ilmoitetaan HuK-kypsyyskokeen yhteydessä. Vain sivuaineena opiskeltavat aineet Perus- ja aineopinnot on mahdollista suorittaa seuraavassa aineessa: - kulttuuri- ja elämysmatkailu Perusopinnot voi suorittaa seuraavissa aineissa: - kulttuurituotannon suunnittelu - museologia TIEDEKUNNAN MUUT OPPIAINEET (TURUSSA) Alla on lueteltuna humanistisessa tiedekunnassa pääaineena opiskeltavat aineet alkaen tiedekunnan kieli/filologia ja kääntämisen ja tulkkauksen aineet ja alkaen suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus yhdistyivät hallinnollisesti. Yhdistymisen vaikutuksista opintoihin tiedotetaan oppiaineiden kotisivuilla ja opetussuunnitelmissa. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto ja filosofian maisterin tutkinto suoritetaan jokin seuraavista oppiaineista pääaineena: arkeologia, englannin kieli, espanja, folkloristiikka, fonetiikka, italia, 11

11 Perustutkintoja koskevat ohjeet kansatiede, kotimainen kirjallisuus, kreikkalainen filologia, kulttuurihistoria, latinalainen filologia, mediatutkimus, musiikkitiede, pohjoismaiset kielet, ranska, saksan kieli, Suomen historia, suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus (linjoina suomen kieli, suomalais-ugrilainen kielentutkimus) taidehistoria, uskontotiede, venäjän kieli, yleinen historia ja yleinen kirjallisuustiede. Vain sivuaineena opiskeltavat aineet Perus-, aine- ja syventävät opinnot on mahdollista suorittaa seuraavassa aineessa: sukupuolentutkimus. Perus- ja aineopinnot on mahdollista suorittaa seuraavissa aineissa: elämänkatsomustieto, klassillinen arkeologia, luova kirjoittaminen, museologia, North American Studies, Suomen kieli ja kulttuuri (ulkomaalaisille), Unkarin kieli ja kulttuuri, Viron kieli ja kulttuuri ja kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmassa kulttuuri- ja elämysmatkailu. Perusopinnot voi suorittaa seuraavissa aineissa: Romanian kieli ja kulttuuri, Baltic Sea Region Studies, kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmassa kulttuurituotannon suunnittelu sekä museologia. Tiedekunnan maisteriohjelmat Tiedekunnassa on neljä maisteriohjelmaa: Master s Programme in Baltic Sea Region Studies, Master s Programme in European Heritage, Digital Media and the Information Society, 12

12 Perustutkintoja koskevat ohjeet Suomen ja sen sukukielten maisteriohjelma ja Nais- ja sukupuolentutkimuksen maisteriohjelma. Näihin maisteriohjelmiin erillisellä valinnalla valitut opiskelijat suorittavat maisteriohjelmaan kuuluvat opinnot, joiden laajuus on 120 opintopistettä. PERUSTUTKINTOJEN RAKENNE Käytetyt lyhenteet ja peruskäsitteet Oppaassa käytetään mm. seuraavia lyhenteitä: dos. dosentti HuK humanististen tieteiden kandidaatti FL filosofian lisensiaatti FM filosofian maisteri FT filosofian tohtori kl. kevätlukukausi sl. syyslukukausi SL1, SL2 syyslukukauden periodit 1 ja 2 KL1, KL2 kevätlukukauden periodit 1 ja 2 op opintopiste pa pääaine sa sivuaine P perusopinnot A aineopinnot S syventävät opinnot Keskeisiä käsitteitä ovat: 1. Perustutkinnot Tiedekuntaan hyväksytty opiskelija on saanut oikeuden suorittaa filosofian maisterin tutkinnon (FM). Opiskelija suorittaa ensin humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon (HuK), jonka jälkeen hän voi jatkaa opintojaan suoraan filosofian maisterin tutkintoon. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto on alempi korkeakoulututkinto (180 opintopistettä) ja filosofian maisterin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto (120 opintopistettä). 2. Opintokokonaisuudet Opinnot rakentuvat porrasteisesti perus-, aine- ja syventävistä opinnoista. Näistä kaikista käytetään nimitystä opintokokonaisuus. Perus- ja aineopintokokonaisuudet suoritetaan humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon ja syventävät opinnot filosofian maisterin tutkintoon. Aineopintoihin sisältyy pääaineopiskelijoilla HuK-tutkielma. Syventäviin opintoihin sisältyy pääaineopiskelijoilla pro gradu -tutkielma ja sivuaineopiskelijoilla sivuaineen tutkielma tai muita oppiaineen määräämiä tutkielmatyyppisiä opintoja. 13

13 Perustutkintoja koskevat ohjeet Opintokokonaisuuksien laajuudet ilmoitetaan opintopisteinä. Vaadittavat minimilaajuudet vaihtelevat pää- ja sivuaineopiskelijoilla. Pääsääntöisesti opintokokonaisuuksien laajuudet ovat: perusopinnot 25 opintopistettä, aineopinnot pääaineopiskelijoilla 45 opintopistettä ja sivuaineopiskelijoilla 35 opintopistettä sekä syventävät opinnot pääaineopiskelijoilla 80 opintopistettä ja sivuaineopiskelijoilla 60 opintopistettä. 3. Opintopiste Opintojaksojen laajuudet ilmoitetaan opintopisteinä (op). Yksi opintopiste vastaa yhtä ECTS-pistettä. Opintopisteellä tarkoitetaan opiskelijan keskimääräistä tunnin työpanosta. Työpanoksena otetaan huomioon esimerkiksi opetuksen seuraaminen, kirjallisuuden ja luentomuistiinpanojen lukeminen, harjoitustyöt, esitelmien laatiminen, esseiden kirjoittaminen sekä opiskelijan muu opintojen suorittamisen kannalta oleellinen toiminta. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon ja filosofian maisterin tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on yhteensä viisi vuotta, jolloin opiskelijan tulisi suorittaa keskimäärin 60 opintopistettä jokaisena opiskeluvuonna. 4. Pääaine ja sivuaineet Opiskelijalla on tutkinnossaan yksi pääaine ja yksi tai useampia sivuaineita. HuK-tutkintoa varten pääaineessa suoritetaan perus- ja aineopinnot. Pääaineopiskelijan aineopintoihin sisältyy HuK-tutkielma. Sivuaineet ovat pääainetta tukevia opintokokonaisuuksia. HuK-tutkintoon tulee suorittaa vähintään yhden sivuaineen perusopintokokonaisuus (vähintään 25 op) sekä lisäksi pakolliset kieli- ja viestintäopinnot (15 op). FM-tutkintoa varten pääaineesta suoritetaan syventävät opinnot, jotka sisältävät pro gradu -tutkielman. Lisäksi suoritetaan muita opintoja, esimerkiksi sivuaine- ja kieliopintoja, vähintään 40 op. 5. Kieli- ja viestintäopinnot Pääaineen ja sivuaineiden lisäksi HuK-tutkintoon sisältyy pakollisia kieli- ja viestintäopintoja (15 op). Mikäli opiskelija on valittu tiedekuntaan suoraan maisterivaiheen opiskelijaksi ja mikäli opiskelijan aikaisempaan tutkintoon ei sisälly tiedekunnan edellyttämiä kieli- ja viestintäopintoja, tulee opinnot suorittaa osittain tai kokonaan osana maisterivaiheen muita opintoja. 6. Vapaat opinnot/muut opinnot Vapaat opinnot ovat opintojaksoja, jotka eivät sisälly valmiisiin pää- tai sivuaineiden opintokokonaisuuksiin. Ne voivat olla myös yliopistossa suoritettuja kieliopintoja tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritettuja opintojaksoja. 14

14 Perustutkintoja koskevat ohjeet 7. Kansainvälistymisosio Humanistisen tiedekunnan tutkinnoissa on otettu käyttöön kansainvälistymisosio alkaen. Kansainvälistymisosio tulee sisältyä kaikkien tai sen jälkeen aloittavien opiskelijoiden perustutkintoihin: kandidaatintutkintoon on sisällyttävä vähintään 10 opintopisteen verran kansainvälistymistä edistäviksi katsottuja opintoja, maisterintutkintoon vähintään 5 opintopistettä. Kansainvälistymistä edistäviksi opinnoiksi voidaan katsoa esim. ulkomailla suoritetut tutkintoon sisällytettävät opinnot, kielikeskuksen tarjoamat vieraan kielen opinnot, kansainvälisten vierailijoiden antama opetus, Turun yliopiston kansainvälisissä ohjelmissa tehdyt opintosuoritukset. Tutkinnonsuoritusoikeus Opiskelijalla voi olla vain yksi tutkinnonsuoritusoikeus kerrallaan humanistisessa tiedekunnassa. Tämä koskee sekä perustutkintoja että jatkotutkintoja. Perustutkinnon voi suorittaa ainoastaan henkilö, joka on saanut tutkinnonsuoritusoikeuden tiedekuntaan virallisen opiskelijavalinnan kautta. Tutkinnonsuoritusoikeuden voi saada joko kesän valintakokeissa (yhteishaku) tai muualla suoritettujen aikaisempien opintojen perusteella (erillisvalinta). Valintaperusteet ja hakuaika vahvistetaan ja julkistetaan vuosittain syksyllä. Opiskelija saa humanistisessa tiedekunnassa tutkinnonsuoritusoikeuden pääsääntöisesti sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon. Tietyissä poikkeustapauksissa tutkinnonsuoritusoikeuden voi saada vain ylempään korkeakoulututkintoon. Mikäli opiskelijalla on tehtynä aikaisemmin muu korkeakoulututkinto ja lisäksi pääaineen perus- ja aineopinnot, voi hän saada siirron suoraan maisterivaiheen opiskelijaksi. Lisätietoa saa tiedekunnan opintoneuvojalta ja opintopäälliköltä. Tutkinnonsuoritusoikeudella opiskelevien lisäksi tiedekunnassa voi olla opiskelijoita, joilla on oikeus suorittaa vain joitain tiettyjä opintoja, mutta ei koko tutkintoa. Tällaisia opiskelijoita ovat esimerkiksi tutkintoa täydentävät opiskelijat, erillisiä opintoja suorittavat opiskelijat ja JOO-opintoja suorittavat. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon taidot ja kompetenssit Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneella on tutkintoon kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset oman tieteenalan kehityksen seuraamiseen. Hän tuntee alan tutkimuksen keskeiset käsitteet, teoriat ja menetelmät sekä osaa hankkia ja arvioida kriittisesti oman alan tietoa. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneella on äidinkielen erinomainen taito sekä toisen kotimaisen kielen tyydyttävä tai hyvä taito. Lisäksi 15

15 Perustutkintoja koskevat ohjeet hän on saavuttanut vähintään yhden vieraan kielen riittävän suullisen ja kirjallisen taidon. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneella on valmiudet viestiä äidinkielellä suullisesti ja kirjallisesti sekä alan sisällä että alan ulkopuoliselle yleisölle. Lisäksi hänellä on valmiudet tieteelliseen ajatteluun, tieteellisiin työskentelytapoihin ja jatkuvaan oppimiseen. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon suorittaneella on edellytykset jatkaa ylempään korkeakoulututkintoon sekä edellytykset toimia alan työtehtävissä silloin, kun viran kelpoisuusehdoiksi ei ole määritelty ylempää korkeakoulututkintoa. Laajuus Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. HuK-tutkinto sisältää: 1. Pääaineen perus- ja aineopinnot (vähintään 70 op) Perusopintojen minimilaajuus pääaineessa on 25 op ja aineopintojen 45 op. Opiskelija voi tehdä kokonaisuudet myös minimilaajuutta laajempina, mikäli hän haluaa suorittaa esimerkiksi ylimääräisiä valinnaisia kursseja. Tutkintotodistukseen kirjataan opintokokonaisuudet sen laajuisina kuin opiskelija on ne suorittanut. Pääaineen aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma, jonka alalta kirjoitetaan suomen tai ruotsin kielellä kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteen kieliasu arvostellaan. Suomen kielellä suoritettavaan kypsyyskokeeseen ei voi osallistua ennen kuin pakollinen kirjallisen viestinnän kurssi on suoritettu. 2. HuK-tutkintoon vaadittavat sivuaineiden opinnot Sivuainekokonaisuuksia HuK-tutkinnossa tulee olla vähintään 25 opintopisteen verran eli jonkin sivuaineen perusopinnot. On erittäin tärkeää, että kaikkien aineiden opiskelijat suorittavat myös sivuaineista valmiita opintokokonaisuuksia, koska todistukseen eritellään vain valmiit sivuaineiden opintokokonaisuudet. Lisäksi ammattipätevyyden ja -uskottavuuden kannalta on oleellista, että todistuksessa on selkeitä kokonaisuuksia eikä yksittäisiä kursseja, jotka merkitään vain kohtaan "muut opinnot". 3. Kieli- ja viestintäopinnot (15 op) Tiedekunnan pakolliset kieli- ja viestintäopinnot tulee suorittaa kokonaisuudessaan humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon. 16

16 4. Kansainvälistymistä edistävät opinnot (väh. 10 op) Perustutkintoja koskevat ohjeet Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon on sisällyttävä vähintään 10 opintopisteen verran kansainvälistymistä edistäviksi katsottuja opintoja kaikilla niillä opiskelijoilla, jotka ovat saaneet tutkinnonsuoritusoikeuden alkaen. Kansainvälistymistä edistäviksi opinnoiksi voidaan katsoa esim. ulkomailla suoritetut tutkintoon sisällytettävät opinnot, kielikeskuksen tarjoamat vieraan kielen opinnot, kansainvälisten vierailijoiden antama opetus, Turun yliopiston kansainvälisissä ohjelmissa tehdyt opintosuoritukset, kv-tuutoroinnista sekä kansainvälisissä yhteyksissä (konferenssit, opetus- ja tutkimushankkeet, kansainväliset opintoretket) toimimisesta saadut opintopisteet. 5. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon sisällytettävät muut opinnot Muut tutkintoon sisällytettävät opinnot voivat koostua perus- tai aineopintojen yksittäisistä opintojaksoista, muissa tiedekunnissa tai muissa kotimaisissa tai ulkomaisissa yliopistoissa suoritetuista opintojaksoista tai ylimääräisistä kieliopinnoista. Muita opintoja ei tarvitse olla tutkinnossa lainkaan, mikäli tutkinnon minimipistemäärä täyttyy muutoinkin. Esimerkkejä humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon rakenteesta ESIMERKKI 1 45 op 35 op 25 op 25 op 25 op 15 op 10 op pääaine 70 opintopistettä, perus- ja aineopinnot sivuaine 1 60 opintopistettä, perus- ja aineopinnot sivuaine 2 pakolliset kieli- ja viestintäopinnot muut opinnot ESIMERKKI 2 45 op 25 op 25 op 25 op 25 op 15 op 20 op pääaine 70 opintopistettä, perus- ja aineopinnot sivuaine 1 sivuaine 2 sivuaine 3 pakolliset kieli- ja viestintäopinnot muut opinnot: esim. jonkin vieraan kielen opintoja kielikeskuksessa 17

17 Perustutkintoja koskevat ohjeet ESIMERKKI 3 55 op 35 op 25 op 25 op 25 op 15 op pääaine 80 opintopistettä, perus- ja aineopinnot sivuaine 1 60 opintopistettä, perus- ja aineopinnot sivuaine 2 esim. opettajan pedagogisten opintojen perusopinnot pakolliset kielija viestintäopinnot Opiskelija on suorittanut pääaineen opinnot minimilaajuutta laajempina. ESIMERKKI 4 55 op 45 op 25 op 25 op 15 op 15 op pääaine 80 opintopistettä, perus- ja aineopinnot sivuaine 1 70 opintopistettä, perus- ja aineopinnot muut opinnot: esim. opettajan pedagogisten opintojen perusopinnoista 15 op pakolliset kielija viestintäopinnot Opiskelija on suorittanut sekä pääaineen että sivuaineen opinnot minimilaajuutta laajempina. Filosofian maisterin tutkinto (FM) Filosofian maisterin tutkinnon taidot ja kompetenssit Filosofian maisterin tutkinnon suorittaneella on oman tieteenalan laaja-alaiset tiedot ja lisäksi käsitys tutkintoon kuuluvien muiden tieteenalojen kattavuudesta, erityispiirteistä ja tärkeimmistä osa-alueista sekä niiden yhteyksistä muihin tiedon alueisiin. Lisäksi hänellä on kyky hahmottaa oman tieteenalan keskeinen aineisto tieteellisten käsitteiden kautta ja kyky hankkia ja arvioida kriittisesti oman alan uusinta tietoa. Filosofian maisterin tutkinnon suorittaneella on hyvä kyky viestiä suullisesti ja kirjallisesti äidinkielellä sekä vähintään yhdellä vieraalla kielellä sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Lisäksi hänellä on kyky kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen sekä valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen sekä työelämän edellyttämät viestintätekniset taidot. Filosofian maisterin tutkinnon suorittaneella on valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä. Laajuus Filosofian maisterin tutkinnon laajuus on 120 op. 18

18 Perustutkintoja koskevat ohjeet Filosofian maisterin tutkinto sisältää: 1. Pääaineen syventävät opinnot sekä pro gradu -tutkielma (vähintään 80 op) Pääaineen syventävät opinnot ovat yhteensä 80 opintopistettä, joista pro gradun osuus on 40 opintopistettä. Opiskelija voi halutessaan tehdä syventävät opinnot minimilaajuutta laajempina. Tutkintotodistukseen kokonaisuus merkitään sen laajuisena kuin opiskelija on sen suorittanut. Mikäli kypsyysnäytettä ei ole kirjoitettu HuK-tutkinnon yhteydessä (esim. suoraan maisteriopintoihin siirtyvät), se kirjoitetaan pro gradu -tutkielman alalta. 2. Kansainvälistymistä edistävät opinnot Filosofian maisterin tutkintoon on sisällyttävä vähintään 5 opintopisteen verran kansainvälistymistä edistäviksi katsottuja opintoja kaikilla niillä opiskelijoilla, jotka ovat saaneet tutkinnonsuoritusoikeuden alkaen. Kansainvälistymistä edistäviksi opinnoiksi voidaan katsoa esim. ulkomailla suoritetut tutkintoon sisällytettävät opinnot, kielikeskuksen tarjoamat vieraan kielen opinnot, kansainvälisten vierailijoiden antama opetus, Turun yliopiston kansainvälisissä ohjelmissa tehdyt opintosuoritukset, kv-tuutoroinnista sekä kansainvälisissä yhteyksissä (konferenssit, opetus- ja tutkimushankkeet, kansainväliset opintoretket) toimimisesta saadut opintopisteet. 3. Muut opinnot filosofian maisterin tutkinnossa Pääaineen syventävien opintojen (vähintään 80 op) lisäksi opiskelijan tulee suorittaa muita opintoja siten, että tutkinnon kokonaislaajuus on vähintään 120 opintopistettä. Suositeltavaa on, että opiskelija suorittaa muihin opintoihin sivuaineiden opintokokonaisuuksia tai kieliopintoja. Vain arvostellut kokonaisuudet, joista on loppumerkintä, merkitään tutkintotodistukseen sivuaineeksi. Oppiaineissa suoritettuja yksittäisiä opintojaksoja ei todistuksessa eritellä, vaan ne merkitään kohtaan "muut opinnot". Opiskelija, joka on saanut tutkinnonsuoritusoikeiden vain maisterivaiheen opintoihin (ylempi korkeakoulututkinto) ja jonka aikaisempaan alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon ei ole sisältynyt humanistisen tiedekunnan vaatimia pakollisia kieli- ja viestintäopintoja, suorittaa kieli- ja viestintäopinnot kokonaan tai osittain ylempään korkeakoulututkintoon. Maisteriohjelmissa, kieliaineiden käännösviestinnän opintopolulla sekä arkistoalan ja asiakirjahallinnan maisteriopinnoissa koko maisteriohjelman laajuus 120 op koostuu kyseisen koulutusohjelman opinnoista. 19

19 Perustutkintoja koskevat ohjeet Esimerkkejä filosofian maisterin tutkinnon rakenteesta ESIMERKKI 1 (jatkoa HuK-tutkinnon esimerkkiin 1) 80 op 35 op 5 op pääaine syventävät opinnot, sisältää pro gradu -tutkielman sivuaine 2 muita opintoja esim. vapaaehtoisia kieliopintoja ESIMERKKI 2 (jatkoa HuK-tutkinnon esimerkkiin 2) 80 op 35 op 5 op pääaine syventävät opinnot, sisältää pro gradu -tutkielman sivuaine 1 muita opintoja ESIMERKKI 3 (jatkoa HuK-tutkinnon esimerkkiin 3) 80 op 35 op 5 op pääaine syventävät opinnot, sisältää pro gradu -tutkielman sivuaine 2 opettajan pedagogisten opintojen aineopinnot muita opintoja ESIMERKKI 4 (jatkoa HuK-tutkinnon esimerkkiin 4) 80 op 10 op +35 op pääaine opettajan pedagogisten opintojen perusopinnot loppuun syventävät opinnot, sisältää pro gradu sekä aineopinnot -tutkielman ESIMERKKI 5 80 op 60 op pääaine opettajan pedagogiset opinnot syventävät opinnot, kokonaisuudessaan (perus- ja sisältää pro gradu aineopinnot, yht. 60 op) -tutkielman 20

20 Opiskelijan maisterintutkinto on minimilaajuutta laajempi. Perustutkintoja koskevat ohjeet ESIMERKKI op Maisteriohjelma / Käännösviestinnän opintopolku (kieliaineet) / Arkistoalan ja asiakirjahallinnan maisteriopinnot (folkloristiikka, Suomen historia, kansatiede) Maisterivaiheen opintojen aloittaminen On suositeltavaa, että kandidaatintutkinnon opinnoista on suoritettuna vähintään 120 opintopistettä ennen kuin opiskelija aloittaa maisterivaiheen opintoja. Jotta opinnot etenisivät joustavasti, voi opiskelija siis tarvittaessa suorittaa joitain maisterintutkintoon sisällytettäviä opintoja ennen kandidaatintutkinnon valmistumista. Opiskelijan aloittaessa pääaineen syventävien opintojen tutkielmaseminaarin, tulee aineopintojen kandidaatintutkielma ja seminaari (10 op) suoritettuna. TIEDEKUNNAN PAKOLLISET KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT Humanistisen tiedekunnan opiskelijan tulee suorittaa pakollisia kieli- ja viestintäopintoja 15 opintopisteen verran. Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot tulee kokonaisuudessaan suorittaa alempaan korkeakoulututkintoon eli humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon. Opiskelija, joka on saanut tutkinnonsuoritusoikeiden vain maisterivaiheen opintoihin (ylempi korkeakoulututkinto) ja jonka aikaisempaan alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon ei ole sisältynyt humanistisen tiedekunnan vaatimia pakollisia kieli- ja viestintäopintoja, suorittaa kieli- ja viestintäopinnot kokonaan tai osittain ylempään korkeakoulututkintoon. Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot koostuvat äidinkielen opinnoista (5 op), toisen kotimaisen kielen (ruotsi) opinnoista (5 op) ja yhden vieraan kielen opinnoista (5 op). Äidinkielen opinnot Äidinkielen opinnot koostuvat kirjallisen asiaviestinnän kurssista (3 op) ja puheviestinnän perusteet -kurssista (2 op). 21

21 Perustutkintoja koskevat ohjeet Kirjallinen viestintä Kirjallisen asiaviestinnän kurssin (3 op) järjestää suomen kielen oppiaine. Kurssi suositellaan suoritettavaksi heti ensimmäisenä opiskeluvuonna. Kirjallisen asiaviestinnän kurssi järjestetään laitoksittain: Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen opiskelijoille syyslukukaudella (SL1 ja SL2, englannin opiskelijoille on oma ryhmä, samoin suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen opiskelijoille, kts. tarkemmat tiedot ao. oppiaineiden opetusohjelmasta) ja historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen opiskelijoille kevätlukukaudella (KL1 ja KL2). Kirjallisen asiaviestinnän kurssi täytyy olla suoritettuna ennen kuin opiskelija voi suorittaa HuK-tutkinnon kypsyysnäytteen. Puheviestintä Puheviestinnän perusteet -kurssin (2 op) järjestää mediatutkimuksen oppiaine. Puheviestinnän perusteet muodostuu kahdesta osasta 8 oppitunnin luentoosuudesta (1 op) ja 12 oppitunnin harjoituskurssista (1 op). Luento-osuus ja harjoituskurssi tulee suorittaa saman lukukauden aikana. Kurssi suositellaan suoritettavaksi toisena tai kolmantena opiskeluvuonna, koska ensimmäisen vuoden opiskelijat eivät välttämättä mahdu kurssille. Kurssille ilmoittaudutaan Nettiopsussa syys- tai kevätlukukauden alussa. Mediatutkimuksen opiskelijoille sekä erityisen ujoille ja esiintymistä jännittäville opiskelijoille pyritään järjestämään omat ryhmänsä sekä syys- että kevätlukukaudella. Näistä tiedotetaan erikseen humanistisen tiedekunnan ilmoitustauluilla, verkkosivuilla ja ainejärjestöjen sähköpostilistoilla. Vieras kieli Opiskelija voi osoittaa tutkintovaatimusten mukaisen vieraan kielen taidon vaihtoehtoisesti englannin, espanjan, italian, ranskan, saksan tai venäjän kielessä. Vieraan kielen opintojen tavoitteena on, että opiskelijat saavuttavat hyvän akateemisen ja työelämässä tarvittavan kielitaidon. Vieraan kielen opinnot koostuvat tekstin ymmärtämisestä tai muusta kirjallisesta osuudesta sekä suullisesta osuudesta (yhteensä 5 op). Englannin kielessä kirjallisen ja suullisen taidon osuudet on integroituna opetuksessa. Vieraan kielen taito on mahdollista osoittaa myös aiemmin hankitulla osaamisella (kirjallisen taidon näyttökoe, englannin kielessä portfolio ja haastattelu, kts. kielikeskuksen opinto-opas). Lisätietoa kohdasta "Vapauttavat kokeet" sekä kohdasta "Kieliopintojen korvaaminen aikaisemmilla opinnoilla tai muilla suorituksilla. Vieraan kielen kurssit järjestää kielikeskus. Lisätietoa kurssien ajankohdista ja kursseille ilmoittautumisesta löytyy tiedekunnan ja kielikeskuksen verkkosivuilta. 22

22 Perustutkintoja koskevat ohjeet Toinen kotimainen kieli (ruotsi) Yliopistojen tutkinnoista säädetyn asetuksen mukaan opiskelijan tulee osoittaa tutkinnossa toisen kotimaisen kielen vähintään tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Toisen kotimaisen kielen opintojen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää oman alansa puhuttua ja kirjoitettua kieltä sekä pystyy keskustelemaan alaansa liittyvistä kysymyksistä. Hänen tulee myös osata käyttää kieltä kirjallisesti omaan ammattialaansa liittyvissä tehtävissä. Kirjallisen ja suullisen taidon laajuus on humanistisessa tiedekunnassa yhteensä 5 op. Kirjallisen ja suullisen taidon osoittamiseksi on suoritettava ruotsin kielen kurssit. Kursseille osallistuvan tulee hallita lukion ruotsin oppimäärää vastaavat taidot; kursseilla ei kerrata peruskielioppisääntöjä. Ruotsin kielen perustaitojen kertaamiseksi on mahdollista osallistua kielikeskuksen järjestämille valmentaville kursseille. Ruotsin kielen kurssin päätteeksi suoritetaan sekä kirjallisen että suullisen taidon tentti. Ruotsin kielen kurssit järjestää kielikeskus. Lisätietoa niiden suorittamisesta löytyy tiedekunnan ja kielikeskuksen verkkosivuilta. Katso myös ruotsin suorituksen korvaamisesta muilla suorituksilla kohdasta Kieliopintojen korvaaminen aikaisemmilla opinnoilla tai muilla suorituksilla. Ruotsin arviointiasteikko on kaksiportainen: tyydyttävät tiedot (2) ja hyvät tiedot (4). Arvosanat 1 3 vastaavat tyydyttäviä tietoja ja arvosanat 4 5 hyviä tietoja. Arviointi suoritetaan erikseen kirjallisen ja suullisen taidon osalta. Suomi toisena kotimaisena kielenä Humanistinen tiedekunta ei järjestä erikseen kursseja opiskelijoille, jotka ovat saaneet koulusivistyksenä ruotsiksi ja jotka suorittavat suomen toisena kotimaisena kielenä. Suoritustapa katsotaan opiskelijakohtaisesti. Mikäli opiskelija ei ole suorittanut suomea toisena kotimaisena kielenä esimerkiksi Åbo Akademissa tai tehnyt valtionhallinnon kielitutkintoa ja hänen suomen kielen taitonsa on riittävä, tulee opiskelijan tehdä kirjallisen viestinnän kurssi ja puheviestinnän perusteet -kurssi. Lisäksi suositellaan, että opiskelija tekee kypsyysnäytteen ruotsin lisäksi suomeksi, jolloin opiskelija voi osoittaa hyvän kielitaidon myös suomen kielessä. Tällä voi olla merkitystä esimerkiksi työnhaun yhteydessä. Kieliopintojen suoritusjärjestys Kieli- ja viestintäopintojen suoritusjärjestykseksi suositellaan seuraavaa: 1. opiskeluvuotena kirjallinen viestintä, joko syys- tai kevätlukukausi (kieliaineiden opiskelijoille SL1 ja SL2; historian, kulttuurien ja taiteiden tutkimuksen opiskelijoille KL1 ja KL2). Kirjallisen viestinnän kurssi täytyy olla suoritettuna ennen kuin opiskelija voi suorittaa HuK-tutkinnon kypsyysnäytteen. 23

23 Perustutkintoja koskevat ohjeet 1. tai 2. opiskeluvuotena vieras kieli (vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan pääsääntöisesti kielikeskuksen järjestämillä kursseilla tai vapauttavassa kokeessa). 2. opiskeluvuotena toinen kotimainen kieli (osoitetaan pääsääntöisesti kielikeskuksen järjestämällä ruotsin kielen kurssilla ja loppukokeen suorittamisella hyväksytysti tai suorittamalla hyväksytysti pelkkä loppukoe). 2. tai 3. opiskeluvuotena puheviestinnän perusteet. Ensimmäisen vuoden opiskelijat eivät välttämättä vielä mahdu kursseille. Kaikki pakolliset kieli- ja viestintäopinnot tulee olla tehtynä ennen kuin opiskelija voi saada HuK-tutkinnon. HUOM. Vieraiden kielten ja pohjoismaisen filologian pää- ja sivuaineopiskelijat: katso kohta "Kieliopintojen korvaaminen. Suositus kieliopintojen suoritusjärjestyksestä ei välttämättä koske kaikilta osin vieraiden kielten ja pohjoismaisten kielten opiskelijoita, joilla on mahdollisuus saada korvattua osa pakollisista kieliopinnoista oppiaineiden perus- ja/tai aineopinnoilla. Vapauttavat kokeet Vieras kieli Vieraiden kielten kirjallisen osuuden vapauttavat kokeet järjestetään pääsääntöisesti syyslukukauden alussa. Vieraan kielen vapauttavaan kielikokeeseen voi osallistua vain kerran. Vapauttavassa kielikokeessa hylätty tai kokeesta pois jäänyt opiskelija osallistuu kielikursseille. Englannin kielessä vapautuksen voi saada kirjallisella portfoliolla ja haastattelulla. Kaikkien kielten vapauttaviin kokeisiin on ilmoittauduttava sähköisesti Nettiopsun kautta. Tarkista ilmoittautumismenettely ja tarkemmat ohjeet kielikeskuksen opinto-oppaasta. Kokeeseen osallistujan on pyydettäessä todistettava henkilöllisyytensä. Toinen kotimainen kieli (ruotsi) Toisen kotimaisen kielen kirjallista koetta järjestetään useampia sekä syys- että kevätlukukaudella. Ruotsin kirjalliseen kokeeseen voi osallistua suoraan tai käytyään ensin kokeeseen valmentavan kurssin. Kokeeseen voi valmentautua myös kielikeskuksen itseopiskelumateriaalin avulla. Kirjalliseen kokeeseen ilmoittaudutaan sähköisesti Nettiopsussa. Kokeen suorittamista saa yrittää vain kerran käymättä valmentavaa kurssia. Suullisen taidon voi osoittaa näyttökokeessa, johon saa kurssia käymättä osallistua VAIN KERRAN. Suullinen näyttökoe suoritetaan kirjallisen kokeen jälkeen. 24

24 Perustutkintoja koskevat ohjeet Kokeeseen osallistujan on pyydettäessä todistettava henkilöllisyytensä. Kieliopintojen korvaaminen aikaisemmilla opinnoilla tai muilla suorituksilla 1) Vieraan kielen opinnot katsotaan suoritetuiksi, kun opiskelija on suorittanut ao. kielessä perusopinnot. Vieraiden kielten opinnoilla voi korvata ainoastaan pakolliset kieliopinnot, ei vapaita opintoja (kirjallinen taito ja suullinen taito). Opiskelijoille, jotka ovat aloittaneet opintonsa tai sen jälkeen, kielitaito kirjataan ilman opintopisteitä opintorekisteriin HuK-tutkinnon anomisen yhteydessä. Ennen aloittaneille opiskelijoille kielitaito kirjataan opintopisteineen (5 op). Kielissä, joiden opetus alkaa alkeista, pakolliset kieliopinnot korvataan kielen aineopinnoilla (Viron kieli ja kulttuuri sekä Unkarin kieli ja kulttuuri). HUOM. Latinalaisen tai kreikkalaisen filologian opiskelijat eivät saa korvattua näiden kielten opinnoilla pakollista vierasta kieltä, koska vieraan kielen taidon osoittaminen vaatii myös suullisen kielitaidon hallintaa. Keskeneräisillä opintokokonaisuuksilla korvaavuutta ei myönnetä, vaan opiskelija voi osoittaa tutkintoon tarvittavan kielitaidon kielikeskuksen järjestämissä vapauttavissa kokeissa tai suorittaa tutkintoon edellytettävät kielikurssit tai - kurssin. 2) Vieraiden kielten korvaaminen on mahdollista myös aikaisemmin suoritetuilla korkeakouluopinnoilla. Opiskelija voi saada korvatuksi pakollisten kieli- ja viestintäopintojen äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon opinnot, jotka on suoritettu toisessa suomalaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Mikäli muualla suoritetut opinnot ovat laajuudeltaan humanistisen tiedekunnan opintoja suppeammat, tiedekunta voi edellyttää opintojen täydentämistä. Mikäli ao. kurssin nimestä ei käy selkeästi ilmi, että kurssi vastaa tiedekunnan edellyttämää kielitaitoa, tulee opiskelijan toimittaa opintosuoritusotteen lisäksi kurssikuvaus tms aloittaneiden opiskelijoiden osalta ruotsin ja vieraan kielen suoritukset toisesta korkeakoulusta korvataan 5 op suuruisina vaikka alkuperäiset suoritukset olisivat 5op suppeampia. Suomen kielen kirjallisen ja suullisen taidon osalta alkuperäisten suoritusten on oltava vähintään 5 op, muuten opiskelija joutuu täydentämään puuttuvat pisteet. Korvaavuutta anotaan erikseen tiedekunnan kansliasta saatavalla lomakkeella Muualla suoritettujen, tutkintoon kuulumattomien (paitsi pakolliset kieli- ja viestintäopinnot) opintojen hyväksilukeminen. 3) Ennen aloittaneet opiskelijat voivat osoittaa vieraan kielen taidon muun kuin suullisen kielitaidon osalta ko. kieliaineen ylioppilastutkinnon pitkän vieraan kielen arvosanalla laudatur tai eximia cum laude approbatur. 25

25 Perustutkintoja koskevat ohjeet 4) Vieraan kielen taidon voi osoittaa kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IBtutkinnon), eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB-tutkinnon) tai Reifeprüfungtutkinnon tutkintotodistuksella. Ruotsi toisena kotimaisena kielenä 1) Toisen kotimaisen kielen opinnot katsotaan suoritetuiksi, kun opiskelija on suorittanut ao. kielessä vähintään perusopinnot. Suoritettuaan perusopinnot opiskelija saa suullisen ja kirjallisen kielitaidon arvosanaksi tyydyttävät tiedot. Jos opiskelija suorittaa lisäksi aineopinnot, arvosanaksi merkitään hyvät tiedot. Opintokokonaisuuksista on oltava loppumerkintä. Korvaavuutta ei tarvitse anoa erikseen, vaan se merkitään opintorekisteriin opiskelijan anoessa tutkintotodistusta. Opiskelijoille, jotka ovat aloittaneet opintonsa tai sen jälkeen, kielitaito kirjataan ilman opintopisteitä. Ennen aloittaneille opiskelijoille kielitaito kirjataan opintopisteineen (5 op). Keskeneräisillä opintokokonaisuuksilla korvaavuutta ei myönnetä, vaan opiskelija voi osoittaa tutkintoon tarvittavan kielitaidon esimerkiksi kielikeskuksen järjestämissä kokeissa. 2) Ruotsin korvaaminen on mahdollista myös aikaisemmin suoritetuilla korkeakouluopinnoilla. Opiskelija voi saada korvatuksi pakollisten kieli- ja viestintäopintojen äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidon opinnot, jotka on suoritettu toisessa suomalaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Mikäli muualla suoritetut opinnot ovat laajuudeltaan humanistisen tiedekunnan opintoja suppeammat, tiedekunta voi edellyttää opintojen täydentämistä. Mikäli ao. kurssin nimestä ei käy selkeästi ilmi, että kurssi vastaa tiedekunnan edellyttämää kielitaitoa, tulee opiskelijan toimittaa opintosuoritusotteen lisäksi kurssikuvaus tms. Korvaavuutta anotaan erikseen tiedekunnan kansliasta saatavalla lomakkeella Muualla suoritettujen, tutkintoon kuulumattomien (paitsi pakolliset kieli- ja viestintäopinnot) opintojen hyväksilukeminen. Toinen kotimainen kieli arvioidaan kaksiportaisella asteikolla. Arvosanat 1 3 vastaavat tyydyttäviä tietoja ja arvosanat 4 5 hyviä tietoja. Suullinen ja kirjallinen taito arvioidaan erikseen. Mikäli opiskelijan muualla suorittamasta toisen kotimaisen kielen suorituksesta ei käy selkeästi ilmi, onko opinnot suoritettu tyydyttävin vai hyvin tiedoin, annetaan arvosanaksi tyydyttävät tiedot. 3) Toisen kotimaisen kielen voi saada korvatuksi myös ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa mittaavalla valtionhallinnon kielitutkinnolla, joka on suoritettu vähintään arvosanalla tyydyttävä. 4) Suomenkielisen koulusivistyksen saanut voi korvata toisen kotimaisen kielen myös ylioppilastutkinnon ruotsi äidinkielenä kokeen hyväksytyllä suorituksella, tai ruotsi toisena kielenä kokeen suorituksella arvosanan ollessa vähintään magna cum laude approbatur. 26

26 Perustutkintoja koskevat ohjeet Puheviestintä Puheviestinnän perusteet -kurssin saa korvattua lukiossa suoritetulla Opetushallituksen hyväksymällä puheviestinnän päättökokeella. Ulkomailla pohjakoulutuksen saaneiden kielitaitovaatimukset Opiskelijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä ja joiden suomen kielen taito ei riitä kirjallisen viestinnän kurssin suorittamiseen ja suomenkielisen kypsyysnäytteen kirjoittamiseen, suorittavat Suomen kieli ja kulttuuri ulkomaalaisille -perusopintokokonaisuuden (25 op) ja tekevät kypsyysnäytteen muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Katso lisätietoa kypsyysnäytteen tekemisestä kohdasta Kypsyysnäytteen suorittaminen. Mikäli opiskelijan ei ole tarkoitus jatkaa Suomen kieli ja kulttuuri -kokonaisuuden aineopintoihin, perusopintojen kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemuksen moduuli voidaan kokonaan tai osittain korvata aineopintojen käytännön kielitaidon moduulin kursseilla niin, että kokonaislaajuus säilyy 25 opintopisteenä. Lisätietoa saa ao. oppiaineesta. Ennen Suomen kieli ja kulttuuri ulkomaalaisille -opintoja tulee suorittaa kielikeskuksen suomen kielen kurssi (tai vastaavat taidot), joka sijoitetaan kieliopintoihin. Suomen kieli ja kulttuuri ulkomaalaisille -opinnot suorittaneilta opiskelijoilta ei vaadita muita kieli- ja viestintäopintoja. Englanninkielisissä maisteriohjelmissa opiskelevien kielitaitovaatimukset Englanninkielisissä maisteriohjelmissa osa vaadittavista opinnoista voi koostua suomen kielen opinnoista. TIETOTEKNISET TAIDOT Humanistisen tiedekunnan opiskelija tarvitsee atk-taitoja päivittäin opiskeluissaan. Opiskelijan tulee osata käyttää mm. sähköpostia ja tekstinkäsittelyohjelmaa. Osa opinnoista voidaan myös suorittaa sähköisessä oppimisympäristössä tai verkkokursseina (esim. WorkMates tai Moodle). Opiskelijan on pääsääntöisesti huolehdittava itse tarvittavien tietoteknisten taitojen hankkimisesta. Opiskelijat saavat opintojen eri vaiheissa ohjausta tiedonhankintataitojen kartuttamiseksi ja kirjaston erilaisten sähköisten tietokantojen käyttämiseksi. 27

27 Perustutkintoja koskevat ohjeet AINEYHDISTELMÄT Yleisiä määräyksiä Tutkinnon pääaineen tulee olla suoritettu Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan opetussuunnitelmissa esitetyllä tavalla. Oppiaineiden opetussuunnitelmat vahvistetaan vuosittain ja julkaistaan heinä-elokuussa sähköisessä opinto-oppaassa (OPSI). Humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoon suoritetaan pääaineen ja sivuaineiden perus- ja aineopintoja sekä pakolliset kieli- ja viestintäopinnot. Syventäviin opintoihin sisältyviä opintoja sisällytetään osaksi HuK-tutkintoa vain poikkeustapauksissa. Pää- ja sivuaineiden syventäviä opintoja voidaan suorittaa vain filosofian maisterin tutkintoon. Filosofian maisterin tutkinnossa voi olla lisäksi sivuaineiden perus- ja aineopintoja. Tutkintoon voi sisällyttää ilman erillistä anomusta sivuaineiksi eri tieteenalojen opintokokonaisuuksia omasta tiedekunnasta ja Turun yliopiston muista tiedekunnista. Lisäksi muiden yliopistojen ja avoimen yliopiston opintoja voidaan hyväksyä osaksi tutkintoa, mutta vain erillisestä anomuksesta. Anomuslomakkeita muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemiseksi saa humanistisen tiedekunnan kansliasta ja verkkosivuilta. On kuitenkin huomattava, että muutamia erikseen ilmoitettuja poikkeuksia lukuun ottamatta voidaan sivuaineeksi hyväksyä vain aine, jossa on suoritettu vähintään 20 opintopisteen laajuinen arvosteltu kokonaisuus. Kokonaisuudesta on oltava loppumerkintä. Arvosteltu opintokokonaisuus ei ole samasta aineesta suoritettujen yksittäisten opintosuoritusten satunnainen joukko. Loppumerkinnän opintokokonaisuudesta antaa oppiaine. Tarkennuksia Suomalais-ugrilaisessa kielentutkimuksessa ja Unkarin kielessä ja kulttuurissa on useita yhteisiä opintojaksoja. Mikäli opiskelijan aineyhdistelmään kuuluvat oppiaineen yhteiset perusopinnot ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen aineopinnot, hän aloittaa Unkarin kielen ja kulttuurin sivuaineopinnot suoraan aineopinnoista. Tällöin Unkarin kielen ja kulttuurin aineopintojen laajuus on 45 op. Kaikilla kieliaineiden opintopoluilla on mahdollista saada myös ko. kielen aineenopettajan pätevyys. Opettajan pedagogisten opintojen hakukelpoisuuteen ja opetettavan aineen opintojen vastaavuuteen saattaa kuitenkin liittyä tiettyjä oppiainekohtaisia opintosuoritusvaatimuksia. Oppiainekohtaiset tarkennukset löytyvät ao. oppiaineen kohdalta ja tiedekunnan verkkosivulta. Kieliaineet edellyttävät pääsääntöisesti seuraavien kurssien suorittamista ennen kuin opiskelija voi saada loppumerkinnän perus- tai aineopintokokonaisuudesta: 28