JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA NURMIJÄRVEN KUNTA

SISÄLLYS JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA 1 JÄTEVESI 2 2 VALTIONEUVOSTON ASETUS 209/2011 4 3 MITÄ KIINTEISTÖNOMISTAJAN TULEE TEHDÄ? 5 3.1 UUDISRAKENTAMINEN 5 3.2 OLEMASSA OLEVAT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT 5 3.3 KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET 6 3.4 NURMIJÄRVEN KUNNAN VIRANOMAISET 6 4 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS JA MITOITUS 6 5 JÄTEVESIEN KÄSITTELYVAIHTOEHDOT 7 5.1 VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRÖINTIIN LIITTYMINEN 8 5.2 KIINTEISTÖKOHTAISET MENETELMÄT 8 5.2.1 KÄYMÄLÄJÄTTEEN JA HARMAAN VEDEN EROTTELU 10 5.2.2 KAIKKIEN JÄTEVESIEN YHTEISKÄSITTELY 13 5.2.3 VAPAA-AJAN ASUNNOT 17 6 KUSTANNUKSET 18 7 AVUSTUKSET 18 8 LISÄTIETOJA 19 LÄHDEAINEISTO 19 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 JÄTEVESIEN KÄSITTELY KIINTEISTÖLLÄ SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ NURMIJÄRVEN POHJAVESIALUEET MAASUODATIN NURMIJÄRVI 2004 (päivitetty lokakuu 2011) 1

JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEELLA Hyväksytty ympäristölautakunnassa 23.11.2004 92. Ympärivuotisesta asutuksesta viidennes asuu haja-asutusalueilla kiinteistöissä, joita ei ole liitetty yleiseen viemäriverkkoon. Suurin osa loma-asunnoista on viemäriverkoston ulkopuolella. Erityisesti vanhojen kiinteistöjen jätevedenpuhdistuslaitteistot eivät vastaa nykyisiä vaatimuksia. Kun jätevedet puhdistetaan asiallisesti kaikkialla, vesien rehevöityminen hidastuu ja samalla asuinympäristön ja rantojen hygieeniset haitat vähenevät. Haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesistä aiheutuvien haittojen torjumiseksi valtioneuvosto antoi asetuksen (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Hajajätevesien käsittelyä koskevat säädökset ovat muuttuneet. Ympäristönsuojelulakia (86/2000) muutettiin kumoamalla sen 18 ja 103 sekä lisäämällä lakiin uusi 3 a luku. Muutokset tulivat voimaan 9.3.2011. Aiempi hajajätevesiasetus on kumottu uudella asetuksella (209/2011) talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Uusi asetus tuli voimaan 15.3.2011. Viemäriverkostoon kuulumattoman kiinteistön jätevedet tulee johtaa ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jätevesien käsittelyä koskevat säädökset koskevat haja-asutusalueella olevia asuin- ja lomakäytössä olevia kiinteistöjä sekä kiinteistöjä, joilla harjoitetaan elinkeino- ja yritystoimintaa, johon ei erikseen tarvita ympäristölupaa. Valtioneuvoston asetus on edellyttänyt myös kunnilta toimenpiteitä haja-asutusalueiden viemäröintien kuntoon saattamiseksi. Asetuksen myötä Nurmijärven kunnan ympäristönsuojelu on laatinut yhteistyössä terveydensuojelun kanssa jätevesien käsittelyoppaan haja-asutusalueiden viemäriin kuulumattomille kiinteistöille. Opas on hyväksytty ympäristölautakunnassa 23.11.2004 92, ja uudistettu vastaamaan voimassaolevaa lainsäädäntöä. Oppaassa kerrotaan jätevesien käsittelystä kaikissa niissä talouksissa, joissa syntyy jätevesiä ja jotka eivät ole liittyneet vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Opas soveltuu niin uudisrakentamiseen kuin korjausrakentamiseenkin. 1 JÄTEVESI Kotitalouksien normaaleihin päivittäisiin toimintoihin käytettävä vesimäärä vaihtelee 50-250 litran välillä. Keskimääräinen vedenkäyttö on noin 150 litraa vuorokaudessa asukasta kohden, josta lähes puolet käytetään peseytymiseen ja vajaa viidennes WC:n huuhteluun. Kuvassa 1 on esitetty kotitalouksien jätevesien muodostuminen. Kuva 1. Kotitalouden jätevesien muodostuminen Pyykinpesu 15 % Siivous ja muut 5 % WC:n huuhtelu 15 % Peseytymin en 45 % Ruuanlaitto ja astianpesu 20 % 2

Asunnon sisällä käytettävä vesi muuttuu jätevedeksi ja vaatii käsittelyn ennen ympäristöön johtamista. Jätevesien käsittelyjärjestelmä onkin aina mitoitettava veden käytön mukaisesti. Jäteveden määrän oletetaan olevan vähintään 150 litraa asukasta kohden vuorokaudessa, ellei mittauksin voida luotettavasti osoittaa vähäisempää veden käyttöä. Lisäksi järjestelmää mitoitettaessa on otettava huomioon jätevesijärjestelmään mahdollisesti pääsevän vuotoveden määrä. Jätevesi on laadultaan erilaista riippuen siitä, mistä viemäröintipisteestä se on lähtöisin. Jäteveden laatua voidaan kuvata sen sisältämien lika-aineiden tai ympäristön kuormittumista aiheuttavien aineiden määrällä tai jäteveden mitatuilla ominaisuuksilla. Tärkeimpiä laadun ilmaisijoita ovat jäteveden sisältämän orgaanisen (eloperäisen) aineen määrä, jota mitataan biologisen hapenkulutuksen määränä (BHK7), fosforipitoisuus (P) sekä typpipitoisuus (N). Orgaaninen aines, fosfori sekä typpi ovat aineita, jotka likaavat pohjavettä ja vesistöjä. Orgaaninen aines hajoaa ja kuluttaa vesistön happivaroja, jolloin esimerkiksi järven ekologinen tasapaino häiriintyy. Fosfori ja typpi ovat puolestaan ravinteita, jotka rehevöittävät vesistöjä. Typpi voi lisäksi tehdä pohjavedet juomakelvottomiksi. Tärkeitä ovat myös jäteveden sisältämän kiintoaineen määrä ja jäteveden hygieenisyys, jota voidaan mitata bakteerien määrällä. Jotkin tautibakteerit ja virukset voivat elää vesissä pitkään. Tavallisetkin pesu- ja puhdistusaineet voivat sisältää luonnolle haitallisia kemikaaleja. Haja-asutuksen jätevesiasetuksessa on orgaanisen aineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen määrälle annettu haja-asutuksen kuormitusluvun mukaiset ominaiskuormitukset grammoina asukasta kohden vuorokaudessa. Ominaiskuormituksia on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Haja-asutusalueen kuormituslukuja kuormituksen alkuperä orgaaninen aines, BHK7 kokonaisfosfori P kok kokonaistyppi N kok g/as/vrk % g/as/vrk % g/as/vrk % uloste 15 30 0,6 30 1,5 10 virtsa 5 10 1,2 50 11,5 80 muu 30 60 0.4 20 1,0 10 yhteensä 50 100 2,2 100 14 100 3

2 VALTIONEUVOSTON ASETUS 209/2011 Vesien rehevöityminen on vakava ongelma koko Suomessa, minkä seurauksia ovat muun muassa ojien umpeutuminen, rantojen kaisloittuminen ja muutokset kalastossa. Rehevöitymisen myötä myös vesien virkistyskäyttö vaarantuu. Vesien rehevöityminen hidastuu, kun jätevedet puhdistetaan asianmukaisesti kaikkialla. Samoin vähenevät asuinympäristön sekä rantojen hygieeniset haitat. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta. Vesihuoltolain (119/2001, 3 luku 10 ja 11 ) mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin, jos viemäriverkko sivuaa tonttia. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta liittyä vesijohtoon sekä viemäriin. Tällöin sovelletaan asetusta (209/2011) talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Jäteveden käsittelyjärjestelmän pitää puhdistaa jäteveden orgaanisesta aineesta 80 %, fosforista 70 % ja typestä 30 %. Puhdistusteho lasketaan vertaamalla puhdistamosta lähtevää kuormitusta asetuksessa määriteltyyn nimelliskuormitukseen. Taulukossa 2 on esitetty asetuksen mukaiset kuormituksen vähentämisvaatimukset sekä enimmäispäästöt ympäristöön eli ne lika-ainesmäärät, jotka jätevedessä saa olla käsittelyn jälkeen. Taulukko 2. Jätevesikuormituksen vähimmäisvaatimukset ja enimmäispäästöt BHK7 P N kuormituksen vähentämisvaatimus % 80 70 30 päästö ympäristöön enintään g/as/vrk 10 0,66 9,8 Lika-aineista voi osan ottaa "talteen" jo ennen varsinaista käsittelyjärjestelmää, jolloin jätevesien aiheuttama kuormitus vähenee. Suositeltavin ratkaisu on vesikäymälän korvaaminen kuivakäymälällä. Tällöin paikallisesti käsiteltäviksi jäävät ainoastaan niin sanotut harmaat vedet eli erilaiset pesuvedet. Niidenkin haitattomaksi tekeminen vaatii kunnollisen käsittelyn, mutta puhdistusprosessin teho voi olla vaatimattomampi kuin käsiteltäessä kaikkia jätevesiä yhdessä. Asukkaiden lukumäärä vaikuttaa asumisjätevesien laatuun ja määrään. Uudisrakennuksen ollessa kyseessä jätevesijärjestelmä tulee suunnitella huomioiden koko rakennuksen elinkaari. Jätevesijärjestelmä voidaan kuitenkin toteuttaa vaiheittain. Esimerkiksi: Asuinrakennus jonka huoneistoala on 300 m², edellyttää pinta-alaperustetta käyttäen jätevesijärjestelmän mitoittamista 10 asukkaan mukaan (30m² huoneistoalaa vastaa laskennallisesti yhtä asukasta). Huoneistoalaan perustuva mitoitus on jätevesijärjestelmän suunnittelun peruslähtökohta. Jos asukkaita on kuitenkin vain kaksi henkilöä, voidaan alkuvaiheessa toteuttaa kokonaissuunnitelmasta (10 henkilölle mitoitettu järjestelmä) osa, joka vastaa kahden henkilön tuottamien jätevesien käsittelyvaatimustasoa. 4

3 MITÄ KIINTEISTÖNOMISTAJAN TULEE TEHDÄ? 3.1 UUDISRAKENTAMINEN Määräykset jätevesien käsittelystä koskevat välittömästi uudisrakentamista sekä niitä kiinteistöjä, joissa tehdään rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttäviä korjausja muutostöitä. Talousjätevesien kokoamisesta, käsittelystä ja johtamisesta on laadittava suunnitelma, joka on liitettävä rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen. Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet tulee olla laadittuna ennen järjestelmän käyttöönottoa. Suunnittelu vaatii osaamista ja sen hallitsevat parhaiten vesihuoltoon perehtyneet suunnittelijat, jotka tekevät tarvittavat selvitykset paikan päällä. Varminta on valita FISEpätevyyden saanut suunnittelija. Suunnitelman teossa tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa (209/2011) ja erityisesti asetuksen liitteen 1 kohdissa 2A ja 2C mainittuja jätevesijärjestelmän suunnitteluun liittyviä määräyksiä ja ehtoja. Jätevesien käsittely kiinteistöllä lomake on liitteenä 1. Lomakkeen mukana tulee olla varsinainen kiinteistölle laadittu jätevesijärjestelmän suunnitelma sekä asemapiirros ja kopio peruskartasta. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi seuraavat asiat: suunnittelijan pätevyys maaperätutkimus ja maastomittaukset mitoitus (asukasmäärä ja huoneistoala) sijoitus tontille järjestelmän rakenne, toimintaperiaate ja puhdistustulos sadevesien ohjaus (ei saa ohjata järjestelmään) näytteenottomahdollisuus puhdistettujen jätevesien purkupaikka tontilla varo- ja hälytyslaitteet. 3.2 OLEMASSA OLEVAT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT Jotta viemäriverkostojen ulkopuolisesta asutuksesta aiheutuva ympäristön kuormitus todella vähenisi, ei riitä, että tehokkaita jätevesien käsittelyjärjestelmiä rakennetaan ainoastaan uudisrakentamisen yhteydessä. Asetuksen mukaan myös vanhoissa kiinteistöissä on tehtävä parannuksia, mikäli olemassa olevalla jätevesien käsittelyjärjestelmällä ei saavuteta asetettuja vaatimuksia. Olemassa olevien rakennusten jätevesijärjestelmät tulee saada asetuksen vaatimusten mukaisiksi 15.3.2016 mennessä. Kiinteistöllä tulee olla selvitys jätevesijärjestelmästä sekä jätevesijärjestelmää koskevat käyttö- ja huolto-ohjeet. Selvitys jätevesijärjestelmästä lomake on liitteenä 2. Selvityksen perusteella asukkaat ja viranomaiset voivat arvioida, täyttääkö jätevesijärjestelmä sille asetetut uudet vaatimukset vai pitääkö jätevesien käsittelyä tehostaa ennen vuotta 2016. Selvityksessä muun muassa kuvataan kiinteistön jätevesien käsittelytapa, arvioidaan ympäristöön joutuva kuormitus sekä esitetään jätevesijärjestelmästä ne kohdat, joita pitää säännöllisesti hoitaa, huoltaa ja valvoa. Selvityksen liitteenä tulee olla asema- 5

piirros, johon on merkitty jätevesijärjestelmän sijainti ja jätevesien purkupaikat sekä kopio peruskartasta, johon on merkitty tontin sijainti. 3.3 KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJEET Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet tulee olla laadittu niin uudisrakennusten kuin vanhojen kiinteistöjen jätevesijärjestelmille. Käyttö- ja huolto-ohjeiden mukaan käytetään ja huolletaan jätevesijärjestelmää, jotta puhdistamon hyvälaatuinen toiminta olisi taattua. Huoltotoimenpiteistä, kuten säiliöiden ja saostuskaivojen tyhjentämisestä, lietteenpoisto- ja kemikaalinsyöttökerroista sekä mahdollisista näytteenottotuloksista on pidettävä kirjaa. Huoltokirjanpito on pyydettäessä esitettävä terveys- ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kun kiinteistö myydään, tarvitsee uusi omistaja käyttö- ja huolto-ohjeet osatakseen hoitaa ja käyttää ostamansa kiinteistön puhdistuslaitteistoa. Lisäksi asukas voi ohjeiden perusteella tilata alan yrityksiltä helposti hoito- ja huoltopalveluja. Käyttö- ja huolto-ohjeiden tulee sisältää ohjeet koko jätevesijärjestelmälle. Vähimmäisvaatimukset erilaisille jäteveden käsittelylaitteiden käyttö- ja huolto-ohjeille on annettu valtioneuvoston asetuksessa (209/2011). Selvitys jätevesijärjestelmästä sekä käyttö- ja huolto-ohjeet säilytetään kiinteistöllä ja ne on esitettävä viranomaiselle pyydettäessä. 3.4 NURMIJÄRVEN KUNNAN VIRANOMAISET Nurmijärven kunnan rakennusvalvonta myöntää luvat jätevesijärjestelmien rakentamiseen joko rakennusluvalla tai toimenpideluvalla. Rakentaminen tulee tehdä täysin suunnitelman mukaisesti. Mikäli rakentamisen aikana huomataan, ettei rakentamista voida toteuttaa suunnitelman mukaisesti, tulee silloin ottaa välittömästi yhteyttä suunnittelijaan ja kunnan rakennusvalvontaan. Rakennusvalvonta arvioi uuden lupakäsittelyn tarpeen. Tehtävät muutokset tulee aina päivittää asemapiirrokseen ja suunnitelmaan. Mitään jätevesijärjestelmien rakennustöitä ei saa aloittaa ennen kuin kunnan viranomaiseen on otettu yhteyttä. Kun rakennusvalvonta on myöntänyt luvan jätevesijärjestelmän rakentamiseen, saa asennustyöt aloittaa. Vastaava työnjohtaja/ kvv-vastaava seuraa jätevesijärjestelmän rakentamista ja tarkastaa järjestelmän ennen sen käyttöönottoa sekä merkitsee tekemänsä tarkastuksen jätevesijärjestelmän rakennusaikaiseen tarkastuslistaan. Tarkastuslista annetaan täytettynä rakennusvalvontaviranomaiselle käyttöönottotarkastuksen yhteydessä. 4 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS JA MITOITUS Jätevesien käsittelyjärjestelmä on kokonaisuus, joka koostuu peräkkäisistä ja/tai rinnakkaisista puhdistusprosesseista. Jätevesien puhdistuksessa jätevedestä pyritään poistamaan terveydelle ja ympäristölle haitallisia aineita erilaisten mekaanisten, kemiallisten ja biologisten prosessien avulla. Hyvän toimivuuden edellytyksiä ovat asianmukaiset asennukset ja rakennustyöt, oikeat materiaalit, oikea käyttö ja riittävä huolto. Jotta puhdistusprosessien toimivuus olisi 6

tiedossa, on jätevesien käsittelyjärjestelmän toimintaa jatkuvasti seurattava. Mitä vähemmän vettä käytetään, sitä helpompaa on ratkaista jätevesiongelmat. Sade-, sulamisja rakenteiden kuivatusvesiä ei saa johtaa jätevesijärjestelmään. Toimivuutta voivat heikentää monet asiat, joista tavallisimpia ovat seuraavat: 1. Jäteveden määrä on liian suuri eli puhdistamo on liian pieni. Esimerkiksi aiemmin talossa asunut perhe on hankkinut puhdistamon, mutta puhdistusteho ei olekaan riittävä taloon muuttavalle isommalle perheelle. 2. Hyvä puhdistamo kestää kuormitusvaihteluja, mutta jäteveden määrän vaihdellessa paljon saattaa puhdistamon teho laskea oleellisesti. 3. Jos saostussäiliöitä ei tyhjennetä tarpeeksi usein, saattaa lietettä päästä myös puhdistamoon. Saostussäiliöiden tyhjennystarvetta tulee tarkkailla säännöllisesti. 4. Puhdistamoa ei ole asennettu suoraan tai se on routanousun seurauksena vinossa. Tällöin puhdistamo kuormittuu epätasaisesti ja oikovirtauksia pääsee syntymään, jolloin puhdistusteho heikkenee. 5. Pintavesien pääsy puhdistamoon saattaa heikentää puhdistustehoa. 6. Biologinen puhdistus tarvitsee aina happea. Happea syötetään jätevesien käsittelyjärjestelmään koneellisesti tai painovoimaisesti. 7. Aina tulee varmistaa, ettei viemäriin pääse biologista prosessia tuhoavia tai toimintaa heikentäviä kemikaaleja tai nestemäisiä ongelmajätteitä, kuten liuottimia, maalin jäämiä, öljyä tai bensiiniä. Kemikaalit yms. aineet tuhoavat puhdistamon biologista hajoamista ylläpitävän pieneliöstökannan ja saattavat myös aiheuttaa palo- ja räjähdysvaaraa. 8. Myös siivous-, pyykki- ja astianpesuaineet saattavat heikentää biologista toimintaa. Fosfaatittomien pesuaineiden valinta vähentää merkittävästi jäteveden fosforimäärää. Pesuaineiden yliannostelua tulee välttää. 9. Viemäriin ei saa laittaa talousjätteitä, kuten esimerkiksi perunan kuoria, ruoan tähteitä, kahvinporoja tai rasvoja. Myöskään tukkivia esineitä ei viemäriin saa laittaa, kuten tupakantumppeja tai pumpulipuikkoja. Jätevesien käsittelyjärjestelmä tulee mitoittaa syntyvien jätevesien määrän, laadun ja kuormitusvaihtelun perusteella. Mitoituksen on perustuttava siihen asukaslukuun, jonka arvo saadaan jakamalla huoneistoala neliömetreissä luvulla 30. Mitoituksen asukasluvun on kuitenkin oltava vähintään viisi. Karjatilojen, maitohuoneiden ja elinkeinotoiminnan mitoituksen tulee perustua tutkittuun keskimääräiseen kuormitustietoon. Majoituspalvelurakennusten jätevesien käsittelykapasiteetti on mitoitettava majoituspaikkojen enimmäismäärän mukaan. Ravitsemuspalvelurakennusten mitoituksen on perustuttava vähintään asiakaspaikkojen enimmäismäärään jaettuna kolmella. Jos jätevesijärjestelmän piirissä on sekä majoitus- että ravitsemuspalveluja, tulee näiden molempien asiakasmäärät laskea yhteen. 5 JÄTEVESIEN KÄSITTELYVAIHTOEHDOT Jätevesien käsittelyvaihtoehtoja on useita. Tietoa eri menetelmistä ja niiden toimivuudesta saa muun muassa Suomen ympäristökeskuksen internetsivuilta www.ymparisto.fi/hajajatevesi, Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton ylläpitämiltä sivuilta www.vesiensuojelu.fi/jatevesi sekä kunnan ympäristökeskuksesta. 7

Jätevesien käsittelymenetelmää valittaessa paras vaihtoehto on liittyä kunnalliseen viemäriverkostoon. Kannattaa myös selvittää, onko jätevedet mahdollista käsitellä yhdessä naapureiden kanssa. Mikäli tontti sijaitsee pohjavesialueella, taajaan rakennetulla alueella tai rantavyöhykkeellä, tulee aluetta koskevat jätevedenkäsittelyn erityisvaatimukset aina selvittää. Pohjavesialueet on esitetty liitteessä 3. Maaperän laatu ja korkeussuhteet on myös tärkeää ottaa huomioon jätevesijärjestelmää valittaessa. Taulukossa 3 on esitetty jätevesien eri käsittelyvaihtoehtoja. Taulukko 3. Jätevesien käsittelyvaihtoehdot Vesihuoltolaitoksen viemäröintiin liittyminen Kunnan Yksityinen vesiosuuskunta viemäriverkko Käymäläjätteen ja harmaan veden erottelu Kuivakäymälä + Käymälävedet harmaiden vesien käsittely harmaiden ve- umpisäiliöön + sien käsittely Kiinteistökohtaiset menetelmät Kaikkien jätevesien yhteiskäsittely Saostuskaivot + maaperäkäsittely + mahdollinen kemikaalikäsittely 5.1 VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRÖINTIIN LIITTYMINEN Laite- tai pienpuhdistamo Kaikki jätevedet umpisäiliöön Kannattaa aina ensin selvittää, voiko kiinteistön liittää yleiseen viemäriverkostoon. Vesihuoltolaitoksia on kunnilla ja yksityisillä vesiosuuskunnilla. Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Naapureiden tai kyläkuntien kannattaa miettiä yhteistä viemäröintiä. Yhteistä vesija viemäröintihanketta varten voidaan perustaa osuuskunta. Vesihuoltolaitoksen viemäröintiin liittymisen etuja: liittyminen ratkaisee jätevesien käsittelypulmat, yhteishankkeessa kustannukset voidaan jakaa, vesihuoltolaitoksen jätevedenpuhdistamossa jätevedet käsitellään hyvin ja yhteishankkeille on helpompi hakea taloudellista tukea. Kannattaa kuitenkin huomata, että kustannuksiin vaikuttavat maaston muodot, maaperän laatu tai pitkät etäisyydet. 5.2 KIINTEISTÖKOHTAISET MENETELMÄT Kiinteistökohtaisia menetelmiä on monia erilaisia. Kaikki jätevedet voidaan puhdistaa yhdessä tai käymäläjäte voidaan erottaa muista jätevesistä esimerkiksi ottamalla kuivakäymälä käyttöön tai johtamalla käymälävedet umpisäiliöön (kaksoisviemäröinti). Viemäröintilinjat suositellaan toteutettaviksi aina uudisrakentamisessa kaksoisviemäröintinä, vaikka käymälävedet ja pesuvedet käsiteltäisiinkin yhdessä. Täten käymälävesille sekä astianpesukonevesille rakennetaan oma jätevesilinjansa ja harmaille vesille oma linja. Viemärilinjat yhdistetään vasta rakennuksen ulkopuolella, jonka jälkeen ne voidaan johtaa samaan jätevesien käsittelyjärjestelmään. Näin viemäröinti on mahdollista muuttaa haluttaessa vielä myöhemmin kaksoisviemäröinniksi, mikäli yhteiskäsittelystä aiheutuu ongelmia. Taulukossa 4 on esitetty esimerkkejä erilaisten kiinteistöjen jätevesien käsittelyvaihtoehdoista, kun vesihuoltolaitoksen viemäröintiin liittyminen ei ole mahdollista. 8

Taulukko 4. Erilaisten kiinteistöjen jätevesien käsittelyvaihtoehtoja Kiinteistö Käsittely ympärivuotinen asunto kiinteistökohtaiset tai muutaman kiinteistön yhteiset menetelmät kiinteistö tärkeällä pohjavesialueella (liite 3) jätevesiä ei käsiteltynäkään saa johtaa maaperään. Joko ne on tiiviin varastoinnin jälkeen toimitettava muualla puhdistettaviksi tai purettava pohjavesialueen ulkopuolelle loma-asunto, vesipumpulla kiinteistökohtaiset menetelmät ympärivuotinen asunto tai loma-asunto rantaalueella saunarakennus kantovedellä 9 otettava yhteyttä terveydensuojeluun tai ympäristönsuojeluun imeytyskaivo tai -kuoppa Jätevesijärjestelmää ja valitun järjestelmän paikkaa valittaessa tulee ottaa myös huomioon erilaiset suoja-alueet tontilla. Taulukossa 5 on esitetty suojavyöhykkeiden pituuksia eri kohteisiin. Taulukko 5. Suojavyöhykkeitä viemäröintijärjestelmästä Kohde Kohteen ja viemäröinnin minimivälimatka talo 5 m vesistö 30 m (saunasta 20 m) talousvesikaivo 30-50 m vedenottamo 200 m pohjavesi 0,5 m kun suodatetaan 2 m kun imeytetään kallion pinta 1 m tontin raja 5 m tie (ei omalla tontilla) 5 m Jätevesijärjestelmästä tuleva purkuputki suositellaan johdettavaksi aina kivipesään/ sepelikerrokseen. Esimerkiksi pienpuhdistamosta tulevassa purkuvedessä saattaa olla suuria määriä bakteereja sekä viruksia. Kivipesän tehtävä on poistaa purkuveteen jääneet bakteerit ja virukset. Valitussa jätevesijärjestelmässä puhdistunut jätevesi voidaan imeyttää kivipesän läpi maahan, mikäli maaperätutkimukset osoittavat maan olevan hyvin vettä läpäisevää. Puhdistunut jätevesi voidaan myös johtaa omalla maalla olevaan avoojaan. Omalla maalla sijaitsevasta avo-ojasta tulee olla riittävä etäisyys rajaan. Jos jätevesi suunnitellaan johdettavaksi rajaojaan, tulee naapurilta olla kirjallinen suostumus. Tieojaan ei jätevettä suositella johdettavaksi, mutta mikäli se jää ainoaksi vaihtoehdoksi, tulee jätevedet johtaa kivipesän kautta tieojaan ja tien huollosta vastaavilta saada kirjallinen suostumus. Jätevettä ei saa edes puhdistuneena johtaa pohjavesialueelle päin, vaan se tulee aina johtaa pohjavesialueelta poispäin. Saostussäiliöt Kaikkien pienpuhdistamoiden toiminnalle on olennaista toimivat saostussäiliöt ja niiden normaali hoito. Saostussäiliöitä (saostuskaivoja) tarvitaan yleensä kiinteistökohtaisten jä-

tevesien esikäsittelymenetelmäksi. Saostussäiliöt eivät riitä pelkästään varsinaiseksi jäteveden käsittelyjärjestelmäksi. Saostussäiliöt ovat kuitenkin tärkeitä, sillä ne poistavat merkittävän osan jäteveden kiintoaineesta. Saostussäiliössä jäteveden kiinteä aines laskeutuu pohjalle lietteeksi ja vettä kevyemmät aineet nousevat pinnalle. Kelluvien ja laskeutuvien ainesten poistaminen estää varsinaisen järjestelmän tukkeutumisen. Saostussäiliöt tulee puhdistaa pohjalietteestä ja pintarasvasta, jotta varsinainen järjestelmä ei tukkeudu. Saostussäiliöiden tyhjennysväli riippuu kiinteistön jätevesijärjestelmän mitoituksesta ja kiinteistön käyttöasteesta. Jätevesijärjestelmän toimintahäiriöiden ennaltaehkäisemiseksi saostussäiliöt on suositeltavaa tyhjentää vähintään kaksi kertaa vuodessa. Saostussäiliöiden liete kuljetetaan kunnan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Puhdistuksen yhteydessä tulee samalla tarkastaa, että saostussäiliöiden tulo- ja lähtöputket sekä T-haarat ovat auki. Kun kaikki jätevedet on mahdollista käsitellä yhdessä, tulee saostussäiliön olla aina kolmiosainen ja kokonaistilavuudeltaan vähintään 2,5 m 3 :n kokoinen. Pienempi tilavuus saattaa riittää, mikäli laitevalmistajat takaavat riittävyyden. Ensimmäisessä osassa tulee olla yli puolet saostussäiliöiden kokonaistilavuudesta. Mikäli käymälästä syntyvät jätevedet pystytään käsittelemään erillään harmaista vesistä, riittää pelkille pesuvesille kaksiosainen saostussäiliö. Tällöin kokonaistilavuuden tulee olla vähintään 1,5 m 3. Saostussäiliöt tulee sijoittaa kiinteistölle siten, että loka-auto pääsee esteettömästi tyhjentämään ne tarvittaessa myös talviaikana. 5.2.1 KÄYMÄLÄJÄTTEEN JA HARMAAN VEDEN EROTTELU Suurin osa jäteveden fosforista ja typestä on peräisin virtsasta ja ulosteista. Jätevesien käsittely on helpompaa, jos käymäläjäte erotellaan pesu- eli harmaista jätevesistä. Harmaissakin vesissä on paljon orgaanista ainetta, jota pitää vähentää tehokkaasti. Harmaat vedet voidaan periaatteessa käsitellä samoin menetelmin kuin muutkin asumisjätevedet, mutta niiden käsittelyjärjestelmä on käymälävesien käsittelyä yksinkertaisempi. Kuivakäymälä + harmaiden vesien käsittely Kuivakäymälöitä on useita malleja. Toiset erottelevat virtsan, toisissa kaikki jätteet menevät samaan säiliöön. Yleisimpiä kuivakäymälämalleja ovat kompostikäymälät, joita on tarjolla suur-, keskisuuri- ja piensäiliöllisiä sekä monilokerollisia. Lisäksi löytyy pikakomposti-, suorakomposti- ja haihdutuskäymälöitä sekä vettä käyttäviä erottelevia ja virtsan puhtaana erottelevia käymälöitä. Useimmat mallit perustuvat kompostointiin, mutta myös muita kuivakäymälämalleja on tarjolla, kuten sähkö-, alipaine- ja polttokäymälöitä sekä kemiallisia, paketoivia ja jäädyttäviä käymälöitä. Kompostikäymälä on suositeltava käymälätyyppi haja-asutusalueella. Se toimii samalla periaatteella kuin kompostori. Kompostikäymälässä uloste maatuu yhdessä kuivikkeen kanssa kompostilannoitteeksi. Kompostikäymälän prosessi on kuitenkin hitaampi ja monimutkaisempi kuin talousjätekompostissa. Moderni kuivakäymälä voidaan asentaa vanhaankin taloon. Kompostikäymälää harkittaessa on otettava huomioon, että toimiakseen kompostikäymälät vaativat hoitamista. Hyvin toimiva kompostikäymälä on vedetön, hajuton ja hygieeninen jätehuoltojärjestelmä. 10

Kompostikäymälässä ammoniakki ja rikkivety aiheuttavat helposti voimakkaan käymälähajun, joka täytyy tuulettaa pois. Tuuletusputki tulee tämän vuoksi vetää ylös läpi katon, jotta haju saataisiin vähenemään myös ulkona. Tuuletusputken kautta tapahtuva sähköllä varmistettu ilmankierto pitää käymälän täysin hajuttomana. Käymälän ilmankierron tulee olla jatkuvasti toiminnassa, myös yöaikaan. Kuvassa 2 on esitetty esimerkki kuivakäymälän tuuletusputkesta. Kuva 2. Esimerkki kuivakäymälän tuuletusputkesta Kuivakäymälän etuna on, että pelkkien harmaiden vesien käsittely on yksinkertaista ja kuivakäymälän käyttö on edullista. Kannattaa kuitenkin huomioida, että käymälätyypin valinta vaatii aina asiantuntemusta. Käymälä on myös sijoitettava, rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, ettei käymälästä aiheudu terveyshaittaa. Käymäläjätettä saa kompostoida tarkoitukseen suunnitellussa kompostointilaitteessa ja kompostoinnissa on noudatettava terveydensuojeluviranomaisen ohjeita. Käymäläjätteen kompostoinnin aloittamisesta tulee aina tehdä ilmoitus terveydensuojeluun. Nurmijärven kunnan terveydensuojelujärjestyksen (terveyslautakunta 10.10.2000 59) mukaan umpisäiliö- ja saostuskaivolietteen kompostointi on kielletty, jollei kompostointi tapahdu erikseen rakennetussa ja hyväksytyssä käsittelylaitoksessa. Ns. raaka-sakokaivolietteen levittäminen pelloille on kielletty. Terveydensuojeluviranomainen voi erityisestä syystä ja määräämillään ehdoilla hyväksyä kompostoinnin kiinteistöllä kiinteistönomistajan erillisestä hakemuksesta. Mikäli kuivakäymälä valitaan vesikäymälän sijaan, tulee harmaille vesille rakentaa oma käsittelyjärjestelmänsä, esimerkiksi maasuodatin tai biosuodin. Kuvassa 3 on esitetty kuivakäymälä ja harmaiden vesien käsittely maasuodattimessa. Lisätietoja kompostikäymälöistä voi kysyä laitevalmistajilta, kunnan ympäristökeskuksesta ja Käymäläseura Huussi ry:stä (www.huussi.net). 11

Kuva 3. Kuivakäymälä ja harmaiden vesien käsittely Käymälävedet umpisäiliöön + harmaiden vesien käsittely Yhtenä kaksoisviemäröinnin vaihtoehtona on, että käymälävedet kootaan umpisäiliöön, josta ne kuljetetaan loka-autolla jätevedenpuhdistamolle ja harmaille vesille rakennetaan oma käsittelyjärjestelmänsä, esimerkiksi maasuodatin tai biosuodin. Uudisrakentamisessa myös astianpesukoneen vedet tulee johtaa umpisäiliöön kaksoisviemäröinnissä, sillä astianpesukoneessa käytettävät kemikaalit saattavat tuhota maasuodattimen puhdistustehoa ylläpitävän pieneliöstökannan. Käymälävesien umpisäiliöön erottelun etuna on, ettei käymälävesien käsittely aiheuta paikallisia ongelmia. Pelkkien harmaiden vesien käsittely on myös yksinkertaisempaa kuin käymälävesiä sisältävän jäteveden käsittely. Umpisäiliö on tyhjennettävä ajoissa ja jätevesi on kuljetettava käsittelyä varten kunnan jätevedenpuhdistamolle. Kuvassa 4 on esitetty käymälävesien johtaminen umpisäiliöön ja harmaiden vesien käsittely maasuodattimessa. Kuva 4. Käymälävedet umpisäiliöön ja harmaiden vesien käsittely Harmaat vedet eli pesuvedet voidaan käsitellä maasuodattimen lisäksi myös harmaiden vesien käsittelyyn tarkoitetussa laitepuhdistamossa. Panospuhdistamot ovat liian järeitä pelkkien pesuvesien puhdistamiseen, mutta erilaiset biosuotimet ovat hyvä vaihtoehto maaperäkäsittelylle. Biosuotimessa jäteveden lika-aineita "syövä" mikrobikasvusto kasvaa 12

suodinmateriaalin esim. kiven, muovin tai kuidun pinnalle. Biosuotimet poistavat hapekkaissa oloissa hyvin orgaanista ainesta, mutta niiden ravinteiden sitomiskyky on vaatimaton. Biosuodin tarvitsee maaperäkäsittelyä vähemmän tilaa, mutta vaatii tiiviimpää prosessin tarkkailua ja suodinmateriaalin vaihtoa tai puhdistusta laitteesta riippuen vähintään vuosittain. 5.2.2 KAIKKIEN JÄTEVESIEN YHTEISKÄSITTELY Kun sekä wc- että harmaita vesiä puhdistetaan yhdessä, tavallisimmat menetelmät hajottavat orgaanista ainetta ja sitovat fosforia suodatinaineella tai saostuskemikaalilla. Kaksi tärkeintä puhdistusmenetelmää ovat maasuodatin sekä laitepuhdistamo. Ennen puhdistusprosessia tulee jätevedet johtaa vähintään kolmiosaisen saostuskaivon kautta. Kolmantena vaihtoehtona on johtaa kaikki jätevedet umpisäiliöön. Maaimeytyskenttää ei Nurmijärvellä suositella rakennettavaksi, sillä vain harvoin maaperä on imeytykseen sopivaa. Vaarana on myös pohjavesien pilaantuminen, sillä ongelmana on, ettei imeytyskentän toimivuutta voida varmistaa näytteenotoin. Maaimeytyskentän välittömään läheisyyteen tulisikin rakentaa tarkkailuputki pohjaveteen, mutta se luo itsessään uusia riskejä pohjaveden suojelun kannalta. Maasuodatin Maasuodatin on maahan kaivettu tai pengerretty talousjäteveden käsittelylaitteisto, jossa vähintään kaksi- tai kolmiosaisessa saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun suodatuskerroksen läpi. Jos tontti on esimerkiksi kallioinen ja maaaineskerros on ohut, voi maasuodattimen rakentaa pengerrettynä. Maasuodattimen puhdistusteho perustuu pieneliöstön biologiseen hajotustoimintaan. Puhdistava pieneliöstökanta syntyy suodatinkerrokseen. Jos uudisrakentamisessa käymälävedet johdetaan umpisäiliöön ja maasuodattimeen johdetaan ainoastaan harmaat jätevedet, tulee myös astianpesukoneen vedet johtaa umpisäiliöön, sillä astianpesukoneessa käytetyt kemikaalit saattavat tuhota maasuodattimen pieneliöstökannan. Maasuodattimen käsittelyjärjestelmään kuuluvat kaksi- tai kolmiosainen saostussäiliö, jakokaivo, maasuodatin sekä kokoomakaivo. Jakokaivon tehtävänä on johtaa saostussäiliöstä lähtevät jätevedet tasaisesti jokaiseen imeytysputkeen. Maasuodatin tehdään ojamaiseen tai laajempaan kaivantoon, joka täytetään kerroksittain eri tavoin läpäisevillä sepeli- ja hiekkalajitteilla tai tehdasvalmisteisella suodatinmateriaalilla. Suodattimeen rakennetaan kaksi putkikerrosta, imeytys- ja kokoomaputkistot. Maasuodattimessa ei saa käyttää kokoomaputkiston sijaan salaojaputkea. Mikäli maaperätutkimukset osoittavat maan olevan hyvin vettä läpäisevää, tulee suodatin tiivistää pohjalta ja ympäriltä niin, ettei jätevettä imeydy maahan. Puhdistunut jätevesi kerääntyy kokoomaputkistoon, mistä se johdetaan kokoomakaivon kautta edelleen omalla maalla olevaan avo-ojaan tai maastoon. Maasuodattimen ohjepiirustus on liitteenä 4. Suodattimen fosforinpoistoa voidaan tehostaa kemikaalilla, jos kiinteistön kaikki jätevedet käsitellään saostuskaivojen jälkeen maasuodattimessa. Kuvassa 5 on esitetty kaikkien jätevesien johtaminen maasuodattimeen ja fosforikaivoon. Maasuodatuskentän fosforinpoistoa voidaan tehostaa fosforikaivoon syötetyn kemikaalin avulla tai fosforin 13

poistoa tehostava aine voidaan myös rakentaa omana kerroksena maasuodatuskenttään. Näytteenotto tapahtuu kokoomakaivosta tai fosforikaivosta. Kuva 5. Kaikkien jätevesien johtaminen maasuodattimeen Maasuodatin on pitkäaikainen ja oikein hoidettuna luotettava menetelmä ja sen etuna on helppohoitoisuus. Suodattimen hiekat tulee kuitenkin vaihtaa vähintään 15 vuoden välein. On myös mahdollista rakentaa heti perustusvaiheessa kaksi maasuodatuskenttää vierekkäin. Tällöin ensin käytössä ollut suodatuskenttä voidaan jättää lepäämään ja johtaa jätevedet toiseen maasuodatuskenttään. Myös tehdasvalmisteinen suodatinmateriaali joudutaan ajoittain uusimaan. Maasuodatin edellyttää ammattitaitoista suunnittelua ja rakentamista, eri kerrosten kiviaineksen raekoot on tunnettava hyvin. Jos saostuskaivoja ei tyhjennetä tarpeeksi usein, voi suodatin tukkeutua. Fosforikaivomassat Käytetty fosforikaivomassa poistetaan joko imuautolla tai nostamalla suodatinkasetti säkkeineen pois. Fosforikaivomassan vaihtamisesta kannattaa tehdä huoltosopimus tuotetta toimittavan urakoitsijan kanssa. Huoltoon voi kuulua esim. suodatinkasetin vaihto asiakkaan kaivossa, kuljetukset sekä kasetin poisvieminen säännöllisin väliajoin. Kiinteistön omistajan ei tällöin tarvitse huolehtia fosforikaivon suodatusmassan käsittelystä. Fosforikaivomassan voi käyttää omalla kiinteistöllä maanparannusaineena. Kyseessä on kuitenkin noin 1000 kg ravinnepitoista fosforikaivomassaa, joten kiinteistöllä ei välttämättä ole paikkaa mihin niin suuren määrän sijoittaa. Fosforikaivomassan käytössä on huomioitava mm. kiinteistön talousvesikaivon sijainti, etäisyys läheisestä vesistöstä ja tontin rajasta. Jos fosforikaivossa on nestettä, voidaan se tyhjentää saostuskaivojen kanssa samaan aikaan ja neste toimitetaan kunnan jätevedenpuhdistamolle. Fosforikaivomassaa (rakeita ym.) ei saa toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle. Fosforikaivomassan voi toimittaa Metsä-Tuomelan jäteasemalle, mutta massan kaatopaikkakelpoisuus tulee selvittää ennen jäteasemalle toimittamista. Ennen fosforikaivomassojen tuomista jäteasemalle tulee ottaa yhteys laitosvastaavaan ja sopia massojen toimittamisesta ja vastaanotosta. 14

Maasuodatinkentän vanhat massat (hiekat) Jos tontilla on tilaa, vanhan kentän voi jättää ns. lepäämään ja rakentaa uuden kentän viereen. Vanhan kentän voi tällöin ottaa käyttöön myöhemmässä vaiheessa. Kiinteistöä rakennettaessa on myös mahdollista rakentaa tontille kaksi maasuodatinkenttää, jotka ovat vuorollaan käytössä. Jos maasuodatinkentän uusiminen tulee ajankohtaiseksi, tulee vanhat massat toimittaa Metsä-Tuomelan jäteasemalle. Maasuodatinkentän maamassoja ei lueta ongelmajätteeksi tai pilaantuneeksi maaksi. Maasuodatinkentän massojen hinnoittelu on jätteenkäsittelytaksan mukainen. Pienpuhdistamo Pienpuhdistamo on jäteveden käsittelyjärjestelmä, jonka toiminta perustuu jäteveden mekaaniseen, kemialliseen ja biologiseen käsittelyyn. Laitteet sisältävät jäteveden esikäsittelyosan, varsinaisen puhdistusprosessiosan sekä mahdollisesti erillisen fosforinpoistojärjestelmän. Jäteveden puhdistaminen perustuu biologiseen prosessiin, jossa jäteveden bakteerit ja muut pieneliöt hajottavat orgaanista ainesta. Fosfori puolestaan saostetaan usein kemikaalilla. Kuvassa 6 on esitetty esimerkki pienpuhdistamon toimintaperiaatteesta. Kuva 6. Esimerkki pienpuhdistamon toimintaperiaatteesta Hyvin suunniteltu ja toteutettu laitepuhdistamo hajottaa tehokkaasti orgaanista ainetta, jos puhdistamoa käytetään ja huolletaan oikein. Puhdistamo voidaan sijoittaa monenlaiseen paikkaan, koska maaperän tai maaston laatu eivät vaikuta menetelmän toimivuuteen. Puhdistamon etuna on myös sen pieni koko. Jätevesiasetus (209/2011) edellyttää, että jätevesien käsittelyjärjestelmään tulevasta ja siitä lähtevästä jätevedestä voidaan ottaa edustavia näytteitä. Pienpuhdistamon perään tuleekin asentaa näytteenottokaivo. Puhdistamon puhdistusteho ei ole välttämättä heti asennuksen jälkeen hyvä, vaan puhdistamon käynnistäminen saattaa viedä aikaa. Laitepuhdistamo ei yleensä sovi sellaisiin talouksiin, joissa jätevettä syntyy vain osan aikaa vuodesta, kuten esimerkiksi kesämökeille. Puhdistamosta tulevassa purkuvedessä saattaa olla suuria määriä bakteereja sekä viruksia, joten puhdistamon jälkeen suositellaan asennettavaksi kivipesää. Jotta puhdistamo toimii tehokkaasti, vaatii se kiinteistön omistajalta jatkuvaa ja säännöllistä huoltoa. Suositeltavaa on, että puhdistamon ympärille rakennettaisiin suoja, jotta talvella puhdistamon huolto on vaivattomampaa. 15

Lietepussin käsittely Markkinoilla on useita jätevesijärjestelmiä, pääasiassa panospuhdistamoita, joissa liete kertyy ns. lietepussiin tai saostuskoriin. Jätevesijärjestelmän ylijäämälietteen voi kompostoida kiinteistöllä, mutta siinä tulee noudattaa seuraavia ohjeita. Lietettä ei saa laittaa sekajätteen sekaan. Tyhjennys voidaan myös tehdä loka-autolla, jos lietepussin/saostuskorin käsittely ei kiinteistöllä onnistu. Pussia, jossa liete sijaitsee, ei saa toimittaa jätevedenpuhdistamolle. Lietepussin vaihdon yhteydessä tulee käyttää suojakäsineitä ja pestä kädet lietepussiin tai kompostiin koskemisen jälkeen. Jätevesijärjestelmän lietteiden kompostoinnista kiinteistöllä tulee tehdä ilmoitus kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Lietepussi tulee vaihtaa riittävän usein. Lietepussin voi toimittaa Metsä-Tuomelan jäteasemalle erityisjätteenä, jonka hinta määräytyy jätteenkäsittelytaksan mukaisesti. Lietepussia toimitettaessa Metsä-Tuomelaan, tulee henkilökunnalle ilmoittaa selvästi mistä jätteestä on kyse. Lietteen kompostointi Nurmijärven kunnan jätehuoltomääräysten mukaan (5 ) komposti on sijoitettava, hoidettava ja rakennettava niin, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kompostia ei saa sijoittaa viittätoista (15) metriä lähemmäs talousvesikaivoa tai vesialuetta eikä ilman naapurin suostumusta viittä (5) metriä lähemmäs tontin rajaa. Kompostin sijoittamisessa tulee kiinnittää huomiota myös maaston muotoihin. Jätevesijärjestelmän ylijäämälietteen kompostointi tulee suorittaa tiiviissä, lämpöeristetyssä vähintään 600 litran kompostorissa riittävän etäällä talousvesikaivosta. Ulosteperäisen jätteen kompostointi edellyttää lisäksi jälkikompostointia. Kompostoinnissa tulee käyttää tukiainetta esim. turpeen ja hakkeen seosta. Tukiainetta on hyvä lisätä kompostiin aina, kun lisää sinne jätettä. Kompostorista poistettu raakakomposti vaatii jälkikompostoinnin. Sopiva aika jälkikompostoinnille on yksi vuosi. Se varmistaa, että komposti on hygieenistä. Jälkikompostoinnin voi tehdä ns. aumassa eli kasassa kompostorin vieressä tai siihen varatussa kehikossa. Jälkikompostoinnissa kompostia ei saa päästää kuivumaan ja se on hyvä suojata sateen huuhtoumilta. Kiinteistöllä kompostoitua lietettä ei suositella käytettäväksi ruokamultana vaan esim. kukkapenkeissä tai muussa viherrakentamisessa, koska ulosteperäinen komposti saattaa jälkikompostoinnin jälkeen sisältää viruksia ja bakteereita. Umpisäiliö Umpisäiliö on vesitiivis, eikä siitä ole jäteveden purkuputkea ympäristöön. Umpisäiliö on ensisijaisesti tarkoitettu talousjäteveden tai lietteen tilapäiseen varastoimiseen. Umpisäiliön täyttyessä se tyhjennetään ja jätevesi kuljetetaan kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Umpisäiliön tulee olla vähintään 5 m 3 :n kokoinen ja se on varustettava täyttymistä osoittavalla hälytyslaitteistolla. Umpisäiliö kannattaa lisäksi varustaa miesluukulla, joka helpottaa säiliön huoltoa ja hoitoa. Umpisäiliöksi ei käy esimerkiksi vanha öljysäiliö tai muut vastaavat säiliöt. Kuvassa 7 on esitetty saostussäiliön ja umpisäiliön ero. 16

Kuva 7. Saostussäiliö ja umpisäiliö (Hyvä jätevesien käsittely opas) 5.2.3 VAPAA-AJAN ASUNNOT Ympärivuotisessa käytössä olevan vapaa-ajan asunnon jätevesijärjestelmän tulee täyttää samat vaatimukset kuin omakotitalojen järjestelmät. Nurmijärven rakennusjärjestyksen (kunnanvaltuusto 18.6.2003 76) mukaan ranta-alueilla vesikäymälän rakentaminen loma-asuntoon on kiellettyä, jollei asemakaavassa tai ranta-asemakaavassa ole toisin määrätty ja jollei siihen muutoin ole erityistä syytä. Muutoin vapaa-ajan asuntojen vesikäymälää koskevat samat säännökset kuin omakotitaloja. Myös vapaa-ajan asuntojen jätevesijärjestelmää suunniteltaessa tulee ottaa aina huomioon suojaetäisyydet kaivoihin ja vesistöön. Ympäristönsuojelulaki (86/2000 27b Jätevesien yleinen puhdistamisvelvollisuus) ei salli jätevesien päästämistä suoraan vesistöön, vaikka niiden määrä olisi vähäistä. Jätevedet voidaan kuitenkin johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Vapaa-ajan asuntojen varustetaso vaikuttaa siihen, katsotaanko syntyvien jätevesien määrä vähäiseksi. Esimerkiksi saunarakennus, jossa ei ole painevettä vaan vesi kannetaan, voidaan katsoa kiinteistöksi, jossa jätevesiä syntyy hyvin vähän. Tällöin jätevesien käsittelyjärjestelmänä voidaan käyttää imeytyskaivoa tai -kuoppaa, joka on varustettu tuuletusputkella. Imeytyskaivoa tai -kuoppaa käytettäessä maaperän tulee olla hyvin vettä läpäisevää. Pelkkien pesuvesien esikäsittelyyn saattaa riittää imeytyskaivo, mutta mikäli käsitellään pesu- ja tiskivesiä, tarvitaan lisäksi yksi- tai kaksiosainen saostuskaivo, vaikka kyseessä olisikin kantovesi. Pelkkä saostuskaivo ei ole riittävä jätevesienkäsittelyjärjestelmä, sillä saostuskaivo ei pidätä mitään veteen liuenneita ravinteita. Rannalle rakennettaessa voidaan mahdollisesti asentaa "pumppukaivo", mikäli kiinteistössä on sähköt ja mikäli saunavettä syntyy vain vähän. Käytännössä asennetaan isohko tukeva säiliö saunan alle, johon jätevedet johdetaan. Säiliöstä jätevedet voidaan pumpata uppopumpulla esimerkiksi takamaastoon ja imeyttää siellä, edellyttäen, että saunan takana 10-20 metrin päässä on irtomaakerroksia. Imeyttämisessä voidaan hyödyntää eri valmistajien ns. saunakaivoja. Valmiin tehdaspaketin kaivon koko valitaan aina valmistajan ohjeiden mukaan. Mikäli sähköjä ei ole tai jos takamaastossa ei ole irtomaakerroksia, voidaan tontille mahdollisesti asentaa teollisesti valmistettu maasuodatinyksikkö. Yhtenä vaihtoehtona on rakentaa saunan viereen betoni- 17

renkaista hiekkasuodatinkaivo, jonka hiekat tulee pystyä vaihtamaan. Maahan johdettavat jätevedet eivät saa sisältää käymälävesiä. 6 KUSTANNUKSET Jätevesijärjestelmän kustannukset muodostuvat suunnittelusta, materiaaleista, rakentamisesta sekä käytöstä ja hoidosta. Kustannukset tulisi aina laskea koko järjestelmän elinkaarelle eikä vain pelkälle kertainvestoinnille. Vakinaisen asunnon ja korkeatasoisesti varustetun vapaa-ajan asunnon jätevesijärjestelmän uudisrakentaminen tai täydentäminen maksaa suunnittelukustannuksineen keskimäärin 4 000 euroa, vaihdellen 1 000 10 000 euron välillä. Suurimmalla osalla Suomen vapaa-ajan asunnoista on vaatimaton varustelutaso eikä vesikäymälää, jolloin kustannukset jäävät vähäisiksi, 0-1 000 euroon. Kokonaiskustannuksiin ei vaikuta ainoastaan valittu puhdistusjärjestelmä, vaan myös milloin järjestelmä asennetaan tai rakennetaan ja kuka asennuksen ja rakennuksen tekee. Rakentajan asiantuntemus ja rakennetun tai asennetun järjestelmän tuntemus sekä tarkkuus rakennusvaiheissa ja oikeat materiaalit ovat hyvän lopputuloksen edellytyksiä. Oikea mitoitus, huolellisuus rakennettaessa ja oikeat materiaalit takaavat järjestelmän pitkäaikaisen ja häiriöttömän toiminnan ja laskevat näin järjestelmän kokonaiskustannuksia. Kannattaa muistaa, että kunnollinen jätevesijärjestelmä lisää kiinteistön arvoa. 7 AVUSTUKSET Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) myöntää avustusta kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentamiseen tai viemäriverkostoon liittymiseen haja-asutusalueella. Avustusta myönnetään korkeintaan 35 % hyväksytyistä kustannuksista ja sitä voi hakea omalta kotikunnalta. Avustuksen myöntämisessä huomioidaan hakijan tulot ja varallisuus. Kiinteistöä tulee käyttää ympärivuotiseen asumiseen ja siinä on asuttava viisi vuotta avustuksen saamisen jälkeen. Kotitalousvähennystä myönnetään jätevesijärjestelmän rakennus- ja asennuskustannusten työn osuudesta ympärivuotisessa käytössä oleville kiinteistöille. Alueelliset ympäristökeskukset myöntävät valtion vesihuoltoavustusta pääasiassa vesihuollon yhteishankkeille, kuten vesiosuuskunnille. Avustukset ovat viime vuosina olleet 15 20 % kustannuksista. 18

8 LISÄTIETOJA Lisätietoja vesihuollosta, jätevesijärjestelmistä sekä jätevesien käsittelyyn ja suunnitelmaan liittyvistä asioista antavat jätevesijärjestelmiä koskevan yleisen neuvonnan osalta ympäristöterveystarkastaja p. 040 317 4641 rakennus- ja toimenpideluvan osalta rakennustarkastaja p. 040 317 2397 ja tarkastusinsinööri p. 040 317 2399 vesiosuuskuntien osalta hankekoordinaattori p. 040 317 2313. LÄHDEAINEISTO Valtioneuvoston asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2011/20110209.pdf Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta 196/2011, luku 3a http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2011/20110196.pdf Vesihuoltolaki 119/2001. Finlex lainsäädäntö. Ei päivitystietoja. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010119 Haja-asutuksen jätevedet. Suomen ympäristökeskus. http://www.ymparisto.fi/hajajatevesi Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto. http://www.vesiensuojelu.fi/jatevesi FISE-päteviä suunnittelijoita HaVeSu ry www.havesu.fi Nurmijärven kunnan terveydensuojelujärjestys, terveyslautakunta 10.10.2000 59, voimaantulo 1.1.2001. Nurmijärven rakennusjärjestys, valtuusto 18.6.2003 76, voimaantulo 30.6.2003. 19